Myrskyrata käynnistyy

Hyvää uutta vuotta! Tässä kirjoituksessa on tarkoitus lyhyesti avata mitä allekirjoittaneella on parhaillaan työn alla ja mitä saattaa tapahtua Euroopan sään suhteen noin viikon kuluttua.

Säämallit uusiksi

Vuodesta 2015 näyttää tulevan säämallien vuosi. Maailman kaksi tunnetuinta globaalia säämallia on saamassa kuluvan vuoden aikana merkittävät päivitykset. Näistä ensimmäisenä päivitetään Yhdysvaltain GFS-malli. Se joutui ankaran kritiikin kohteeksi vuonna 2012 kun Euroopan säämalli ennusti Yhdysvaltain itärannikolle iskeneen Sandy-hurrikaanin selvästi paremmin ja aiemmin kuin GFS. Lisärahan turvin kyseistä globaalia säämallia on kehitetty ja siitä ollaan ottamassa käyttöön uusi versio tammikuun 14. päivänä. Samassa yhteydessä mallin horisontaalinen erotuskyky päivittyy 27 kilometristä hulppeaan 13 kilometriin. Tämä tarkoittaa, että mallilla voidaan simuloida yhä pienemmän mittakaavan sääilmiöitä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Euroopan keskuksen mallin resoluutio on noin 16 km ja Ilmatieteen laitoksella ajettavan alueellisen HIRLAM-mallin resoluutio on 7,5 km.

Loppukäyttäjille ehkä merkittävin uudistus on jaettavan datan resoluution muutos. Siinä missä tähän saakka ollaan dataa jaettu 0.5 asteen eli noin 50 km tarkkuudella, ollaan tämä puolittamassa noin 25 km tarkkuuteen. Näin ollen GFS-datasta tehtävät sääkartat tarkentuvat selvästi. Tätä muutosta kuvaamaan tein nyt vanhentuvasta ja uudesta datasta vertailun hilakoosta.

GFS:n tuuliennuste Suomenlahdelle. Yllä vanhentuvan 0.5 asteen ja alla uuden 0.25 asteen erotuskyvyn hilaruudukot.

Kuvasta nähdään, että tähän saakka Suomenlahdelle on pohjois-etelä-suunnassa mahtunut vain yksi kunnon merellinen hilapiste. Päivityksen myötä esimerkiksi Suomenlahden tuulitilannetta voidaan kuvata jatkossa selvästi paremmin.

Koska uudet datat eivät välttämättä ole yhteensopivia http://www.puuppa.org/~pnuu/gfs/ -osoitteessa pyörivien skriptien kanssa, olen alkanut koodaamaan GFS karttoja alusta alkaen tukemaan tätä muutosta. Tarkoitus on tehdä skripteistä modulaarisia, jolloin niillä voidaan myös tehdä sääkarttoja HIRLAM-mallin datasta sekä Suomen että Norjan osalta. Lisäksi tarkoitus on visualisoida tunnin välein Pohjoismaiden säätä (lämpötilaa, tuulta jne) LAPS-analyysien myötä. Kaikkien karttojen vertailua helpottaa samat väriskaalat ja piirrettävä alue. Mutta tästä lisää myöhemmin.

Vaikka GFS-mallin päivityksen piti lyödä kampoihin Euroopan ECMWF-mallille, eivät eurooppalaiset ole levänneet laakereillaan. Uuden supertietokoneen myötä ECMWF-malli on tarkoitus päivittää kuluvan vuoden aikana noin 16 km resoluutiosta huikeaan noin 8-10 km resoluutioon. Samalla parviajojen resoluutiota kohennetaan entisestään. Pelkästään näiden muutosten myötä muun muassa ukkosten ja myrskyjen sekä pienen mittakaavan ilmiöiden ennusteiden ennakoidaan paranevan. Lisäksi rannikoiden sääennusteet paranevat tarkemman erotuskyvyn avulla. Itse olen kuluvan vuoden mallimuutoksista hyvin innoissani.

Talven pahimmat myrskyt edessä?

GFS- ja ECMWF-malli ovat ennakoineet, että noin viikon päästä matalapainetoiminta Pohjois-Atlantilla on ottamassa käänteen rajumpaan suuntaan. Vielä on liian aikaista mennä yksityiskohtiin, mutta esimerkkinä näytettäköön uuden GFS-mallin (13km) tuuliennuste ensi viikon lauantaille.

GFS mallin puuskaennuste

Yllä oleva myrsky olisi maan lounaisosassa lähellä Tapani-myrskyn luokkaa. Myrskyradan potentiaalista kertoo myös se, että vielä samana päivänä GFS malli toisi entistä kovemman myrskyn Norjaan ja Ruotsiin.

GFS:n puuskaennuste

Mikäli yllä oleva ennuste toteutuisi täsmälleen ennustetun kaltaisesti, hirmumyrskypuuskat saattaisivat tehdä samankaltaista tuhoa kuin Gudrun-myrsky vuonna 2005.

Jotain tilanteen erikoisuudesta kertoo se, että ECMWF-mallin parviajotkin ovat jo nyt viikkoa ennen varsin huolestuttavan näköisiä. Puolet 50:stä parviajosta ennakoi Etelä-Ruotsiin viikon päästä vähintään 26 m/s myrskypuuskia. Vahinkoa aiheuttavien myrskypuuskien mallitodennäköisyys on jo hulppeaa 80-90% luokkaa vaikka kyseessä on viikon ennuste!

Kuten sanottua, ennusteet tulevat vielä muuttumaan suuntaan jos toiseen ja yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Silti suursäätila on muuttumassa suosimaan erittäin voimakkaita matalapaineita ja niinpä tilannetta tulee seurata tarkkaan kaikissa Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa.

Kevät alkaa, takatalvi uhkaa? Asta-rajuilma WRF mallissa

Megapäivitys on tällä kertaa luvassa eikä mukana ole yhtään aprillipilaa (jos twitteriä ei lasketa). Vaikka lumi on etelässä hiljalleen sulanut jo muutaman viikon ajan, on kunnon sulamisprosessi käynnistymässä huhtikuun alusta. Terminen kevät on ennusteen mukaan alkamassa etelässä lauantaina. Tällöin ollaan muutamasta päivästä noin viikkoon tavanomaista myöhässä kevään suhteen. Myöhästynyt kevät, mahdolliset vesisateet ja runsas lumimäärä näyttävät nostavan tulvariskiä etelärannikolla ja Pohjanmaalla tavanomaista korkeammalle.

Kevään alku muihin vuosiin verrattuna

Terminen kevät alkaa siis todennäköisesti etelässä nyt lauantaina 2.4. Onko tämä poikkeuksellista? Ei. Esimerkiksi vuonna 2003 terminen kevät alkoi osassa Etelä-Suomea 9. huhtikuuta. Toki mitä eteläisempiä asemia tarkastellaan, sitä varhaisemmin kevät yleensä alkaa. Kaarinan ja Lohjan asemilla terminen kevät on alkanut tähän kevääseen verrattuna myöhemmin viimeksi vuonna 1998 (11. huhtikuuta). Näilläkin asemilla löytyy viimeisten 51 vuoden ajalta 11-12 myöhäisempää kevään alkua kuin tänä vuonna. Eli ei tässä mitään ennätyksiä olla rikkomassa.

Lämmintä ilmamassaa

Lauantain aikana lounaistuuli voimistuu ja se tuo mukanaan lauhaa ja kosteaa ilmaa. Sunnuntain vastaiseksi yöksi Suomeen saapuu paikoin jopa ns. ”helleilmamassaa”. Eli yhtä lämpimässä ilmamassassa voitaisiin päästä hellelukemiin keskikesällä aurinkoisessa säässä. Nyt pilvisyys, lumipeite, sateet, auringonsäteily ja muut tekijät pitävät lämpötilat selvästi alhaisemmissa lukemissa. Vuorokauden keskilämpötila on pysymässä nollan yläpuolella ja päivisin päästään ensi viikolla parhaimmillaan 5-10 asteen välille riippuen pilvisyydestä. Lumet ovat sulamassa ajoittaisten vesisateiden myötä ja samalla tulvariski kasvaa.

Takatalvi uhkaa?

Viimeisin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen kuukausiennuste näyttää huhtikuun toiselle viikolle selvästi tavanomaista kylmempää säätä. Tuoreimmat keskipitkät ennusteetkin tukevat tätä näkemystä pudottamalla ilmamassan lämpötilaa ensi viikon loppua kohden. Vaikka ilmamassa kylmenisi, niin kyllä päivisin oltaisiin etelässä lähes varmasti plussalla, mutta yöt voivat pysyä silloinkin vielä kylminä. Eli jos terminen kevät tässä nyt pääsee alkamaan, niin ensi viikon loppupuolella ja kuun puoliväliä kohti mentäessä voisi saapua ”virallinen” takatalvi, jolloin vuorokauden keskilämpötila käväisisi jälleen pakkasen puolella. Suursäätilan osalta selitys löytyisi laajan matalapainealueen siirtymisestä Suomen itäpuolelle, jolloin ilmavirtaukset puhaltaisivat luoteesta tai pohjoisesta. Molempien globaalien mallien (GFS, ECMWF) parviajot näyttävät tällä hetkellä tällaista kehitystä. Hauskaksi tilanteen tekee se, että viimeisin Yhdysvaltalaisten ajama vuodenaikaisennuste ennakoi huhtikuusta Suomessa 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Aika näyttää mikä ennuste on oikeassa. Itse kyllä tällä hetkellä veikkaisin pääosin viileää huhtikuun puoliväliä.

Seuraava sääpäivitys on yli viikon päästä työmatkan vuoksi.

WRF malli sai Astan melko hyvin simuloitua ennusteessaan

Blogia talven mittaan seuranneet ovat ehkä huomanneet, että olen ensi kesää ajatellen ottamassa käyttöön Yhdysvaltalaisen WRF-säämallin. Sitä on tarkoitus ajaa kotikoneella etenkin kesäisten rajuilmatilanteiden yhteydessä. Mallin ajamisrutiinia olen säätänyt niin, että on mahdollista ajaa 10 ennusteen ”parviajo”. Siinä saadaan mm. mallin fysiikka-asetuksia muuttamalla kymmenen toisistaan hieman poikkeavaa ennustetta ja näiden avulla saadaan ”todennäköisyysennuste” tietyille sääparametreille.

Mallia olen hiljalleen testaillut viime kesän rajuilmoilla ja tässä on muutama animaatio Asta-rajuilmasta 29.-30.7.2010. WRF malli on ottanut alkuarvonsa ja reuna-ehtonsa GFS mallin ennusteesta 29.7. 00 UTC.

Tutka-animaatio Astasta. Lähde: Ilmatieteen laitos

Yllä on varsinainen tutka-animaatio Astasta 19.00 -02.50 UTC. Alla on puolestaan kymmenen parviajon perusteella todennäköisyys konvektiiviselle sateelle tunnin välein.

Tämän ajon perusteella WRF parviajo sai Astan reitin varsin hyvin ennustettua. Astan huikeaa liikenopeutta parvi ei tässä ajossa saanut aivan nappiin. Osaltaan syynä voi olla ~20 km resoluutio ja konvektion parametrisointi, jotka eivät välttämättä pysty ottamaan tällaisen voimakkaan mesoskaalan järjestelmän pieniä yksityiskohtia niin hyvin huomioon. Yllä oleva konvektiivisen sateen todennäköisyyskartta kertoo, onko odotettavissa mahdollisesti ukkossateita. Se ei suoraan ota kantaa ukkosen voimakkuuteen. Tässä tarvitaan hieman meteorologista analysointia ja muiden kenttien tutkimista. Yksi näistä on syvän kerroksen tuuliväänteen tutkiminen.

Hyvin karkeasti otettuna: mikäli jollain alueella on odotetavissa ukkosia ja samalla alueella on 0-6 km tuuliväänne suurin piirtein yli 15 m/s, voivat ukkoset olla järjestäytyneitä ja aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita. Yllä onkin WRF parven mukainen todennäköisyys, että jollain alueella tuo 15 m/s tuuliväänne ylitetään. Astan reitistä nähdään, että se kulki juuri tuota otollista reittiä hyödyntäen voimakkaat tuuliväänteet. Tässä oli muutama esimerkki ensi kesäksi tulevista todennäköisyyskartoista.

4 km resoluutio tuo yksityiskohtia

Toisena vaihtoehtona WRF mallin ajamiselle ensi kesänä on jättää parvet sikseen ja ajaa suoraan yksi ajo kovemmalla resoluutiolla. Tällöin ei saada todennäköisyyksiä, mutta yksityiskohtaisempi kuva ukkosista ja muistakin sääilmiöistä. Itse olen tehnyt asetukset niin, että ensin ajetaan mallia ~13 km resoluutiolla isommalle alueelle ja kuuden tunnin ennusteen jälkeen käynnistetään pienemmälle alueella ennuste  ~4 km resoluutiolla.

Näillä asetuksilla ja kuuden ytimen prosessorilla menee 36 tunnin ennusteen ajamiseen hieman yli 3 tuntia. Tämän päälle menee vielä tunti datan muuntamisessa luettavaan muotoon ja kuvien piirtämiseen. Laskenta-alue saisi mielellään olla isompi, jotta WRF malli saisi kehitettyä oman säämaailmansa näiden ”laatikoiden” sisään eikä se olisi niin GFS mallin armoilla (GFS syöttää siis alueen reunoilla WRF mallille tietoa lämpötiloista ja tuulista etc. ja WRF malli sopeuttaa ennusteensa näihin reuna-arvoihin). Noin 4 km resoluutiolla voidaan säämallia ajaa niin, että se kehittää itse omat ukkossolut, eikä niitä tarvitse yksinkertaistaa ns. parametrisointimenetelmillä. Alla on WRF:n tutkasimulaatio käyttäen pohjana GFS mallin 00 UTC ennustetta.

Tarkemman resoluution turvin nähdään paljon enemmän yksityiskohtia kuin karkeammilla ennusteilla. Astan reitti osuu lähes prikulleen oikein, mutta aikataulu on jälleen noin 1-2 tuntia myöhässä. Tämä on kuitenkin melko tyypillinen ongelma ukkosia ennustettaessa. Astassa ei elinaikanaan Suomessa esiintynyt kunnolla pitkäikäistä ja selkeää kaarikaikua. Myöskään WRF:n tutkasimulaatio ei sellaista kunnolla kehitä pitkäksi aikaa. Tutkasimulaatio ei luonnollisesti voi täydellisesti vastata todellisuutta, mutta ottaen huomioon, että ennuste ajetaan kotikoneelta, on yllä oleva animaatio varsin mainio tulos. Muissakin sääkentissä on vahvoja viitteitä, että Astassa olisi odotettavissa voimakkaita tuulia.

Yllä olevassa animaatiossa on suurin tuulen nopeus alimmassa 1,5 km kerroksessa. Siitäkin selvästi nähdään, että WRF kehittää ukkosjärjestelmälle oman voimakkaan tuulikentän, jossa konvektion myötä tuulen nopeudet yltävät Suomenkin puolella n. 1,5 km korkeudella 32 m/s luokkaan. Tällaisia puuskia olisikin siis mahdollisesti odotettavissa voimakkaimmissa laskuvirtauksissa ennusteen mukaan. Lisäksi ilmanpainekentässä nähdään tällaiselle mesoskaalan ukkosjärjestelmälle varsin tyypillinen matala/korkeapaine -pari.

Eli näin jälkikäteen voisi alustavasti sanoa, että tämän WRF simulaation perusteella olisi voinut olettaakin, että Asta toisi melko voimakkaita ukkospuuskia kaakosta luoteeseen. Tässä on nyt tarkasteltu vain yhtä ennustetta, joten vielä on paljon testattavaa. Tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia, että useat sadat eurot järjestelmän hankkimiseen eivät toivottavasti ole menneet hukkaan. Mielenkiinnolla odotan, että mallia pääsee käyttämään käytännössä ensi kesänä. Jatketaan harjoituksia..

Myrskyä merellä sekä WRF-kuulumisia

Kuluvan talven mittakaavassa voimakas matalapaine on parhaillaan matkalla Suomen yli itään. Paikoin runsaita lumisateita on saatu etenkin entisen Oulun läänin tienoilla. Sunnuntain vastaisena yönä ja aamuna tuuli puolestaan voimistuu maa-alueilla ja paikallisia tuulivahinkoja saattaa esiintyä.

Pitkästä aikaa reippaampaa tuulta

Yllä on globaalista GFS-mallista alkuarvot ottaneen WRF-NMM mallin 10 km resoluutiolla ajettu puuskaennuste (jopas oli lause). Paikoin maan etelä- ja keskiosassa puuskat voivat yltää noin 20 m/s luokkaan. Näissä lukemissa ei suurempia puustovahinkoja ole talvisin odotettavissa, mutta etenkin tykkylumiset puut voivat tuulen voimasta paikoin kaatuilla. Malliluotausten perusteella kaikkein kovimmat tuulilukemat jäävät rajakerroksen yläpuolelle, josta ne eivät pääse kunnolla sekoittumaan pintaan saakka. Tämän talven mittakaavassa on tiedossa yksi harvoista tilanteista, joissa voi esiintyä paikoin tuulivahinkoja. Matalapaineessa ei kuitenkaan ole edellisvuosien kunnon myräköihin verrattuna juuri mitään erikoista. Kovimmat puuskat ajoittuvat yöhön ja aamuun maan etelä- ja keskiosassa. Perämerellä oli illalla rikottu merellä myrskyraja.

WRF-mallin kuulumisia

Joulukuussa kirjoittelin WRF-mallin kokeiluista. Kyseessä on siis sääennustemalli, jota esimerkiksi Yhdysvaltain ilmatieteen laitos käyttää ennusteissaan.

Lahtisen Panun kanssa olemme tarjonneet globaalin GFS mallin ennustekenttiä jo pidemmän aikaa. Suurin ”ongelma” on se, että mallia ajetaan alunperin noin 27 km resoluutiolla ja lopullisissa internetissä jaettavissa ennustekentissä horisontaalinen erotuskyky on heikohkoa, noin 50 km luokkaa. Tällöin kaikenlaiset pienen skaalan sääilmiöt saattavat jäädä mallilta ja loppukäyttäjiltä huomaamatta.

WRF-mallia olisi tarkoitus käyttää tämän aukon korjaamiseen. Kyseinen malli voi käyttää karkeamman resoluution GFS:ää pohjana, josta sitten voidaan tehdä vaikka kuinka kovalla resoluutiolla olevia ennusteita. Tätä varten päädyinkin pitkän pohdinnan jälkeen kyhäämään oman ”supertietokoneen”, jolla tätä sääennustemallia voisi ajaa kotioloissa. Kaikenlaista testattavaa riittää, jotta mallista saataisiin mahdollisimman hyviä numeerisia ennusteita. Tällä hetkellä päämääränä on saada malli pyörimään (semi)rutiininomaisesti kesään mennessä, jotta siitä on apua kesäisten rajuilmojen ennustamisessa. Mitä hyötyä tästä nyt oikeasti on? Katsotaan eroja esimerkiksi sateen ennustamisen kannalta.

Ylempi animaatio antaa kuvan siitä tarkkuudesta, joka nykyään saadaan globaalin GFS-mallin sade-ennusteista (noin 50 km). Alemmassa animaatiossa on WRF-mallin tutkasimulaatio 4 km resoluutiolla. Tällöin saadaan yksittäiset ukkoskuurotkin kuvattua ja tästä on apua ”konvektiivisen moodin” ennustamisessa (eli onko tiedossa yksittäisiä irrallisia ukkossoluja vaiko järjestäytynyt ukkoskuuronauha jne..). Horisontaalisen erotuskyvyn parantuessa myös laskenta-aika kasvaa merkittävästi. Yllä olevan 36 tunnin ja 4km erotuskyvyn omaavan WRF -ennusteen ajaminen kesti noin 9 tuntia. Laskenta-aluetta, ennusteen pituutta tai resoluutiota muuttamalla saadaan ennuste tehtyä tarpeeksi nopeasti niin, että siitä on vielä hyötyä. Koska globaalista GFS mallista tulee uusi ennuste aina kuuden tunnin välein, ei WRF-mallin ajaminen saa kestää ainakaan tätä kauempaa. Nyt kevään aikana täytyy testailla, että mikä on paras kombinaatio ennusteen tekemiselle (jotta sen ajamisen ei kestäisi liian kauan, mutta se antaisi mahdollisimman paljon tietoa).

Lisäksi testailen mahdollisuutta ajaa mallia esimerkiksi 10 kertaa nopeasti peräkkäin joka kerralla muuttaen mallin fysiikka-asetuksia. Tällöin saadaan hieman toisistaan poikkeavia ennusteita ja näiden perusteella voidaan päätellä esimerkiksi, että missäpäin kesäisessä ukkosherkässä ilmamassassa todennäköisimmin jyrisee.

Tällaisten härpäkkeiden viilaamiseen menee siis osa meikäläisen keväästä. Tehdään uusi tilannekatsaus viimeistään loppukeväästä kun systeemi toivottavasti toimii suunnitellusti.

Valkea joulu käytännössä varma

Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

WRF-malli

Viime päivityksestä on aikaa. Vapaa-aika on mennyt WRF-säämallin kanssa leikkimiseen. Kyseessä on Yhdysvalloissa kehitetty Weather Research and Forecasting model, jota olen kotikoneella pyörittänyt. Mallin kahta eri ydintä voidaan käyttää esimerkiksi tapaustutkimuksissa simuloimaan mielenkiintoista säätilannetta tai tehdä perinteisiä sääennusteita. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos käyttää WRF mallin NMM-ydintä tehdessään mantereen kattavia ennusteita, joita puolestaan eri tahot (televisiokanavat, yksityiset ennustuslaitokset jne.) käyttävät hyödyksi omissa ennusteissaan.

Olemme työkaverin kanssa tehneet globaalista GFS mallin ennusteista erilaisia sääkenttiä, joita voi käydä katsomassa säämallidataa-osion kautta. GFS:ssä on monia hyviä ja monia huonoja puolia. Kyseessä on globaali ennustusmalli, jota ajetaan noin 27 km horisontaalisella resoluutiolla, eli erilaisia sääsuureita lasketaan 27 km etäisyydellä toisistaan oleviin pisteisiin. Vertailun vuoksi Euroopan keskuksen globaaliennuste tehdään noin 16 km resoluutiolla ja Ilmatieteen laitoksella ajetaan myös pienemmälle alueelle 16 km; 7,5 km ja 2,5 km resoluution malliajoja. Vaikka GFS onkin hyvä kuvaamaan suuren skaalan säätilaa, ei sen resoluutio oikein riitä kun pyritään ennustamaan pienen skaalan ilmiöitä kuten pienialaisia matalapaineita, lumikuuronauhoja, merituulta, syvää konvektiota jne. Lisäksi GFS mallista internetissä julkisesti saatavilla olevat tiedostot ovat vain 0,5 asteen eli noin 50-55 km hilassa.

Pienen skaalan sääilmiöiden ennusteisiin on siis tarkoitus alkaa käyttää WRF-mallia. Lopputalven mahdollisissa myrskyissä, ensi kesän rajuilmoissa tai muissa mielenkiintoisissa tilanteissa aion pyörittää WRF-mallia, jotta säätilasta saadaan parempi kuva kuin mitä GFS antaa ymmärtää. Erityisesti odotan ensi kesää ja ukkosia, sillä tällöin WRF-mallia voisi tarvittaessa ajaa vaikkapa 5-6 km resoluutiolla, jolloin mallista aletaan saamaan irti ukkoskuurojen yksityiskohtia ja sitä miltä ne tutkakuvissa mahdollisesti näyttävät. Alla pieniä esimerkkianimaatioita WRF mallin annista. Ennuste käynnistyy maanantain aamupäivästä ja ulottuu tiistaille. Mallin resoluutio tässä ajossa on noin 15 km. Kunhan saan muutamia yksityiskohtia setvittyä, voin laittaa esimerkin siitä, miltä ennuste näyttää kolme kertaa tarkemmalla resoluutiolla eli 5 km hilavälillä. Siinä aletaan näkemään jo yksittäiset isot lumikuurotkin!

Tuulen nopeus 10 m korkeudella sekä merenpintapaine.

2 metrin lämpötila ja merenpintapaine

Tutkaheijastuvuus 1000m ja merenpintapaine

Yllä on kolme esimerkkiä WRF-NMM tuotoksista. En näiden laadusta mene vielä takuuseen, sillä tämä on nopeasti kyhätty ennusteajo. Mallia ei ajeta vain painamalla ENTER-näppäintä ja odottamalla pari tuntia. Erilaisia asetuksia ja valintoja on PALJON. Niinpä täytyy tehdä vielä paljon testiajoja, jotta saadaan kunnon asetukset Suomen olosuhteisiin. Animaatioista viimeisimpänä on esimerkki yhdestä hyvin mielenkiintoisesta WRF-mallin ominaisuudesta. Kuten aiemmin mainitsin, mallilla voidaan simuloida sitä, miltä tutkakuva näyttäisi tietyllä ajanhetkellä. Näin talvisaikaan se ei tule täysiin oikeuksiinsa, mutta kesällä ukkostilanteissa kunnolla resoluutiolla voitaisiin tutkasimulaatioissa nähdä jopa supersoluja (jos olosuhteet ovat sopivat).

Tällaisten asioiden kanssa olen siis työskennellyt viime aikoina vapaa-ajalla. Automaattiseen ajoon en WRF-mallia pysty laittamaan, sillä pyöritän sitä tarvittaessa kotikoneelta (vie aikalailla koko koneen tehot muutamaksi tunniksi). Ellen voita lotossa 500 euroa niin tämä pysyy toistaiseksi ”on-demand”-tyylisenä.

Mitä ajankohtaista säässä?

Lähipäiville ei osu runsaampia sateita Suomeen. Mielenkiinto kohdistuu lähinnä pakkaslukemiin, jotka ovat melko kiprakoissa lukemissa vuodenaikaan nähden. Etelä-Suomen kantilta kylmintä on keskiviikkona illalla tai torstain vastaisena yönä. Mittariin saattaa tallentua yleisesti -20 astetta eikä -30 lukemat ole pois laskuista. Aletaanko tällöin hätyytellä jo joulukuun pakkasennätyksiä? Tässä parin eteläisen paikkakunnan ennätyksiä joulukuun osalta:

• Helsinki Kaisaniemi: -29,5
• Helsinki-Vantaan lentoasema: -32,3
• Jokioisten Observatorio: -33,4
• Tampere Härmälä: -34,2
• Lahti Laune: -33,1

Nämä ovat aika kovia lukemia ja niinpä tällä viikolla ei ehkä ennätyksiin päästä, mutta harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmää sää kuitenkin on. Joulukuu on ollut toistaiseksi suurin piirtein 4-5 astetta tavanomaista kylmempi. Tosin Lapissa ollaan lähempänä keskiarvoa ja Pohjois-Lapissa jopa sen yli. Utsjoki Kevolla joulukuu on ollut 2,5 astetta keskimääräistä lauhempi.

Pakkasta tuntuu riittäneen jo paljon tälle talvelle. Yhtäjaksoisesti pakkasta on ollut Helsinki-Vantaalla marraskuun 19. päivästä lähtien eli 25 päivän verran. Aseman pisin yhtämittainen pakkasjakso on kuitenkin jopa 77 päivää talvelta 1984-1985. Eli täytyy odotella ainakin helmikuulle, että moinen ennätys voisi rikkoutua. Helsingin Kaisaniemessä käväistiin plussalla viimeksi 7. joulukuuta eli Helsingissä meneillään oleva pakkasjakso on siis tällä hetkellä selvästi lyhyempi kuin sisämaassa.

Ei muutoksia näköpiirissä

GFS-parviennusteet

GFS mallin parviennusteet pitävät ilmamassan Etelä-Suomessa tavanomaista alhaisemmissa lukemissa (punainen viiva=klimatologia). Keskiviikkona ennusteen mukaan käväistään hyvin kylmissä lukemissa, jonka jälkeen sää lauhtuu noin -5 asteen tienoille. Tämänkin jälkeen pysytellään ennusteen mukaan selvästi pakkasella ainakin aatonaattoon saakka.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen mukaan tavanomaista kylmempi sää jatkuu loppukuun ajan. Ilmavirtauksista kertova NAO-indeksi on edelleen negatiivisen puolella ja näyttää siellä pysyttelevänkin seuraavan parin viikon ajan GFS-ennusteen mukaan. Joulukuusta on siis näillä näkymin kehkeytymässä tavanomaista kylmempi etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Talvikuukausia on vielä jäljellä ja esimerkiksi tammi-, helmi- ja maaliskuun säitä voi vain arvailla. Näin varhaisessa vaiheessa ryminällä alkanut talvi kyllä edistää kylmän lopputalven mahdollisuuksia sillä merivedet ovat viilenneet nopeasti ja jäätilanne on selvästi laajempi kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Muutaman päivän päästä saadaan uusi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennuste tammi-maaliskuulle. Palataan siihen seuraavassa päivityksessä.