Säävuosi 201X

Sateinen vuosi

Vuosi on tulossa päätökseen. Mitä tästä vuodesta jää muistiin säiden osalta? Omalta osaltani ei jää paljoakaan. Vuonna 2010 oli ennätyshelteet, voimakkaat ukkoset sekä kylmä alku- ja loppuvuosi. Vuonna 2011 mieliin jäi myös kuuma kesä, lauha loppuvuosi sekä Tapani-myrsky.

Vuodelta 2012 ei omalle kohdalleni osunu juurikaan ”mielenkiintoista” säätä (kohokohta taisi olla heinäkuun lopun yöukkoset). Lämpötilojen osalta vuosi ei ollut kovinkaan erikoinen eikä merkittäviä ääri-ilmiöitä juurikaan esiintynyt. Joillekin vuosi jää mieliin hyvin sateisena, etenkin länsirannikolta kohti Kainuuta ulottuvalla alueella. Jokainen onkin kokenut säävuoden omalla tavallaan ja muistaa siitä itseään eniten vaikuttaneet asiat.

Kerrataan lyhyesti missä mennään. Vuodesta on tulossa etenkin pohjoisessa hieman tavanomaista lämpimämpi. Sademäärissä on tyypilliseen tapaan suurta paikallista vaihtelua, mutta paikoin on pisaroita tippunut huomattavasti tavanomaista enemmän. Jos otetaan koko Suomen vuosisademäärän keskiarvo, on vuosi 2012 aivan kärkipäässä sateisimpien vuosien listalla. Viimeisten 50 vuoden aikana vain vuosi 2008 vetää vertoja kuluvalle vuodelle.

Yksittäisistä havaintoasemista vettä on tullut eniten Kajaanin Saaresmäen asemalla, 1007 millimetriä. Tämä yltää Suomen mittaushistorian suurimpien vuosisateiden listalla sijalle 10. Espoon 1109 mm ennätyksestä jäädään siis noin 100mm päähän. Myös Isojoella ollaan lähellä 1000 millimetrin rajapyykin rikkoutumista.

Kylmä joulukuu

Kuluva joulukuu on sujunut hetkittäin kireiden pakkasten sävyttämänä. Vaikka joulukuusta todennäköisesti tuleekin tavanomaista kylmempi, ei poikkeuksellista tästä saa juuri millään. Harvinaisen kylmä joulukuukin on tiukassa loppukuukauden ennusteiden valossa.

Miltä jatko näyttää? Aito pakkaskorkeapaine on pitänyt meillä sään hyvin kylmänä etenkin viime päivinä. Etelätuuli alkaa jouluaattona viriämään, mutta vielä on epäselvää missä vaiheessa selvempi lauhtuminen käynnistyy. Vahva korkeapaine yleensä pitää pintansa pidempää kuin mitä ennustemallit antavat ymmärtää. Joitakin päiviä sitten näytti vielä siltä, että jouluaaton/joulupäivän aikana etelärannikolla mentäisiin lähelle nollaa, mutta nyt tuo ajankohta näyttää siirtyneen joitakin päiviä myöhäisemmäksi. Silti ennusteiden valossa näyttää siltä, että jouluviikon mittaan sää alkaa hiljalleen lauhtua ja jossain vaiheessa voidaan etelässä käväistä suojan puolella.

Syynä lauhtumiselle on Pohjois-Atlantin matalapainetoiminnan aktivoituminen melko lähellä manner-Eurooppaa. Tämän taustalla on puolestaan polaaripyörteen osasen siirtyminen Fennoskandian pohjoispuolelle Jäämeren ylle. Samalla Etelä- ja Keski-Eurooppaan on virrannut vuodenaikaan nähden erittäin lämmintä ilmamassaa. Näin ollen lämpötilaero Suomen lounaispuolella kasvaa ja jollain aikataululla saattaa Keski- ja Pohjois-Eurooppaan ajautua varsin voimakkaitakin myrskyjä.

Erittäin lämmin joulu osassa Eurooppaa

Lounais-Eurooppaan on noussut erittäin lämmintä ilmamassaa viime päivinä. Esimerkiksi Etelä-Ranskassa on jouluaattona niin lämmintä ilmamassaa, että jos aurinko lämmittäisi kesän tapaan, lämpötila kohoaisi yli +30 asteen. ECMWF malli näyttää Etelä-Saksaan jouluaatoksi ylimmillään +15 astetta, Keski-Ranskaan +17..+18 astetta. Etelä-Ranskaan Pyreneiden läheisyyteen malli simuloi huikeat +23 astetta, osin Föhn-ilmiön ansiosta. GFS malli on joitakin asteita maltillisempi. ECMWF on kuitenkin realistinen, sillä havaintojen puolesta on tänään jo alueella mitattu käsittämättömät +24 astetta.

Siinä missä lämpimät ilmat ovat olleen Espanjan, Ranskan suunnalla, on rintamavyöhyke majaillut Brittein saarten yllä. Englannin tulvatilanne on jo nyt paikoin merkittävä, eikä säätyypissä ole lähiaikoina tapahtumassa muutosta kuivempaan suuntaan.

Hyvää joulua kaikille, palataan asiaan ensi vuonna uusien säiden merkeissä!

Säävuosi 2010

Ajattelin näin vuoden päätteksi luoda katsauksen menneeseen säävuoteen vanhojen blogikirjoitusten avulla. Alkuvuoden jutut perustuvat ilmasto.vuodatus.net sivustolla julkaistuihin kirjoituksiin ja toukokuun lopulta lähtien ollaankin sitten tämän blogin parista poimittu asiaa. Tarkempia numeroarvoja ja tilastoja vuoden 2010 säästä voi lukea Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta. Tässä päivityksessä on siis subjektiivisesti poimittuja juttuja menneistä kirjoituksista.

Tammikuu 2010

Vuosi alkoi Euroopassa ja Yhdysvalloissa kylmänä ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkimainingeissa ihmeteltiinkin kylmiä lukemia tiheään asutuilla alueilla.

Tammikuun 6. päivä: Talvi jyrää maailmalla

Viime aikoina on uutisoitu runsaista lumisateista ja kylmistä lämpötiloista niin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Syypäänä on pohjoisnavan polaaripyörteen heikkous ja siirtyminen enempi kohti Eurooppaa. Tällöin napa-alueen kylmää ilmaa on päässyt valumaan alemmille leveysasteille.

Ennuste ilmamassan lämpötilapoikkeamasta 7.1.2010 (Lähde: wetterzentrale.de)

Tammikuun 23. päivä: Kylmä sää jatkuu

Sää on edelleen kylmää kuten varmaan kaikki ovat huomanneet ja suurta muutosta ei ole näköpiirissä. Suursäätila on jatkossa hyvin meridionaalinen (pohjois-etelä-suuntainen) eikä tällöin lännestä puhaltavaa kostean lauhaa hönkäystä ole luvassa.

Pidemmälle kun katsotaan on viitteitä siitä, että helmikuu alkaisi ei-niin-kireissä-pakkasissa kuin nyt välillä on koettu, mutta helmikuun edetessä paukkupakkaset jälleen palaisivat. Talvi ei siis ole vielä lähelläkään loppumista, ehkä päinvastoin. Yleensähän helmikuu ja joskus maaliskuu ovat talven kylmimmät kuukaudet.

Helmikuu

Yhdysvalloissa ihmeteltiin itärannikon lumimyrskyjä, joista yhdessä Washingtonin lähialueille satoi jopa metri lunta (ei laskettu aivan samalla lailla kuin Suomessa).

Helmikuun 7. päivä: Lähes metri lunta USA:n eeppisestä lumimyrskystä

Arviolta 215 000 ihmistä oli ilman sähköä pahimmillaan (jotkut arviot jopa puoli miljoonaa).

GFS mallin ennuste myrskystä (sininen vettä, pinkki lunta ja vihreä jäätävää sadetta).

Helmikuun 19. päivä: Hyytävän kylmää ja pyryä

Suomen itäpuolella Venäjällä on erittäin kylmää arktista ilmamassaa. Suomeen ei aivan yhtä kylmää ilmamassaa pääse, mutta meilläkin maan pohjois- ja itäosissa ilmamassa on arktista.

Pidän todennäköisenä, että nyt yöllä rikotaan -40 astetta jossain päin maata ja täten rikottaisiin tämän talven pakkasennätys. Tätä kirjoitettaessa pakkaslukemat ovat laskeneet jo lähelle -37 astetta esimerkiksi Kuusamossa.

Helmikuun 26. päivä: Erittäin paha talvimyrsky uhkaa Ranskaa, Portugalia ja Espanjaa

Yksi vuoden pahimmista myrskyistä maailman laajuisesti iskeytyi Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin helmikuun lopulla.

Potentiaalisesti tämän talven pahin myrsky Euroopassa on muhimassa Atlantilla Portugalista länteen.

Portugalin ilmatieteen laitos on antanut jo korkeimman säävaroituksen lauantaille. Ennusteissa varoitellaan 23+ m/s keskituulesta ja 42 m/s puuskista ainakin rannikoilla ja ylängöillä. Merellä aallonkorkeus kohoaa 7 metrin korkeuteen. Madeiran saarellekin odotetaan hetkittäin rankkoja sateita ja 36 m/s puuskia.

Espanjan ilmatieteen laitos varoittaa 33-44 m/s puuskista ja merellä keskituuli saattaa yltää 30 m/s luokkaan. Ranskan vastaava laitos varoittaa alustavasti yli 33 m/s puuskista sisämaassa ja kehoittaa ihmisiä välttämään ulkona liikkumista. Saksassakin on annettu ennakkovaroitus n. 30 m/s puuskista.

GFS mallin ennusteanimaatio myrskystä

Lopulta Xynthia-myrskyssä mitattiin puuskissa Portugalissa 41 m/s, Ranskassa 47 m/s ja Espanjassa jopa 55 m/s. Arviolta 62 ihmistä menehtyi, suurin osa Ranskassa.

Vanha lumensyvyyttä mittaava keppi Helsingin Kaisaniemessä helmikuun lopulla 2010.

 

Maaliskuu

Kuukaudesta muotoutui vielä hyvin kylmä vaikka loppukuusta kevät alkoi painaa päälle vauhdilla.

Maaliskuun 15. päivä: Talvi ei luovuta ilman taistelua

Pitkän ajan tilastojen mukaan termisen kevään (keskilämpötila yli nollan) pitäisi alkaa Helsingissä viikon päästä. Tämä näyttää olevan toiveajattelua sillä talvi saattaa vielä vetää yhden ässän hihastaan loppukuussa.

Sää on Suomessa pääosin melko poutaista, paikoin tulee lumikuuroja etenkin maan etelä- ja länsiosissa. Päivisinkin ollaan pakkasella ja yöt ovat hyvin kylmiä: selkeillä aluella on laajalti pakkasta lähellä -20 tai jopa enemmän. Suomen yllä oleva ilmamassa onkin lähes arktista.

Torstaiksi lännestä on saapumassa sadealue. Sen reitti on vielä hieman auki. Välillä on näyttänyt, että se nostaisi suojasäätä maan eteläosiin, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että lämpötilat pysyvät pakkasella ja sade tulee lumena.

Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille ”takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

Maaliskuun 26. päivä: Lumet sulaa vauhdilla etelässä, pohjoisessa päinvastoin

Etelässä terminen kevät tekee tuloaan. Lähipäivinä päivälämpötilat ovat selvästi plussan puolella ja myös yöt ovat lauhoja. Pohjoisessa sentään vietetään viikonloppu pakkaskelissä ja paikoin tulee runsaasti uutta lunta.

Etelä-Suomen virtaamat ovat tämän hetken ennusteiden mukaan lähdössä kasvuun mahdollisesti ensi viikon aikana, tulvahuippu on odotettavissa huhtikuun puolivälin tienoilla. ”Etelärannikolle odotellaan suurimpia tulvia”, toteaa SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Lumen vesiarvo 26.3. Lähde: SYKE

Huhtikuu

Kevät saapui ryminällä ja huhtikuusta tulikin tavanomaista lämpimämpi.

Huhtikuun 4. päivä: Kevät alkoi etuajassa

Vaikka tilanne näytti maaliskuun alussa monen mielestä epätoivoiselta, kevättä ei tarvinnut odottaa kovinkaan pitkään. Itse asiassa terminen kevät alkoi suuressa osassa maan etelä- ja keskiosia jopa tavanomaista aikaisemmin.

Kevään tulo tavanomaista lumisempaan maan eteläpuoliskoon on kasvattanut huolta kevättulvista. Salossa jääpadon myötä tulvinut Uskelanjoki on aiheuttanut jonkin verran ongelmia ja alkavan viikon aikana koetaan monissa etelän ja lännen joissa virtaamahuiput.

Pikku hiljaa ollaan menossa poutaisempaan ja mahdollisesti myös aurinkoisempaan suuntaan. Päivälämpötilat ovat myös hitaasti nousemassa +10 asteen tienoille ja ylikin johtuen lisääntyvästä auringonsäteilystä. Melko tasaisena jatkuva ilmamassan lämpötila ja selkeät yöt tuovat mukanaan vielä pakkasöitä. Eli sään puolesta kevät surffaa eteenpäin tasaista vauhtia.

Huhtikuun 19. päivä: Asiaa muun muassa huhtikuun alun lämpöisyydestä

Huhtikuun alkupuolisko oli paikoin idässä ja Pohjois-Suomen itäosissa poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Utsjoki Kevon asemalla lämpötilapoikkeama oli +5,8 astetta. Yhtä lämmintä huhtikuun alkua ei ole esiintynyt viimeisten 50 vuoden aikana ainakaan Rovaniemellä, Sodankylässä, Mikkelissä eikä Joensuussa. Kuun puolivälissä säätyyppi muuttui viileämpään suuntaan, lähelle tavanomaisia arvoja.

Toukokuu

Poikkeuksellinen helleaalto ihmetytti toukokuussa.

Toukokuun 23. päivä: Hellejakson saldoa

Toukokuun 13. päivä kaakosta saapui Suomeen helleilmamassaa ja helleraja rikottiinkin kaakon suunnalla. Vuorokautta myöhemmin lähestyttiin Länsi-Suomessa jo +30 asteen rajapyykkiä. Kruunupyyn lentoaseman +29,6 onkin vuodesta 1961 lähtien tilastoja tarkasteltaessa aikaisin +29 asteen ylitys ja täten poikkeuksellisen lämmin mittarilukema ajankohtaan nähden. Seuraavina kahtenakin päivänä päästiin yli +29 asteen. Hellejaksosta eniten saatiin “nauttia” Kouvolassa, jossa Utin havaintoasemalla mitattiin hellettä kahdeksana päivänä, joka on uusi toukokuun ennätys. Edellinen ennätys oli niin ikään Kouvolassa, jossa toukokuisia hellepäiviä oli seitsemän vuosina 1963 ja 1984.

Oulussa (lentoasema) hellepäiviä oli kuluneessa lämpöjaksossa ennätykselliset 7. Tyypillisesti toukokuussa Oulussa ei ole yhtäkään hellepäivää. Entinen toukokuun hellepäiväennätys Oulussa on vuodelta 1984, jolloin niitä oli kolme. Toukokuun 16. päivä Oulun lentoasemalla lämpötila kohosi jopa +28,4 asteeseen kun tyypillisesti samaan aikaan vuodesta päivän ylin lämpötila on noin +12 astetta. Kyseessä onkin Oulun tilastoidun historian (vuodesta 1959 lähtien) korkein toukokuun lämpötila.

Vuorokauden keskilämpötilat olivat paikoin poikkeuksellisia. 15.5. Porissa sekä 16.5. Raahessa ja Kruunupyyssä vuorokauden keskilämpötila kohosi yli +22 asteen. Vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna yhdelläkään asemalla ei tätä rajaa ole rikottu näin aikaisin (vuonna 1985 vasta 29. päivä toukokuuta).

Kaakosta tullut lämmin ja osin kostea ilmamassa mahdollisti ukkoset useampana päivänä. Tyypillisesti toukokuussa Suomessa paikannetaan noin 8300 maasalamaa. Tähän mennessä ollaan päästy reippaasti keskiarvon yläpuolelle noin 14 000 maasalamalla.

Lounais-Suomessa Perniössä paikalleen jämähtänyt ukkoskuuro toi lyhyessä ajassa hyvin runsaasti vettä ja aiheutti taajamatulvia. Sadeasemaa Perniössä ei ole, mutta tutkakuvien perusteella vettä saattoi sataa noin 50 mm lyhyessä ajassa.

Kesäkuu

Totutun ailahtelevainen kesäkuu toi mukanaan suurelta osin viileyttä, mutta lopulta kunnon lämpöä.

Kesäkuun 12. päivä: Vaarallisen voimakasta tuulta

Erityisesti etelärannikolla tuuli voi iltapäivällä olla vaarallisen voimakasta. Ennustetun rajakerroksen yläosissa tuulet puhaltavat iltapäivällä noin 20 m/s tai hieman yli ja tämä kuvastaa mahdollisten puuskien ylärajaa. Näin korkeissa lukemissa keskellä kesää on odotettavissa jo tuulivahinkoja sillä puut ovat täydessä lehdessä ja maaperä on osittain sateen pehmentämää. Niinpä kaatuneisiin puihin on syytä varautua erityisesti etelärannikolla etenkin jos aurinko pääsee paistamaan.

Kesäkuun 16. päivä: Myrskyn saldoa

Viime viikonlopun matalapaine sai aikaan voimakkaita tuulia, jotka katkoivat puita ja romahduttivat rakennustelineitä maan eteläosissa. Samankaltaiset tuulet ovat melko yleisiä talvimyrskyissä, mutta kesäkuukausina puuskat harvemmin yltävät lauantain lukemiin yhtä laajalla alueella. Alla on muutamia tuulilukemia lauantailta.

• Helsinki Kumpula: 24,4 m/s (puuska); 15,2 m/s (keskituuli)
• Espoo Sepänkylä: 22,5 m/s (puuska)
• Virolahti Koivuniemi: 22,2 m/s (puuska)
• Helsinki-Vantaan lentoasema: 21,2 m/s (puuska)
• Lappeenranta Hiekkapakka: 21 m/s (puuska)

Porvoon Emäsalossa keskituuli käväisi hetkellisesti myrskylukemissa. Lauantaina puuskaisuutta lisäsi pilvipeitteen repeily ja auringon aiheuttama terminen turbulenssi. Tämä mahdollisti ilman sekoittumisen rajakerroksessa paremmin, jolloin kovia tuulia ylemmistä kerroksista pääsi iskeytymään helpommin maanpintaan saakka. Yli 20 m/s puuskat riittävät näin kesäaikaan helposti aiheuttamaan tuulivahinkoja laajemmaltikin. Tämä näkyi myös sähköttömien kotitalouksien määrässä, joka kipusi yhdessä vaiheessa yli 10 000.

Kesäkuun 28. päivä: Lämmintä kesäsäätä

• Tiistaina ja keskiviikkona lämpötila kohoaa hellelukemiin maan etelä- ja keskiosissa. +28..+29 astetta saattaa mennä rikki.
• Viikonlopuksi Suomeen vahvistuu korkeapaine ja se tuo lounaasta erittäin lämmintä ilmaa. Ruotsissa mennee +30 astetta rikki. Suomessa on pieni mahdollisuus ns. trooppiselle yölle la-su välisenä yönä eli lämpötila ei laskisi alle +20 asteen. Tämä tosin vielä hyvin epävarmaa. Jos “paras” skenaario toteutuu, voi sunnuntaina mennä Suomessakin jopa +31 astetta rikki.

Heinäkuu

Kaikkien aikojen heinäkuuta ei hevillä unohdeta. Lämpöennätyksiä rikottiin ja kuukauden lopulla rajuilmat olivat otsikoissa laajalti.

Heinäkuun 3. päivä: Kuumaa kesäsäätä

Kuluvan kesän korkein lämpötila mitataan sunnuntaina. Suomen lounaispuolelta virtaa erittäin lämmintä ilmamassaa, joka mahdollistaa +30 asteen lukemat melko yleisesti maan etelä- ja keskiosissa. Hellekausi jatkuu myös ensi viikolla. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen viikkoennusteissa ensi viikko onkin hyvin lämmin ja sitä seuraavat viikot mahdollisesti tavanomaista lämpimämpiä ainakin etelässä.

Heinäkuun 11. päivä: Erittäin korkeita lämpötiloja tiedossa

Alkavalla viikolla maan etelä- ja keskiosissa lämpötilat kohoavat erittäin korkeisiin lukemiin ja ilma on paikoin tuskaisan kuumaa. Mitatut lämpötilat saattavat olla poikkeuksellisen korkeita. Etelä-Ruotsissa mitattiin eilen kesän korkein lämpötila 16 vuoteen: +34,5 astetta. Suomessakin on tänään sunnuntaina mitattu Salon suunnalla ainakin +32,2 astetta. Lähipäivinä tämä lukema todennäköisesti mitataan useammalla paikkakunnalla. On erittäin todennäköistä, että alkavalla viikolla jossain päin maan etelä- ja keskiosia mitattaisiin vähintään +32 lämpötiloja, todennäköisesti +33 astetta, mahdollisesti jopa +34 astetta.

Viime torstaina ukkosia esiintyi etenkin maan itäosissa ja Helsingissäkin saatiin lähes paikallaan majailleesta konvektiosolusta runsaasti vettä. Itse bongailin ukkosia porukalla Lahden ympäristössä ja Nastolan kohdalla eteemme osui pyörivä nousuvirtaus.

Heinäkuun 31. päivä: Suomen uusi lämpöennätys ja harvinaisen rajuja ukkospuuskia

Uusi Suomen lämpöennätys mitattiin torstaina iltapäivällä Joensuun lentoasemalla +37,2. Edellinen ennätys, Turun +35,9 astetta, parani yli asteella. Suomen lämpöennätys on Pohjoismaiden toiseksi korkein, ainoastaan Ruotsin +38,0 on edellä.

Joensuun lämpötilahavainnot 29.7.2010 Lähde: Ilmatieteen laitos

Lämpömittari pysytteli ennätyslukemissa puolen tunnin ajan noin puoli viiden aikoihin. Lämpötila laski alle hellerajan vasta yhden aikaan yöllä perjantaina. Vuorokauden keskilämpötila oli hyvin korkea Joensuussa, mutta korkeammalle päästiin Kuopion keskustassa. Savilahdessa vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna Suomen ennätys.

Ennätyshelteet loppuivat hyvin voimakkaisiin ukkosiin. Karjalankannakselta saapui hieman ennen puoltayötä harvinaisen voimakas konvektiivinen järjestelmä. Se aiheutti laajaa tuhoa aina Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle saakka. Korkein mitattu ukkospuuska oli 29 m/s Rantasalmi Rukkasluodolla, mutta useilla asemilla mitattiin yli 20 m/s. Esimerkiksi Varkauden lentoasemalla mitattiin puuskassa lähes 26 m/s. Ukkosessa epätavallista oli se, että rajut puuskat esiintyivät yöaikaan. Näin voimakkaat ja laaja-alaiset ukkospuuskat yöaikaan ovat Euroopassa erittäin harvinaisia, ehkä poikkeuksellisia. Tuhokuvien perusteella ukkospuuskat ovat voineet olla selvästi yli mitatun 29 m/s rajan.

Tutka-animaatio Astasta. Lähde: Ilmatieteen laitos

Elokuu

Rajut ukkoset ja ennätyshelteet jatkuivat vielä elokuun alun, mutta loppukuusta mentiin tavallisempaan suuntaan.

Elokuun 14. päivä: Kesä, joka tullaan muistamaan

Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet.

Elokuun 25. päivä: Syksy saapuu

Elokuun alun ennätyslämpötilat ovat vaihtuneet kuun loppua kohden syksyisen viileisiin lukemiin koko maassa. Selvää lämpenemistä ei ole näköpiirissä, joten helteille voidaan suurella todennäköisyydellä heittää hyvästit tämän vuoden osalta.

Syyskuu

Sää otti nokoset syyskuussa, jolloin ei mitään kovin erikoista tapahtunutkaan.

Syyskuun 6. päivä: Intiaanikesän tuntua

Terminen syksy on alustavien tietojen mukaan alkanut Etelä-Suomea lukuun ottamatta.

Kuluvalla viikolla korkeapaine vallitsee Suomen yllä ja sää on pääosin poutaista ja osin aurinkoista. Lähipäivinä suuressa osassa maata päivälämpötilat kohoavat +15 ja +20 asteen välille ja aurinkoisilla alueilla saatetaan käväistä jopa +20 asteen yläpuolella.

Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä noin +15 astetta ja pohjoisessa hieman yli +10 astetta. Vuorokauden keskilämpötila on myös nousemassa yli +10 asteen aina Etelä- ja ehkä Keski-Lappia myöten. Niinpä lähipäivien säästä voidaan paikoin puhua intiaanikesänä.

Lokakuu

Ensimmäiset sankemmat lumisateet saatiin jo lokakuussa.

Lokakuun 3. päivä: Suursäätilan muutosta odotellessa

Syksy on edennyt jo melko pitkälle ja seuraavaksi odotellaankin ensimmäisiä lumisateita. Niitä saadaan kuitenkin vielä odottaa jonkin aikaa. Voimakas sulkukorkeapaine on pitänyt Suomen sään poutaisena pitkään ja sama meno jatkuu vielä alkavalla viikolla.

Lokakuun 13. päivä: Syysmyrsky tuo mukanaan lunta

Pieni, nopeasti syvenevä matalapaine on matkalla Norjan rannikolta Suomen yli kaakkoon. Odotettavissa on reippaasti lunta paikoin maan keskiosiin sekä myrskytuulia merialueille.

Lokakuun 20. päivä: Syksy edennyt lokakuussa ensilumen ja myrskyn muodossa

Syksy on tähän mennessä ollut suuressa osassa maata melko tavanomainen lämpötiloja tarkasteltaessa. Ainoastaan Lapissa ollaan vietetty syksyä selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu on niin ikään ollut Lapissa hyvin lämmin, mutta toisaalta etelässä paikoin selvästi keskimääräistä viileämpi. Ensimmäinen lumipeite saatiin osiin Etelä-Suomeakin kuun puolivälin myrskyn yhteydessä. Tuolloin eniten lunta kertyi kuitenkin Etelä-Savossa, Enonkoskella jopa 18 cm. Voimakas matalapaine voimisti tuulia myrskylukemiin melkein kaikilla merialueilla. Korkein mitattu keskituuli oli Pohjois-Itämerellä Utössä 28,6 m/s.

Marraskuu

Kuun puolivälin jälkeen alkoi pitkä pakkasjakso.

Marraskuun 8. päivä: Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin

Runsaiten lunta näyttäisi satavan maan etelä- ja keskiosan sisämaahan. Lunta kertynee tiistai/keskiviikon aikana parhaimmillaan noin 15 cm, mutta veikkaisin, että suurimmaksi osaksi jäädään 5-10 cm luokkaan (aivan etelärannikolla vähemmänkin). Voimakas tuuli kinostuttaa lunta ja huonontaa näkyvyyttä selvästi. Lumisateen jälkipuolella lauhtuva sää niin ikään huonontaa ajokeliä maan eteläosassa. Paikoin keskiviikkona saadaankin tarpoa kunnon sohjossa.

Marraskuun 16. päivä: Kylmenevää myös etelässä

Terminen talvi on alkanut maan pohjoisosassa ja osin myös maan keskivaiheilla. Säätyyppi on hiljalleen muuttumassa niin, että terminen talvi saattaa alkaa piakkoin myös aivan etelässä.

Viikonvaihteessa suursäätila on sellainen, että Etelä-Euroopassa hyrrää laaja matalapaine. Grönlannista kohti Skandinaviaa ulottuu korkeapaineen alue ja Suomen koillispuolella on puolestaan matalapaineita.

Suursäätila marraskuun 22. päivä GFS mallin ennusteessa.

 

Suomen pohjoispuolella on tyrkyllä hyvin kylmää ilmaa. Koillisessa olevien matalapaineiden odotetaan putoavan etelämmäksi kylmän ilmavirtauksen myötä, jolloin suursäätila muodostuisi lähes ideaaliksi voimakkaalle kylmän purkaukselle. Tällöin siis Suomen länsipuolella vallitsee vuodenaikaan nähden epätavallinen korkeapaineen alue kun puolestaan idässä on matalapaine. Niinpä pohjoisesta pääsisi virtaamaan kylmää polaari-ilmaa (ehkä jopa arktista ilmaa) suoraan Suomeen.

Kylmää ilmaa näyttäisi riittävän Suomeen ja etelässäkin pysytellään päivisin pakkasella. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että terminen talvi pääsisi etelässäkin alkamaan. Monet varmaan kaipaavat etelässä lunta piristämään marraskuun maisemaa. Yleensä kylmän purkauksissa ilma on melko kuivaa eikä niin “sade-herkkää”. Jotta eteläänkin saataisiin reippaammin lunta, täytyisi matalapaineen pyöriä merialueiden yllä, jotta lämpimästä merestä saatava kosteus voisi tuoda kinoksia rannikollekin.

Joulukuu

Lööppikuninkaasta ei ole epäselvyyttä. Kylmä sää ja etenkin Helsingin lumimäärä nostatti super-mega-hyperotsikoita.

Joulukuun 1. päivä: Talvi tuli ryminällä Eurooppaan

Terminen talvi alkoi suuressa osassa maata hieman tavanomaista myöhemmin, mutta sitten kun se alkoi, se alkoikin ryminällä. Huolimatta lämpimästä alkukuusta, marraskuun keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

Marraskuun lopulla oli kyllä aineksia pakkasennätysten rikkoutumiseen laajemmaltikin, sillä Suomessa oli välillä ennätyksellisen kylmää ilmamassaa ja jos vain tuuli olisi ollut tyynempi ja pilvisyys vähäisempää olisi pakkasennätykset paukkuneet monilla asemilla.

Suomi ei ole ainut paikka Euroopassa jossa hytistään tavanomaista kylmemmissä lukemissa. Uutisissa on mainittu kuinka lunta on satanut aina Espanjassa saakka ja kuinka rankat lumisateet ovat pahasti haitanneet eri liikenteen muotoja mm. Saksassa sekä Britanniassa.

Epätavallisen voimakas itäkoillinen tuuli on vaikuttanut Suomen säähän marraskuun lopulla. Samainen kylmä putki on jatkunut meiltä Brittein saarille saakka. Vuodenaikaan nähden hyvin kylmä ilmamassa on virrannut reippaan itätuulen saattelemana Pohjanmeren yli. Tällöin merestä mukaan tarttunut lämpö ja kosteus ovat saaneet aikaan sankkoja lumikuuroja, jotka ovat tuoneet runsaasti lunta etenkin Brittein saarten itärannikolle. Samaa ilmiötä on esiintynyt mm. Ruotsin sekä Viron rannikolla.

Joulukuun 13. päivä: Valkea joulu käytännössä varma

Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

Joulukuun 21. päivä: ’Lake-effect’ lumisateita

Sunnuntaina 19.12 satoi pääkaupunkiseudulla lunta käytännössä koko vuorokauden. Lumi oli melko hyvä esimerkki siitä, mitä ns. “lake-effect” lumisade voi saada aikaan.

Helsingin Kaisaniemessä lunta satoi vuorokaudessa sunnuntain aamukahdeksan havainnosta maanantain vastaavaan ajankohtaan mennessä 22 cm. Tämä arvo jää tilastoihin. Nykyään kuitenkin havaintoja saadaan 10 minuutin välein ja niinpä voidaan laskea, että vuorokaudessa lunta tuli sunnuntain vastaisesta yöstä alkaen noin 33-34 cm.

Jouluaaton vastainen yö on erittäin kylmä. Pakkasta on suuressa osassa maata noin -25 astetta, paikoin maan keskivaiheilla jopa -30..-35 astetta. Jouluaatto on hyvin kylmä etenkin maan keskiosassa. Pakkasta on päivälläkin yleisesti -20 astetta, paikoin ehkä jopa -30 astetta. Lauhinta on Pohjois-Lapissa (-10 astetta).

 

Hyvää uutta vuotta 2011!

Auto ja lumi Helsingissä 22.12.2010