Arkisto

Posts Tagged ‘kylmä’

Kukkuluuruu kevät?

Vaikka talvella on kannattajansa, on viime aikoina tuntunut siltä, että valtaosa kansasta haluaa kevään jo alkavan. Onko kevät jo myöhässä? Kuinka kylmä maaliskuu on lopulta ollut? Miltä jatko näyttää?

Maaliskuu ollut kylmä

Vaikka maaliskuun on kuullut jo julistettavan kylmimmäksi puoleen vuosisataan, ei se sitä kuitenkaan tule olemaan. Koko maan keskiarvon perusteella ollaan tällä hetkellä sijalla neljä viimeisten noin 50 vuoden ajanjaksolla – maaliskuuta on vielä toki jäljellä. Viimeksi vuosi 1981 oli kylmempi ja myös maaliskuut 1962 ja 1963 olivat kylmempiä. Vaikka viime vuosina kevät on alkanut yleensä melko varhain, oli vuonna 2006 maaliskuu lähes yhtä kylmä kuin nyt tähän mennessä on ollut. Voi olla, että lopulta 2006 ja 2013 maaliskuu ovat koko maan mittakaavassa lähes yhtä kylmät. Eli ennätyksellisestä tai poikkeuksellisesta maaliskuusta ei vielä ole kyse, mutta harvinaisesta voidaan ainakin paikoin puhua.

Pääasiallinen ”syy” tähän kylmyyteen on Jäämeren yllä ollut selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine,. Tämän myötä meille Suomeen ilmavirtaus on käynyt keskiarvoa enemmän koillisesta samalla hiljalleen tyhjentäen Siperian kylmyyspajatsoa. Samasta on saanut kärsiä myös monet muut Euroopan alueet. Britit saivatkin niskaansa myöhäiset lumipyryt kun etelästä noussut lämmin ja kostea ilma törmäsi koillisesta virranneeseen polaari-ilmaan.

Auringonpaistetta piisannut

Helmikuussa lähes kaikki kaipasivat yhteen ääneen aurinkoa. Takana oli yksi pilvisimmistä jaksoista Suomen mittaushistoriassa. Toiveisiin vastattiin ensin helmikuun lopun ”fööneillä” ja sitten tulikin maaliskuu. Kannattaa toivoessaan muistaa, että jos toivoo talvikuukausille aurinkoa, saa yleensä myös kylmää säätä. Nämä kulkevat siis käsikädessä sillä selkeällä säällä säteilyjäähtyminen on talvisin voimakasta ja lämpötilat pääsevät etenkin öisin laskemaan hyvin alhaalle. Maaliskuu on siis ollut hyvin aurinkoinen. Paistetta on piisannut lähes 2x keskiarvoon verrattuna laajoilla alueilla ja maaliskuu on tähän mennessä ollut useilla havaintoasemilla top 3 aurinkoisimpien maaliskuiden sarjassa.

Onko kevät myöhässä?

Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa tyypillisesti näinä päivinä maan eteläosassa. Maan keskiosassa terminen kevät alkaa tyypillisesti huhtikuun ensimmäisen tai toisen viikon aikana. Pohjois-Lapissa kevään odotusta saadaan yleensä odottaa aivan huhtikuun loppuun. Eli vielä ei voida sanoa, että terminen kevät on varsinaisesti myöhässä. Vaihteluväli termisen kevään alkamisen ajankohdan suhteen on melkoinen. Esimerkiksi Helsingissä olisi joinakin vuosina voinut sanoa termisen kevään alkaneen jo helmikuussa (”virallisesti” tällöin merkataan 1. maaliskuuta). Joinakin vuosina on kevään alku viivästynyt Helsingissä jopa huhtikuun puoliväliin. Saas nähdä kuinka pitkään tänä vuonna termistä kevättä saadaan odottaa.

Kuinka kylmää voi vielä teoriassa olla?

Aurinko porottaa päivisin jo korkealla, joten kuinka alhaiseksi päivälämpötilat voivat enää jäädä? Euroopanlaajuisen E-OBS-aineiston perusteella päivän ylin lämpötila voisi maan länsiosassa jäädä tästä eteenpäin alimmillaan noin -5..-6 asteeseen. Kannattaa huomioida, että aineistossa havainnot ovat interpoloitu 25 km hilaan, joten yksittäisten asemien ääriarvot saattavat hieman tasoittua.

Alin päivän ylin 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Lapissa päivälämpötilat voivat ainakin periaatteessa jäädä vielä reippaasti -10 asteen kylmemmälle puolelle. Entäpä yölämpötilat? Etelässäkin ovat teoriassa reippaasti yli 20 asteen pakkaset vielä mahdollisia ja pohjoisessa on -30 asteen lukemat vielä päihitettävissä otollisissa olosuhteissa. Varsin kylmiä lukemia on siis vielä maaliskuun 26. päivän jälkeenkin Suomessa havaittu.

Yön alimpien lämpötilojen minimi 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta ajanjaksona vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Miltä jatko näyttää?

Ilmakehän kevätmoottori on käynnistynyt ja Pohjois-Afrikasta on nousemassa pääsiäisen aikoihin yksi lämpöpulssi kohti pohjoista. Se suuntautuu Suomen kaakkoispuolitse ohi Venäjälle. Suomi näyttää jäävän kyseisen pulssin kylmemmälle puolelle odottamaan uutta pulssia. Seuraava mahdollisuus näyttäisi alustavasti olevan ensi viikon loppupuolella, mutta ennustettavuus alkaa kärsiä pääsiäisviikonlopun jälkeen. Voi myös olla, että ilman sen kummoisempaa pulssia alkaa ilmamassa vain hiljalleen lämmetä kohti keväisiä lämpötiloja. Tämä olisi kevättulvatilanteen kannalta paras vaihtoehto, ettei lumi sulaisi kertaheitolla.

Kevättä kaipaaville siis vielä kärsivällisyyttä. Yksi asia on kuitenkin varmaa: kyllä se kevät sieltä ennemmin tai myöhemmin saapuu.

Talvi tuli ryminällä Eurooppaan

Terminen talvi alkoi suuressa osassa maata hieman tavanomaista myöhemmin, mutta sitten kun se alkoi, se alkoikin ryminällä. Huolimatta lämpimästä alkukuusta, marraskuun keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

Marraskuu oli tavanomaista kylmempi

Suurin lämpötilapoikkeama kylmään suuntaan oli Länsi-Suomessa ja suuressa osassa Lappia. Näillä alueilla marraskuu oli laajalti vähintään -2,5 astetta tavanomaista kylmempi. Lähimpänä keskiarvoa oltiin idässä ja paikoin etelässä, kuitenkin noin -1..-2 astetta keskiarvon alapuolella.

Paikkakuntakohtaisia marraskuun pakkasennätyksiä rikottiin mm. Hämeenlinnan Lammilla, Tampere-Pirkkalassa ja Maarianhaminassa.

Marraskuun lopulla oli kyllä aineksia pakkasennätysten rikkoutumiseen laajemmaltikin, sillä Suomessa oli välillä ennätyksellisen kylmää ilmamassaa ja jos vain tuuli olisi ollut tyynempi ja pilvisyys vähäisempää olisi pakkasennätykset paukkuneet monilla asemilla.

Kylmää ilmaa virrannut pitkälle Eurooppaan

Suomi ei ole ainut paikka Euroopassa jossa hytistään tavanomaista kylmemmissä lukemissa. Uutisissa on mainittu kuinka lunta on satanut aina Espanjassa saakka ja kuinka rankat lumisateet ovat pahasti haitanneet eri liikenteen muotoja mm. Saksassa sekä Britanniassa. Jälkimmäisessä lunta on paikoin mitattu epävirallisesti jopa puoli metriä. Tämä on hyvin epätavallista näin varhaisessa vaiheessa talvea.

Jos halutaan tietää, että mihin kylmyys on suhteellisesti pahiten iskenyt, voidaan tarkastella esimerkiksi ilmamassan lämpötilan poikkeamaa pitkän ajan keskiarvosta marraskuun lopun osalta.

Kuva: ESRL/NOAA

Ilmamassan lämpötilan poikkeama marraskuun viimeisellä viikolla

Kuvasta nähdään kuinka suhteellisesti kylmin ilmamassa on valunut Siperiasta Skandinavian kautta kohti Länsi-Eurooppaa ja aina Iberian niemimaalle saakka. Toisaalta lämpimän ilman on täytynyt mennä jonnekin muualle ja se onkin päätynyt Grönlannin tienoille. Esimerkiksi Grönlannin pääkaupungissa Nookissa mitattiin kuun 21. päivä jopa +15,8 astetta. Euroopassa lämpimin kolkka löytyy itäiseltä Välimereltä, jossa on liikuttu hellerajan tuntumassa.

Syitä kylmään ilmaan pohdittiin edellisessa päivityksessä sekä lukuisissa kommenteissä (näistä suuri kiitos!). Oli syy alunperin mikä tahansa, loppujen lopuksi kylmyyden on ratkaissut koillisesta puhaltanut tuuli, joka on tuonut mukanaan tuota polaarista, paikoin jopa arktista ilmamassaa.

Kuva: ESRL/NOAA

Tuulen suunnan ja nopeuden (vektori) poikkeama marraskuun viimeisellä viikolla

On siis täysin selvää, että epätavallisen voimakas itäkoillinen tuuli on vaikuttanut Suomen säähän marraskuun lopulla. Samainen kylmä putki on jatkunut meiltä Brittein saarille saakka. Vuodenaikaan nähden hyvin kylmä ilmamassa on virrannut reippaan itätuulen saattelemana Pohjanmeren yli. Tällöin merestä mukaan tarttunut lämpö ja kosteus ovat saaneet aikaan sankkoja lumikuuroja, jotka ovat tuoneet runsaasti lunta etenkin Brittein saarten itärannikolle. Samaa ilmiötä on esiintynyt mm. Ruotsin sekä Viron rannikolla. Virossa  onkin rikottu paikoin marraskuun kylmyys- ja lumiennätyksiä. Vanakülassa on mitattu ennätyksellisiä 46 cm kinoksia ja Tallinnassakin 30 cm.

Lisäystä ”kylmät talvet yleistyvät tulevaisuudessa”-aiheeseen

Edellisessä päivityksessä kirjoitin hieman koskien Potsdamin ilmastoinstituutin artikkelia, jonka mukaan kylmien talvien todennäköisyys kolminkertaistuu tulevaisuudessa (tai näin asia ainakin uutisoitiin). Helsingin yliopiston ilmastotutkija ja dosentti Jouni Räisänen kommentoi tätä artikkelia henkilökohtaisessa tiedonannossa ja hän muistuttaa, että artikkelissa tutkittiin ainoastaan Barentsinmeren ja Karanmeren jääpeitteen vähentämisen vaikutusta ilmastoon. Tällöin kaikki muut globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset jäävät tutkimuksesta pois. Räisänen vetää yhteen artikkelin tulokset:

”Kun jääpeite tarkasteltavalla alueella vähenee 100%:sta 80%:iin, länsituulet Euroopassa hieman voimistuvat ja talvet leudontuvat. Kun jäätä edelleen vähennetään 40%:iin, sen sijaan itävirtaus voimistuu ja talvet kylmenevät. Kun jää hävitetään kokonaan, länsivirtaus taas voimistuu ja talvet siksi lauhtuvat.”

Yksiselitteisesti tästä ei siis voisi vetää johtopäätöstä, että kyseisten alueiden hupeneva jääpeite laukaisee viilentymisen pohjoisilla mantereilla kuten mediassa uutisoitiin. Räisänen pohtii lopuksi:

”Miten jääpeitteen hupeneminen vaikuttaa yhdessä kasvihuonekaasujen lisääntymisen aiheuttaman globaalin ilmastonmuutosten kanssa? Sen perusteella, mitä olemassa olevista skenaariosimulaatioista voi päätellä, artikkelissa esiin nostettu mekanismi todennäköisesti häviää kaiken muun sekaan.  Malleissa talvien keskilämpötila nousee reilusti 2000-luvun loppua kohti. Lisäksi talvilämpötilojen vuosienvälinen vaihtelu pienenee jonkin verran, mikä sekin vähentää kylmien talvien osuutta. Yleensä ottaen myös talviset länsivirtaukset hiukan voimistuvat mallisimulaatioissa, vaikkei tämä muutos kovin iso olekaan.”

Yhteenvetona voisi jälleen sanoa, että tieteellisistä artikkeleista tehtyihin uutisiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Uutisissa usein yksinkertaistetaan asioita, jolloin tutkimuksiin liittyvät tärkeät yksityiskohdat jäävät mainitsematta.

Sää jatkossa?

Jouluun on vielä useampi viikko ja vielä ei valkeaa joulua uskalla ennustaa vaikka siihen hyvät mahdollisuudet onkin. Lähimmän viikon aikana säässä ei suurta muutosta ole näköpiirissä vaikka kaikkein kirpeimmät pakkaset hiukan hellittävät. Ei ole täysin mahdotonta, että välillä voidaan käväistä rannikkoseuduilla nollan tienoilla, mutta etelässäkin pysytellään pääosin -5..-10 asteen tienoilla. Lapissa lämpötilat alkavat alun lauhan jakson jälkeen jälleen laskemaan reippaampiin pakkaslukemiin.

PS.

Torstaina kannattaa vilkuilla Ilmatieteen laitoksen sivuille. Siellä saattaa nähdä jotain uutta…

ääpeite tarkasteltavalla alueella vähenee 100%:sta

80%:iin, länsituulet Euroopassa hieman voimistuvat ja talvet

leudontuvat. Kun jäätä edelleen vähennetään 40%:iin, sen sijaan

itävirtaus voimistuu ja talvet kylmenevät (kuvan 3 keskimmäinen

sarake). Kun jää hävitetään kokonaan, länsivirtaus taas voimistuu

ja talvet siksi lauhtuvat.

%d bloggers like this: