Arkisto

Posts Tagged ‘malli’

Tylsää säätä

Tylsä heinäkuu

Itse kun pidän äärisäästä, on kuluva heinäkuu ollut pettymys. Mieluummin haluaisin lomasääkseni +35 asteen helteitä tai lumipyryä, hirmu-ukkosia tai rutikuivaa. Kuluva heinäkuu on tässä suhteessa ollut omalta osaltani pettymys vaikka ymmärrän, että monelle sää on ollut juuri sopivaa.

Heinäkuun lämpötila on tähän mennessä ollut Suomessa noin 0,4 astetta alle keskiarvon, mitä voidaan pitää varsin tavanomaisena. Edellisen kerran selvästi viileämpi heinäkuun alku oli Suomessa vuosina 2008 ja 2009. Heinäkuun keskilämpötila on tähän mennessä ollut noin 15,1 astetta kun menneen kesäkuun keskiarvoksi muodostui 15,6 astetta.

Säämalleja moneen lähtöön

Muistaakseni kommenteissa joskus kysyttiin asiaa säämalleista – mitä on olemassa, mitä niistä käytetään jne.

Periaatteessa Suomessa käytetään aktiivisemmin 3-4 säämallia:

  • ECMWF – Euroopan keskuksen säämalli, jonka rahoittamiseen useat Euroopan maat osallistuvat. Tekee mm. globaaleja ennusteajoja neljästi vuorokaudessa. ”Perusajot” ulottuvat 10 vrk päähän. Horisontaalinen resoluutio on nykyään n. 16 km.
  • HIRLAM – Usean Euroopan maan yhdessä kehittämä alueellinen säämalli. Suomessa ajetaan neljästi vuorokaudessa 54 tunnin päähän. Horisontaalinen resoluutio noin 7,5 km.
  • GFS – Yhdysvaltalainen globaali säämalli, jota ajetaan neljästi vuorokaudessa täydellä resoluutiolla 8 vrk päähän ja heikommalla resoluutiolla 16 vrk päähän. Horisontaalinen resoluutio 27 km.
  • HARMONIE – Usean Euroopan maan yhteisprojekti, Suomessa kehitysasteella. Ajetaan neljästi vuorokaudessa 36 tunnin päähän. Horisontaalinen resoluutio 2,5 km.

Suurin osa suurelle yleisölle nähtävistä säätuotteista perustuu ECMWF-malliin, jota meteorologi on editoinut. Toki on mahdollista käyttää myös HIRLAM-mallia, mutta tällöin tulee vastaan hypähdys 54 tunnin ennusteen kohdalla kun siirrytään ECMWF-malliin pidempien ennusteiden osalta. GFS mallin huonompi erotuskyky tarkoittaa, että kyseistä mallia ei käytetä editoinnin pohjana (vaikka itse editointiin voidaan ottaa siitä vaikutteita, esim. sateiden lisääminen, vähentäminen jne.).

Omakohtaiset kokemukset malleista ovat seuraavia: HIRLAM-malli on etenkin tuuliennusteiden osalta merialueilla paras (osittain paremman resoluutionsa vuoksi). GFS malli on lähimmän 1-2 vrk konvektiivisten (ukkos)ennusteiden osalta tyypillisesti realistisin. ECMWF on yleensä kaikessa melko hyvä ja siten tasapainoisin malli. HARMONIE-malli on tulevan sukupolven malli, jolla voidaan simuloida konvektiota ekplisiittisesti eli malli kykenee simuloimaan yksittäiset sade- ja ukkoskuurot (ei toki välttämättä saa niiden sijaintia tai aikataulua kohdilleen).

Täydellistä säämallia ei ole eikä tule olemaan. Jokaisella mallilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Jotta ennusteista saisi eniten itse irti, tulisi jokaista seurata pidemmän aikaa. Tätä hankaloittaa hieman mallidatan saatavuus. ECMWF mallin data on maksullista ja siitä on vain pieni osa vapaassa jaossa netissä. Kyseinen mallidata tulee varmaankin pitkään olemaan maksullista, sillä käytännössä jokaisen yli 20 maan tulisi hyväksyä datan avautuminen ja se on iso haaste. GFS data on sen sijaan ollut jo pitkään täysin ilmaista ja netissä onkin useita malliin perustuvia sääkarttasivustoja. Suomen HIRLAM-mallidata avautui kesällä pintasuureiden osalta ja ymmärtääkseni painepintadata olisi myös tulossa. HARMONIE-dataa saadaan odottaa kunnes kyseisestä mallista tulee ns. primäärimalli HIRLAMin sijaan. Lisäksi maailmalla ajetaan lukuisia muita säämalleja, joista osan data on täysin vapaasti jaossa, osittain jaossa tai täysin ”pimennossa”.

Katseet yötaivaalle

Heinäkuun loppu on otollisinta aikaa valaiseville yöpilville. Siinä missä meille tutut troposfäärin pilvet esiintyvät alimmassa 10-15 km kerroksessa, ovat valaisevat yöpilvet jopa 80 km korkeudessa mesosfäärissä. Ne näkyvät vain näin kesällä kun aurinko valaisee ne auringonlaskun jälkeen. Valaisevat yöpilvet koostuvat pienistä jääkiteistä, jotka muodostuvat kun lämpötila on mesosfäärissä kylmempää kuin -120 astetta – näin käy vain meidän kesäaikaan.

Eli katseet nyt heinäkuun lopulla ja elokuun alussa taivaalle noin tunti auringonlaskun jälkeen. Tyypillisesti valaisevia yöpilviä on vain vähän, yleensä melko lähellä pohjoista horisonttia. Joskus ne toisaalta valtaavat yli puolet taivaankannesta ja ovat hyvin kirkkaita. Yleensä niissä esiintyy aaltomaista muotoa. Alla on otos Helsingistä muutama päivä sitten.

Valaisevia yöpilviä Helsingissä 17. heinäkuuta 2013. Tummemmat ja harmaammat pilvet ovat meille tuttuja troposfäärin pilviä.

FINWRF säämalli

Mistä on kyse?

FINWRF on sääennustusmalli, jolla pyöritetään 36 tunnin ennusteita korkealla resoluutiolla Suomeen ja lähialueille. Sen ytimessä on yhteisvaroin kyhätty tietokone, jonka sisällä sykkii Intelin i7 3930K kuuden ytimen prosessori. Malli on räätälöity etenkin myrskybongausta silmällä pitäen, eli sen erotuskyky on niin korkeaa luokkaa, että malli pystyy suoraan simuloimaan jopa yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja. Muita vastaavan resoluution omaavia ilmaisia (mainos-vapaita) numeerisia malleja ei tiettävästi ole maailmalla juuri yhtään (Go Finland!).

Hieman yksityiskohtia

Mallia pyöritetään neljä kertaa vuorokaudessa ja yksittäisen ajon valmistuminen kestää tilanteesta riippuen noin 3,5-6 tuntia. Mallissa käytetään ns. adaptive timestep-menetelmää, eli ajon valmistumisajankohta riippuu siitä, kuinka paljon laskenta-alueella on ”säätä”. Jos alueella on paljon voimakkaita ukkoskuuroja, voi ajon kokonaiskesto jopa ylittää kuusi tuntia, jolloin seuraava ajo odottaa kiltisti vuoroaan.

FINWRF-mallin horisontaalinen erotuskyky on 4 km eli laskentapisteitä on neljän kilometrin välein. Pystysuunnassa laskentapisteitä on 43. Niinpä malli laskee joka ajanhetkellä uudet arvot lämpötilalle, tuulelle, kosteudelle ja muille perussuureille noin 5 miljoonalle laskentapisteelle.

Alkuhetken tiedot ja mallin reunaehdot saadaan globaalista GFS-mallista, jonka datan horisontaalinen resoluutio on noin 50 km. Koska näin karkean datan syöttäminen suoraan 4 km hilaan saa aikaan kaikenlaisia kummallisuuksia, ajetaan välissä 16 km ulompi laskenta-alue. Tätä käytetään sitten pohjana itse 4 km pääajolle.

Kesällä 2011 mallia pyöritettiin silloin tällöin kotikoneella ja paljon on muuttunut sen aikaisesta kokoonpanosta. Nyt prosessissa käytetään ns. warm-start menetelmää. Siinä missä 2011 WRF-mallin alkutila otettiin suoraan globaalista GFS mallista interpoloimalla, käytetään tällä kertaa alkutilana edellisen kuuden tunnin ennustetta. Tätä ennustetta sitten hieman korjataan tuoreimpien havaintojen (kuten luotaukset, pintahavainnot, lentokonehavainnot jne) avulla ja näin saadaan lopullinen alkuhetki FINWRF-mallille. Hyötynä tällä prosessilla on se, että mallilla on heti simulaation alusta alkaen arvaus siitä, missä sadealueet sijaitsevat (sen sijaan, että malli joutuu synnyttämään sadealueet tyhjästä).

Alla olevassa taulukossa on listattu muutamia knoppitietoja FINWRF mallin asetuksista.

  • Laskentapisteitä: ~5 000 000
  • Horisontaalinen resoluutio: 16 km (ulompi alue), 4 km (sisempi alue)
  • Vertikaalitasojen lukumäärä: 45 (16 km ajo), 43 (4 km ajo)
  • Adaptiivinen aika-askel
  • Mallin dynamiikka: ei-hydrostaattinen
  • Konvektion parametrisointi: Betts-Miller-Janjic (vain 16 km)
  • Mikrofysiikka: Thompson 6-luokkaa (mukana lumirakeet)
  • Rajakerros: Mellor-Yamada-Janjic
  • Maanpintaskeema: NOAH
  • Pitkäaaltosäteily: RRTM
  • Lyhytaaltosäteily: Goddard
  • 3DVAR = lämmin startti (syklitys)
  • 36 tunnin ennustesimulaatio kuuden tunnin välein

Ensimmäisiä havaintoja

FINWRF mallin fysiikka-asetukset ja muut yksityiskohdat ovat subjektiivisesti asetettu yksittäisten tapaustutkimusten sekä muiden maiden esimerkkien pohjalta. Niinpä näin alkuvaiheessa ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten malli tietyissä tilanteissa toimii Suomessa (joissakin olosuhteissa paremmin, joissakin huonommin). Tässä esimerkki yhdestä hyvin osuneesta ennusteesta kesäkuun alussa:

Ensimmäisten ajojen perusteella mallin rajakerroksen fysiikkapaketti sekoittaa rajakerrosta suht hanakasti ja näyttää saavan aikaan globaaleja malleja korkeampia CAPE-arvoja. Lisäksi se tuntuu saavan hieman todellisuutta herkemmin kehitettyä sadekuuroja. Fysiikkapaketit saattaa olla myös osasyynä pilvisyystulkinnan heikkouteen. Kannattaa siis itse seurailla aktiivisesti mallin tuloksia ja verrata niitä havaintoihin sekä tutkakuviin. Näin saat itsekin käsityksen siitä, että miten malli tietyistä tilanteista suoriutuu. Yksikään säämalli ei ole täydellinen ja meteorologien työkuvaan kuuluukin tietää jokaisen säämallin omat kommervenkit.

Ajan myötä mallin fysiikka-asetuksia saatetaan muuttaa kokemusten perusteella (kunhan niitä kertyy tarpeeksi).

Vikatilanteet

Erilaiset vikatilanteet ovat mahdollisia, etenkin näin alkuvaiheessa. Systeemille ei ole ehditty tehdä kaiken kattavaa varmennusjärjestelmää, joten ajoittain systeemi voi kaatua. Syitä voi olla monia: verkkoliikenteessä katkos, malli räjähtää käsiin (ei pitäisi tapahtua), havaintodataa ei ole saatavissa.

FINWRF käyttää ns. syklitystä, eli tuoreimman ennusteen pohjana käytetään edellisen ajon kuuden tunnin ennustetta. Niinpä jos yksi ajo syystä tai toisesta kaatuu, kaatuvat seuraavatkin ajot 100 % varmuudella. Tähän on ehkä mahdollista löytää oikotie, mutta sitä ei ole ehditty miettiä julkaisuvaiheeseen mennessä.

Nopea keino tarkistaa mallin kaatuminen on vilkaista FINWRF-sivun vasemmasta laidasta eri ajojen kestot. Mikäli joku ajo on valmistunut alle 2 tunnissa, on kyseessä todennäköisesti jonkinlainen vika. Tällöin ei kannata alkaa etsiä puhelinluettelosta FINWRF-mallista vastaavien nimiä (koska niitä ei puhelinluettelosta löydy). Eli seuraamme kyllä systeemin tilaa ja viesti kyllä aika varmasti kirii ylläpitäjän korviin nopeasti. Tällöin ainoa lääke on käydä fyysisesti resetoimassa systeemi ja aloittaa uusi ajo kylmiltään. Mikäli ylläpito ei ole maisemissa, voi tämä kestää jonkin aikaa (pahimmillaan useita päiviä, on meillä omaakin elämää 😉 ) . Eli olkaa ymmärtäväisiä tämän ilmaisen ennustemallin vikatilanteissa.

Ideat ja kehitysehdotukset

Jos sinulla tulee mieleen jokin hieno idea uudesta ennustesuureesta tai sinulla on lahjoittaa 100 000 rahayksikköä uuden hienon FINWRF 2 –systeemin luomiseen, voit ottaa yhteyttä vapaa-ajalla ylityöllistettyyn ylläpitoon osoitteeseen pauli.j.jokinen [at] gmail.com

FINWRF ei suinkaan ole siis vielä valmis, vaan sitä viilaillaan kuntoon kesän 2012 aikana (ja sen jälkeenkin). Tulossa on muun muassa alkuvaiheessa puuttuva sademäärän ennuste (tutkasimulaatio toki ajaa osittain jo saman asian). Mahdollisesti jossain vaiheessa saadaan sivustolle aikaan selitykset, että mitä mikin kartta kertoo. Sitä odotellessa voipi käydä katsomassa vastaavia GFS mallin osalta.

Osoite

Mistä niitä mallikarttoja löytää?

http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/

Jos et tiedä yhtään, että mistä lähteä liikkeelle, niin klikkaa vasemmasta yläreunasta ”Select 4 km product” ja sieltä ”composite radar reflectivity”. Kyseiset kentät kuvaavat sitä, miltä tutkakuva näyttäisi kyseisellä ennustehetkellä.

Iloisia hetkiä uuden säämallin kanssa!

Uusi, tehokkaampi koneisto WRF-säämallille

Silloin tällöin olen blogiin kirjoitellut WRF-säämallin etenemisestä. Se on ollut talvesta alkaen pikkuinen projekti, jonka tarkoituksena on ollut ajaa kyseistä hienohilamallia aina tarvittaessa mielenkiintoisemman sään ”uhatessa”. Mallia olen sorvannut lähinnä myrskybongareille, mutta siitä löytyy aivan kaikille soveltuvat lämpötila- ja tuuliennusteet sekä sadetutkasimulaatiot.

Nyt myrskybongareiden keskuudessa on ollut puhetta, että hankkisimme tehokkaan keskustietokoneen, jolla mallia voitaisiin ajaa 24/7, selvästi paremmilla asetuksilla, resoluutiolla ja pidemmälle tulevaisuuteen. Tuotokset olisivat ilmaiseksi kaikkien nähtävillä internetissä nykyiseen tapaan. Niinpä ajattelin laittaa tästä mahdollisesta projektista viestiä myös tänne, mikäli joku blogia lukeva innostuu tukemaan tätä hanketta. Alla on osa viestistä, minkä laitoin myrskybongareiden sähköpostilistalle kesäkuun lopulla:

Suomalaiset myrskybongarit ovat olleet pitkään käytännössä vain yhden säämallin varassa (GFS) kun taas Yhdysvaltalaisilla kollegoilla on käytössä ties kuinka monta ennustusmallia ilmaiseksi saatavilla netissä. GFS on melko hyvä malli, mutta myrskybongauksen kannalta sen erotuskyky on Suomeen sovellettavista malleista melkein heikoin (hilaväli noin 27 km).

Tätä kompensoimaan ostelin talvella pöytätietokoneen, johon asensin WRF-sääennustusmallin, jota esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen sääpalvelu käyttää pääasiallisena sääennustusmallinaan. Sitä voidaan ajaa vaikka koko Eurooppaan 20 km resoluutiolla tai Kainuuseen 500 metrin resoluutiolla (riippuu tietokonekapasiteetista ja omista päämääristä). Tämä kyseinen malli on hyvin helppo asentaa, jos koneessa on linux ja ymmärtää jonnin verran sen päälle (ei tarvitse osata ohjelmoida tai mitään kummallista kikkailua, ohjelma tekee melkein kaiken itse – tiettyyn pisteeseen saakka).

Olen nyt keväästä lähtien pyörittänyt säämallia aina kun merkittävämpää (ukkos)säätä on ollut tiedossa. Kahdesti päivässä (iltapäivällä ja yöllä) on ajettu Pohjois-Eurooppaan 10 jäsenen parviajo 20 km resoluutiolla ”todennäköisyys”laskentaa varten:
http://pjokinen.1g.fi/kuvat/wrf/wrf_06Z_prob_convprec02_33.png/full

Mallia on ajettu myös kahdesti päivässä (illalla ja aamulla) Etelä- ja Keski-Suomen sekä vähän Venäjän ja Baltian suuntaan 4 km resoluutiolla: http://pjokinen.1g.fi/kuvat/wrf/wrf_4km_12Z_dbzcomp_19.png/full

Tällöin voidaan simuloida jo yksittäisiä ukkossoluja. Jotta asia olisi helpommin ymmärrettävissä niin tässä olisi kuva lähes samalta ajanhetkeltä GFS mallin (27 km), WRF mallin (4 km) ja varsinaisen tutkakuvan näkemänä tältä torstailta kello 17.00. (GFS tuntia myöhemmin):

http://koti.welho.com/pjokine9/gfs_wrf_tutka_300611_1700.png

Itse WRF-mallin tuotoksia voi käydä katsomassa täällä (pyörii tarvittaessa, etenkin kun voimakkaampia ukkosia on tiedossa lähipäiville): http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/

Itse varsinaiseen asiaan. Jotkut ovat osoittaneet kiinnostuksensa kyseistä mallia kohtaan. Nyt tiedustelisinkin alustavasti, että kuinka moni tätä postituslistaa lukevista olisi kiinnostunut tavalla tai toisella ottamaan osaa tämän WRF-mallin kehittämiseen meitä suomalaisia myrskybongareita ajatellen? Vaihtoehtoja on nähdäkseni muutamia, mutta osa niistä ei oikein toimi. Tässä on omasta mielestäni varmaankin käytännöllisin:

  1. (oma preferenssi) Kolehtisysteemi. Maksoin omasta tietokoneestani talvella jotain 500-700 euron väliltä (koteloineen kaikkineen). Jos ajatellaan, että jokainen tällä listalla oleva (tietääkseni noin 400 henkilöä) laittaisi kaksi euroa likoon, saataisiin sillä jo nykyistä konettani tehokkaampi mylly pyörittämään tätä mallia kaikkien iloksi. Jos jokainen laittaisi pottiin 10 euroa, niin sellaista hirmua en edes uskalla vielä ajatella. Eli käytännössä jokainen voisi laittaa itse parhaaksi katsomansa summan pottiin ja lopulta katsottaisiin minkälaisen systeemin sillä saisi aikaiseksi. Kun konekapasiteetti olisi keskitetty yhteen myllyyn, voitaisiin sillä ajaa mallia nykyistä isommalle alueelle/paremmilla mallifysiikoilla/kovemmalla resoluutiolla ja pidemmälle tulevaisuuteen.

Tämä olisi näin alustava kysely, että löytyykö ylipäätään tästä aiheesta kiinnostuneita eli kannattaisiko näitä mahdollisuuksia selvitellä tarkemmin. Jos asia kiinnostaa, niin meikäläiselle voi laittaa mailia pauli.j.jokinen@gmail.com ja kertoa, että olisiko mahdollisuuksia ajaa mallia itse ja/tai laittaa muutaman roposen pottiin (tämä ei velvoita mihinkään). Itse mallin ajamiseen tarvittaisiin omasta mielestäni vähintään neljän ytimen prosessori ja 4GB keskusmuistia (itselläni 3,2 GHz AMD Phenom II X6 1090T 6-ytimen prosessori ja 8 GB keskusmuistia).

Vastauksia tuli muutamassa päivässä yli 20. Alustavaksi kokonaissummaksi kertyi jo noin 450 euroa. Koska kannattava systeemi vaatii joitakin satoja euroja lisää (vajaalla 1000 eurolla päästäisiin jo pitkälle), ajattelin kysäistä jos tämän blogin lukijoilla löytyy kiinnostusta olla mukana tässä projektissa. Allekirjoittaneelle voi laittaa ei-sitovaa mailia (pauli.j.jokinen@gmail.com), jos tämä tuntuu kiinnostavan. Ei siis tarvitse olla myrskybongari, sillä yhtälailla 3-4 km resoluution malliennusteita voivat hyödyntää esim. veneilijät ja kaikki, joille korkeamman resoluution ennusteet ovat tärkeitä. Mikäli satut lisäksi tietämään jonkin yrityksen, joka olisi mahdollisesti halukas sponssaamaan, niin nämäkin ovat tervetulleita.

Tässä hieman esimakua, mitä Yhdysvalloissa kyseisellä mallilla tehdään: Tutkasimulaatio USA 36h – 4 km, tai Croatiassa: Tuuliennuste 4 km.

Suunnitelmana on, että jos tarpeeksi suuri summa saadaan koottua, niin laitehankinnat olisivat ehkä talven aikana ja keväällä olisi asennuksen ja testauksen vuoro. Niinpä viimeistään ensi kesäksi systeemi olisi täydessä toiminnassa 24/7/365.

Kategoriat:Yleistä Avainsanat: ,

Valkea joulu käytännössä varma

Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

WRF-malli

Viime päivityksestä on aikaa. Vapaa-aika on mennyt WRF-säämallin kanssa leikkimiseen. Kyseessä on Yhdysvalloissa kehitetty Weather Research and Forecasting model, jota olen kotikoneella pyörittänyt. Mallin kahta eri ydintä voidaan käyttää esimerkiksi tapaustutkimuksissa simuloimaan mielenkiintoista säätilannetta tai tehdä perinteisiä sääennusteita. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos käyttää WRF mallin NMM-ydintä tehdessään mantereen kattavia ennusteita, joita puolestaan eri tahot (televisiokanavat, yksityiset ennustuslaitokset jne.) käyttävät hyödyksi omissa ennusteissaan.

Olemme työkaverin kanssa tehneet globaalista GFS mallin ennusteista erilaisia sääkenttiä, joita voi käydä katsomassa säämallidataa-osion kautta. GFS:ssä on monia hyviä ja monia huonoja puolia. Kyseessä on globaali ennustusmalli, jota ajetaan noin 27 km horisontaalisella resoluutiolla, eli erilaisia sääsuureita lasketaan 27 km etäisyydellä toisistaan oleviin pisteisiin. Vertailun vuoksi Euroopan keskuksen globaaliennuste tehdään noin 16 km resoluutiolla ja Ilmatieteen laitoksella ajetaan myös pienemmälle alueelle 16 km; 7,5 km ja 2,5 km resoluution malliajoja. Vaikka GFS onkin hyvä kuvaamaan suuren skaalan säätilaa, ei sen resoluutio oikein riitä kun pyritään ennustamaan pienen skaalan ilmiöitä kuten pienialaisia matalapaineita, lumikuuronauhoja, merituulta, syvää konvektiota jne. Lisäksi GFS mallista internetissä julkisesti saatavilla olevat tiedostot ovat vain 0,5 asteen eli noin 50-55 km hilassa.

Pienen skaalan sääilmiöiden ennusteisiin on siis tarkoitus alkaa käyttää WRF-mallia. Lopputalven mahdollisissa myrskyissä, ensi kesän rajuilmoissa tai muissa mielenkiintoisissa tilanteissa aion pyörittää WRF-mallia, jotta säätilasta saadaan parempi kuva kuin mitä GFS antaa ymmärtää. Erityisesti odotan ensi kesää ja ukkosia, sillä tällöin WRF-mallia voisi tarvittaessa ajaa vaikkapa 5-6 km resoluutiolla, jolloin mallista aletaan saamaan irti ukkoskuurojen yksityiskohtia ja sitä miltä ne tutkakuvissa mahdollisesti näyttävät. Alla pieniä esimerkkianimaatioita WRF mallin annista. Ennuste käynnistyy maanantain aamupäivästä ja ulottuu tiistaille. Mallin resoluutio tässä ajossa on noin 15 km. Kunhan saan muutamia yksityiskohtia setvittyä, voin laittaa esimerkin siitä, miltä ennuste näyttää kolme kertaa tarkemmalla resoluutiolla eli 5 km hilavälillä. Siinä aletaan näkemään jo yksittäiset isot lumikuurotkin!

Tuulen nopeus 10 m korkeudella sekä merenpintapaine.

2 metrin lämpötila ja merenpintapaine

Tutkaheijastuvuus 1000m ja merenpintapaine


Yllä on kolme esimerkkiä WRF-NMM tuotoksista. En näiden laadusta mene vielä takuuseen, sillä tämä on nopeasti kyhätty ennusteajo. Mallia ei ajeta vain painamalla ENTER-näppäintä ja odottamalla pari tuntia. Erilaisia asetuksia ja valintoja on PALJON. Niinpä täytyy tehdä vielä paljon testiajoja, jotta saadaan kunnon asetukset Suomen olosuhteisiin. Animaatioista viimeisimpänä on esimerkki yhdestä hyvin mielenkiintoisesta WRF-mallin ominaisuudesta. Kuten aiemmin mainitsin, mallilla voidaan simuloida sitä, miltä tutkakuva näyttäisi tietyllä ajanhetkellä. Näin talvisaikaan se ei tule täysiin oikeuksiinsa, mutta kesällä ukkostilanteissa kunnolla resoluutiolla voitaisiin tutkasimulaatioissa nähdä jopa supersoluja (jos olosuhteet ovat sopivat).

Tällaisten asioiden kanssa olen siis työskennellyt viime aikoina vapaa-ajalla. Automaattiseen ajoon en WRF-mallia pysty laittamaan, sillä pyöritän sitä tarvittaessa kotikoneelta (vie aikalailla koko koneen tehot muutamaksi tunniksi). Ellen voita lotossa 500 euroa niin tämä pysyy toistaiseksi ”on-demand”-tyylisenä.

Mitä ajankohtaista säässä?

Lähipäiville ei osu runsaampia sateita Suomeen. Mielenkiinto kohdistuu lähinnä pakkaslukemiin, jotka ovat melko kiprakoissa lukemissa vuodenaikaan nähden. Etelä-Suomen kantilta kylmintä on keskiviikkona illalla tai torstain vastaisena yönä. Mittariin saattaa tallentua yleisesti -20 astetta eikä -30 lukemat ole pois laskuista. Aletaanko tällöin hätyytellä jo joulukuun pakkasennätyksiä? Tässä parin eteläisen paikkakunnan ennätyksiä joulukuun osalta:

  • Helsinki Kaisaniemi: -29,5
  • Helsinki-Vantaan lentoasema: -32,3
  • Jokioisten Observatorio: -33,4
  • Tampere Härmälä: -34,2
  • Lahti Laune: -33,1

Nämä ovat aika kovia lukemia ja niinpä tällä viikolla ei ehkä ennätyksiin päästä, mutta harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmää sää kuitenkin on. Joulukuu on ollut toistaiseksi suurin piirtein 4-5 astetta tavanomaista kylmempi. Tosin Lapissa ollaan lähempänä keskiarvoa ja Pohjois-Lapissa jopa sen yli. Utsjoki Kevolla joulukuu on ollut 2,5 astetta keskimääräistä lauhempi.

Pakkasta tuntuu riittäneen jo paljon tälle talvelle. Yhtäjaksoisesti pakkasta on ollut Helsinki-Vantaalla marraskuun 19. päivästä lähtien eli 25 päivän verran. Aseman pisin yhtämittainen pakkasjakso on kuitenkin jopa 77 päivää talvelta 1984-1985. Eli täytyy odotella ainakin helmikuulle, että moinen ennätys voisi rikkoutua. Helsingin Kaisaniemessä käväistiin plussalla viimeksi 7. joulukuuta eli Helsingissä meneillään oleva pakkasjakso on siis tällä hetkellä selvästi lyhyempi kuin sisämaassa.

Ei muutoksia näköpiirissä

GFS-parviennusteet

GFS mallin parviennusteet pitävät ilmamassan Etelä-Suomessa tavanomaista alhaisemmissa lukemissa (punainen viiva=klimatologia). Keskiviikkona ennusteen mukaan käväistään hyvin kylmissä lukemissa, jonka jälkeen sää lauhtuu noin -5 asteen tienoille. Tämänkin jälkeen pysytellään ennusteen mukaan selvästi pakkasella ainakin aatonaattoon saakka.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen mukaan tavanomaista kylmempi sää jatkuu loppukuun ajan. Ilmavirtauksista kertova NAO-indeksi on edelleen negatiivisen puolella ja näyttää siellä pysyttelevänkin seuraavan parin viikon ajan GFS-ennusteen mukaan. Joulukuusta on siis näillä näkymin kehkeytymässä tavanomaista kylmempi etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Talvikuukausia on vielä jäljellä ja esimerkiksi tammi-, helmi- ja maaliskuun säitä voi vain arvailla. Näin varhaisessa vaiheessa ryminällä alkanut talvi kyllä edistää kylmän lopputalven mahdollisuuksia sillä merivedet ovat viilenneet nopeasti ja jäätilanne on selvästi laajempi kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Muutaman päivän päästä saadaan uusi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennuste tammi-maaliskuulle. Palataan siihen seuraavassa päivityksessä.

%d bloggers like this: