Arkisto

Posts Tagged ‘hirmumyrsky’

Supertaifuuni Haiyan

Suomen myrskyt kalpenevat Haiyanin rinnalla

Mittasuhteet maailman voimakkaimpien hirmumyrskyjen ja kotimaisten myrskymatalapaineiden välillä ovat hieman erilaiset. Tänään kävin ulkona kävelyllä ja arvioisin, että kovimmat puuskat olivat Helsingissä noin 15-20 m/s luokkaa. Siinä on aikuisella pieniä vaikeuksia pysyä täysin tolpillaan kahdella jalalla ilman varautumista. Kun puuskat yltyvät 30 m/s luokkaan, on pystyssä pysyminen jo hyvin hankalaa. Voi vai kuvitella minkälaista olisi ollut olla supertaifuuni Haiyanin pilvivallin alla, kun puuskat todennäköisesti puhalsivat 70..80..90 tai jopa 100 m/s.

Annetaan tälle Filippiinien myrskylle hieman lisää perspektiiviä: Tapani-myrsky pari vuotta sitten puhalsi läntisillä merialueilla 10 minuutin keskituulen nopeudeksi noin 29 m/s ja oli puuskissa merellä 36 m/s. Supertaifuuni Haiyan riehui Filippiinien itäpuolella torstaina 7. marraskuuta ja sen minuutin keskituulen nopeudeksi arvioitiin 87 m/s ja puuskissa 105 m/s. Jos minuutin keskituulen nopeus muutetaan meikäläisittäin tutummaksi 10 minuutin keskituulen nopeudeksi, saadaan lukemaksi noin 76 m/s. Eli kuvittele, että jos kykenisit ajamaan autolla Saksan autobahnilla noin 300 km/h, ja sitten avaisit ikkunan ja tyrkkäisit pääsi ulos. Siinä saisi jotain osviittaa minkälaisella puhurilla hirmumyrsky puhalsi ennen rantautumistaan Filippiineille. Näillä lukemilla Haiyan pääsee tunnetun historian raskaaseen sarjaan (alustavat arviot):

  • Tunnetun historian voimmakkain hirmumyrsky rantautumishetkellä
  • Yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä (voimakkaimmalla hetkellä)
  • Filippiinien historian kallein luonnonkatastrofi (ensimmäiset taloudelliset arviot)

Kaunotar ja hirviö

Haiayn oli satelliittikuvissa lähes täydellinen, meteorologisesta näkökulmasta äärimmäisen kaunis hirmumyrsky, mutta todellisuudessa varsinainen hirviö.

Satelliittikuvien vertailu hurrikaani Katrinan ja supertaifuuni Haiyanin välillä. Kuvassa on infrapunakanava ja värit kuvaavat pilvien lämpötilaa (mitä korkeammalle ne ulottuvat, sitä kylmempiä). Kuva: https://twitter.com/WeatherDecTech

Satelliittikuvien vertailu hurrikaani Katrinan ja supertaifuuni Haiyanin välillä. Kuvassa on infrapunakanava ja värit kuvaavat pilvien yläosien lämpötilaa – mitä korkeammalle pilvet ulottuvat, sitä kylmempiä ne ovat kuvassa. Kuva: https://twitter.com/WeatherDecTech

Yllä olevasta vertailusta nähdään, kuinka massiivinen Haiyania ympäröivä voimakkaiden ukkoskuurojen alue oli. Myrsky oli saanut luoduksi oikein kunnon muurin suojatakseen itseään kuivemmalta ilmalta tai tuuliväänteiltä, jotka olisivat voineet sotkea myrskyn rytmiä. Yleensä tuota satelliittikuvan harmaata värisävyä näkee voimistuvissa hirmumyrskyissä ajoittain pienellä alueella. Haiyan sen sijaan piti sitä yllä tunteja ja taas tunteja.

Tutkakuva kun Haiyan moukaroi Teclebanin kaupunkia. Kuva: Wunderblog / Climatex.ph

Tutkakuva ajalta, kun Haiyan moukaroi Taclobanin kaupunkia. Kuva: Wunderblog / Climatex.ph

Hirmumyrskyjen vaarallisin osa tuulten kannalta on aina sen liikesuuntaan nähden oikea reuna, koska siinä myrskytuulet ja itse myrskyn etenemisnopeus lasketaan yhteen. Yllä on tutkakuva myrskystä kun se rantautui Leyten saarelle. Kuvasta ilmenee hyvin myrskyn tyyni, sateeton silmä. Haiyan on kuvassa ollut liikkeellä oikealta vasemmalle, joten liikesuuntaan nähden oikeanpuoleinen reuna on kuvan yläosassa. Haiyanin voimakkaimmat tuulet siis osuivat tämän silmää ympäröivän pilvivallin pohjoisreunaan, jonka alle myös 200 000 asukkaan Taclobanin kaupunki jäi. Kaikkein suurin meriveden nousu osuu myös tälle samalle vyöhykkeelle. Suurin osa uutisista on keskittynyt juuri Taclobanin kaupunkiin, mutta myrsky rantautui muihin pienempiin saariin tätäkin ennen, joten mahdollisesti kaikkein pahimmat tuhojäljet ovat vielä näkemättä.

Tuuliarviot ovat vain arvioita

Supertaifuuni Haiyanin tuulen nopeuksia ei juuri mittareilla voida mitata. Nopea vilkaisu kotimaisen meteorologisten antureiden valmistajan Vaisalan sivuille näytti, että tuulimittareiden yläraja mittauksissa oli 60-75 m/s luokkaa. Niinpä Haiyanin arvioidut tuulen nopeudet olisivat todennäköisesti kyykyttäneet näitä mittareita. Vaikka itse anturit olisivatkin voineet tuulia mitata, suurimmaksi ongelmaksi yleensä muodostuu itse anturien kiinnitys.

Erilaisten mastojen tai tolppien päällä nämä anturit olisivat todennäköisesti irronneet kiinnikkeistään jo huomattavasti heikommissa tuulen nopeuksissa. Näin ollen maailman voimakkaimpien hirmumyrskyjen todelliset tuulet jäävät lähes aina mysteeriksi. Näin kävi esimerkiksi hurrikaani Camillen kohdalla Yhdysvaltain rannikolla vuonna 1969. Camille on ollut luotettavimpien tietojen mukaan tiettävästi voimakkain hirmumyrsky rantautumishetkellään missään päin maailmaa – siis aikana ennen Haiyania. Camillen on arvioitu puhaltaneen rantautuessaan 190 mph…306 km/h…85 m/s. Tuulimittarit menivät kuitenkin Camillen tapauksessa rannikon läheisyydessä rikki, joten tarkkaa mittausta tuulista ei saatu. Sama kävi 5. kategorian hurrikaani Andrew’n kanssa Yhdysvalloissa vuonna 1992.

Miten tuulen nopeudet sitten arvioidaan, jos tuulimittarit eivät myrskyissä kestä? Arviot perustuvat joko satelliittikuviin tai ns. ”hurricane hunters” -lentoihin. Jälkimmäisessä tapauksessa lennetään myrskyn silmään erikoisvalmisteisella lentokoneella. Myrskyn eri osissa pudotetaan antureita, jotka mittaavat erilaisia suureita tuulen nopeudesta ilmanpaineeseen. Näitä datoja hyödynnetään mm. sääennustusmalleissa, jotta mallilla olisi mahdollisimman tarkka tieto myrskyn rakenteesta ja voimakkuudesta. Suurin osa maailman ”myrskylennoista” tehdään nykyään Yhdysvaltain toimesta lähinnä Pohjois-Atlantilla sekä Tyynenmeren itäosassa lähellä Meksikoa ja USA:a riehuvissa myrskyissä.

Satelliittikuvilla voidaan arvioida tuulen nopeuksia hirmumyrskyissä, jotka ovat kauempana merellä tai alueilla, joissa ei ole tarvittavaa lentokalustoa tai osaamista. Tietääkseni Tyynenmeren länsiosassa ei nykyään harrasteta myrskylentoja, joten tuulen nopeudet arvioidaan satelliittikuvien avulla. Ehkä tunnetuin tapa on ns. Dvorak-menetelmä. Siinä arvioidaan myrskyn rakennetta kuvien avulla eli onko myrskyllä minkälainen yläpilvipeite tai ympäröivä ukkoskuurojen ”syöttönauha” kohti myrskyn keskusta.

Voimakkaammissa tapauksissa arvioidaan satelliittikuvien infrapunakanavista saatavia lämpötilamittauksia myrskyn eri osista. Tällöin verrataan hirmumyrskyn silmän ja ympäröivän pilvivallin yläosien lämpötilaeroa. Silmässähän ilma on laskevassa liikkeessä ja varsin lämmintä kun taas vieressä pilvivallin voimakkaat ukkoskuurot yltävät jopa kylmään stratosfääriin saakka. Mitä suurempi lämpötilaero, sitä suurempi Dvorak-indeksin arvo ja täten myös voimakkaampi hirmumyrsky. Mainittakoon, että Haiyan saavutti Dvorak-asteikon korkeimman lukeman, 8.0. Arvon antaneen meteorologin kommenteissa olikin mainittu, että perinteistä Dvorak-menetelmää ei enää voida soveltaa Haiyan hirmumyrskyssä. Satelliiteista saadut arviot korreloivat lentokonemittausten kanssa, mutta ne eivät ole tarkkoja mittauksia vaan arvioita kun muita tietoja ei ole saatavilla.

Myrskyä siis arvioitiin satelliittien avulla päiviä etukäteen ja siitä myös varoitettiin voimakkain sanoin kun yksityiskohdat alkoivat selvitä. Mielenkiintoista oli kuitenkin jälleen huomata, että kun alle vuorokausi myrskyn iskemisen jälkeen puhuttiin vain kahdesta tai neljästä kuolleesta, olivat jotkin ulkomaiset tahot jo syyttämässä ennusteita aivan liioitelluiksi. Siirrytäämpä hetkeksi hieman sivuraiteille..

Varoitusten rikkinäinen puhelin ja ennusteiden verifiointi

Nykypäivänä tuntuu olevan melko tyypillistä, että myrskyennusteet ovat pielessä, jos merkittäviä vahinkoja ei ilmene. Esimerkiksi Intiaa taannoin uhannut erittäin voimakas hirmumyrsky  Phailin sai aikaan massiiviset, yli 500 000 ihmisen evakuoinnit, joista uutisoitiin päivien ajan ympäri maailmaa. Sitten kun myrsky iski eikä alueelta kantautunut kummoisia uutisia menehtyneistä (”vain” 45 lopulta kuoli), oli ajoittain aistittavissa mielipiteitä, että etukäteen annetut varoitukset olivat yliampuvia.

Hieman samaa oli nähtävissä loka-marraskuun taitteessa meillä Suomessa. Brittein saarilla, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa useita ihmishenkiä vaatinut myrsky oli matkalla Suomeen, joskin selvästi heikenneenä. Myrskystä annettiin varoitus merialueille sekä alimman tason tuulivaroitus aivan etelärannikolle 20 m/s puuskista. Kuinka ollakaan, aivan etelärannikolla ylletiin 20 m/s myrskypuuskien tuntumaan ja ennustetun kaltaisia vain vähäisiä myrskyvahinkoja esiintyi. Mutta koska median etukäteen hypettämää Tanskan kaltaista hypermyrskyä ei meillä ollutkaan, alettiin jälleen epäsuoraan tai suoraan etsiä meteorologeista syyllisiä yliampuviin ennusteisiin (joita siis lähinnä media itse oli lietsonut).

Vaarallisissa säätilanteissa kaiken A ja O on, että selkeä viesti saataisiin nopeasti ja muuttumattomana viranomaisilta suurelle yleisölle, eikä rikkinäisen puhelimen kautta. On kuitenkin todettava, että vastuullisiakin tahoja löytyy Suomen mediasta, mutta media-alan kiristyvä kilpailu ei tulevaisuuden osalta näytä tässä asiassa kovin ruusuiselta. Ja ilman muuta myös viranomaispuolella on kommunikoinnissa luonnollisesti petrattavaa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että kaikki toimisivat näissä asioissa ympäri maailmaa vastuullisesti yhteisen hyvän vuoksi.

Merkittävät vahingot

Palataan takaisin Haiyan -hirmumyrskyyn. Lopulliset vahingot ja kuolleiden määrä selviävät todennäköisesti vasta viikkojen päästä. Haiyan rantautui monta kertaa eri puolille Filippiinien saariryhmää. Kaikkein uloimpiin saariin, jotka olivat kovimman linkouksen alla, ei tiettävästi ole vielä saatu yhteyttä. Trooppisten hirmumyrskyjen suurin uhka liittyy veteen. Jopa heikotkin trooppiset hirmumyrskyt voivat aiheuttaa paljon haittaa. Hurrikaani Jeanne (2004) oli suurimman osan ajasta ”vain” trooppinen myrsky (ei hirmumyrsky) kun se ohitti Hispaniolan saaren Karibialla. Silti se toi mukanaan päiviä kestäneitä rankkasateita, joita seuranneissa muta- ja maanvöyrymissä sekä tulvissa menehtyi 3000 ihmistä Haitissa.

Rankkasateiden lisäksi meriveden nousu on ehkä suurin uhka kaikkein voimakkaimmissa hirmumyrskyissä. Alhainen ilmanpaine ja voimakas tuuli voi nostaa merivettä useita metrejä tavanomaista korkeammalle, joilloin rantakaistaleet tuhoutuvat lähes tyystin. Tiettävästi Haiyan puski edellään juuri tällaisen valtaisan, jopa viisi metriä korkean vesimassan Filippiinien rannikolle ja seurauksista aletaan saada nyt hiljalleen tietoa.

”Kumma kyllä” hirmumyrskyn tuuli ei yleensä ole se kaikkein vaarallisin myrskyn osatekijä vaikutusten suhteen. Tuulet heikkenevät nopeasti maa-alueiden kitkan vuoksi, ja tyypillisesti tuuli aiheuttaa vain jonkin verran taloudellisia vahinkoja ja muutamia kuolonuhreja kaatuvien puiden vuoksi. Silti Haiyan edusti sitä kovinta luokkaa mitä hirmumyrskyissä voidaan tuulten osalta maa-alueilla kokea. Tuulen nopeus oli merellä arviolta lähes 90 m/s mikä maa-alueilla tarkoittaa kitkan hidastavan vaikutuksen vuoksi noin 70 m/s lukemaa (puuskissa enemmän). Tämä kuitenkin tarkoittaa EF-3 tai EF-4 luokan tornadoa, joka pauhaa laajalla alueella useiden kymmenien minuuttien ajan. Niinpä aivan Haiyanin silmän ympärillä tuulituhot ovat voineet olla merkittäviä ja ne ovat itsessään voineet aiheuttaa monien ihmisten kuoleman.

Haiyan on nyt selvästi heikentynyt muun muassa viilenneen meriveden sekä voimistuneiden ylätroposfäärin tuulien vuoksi. Niinpä siinä ei ole enää lähellekään samaa voimaa rantautuessaan Vietnamiin maanantain vastaisena yönä. Silti kuten aiemmin todettiin, vaaralliset rankkasateet eivät aina vaadi erittäin voimakasta hirmumyrskyä aiheuttaakseen mittavia vahinkoja.

Lisätietoa Haiyan-hirmumyrskystä (ja muista säätapahtumista maailmalla) saa loistavasta Jeff Mastersin Wunderblog- sääblogista, johon osa tämänkin jutun taustoista perustuu.

Suomi viilenee ja Intia varautuu katastrofiin

Lokakuun ensimmäinen kolmannes on takana ja kuukausi on tähän mennessä ollut alla olevien epävirallisten karttojen mukainen:

Hila-aineistoon perustuva kuluvan kuukauden seuranta. Vasemmalla keskilämpötila ja oikealla sademäärä.

Tässä koodausprojektin alustavaa tuotosta, jossa on siis kuvattu kuluvan kuukauden keskilämpötilan ja sademäärän poikkeavuutta maakunnittain (Lapissa kunnittain). Keskilämpötila on ensimmäisen 10. vuorokauden osalta ollut suuressa osassa maata tavanomaista korkeampi. Lämpötilapoikkeama on ollut laajalti +1…+1,5 astetta. Sademäärän osalta osassa Lappia on ollut tavanomaista sateisempaa kun taas maan keskiosassa on ollut tavanomaista kuivempi lokakuun alku.

Ensi viikolla sää viilenee ennusteiden mukaan myös maan eteläosassa. Ennustemalleissa on tosin ollut huomattavissa syksyn mittaan, että ne ylidramatisoivat noin viikon päähän ennustamiaan kylmenemisiä. Lopulta kylmenemiset ovat olleet maltillisia tai lyhytikäisiä. Silti nyt näyttää melko todennäköiseltä, että ensi viikon loppupuolella jäädään etelässäkin päivisin +5 asteen tienoille tai sen alle. Lapissa sen sijaan saatetaan jäädä pysyvämmin pakkaselle päivisinkin. Aika näyttää miten käy.

”Super syklooni” iskeytyy Intiaan

Äärimmäisen vaarallinen ja erittäin voimakas trooppinen hirmumyrsky Phailin on iskeytymässä Intian itärannikolle lauantaina päivällä Suomen aikaa. Kyseessä on yksi voimakkaimmista alueella esiintyneistä myrskyistä ja Bengalinlahden alueella esiintyvät hirmumyrskyt aiheuttavat yleensä kaikkein eniten kuolonuhreja. Intiaa uhkaa yksi maan historian kalleimmista luonnononnettomuuksista ja kuolonuhrien määrä mitataan valitettavan todennäköisesti sadoissa, mahdollisesti tuhansissa.

Phailin-myrskyn ennustettu reitti. Lähde: Joint Typhoon Warning Center

Perjantaina klo. 18 SA tehdyn analyysin perusteella myrskytuulet puhalsivat 72 m/s ja puuskissa lähes 90 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus oli arvioiden mukaan huikeat 17 m, jolloin yksittäiset aallot voivat olla jopa 30 metrisiä.  Internetissä liikkuvien ”huhujen” mukaan myrsky on entisestään voimistunut klo. 18 SA tehdyn analyysin jälkeen. Joidenkin arvioiden mukaan myrsky olisi jopa mittaushistorian voimakkain Bengalinlahden myrsky – tosin luotettavia tietoja alueen myrskyjen voimakkuuksista on vasta muutamalta vuosikymmeneltä.

Satelliittikuva Phailin-myrskystä. Eri aallonpituuksia on väritetty eri tavoin, jolloin myrsky korostuu verrattuna muihin alueisiin. Lähde: NASA/MODIS RAPID

Phailin on valtaisa myrsky. CNN-kanavan näyttämän päällekkäiskuvan perusteella myrsky kattaisi Euroopassa suuren osan Länsi-Euroopasta aina Espanjasta Tanskaan. Näin suuri myrsky saa erittäin suuren vesimassan liikkeelle, samaan tapaan kuin hurrikaani Sandy vuosi sitten Yhdysvaltain itärannikon edustalla.  Kun tämä valtaisa vesimassa törmää rannikolle, on meriveden nousu merkittävää hyvin lyhyessä ajassa. Tämä on myös myrskyn suurin uhka, etenkin kun joidenkin ennusteiden perusteella meriveden nousu voi olla jopa 7 metrin luokkaa.

Satelliittianimaatio infrapuna-aallonpituuksilla mitattuna. Lähde: NOAA

Voimakkaat trooppiset myrskyt kokevat ajoittain ns. ”eyewall replacement cycle”-prosessin, jossa myrskyn keskellä oleva nuppineulan kokoinen silmä muuttuu epästabiiliksi ja romahtaa, jolloin laajempi pilvivalli alkaa muodostua tämän vanhan ympärille. Tässä prosessissa myrsky tilapäisesti hieman heikkenee kun lämpökonetta operoiva intensiivinen pilvivalli häviää, mutta samalla tuulikenttä laajenee. Kun prosessi on lopulta valmis, on uusi silmän pilvivalli ottanut lämpökoneiston hoteisiinsa ja myrsky voi jälleen alkaa voimistua.

Yllä olevassa infrapuna-animaatiossa tämä ilmenee ukkospilvien yläosien lämpenemisenä to-pe yön aikana, koska ukkospilvet eivät enää yllä yhtä korkealle ilmakehässä. Animaatiossa mustien värien määrä tällöin väheni, mutta perjantain aikana prosessi valmistui ja myrsky alkoi jälleen voimistua. Tällöin ukkospilvien yläosat alkoivat jälleen satelliitissa näkyä kylmempinä (mustemmat värit). Tuoreimman animaation voi käydä katsomassa NOAA:n satelliittisivuilla. Joint Typhoon Warning Centerin ennusteita myrskystä voi käydä katsomassa täällä.

Tiedossa on siis varsin vaarallinen hirmumyrsky. Vuonna 1999 alueelle osui suurin piirtein yhtä voimakas hirmumyrsky mikä aiheutti lähes 10 000 ihmisen kuoleman. Tuolloin suurin osa menehtyi meriveden nousuun. Tällä kertaa Phailinin on ennustettu rantautuvan hieman etelämmäksi, jossa rannikko ei ole yhtä pitkälle matalaa kuin pohjoisempana. Joten voi olla, että tulvaveden nousu ei yllä yhtä pitkälle sisämaahan kuin vuonna 1999. Tuolloin myös merkittävä määrä ihmisiä menehtyi sisämaassa esiintyneisiin rankkasateista aiheutuneisiin tulviin. Vuoden 1999 myrsky jäikin lähes paikoilleen rantauduttuaan, mikä lisäsi merkittävästi sademäärää sisämaan puolella. Tällä kertaa Phailin on nopealiikkeisempi myrsky, joten se ei todennäköisesti ehdi sataa yhtä pitkään samoilla alueilla.

Taloudelliset vahingot tulevat kuitenkin kaikissa skenaarioissa olemaan merkittäviä ja ihmisuhreilta ei todennäköisesti vältytä.

Kesää riitti Lapissa

Kesäsää oli monin paikoin ennätyksellinen Lapissa. Kesä sekä alkoi aikaisin, että päättyi myöhään. Tietyin varauksin voidaankin sanoa, että Lappi koki Etelä-Suomen kesän. 

Pitkä ”kuuma” kesä

Alustavien tietojen mukaan terminen kesä oli Lapissa ennätyksellisen pitkä. Terminen kesä määritellään jaksoksi, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy 10 asteen yläpuolella. Tällä tavoin määritelty ”meteorologinen” kesä alkoi suuressa osassa Lappia 16.-21. toukokuuta eli 2-4 viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Muutamaa yksittäistä havaintoasemaa lukuun ottamatta terminen kesä jatkui Lapissa aina perjantaihin 20. syyskuuta saakka. Näin pitkälle jatkunutta termistä kesää voidaan pitää Lapissa poikkeuksellisena, sillä myöhäisimmillään kesä on päättynyt vain vuorokautta myöhemmin eli 21. syyskuuta (vuonna 2001). Aineistona ovat vuoteen 1961 saakka ulottuvat aikasarjat.

On siis melko ilmiselvää, että kyseessä on ennätyksellisen pitkä terminen kesä Lapissa. Kesän pituudeksi muodostui suuressa osassa Lappia 127-128 vuorokautta mikä vastaa etelärannikon tyypillistä termisen kesän pituutta ja on jopa 2-3 kertaa pidempi kuin tyypillisesti Pohjois-Lapissa. Muutamilla havaintoasemilla jäätiin pituudessa juuri ja juuri kakkossijalle, sillä lämpösummaan perustuva termisen kesän laskentatapa lopetti kesän näillä asemilla 28. elokuuta tai 7. syyskuuta. Kuitenkin näilläkin asemilla olisi viimeisen viikon ajalta tarvittu vain yhdeltä päivältä asteen verran korkeampi vuorokauden keskilämpötila, jotta laskennallisesti termisen kesän päätös olisi siirtynyt muoden joukkoon 20. syyskuuta.

Pitkä kesä on taannut myös paikoin ennätyksellisen kasvukauden lämpösumman. Tästä en valitettavasti ehtinyt poimia tilastoja mukaani, mutta tästäkin tullaan tiedottamaan enemmän tulevana maanantaina.

Syyskuu poikkeuksellisen lämmin (tähän mennessä)

Kesä on jatkunut pitkään ja syyskuu onkin tuonut varsin kesäisiä lämpötiloja ympäri maata. Etenkin päivälämpötilat ovat olleet lähes säännöllisesti viitisen astetta keskiarvoja korkeampia. Tämä on johtanut siihen, että Suomen keskilämpötila on tähän mennessä (21. syyskuuta) ollut korkein vuodesta 1961 alkavan hila-aineiston sarjassa. Ensi viikolle ennustettu viileneminen viilaa lukemia kuitenkin hieman alaspäin. Esimerkiksi seuraavan viiden vuorokauden ennuste näyttää, että vuorokauden keskilämpötila on Lapissa hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa kun taas etelämpänä jäädään noin kaksi astetta keskiarvojen alapuolelle.

Keskipitkät ennusteet ennakoivat, että kuukauden viimeiset päivät ovat etelässäkin jälleen hieman tavanomaisempia lämpötilojen osalta kun ilmamassa aavituksen lämpiää. Näin ollen tästä lähipäivien nopeasta lämpötilojen notkahduksesta huolimatta syyskuusta tulee Suomen keskiarvolla mitattuna tavanomaista lämpimämpi, mahdollisesti harvinaisen lämmin.

Hirmumyrsky Usagi

Tämän vuoden voimakkain hirmumyrsky Usagi on menettänyt super-taifuunin statuksensa, mutta on silti erittäin suuri ja voimakas myrsky. Se on tämän hetkisen ennusteen mukaan matkalla suoraan Hong Kongin miljoonakaupunkiin rantautuen sinne sunnuntaina illalla (22. syyskuuta) Suomen aikaa.

Vaikka taifuunin ennustetaan heikkenevän 2. kategorian hirmumyrskyksi ennen rantautumistaan, on se silti yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä, jotka ovat iskeneet suoraan Hong Kongiin pitkään aikaan. Noin sata vuotta sitten vastaava myrsky olisi aiheuttanut kaupungissa 10 000 ihmisen menehtymisen, mutta nyky-yhteiskunta on varautunut hyvin vastaaviin myrskyihin. Silti myrsky tulee todennäköisesti aiheuttamaan kaupungissa jopa 40 m/s puuskia ja rankkoja sateita. Myrskyn suuri koko on saanut liikkeelle suuren vesimassan, joka pakkautuu Kiinan rannikolle lähes samaan aikaan vuoroveden ollessa jo muutenkin korkealla. Tämä nostaa tulvariskiä rannikon läheisyydessä.

Menneisiin myrskyihin verrattuna saattaa käydä niin, että Hong Kongissa 2-10 ihmistä menehtyy myrskyssä ja muualla Kiinan rannikolla joitakin kymmeniä tai satoja. Onneksi myrsky on hieman kasvattanut matkanopeuttaan, jolloin se ei vietä merkittävän pitkän aikaa rannikolla vaan heikkenee melko nopeasti rantautumisen jälkeen.

Taifuuni Usagin ennustettu reitti. Kuva: Joint Typhoon Warning Center

Salamamäärät laskussa?

Kuluneella vuosituhannella on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta paikannettu varsin vähän salamoita. Spekulaatiota mahdollisista syistä ja taustoista voi lukea elokuun Ilmastokatsaus-lehdestä sivuilta 8-9:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti

Supermyrsky Sandy

Suomen lööppimedia on käyttänyt silloin tällöin termiä ”supermyrsky” vaikka odotettavissa olisi ollut aivan tavallinen myrsky. Nyt lokakuun lopulla sitä on ehkä jopa soveliasta käyttää, mutta ei Suomessa vaan Yhdysvalloissa.

Trooppinen hirmumyrsky Sandy

Sandy on Atlantin hurrikaanikauden 18 nimetty trooppinen myrsky (sen jälkeen syntyi vielä Tony). Kausi on tähän mennessä ollut tunnetun historian jaetulla kolmannella sijalla trooppisten myrskyjen määrässä. Kakkossijaa pitää vuosi 1933 (21 trooppista myrskyä) ja ykkösenä on vuoden 2005 huikea kausi, jolloin esiintyi 28 trooppista myrskyä.

Trooppisten myrskyjen reitit 2012. Kuva: Wikipedia

Maanantaina 22. lokakuuta Yhdysvaltain ”National Hurricane Center” antoi trooppiselle matalapaineelle nimeksi Sandy, joka syntyi Karibian eteläosiin saapuneesta trooppisesta aallosta. Se lähti hiljalleen liikkumaan kohti pohjoista ja voimistui 1. kategorian hurrikaaniksi ennen iskeytymistään Jamaikaan ja 2. kategorian hurrikaaniksi ennen Kuubaan osumistaan.

Myrsky on tähän mennessä aiheuttanut ainakin 68 ihmisen kuoleman, näistä 51 Haitissa. Haiti on yksi maailman myrskyalttiimmista maista, sillä sen vuoristot ja niiden puista hakatut rinteet saavat aikaan merkittäviä tulvia ja mutavöyryjä. Köyhä maa ei pysty suojautumaan merkittäviä sateita vastaan, etenkin kun valtava määrä ihmisiä on vielä teltoissa ja muissa tilapäismajoituksissa vuoden 2010 maanjäristyksen seurauksena.

Kuuba on lähes Haitin vastakohta, sillä siellä hirmumyrskyihin varautuminen on maailman kärkipäätä pakollisine evakuointeineen. Silti 2. kategorian hurrikaani Sandyn seurauksena 11 ihmistä menetti henkensä.

Saavuttuaan uudelleen meren ylle Kuuban jälkeen Sandy on taistellut kuivaa ilmaa ja kasvanutta tuuliväännettä vastaan. Välillä se heikkeni trooppiseksi myrskyksi. Tämän taistelun myötä myrskyn rakenne ei ole enää hirmumyrskyille tyypillisen kompakti tai spiraalimainen. Tämä muutos on aiheuttanut sen, että myrsky on laajentanut huomattavasti voimakkaiden tuulien laajuutta. Nyt sunnuntai-iltana Suomen aikaa hirmumyrskytuulet ulottuvat noin 280 km myrskyn silmän ulkopuolelle ja trooppisen myrskyn kaltaiset tuulet huikeat 835 km silmästä ulospäin. Sandy on näillä lukemilla yksi isoimmista hurrikaaneista ikinä. Yhdysvalloissa hirmumyrskytuulet tarkoittavat 33 m/s ja trooppisen myrskyn tuulet 17 m/s kun tarkastellaan tuulen yhden minuutin keskiarvoa. Meillä Suomessa käytetään keskituulen määritelmässä 10 minuutin keskiarvoa, joten itse asiassa rajat olisivat meikäläisin standardein suunnilleen 29 m/s ja 15 m/s (korjauskerroin 0,88).

Hurrikaani Sandy Pohjois-Atlantilla sunnuntaina illalla 28.10.2012. Kuva: NOAA

Myrskyn tuulikenttä on siis huomattavasti laajempi kuin tyypillisessä hurrikaanissa. Tämä tarkoittaa sitä, että myrsky pystyy liikuttamaan selvästi suurempaa vesimassaa kuin pienempi myrsky. Tällä saattaa olla erittäin vakavat seuraamukset Yhdysvaltain itärannikolla.

Extratrooppinen myrsky Sandy

Sandy on matkalla pohjoiseen ja samalla se alkaa kohdata epäsuotuisat olosuhteet trooppisen luonteensa säilyttämiseksi. Käytännössä se tulee muuntumaan ainakin osin ns. extratrooppiseksi myrskyksi eli samanlaiseksi matalapaineeksi kuin mitä meillä Suomessa havaitaan.

Erot ovat periaatteessa seuraavat (vasemmalla trooppinen myrsky/oikealla extratrooppinen myrsky):

  • Lämmin ydin/kylmä ydin
  • Voimakkaimmat tuulet aivan keskuksen ympärillä/voimakkaimmat tuulet selvästi laajemmalla alueella myrskyn ympärillä
  • Energialähteenä lämmin merivesi/energialähteenä muun muassa horisontaaliset lämpötilaerot
  • Ei rintamia/kylmät- ja lämpimät rintamat

Extratrooppiset myrskyt ovat yleensä laajempia kuin niiden trooppiset vastineensa. Tässä tapauksessa Sandy tulee entisestään laajentamaan myrskytuuliensa kattavuutta ennen rantautumistaan.

Supermyrsky Sandy

Trooppiset myrskyt liikkuvat Pohjois-Atlantilla niin, että ne yleensä ensin syntyvät länteenpäin liikkuvista ilmakehän häiriöistä ja saapuessaan Karibian tuntumaan ne hiljalleen tempautuvat korkeammilla leveysasteilla liikkuvien matalapaineiden kyytiin ja siten matkaavat ensin pohjoiseen ja lopulta itään eli takaisin merelle kohti Eurooppaa. Kun trooppiset otukset kulkeutuvat tarpeeksi pohjoiseen, ne alkavat saavuttaa suurien horisontaalisten lämpötilaerojen alueet, jolloin myrsky siis muuntuu trooppisesta hirmumyrskystä extratrooppiseksi matalapaineeksi. Tässä prosessissa myrskyn pintailmanpaine yleensä nousee, mutta joskus se voi myös laskea. Tällaisissa tilanteissa alkuperäinen trooppinen myrsky on saattanut olla heikompi, mutta muuntumisen myötä myrsky saattaa voimistua huomattavasti. Tämä muutos tapahtuu tyypillisesti kaukana merellä eikä se yleensä vaikuta maa-alueilla.

Sandyn tapauksessa muutos on tapahtumassa hyvin lähellä Yhdysvaltain itärannikkoa maanantain aikana. Erikoisen tapauksesta tekee sen, että tällä kertaa muunnoksen aikana myrsky kulkeekin Pohjois-Atlantilta takaisin länteen kohti Yhdysvaltain rannikkoa, eikä jatka länsivirtauksen saattelemana kauas merelle. Supermyrsky nimitys johtuu ehkä osittain siis siitä, että myrskystä saattaa kehittyä eräänlainen hybridi, jolla on vielä trooppisia piirteitä, mutta myös extratrooppisia piirteitä, jotka yhdessä saavat aikaan erittäin ison ja voimakkaan matalapaineen, joka uhkaa kymmenien miljoonien ihmisten arkea.

Sandyn keskuksen merenpintapaine oli pitkään 960-970 hPa luokkaa, mutta nyt se on vielä saanut kehitettyä uutta ukkostoimintaa myrskyn ytimen lähelle ja ilmanpaine on jälleen ollut laskussa. Parhaillaan ilmanpaine on 951 hPa ja ennustemallit ennakoivat, että se saattaa laskea vielä jopa 945 hPa tienoille myrskyn muuntautuessa osittain extratrooppiseksi maanantain kuluessa.

National Hurricane Centerin su-iltana tehty ennuste myrskyn ”silmän” reitistä. Kuva: National Hurricane Center

Tällä hetkellä ennusteet näyttävät, että Sandy rantautuu New Yorkista etelään eli New Jerseyn osavaltioon. Tämä tietäisi myös New Yorkin kaupungille kaikkein pahinta mahdollista vaihtoehtoa. Tuulet liikkuvat myrskyn keskuksen ympärillä vastapäivään, joten reitin oikealla puolella tuulet puhaltavat kohti rannikkoa tarkoittaen sitä, että tuulen ja alhaisen ilmanpaineen työntämänä valtaisa vesimassa painautuu kohti itärannikkoa juuri New Yorkin tienoilla.

Vaikutukset

Yhdysvaltalaiset kollegat arvioivat, että Sandy tulee melko todennäköisesti aiheuttamaan useiden miljardien dollarien vahingot. Vahingot tulevat johtumaan niin runsaista sateista, meriveden noususta kuin voimakkaista tuulista.

Tuulet

Tyypillisesti hurrikaanin voimakkaat tuulet vaikuttavat melko pienellä alueella silmän ympärillä ja niinpä tuulet eivät yleensä aiheuta suurinta taloudellista vahinkoa. Sandyn tapauksessa tuulet eivät ole lähelläkään yhtä voimakkaita kuin joissakin erittäin voimmakkaissa hurrikaaneissa, mutta sen sijaan tuulet tulevat kattamaan erittäin suuren alueen. Yhdysvaltain itäosassa maaperä on luonnollisesti vielä sula, osin märkä ja puissa ovat vielä pääosin lehdet tallessa. Niinpä tuulet pääsevät tarraamaan lehtipuihin tehokkaasti ja kaatamaan ne kumoon. Ennustetut puuskat ovat useiden osavaltioiden alueella 30 m/s luokkaa eli samoissa lukemissa kuin mitä meillä oli Tapani-myrskyssä. Esimerkiksi New Yorkiin ennustetut puuskat ovat paikallisen säätoimiston mukaan 31 m/s. Euroopan keskuksen mallin tuoreimman ajon mukaan New York saisi jopa 38 m/s puuskia ja keskituulen nopeus 100 metrin korkeudella olisi 29 m/s. Voitte vain kuvitella miltä tuntuisi oleskella myrskyn aikana New Yorkin korkeissa pilvenpiirtäjissä (joiden ikkunat saattavat kärsiä ilmassa lentävistä tavaroista).

Roudaton maa, lehdet puissa ja päälle yleisesti 30 m/s puuskia –> Johns Hopkins yliopisto ennakoi, että noin 10 miljoonaa ihmistä (tai enemmän) tulee olemaan ilman sähköjä. Sähkökatkot saattavat hyvinkin kestää viikon niiden laajuuden vuoksi. Pelkästään tuulivahingoista saattaa kertyä miljardien dollareiden vahingot.

Sateet

Maaperä ei ole erityisen kyllästetty vedellä ennen Sandyn saapumista (toisin kuin vuosi sitten hurrikaani Irenen kohdalla). Silti sademäärät tulevat olemaan melko merkittäviä (noin 100-250 mm) ja sisämaan jokien ja järvien tulvimista tulee esiintymään. Appalakit tulevat saamaan sateet osin lumena ja paikoin lunta voi kertyä useita kymmeniä senttiä.

Meriveden nousu

Tämä tulee todennäköisesti olemaan suurin huoli. Kuten aiemmin tuli todettua, Sandy on jo nyt erittäin laaja myrsky ja se laajenee vielä entisestään. NOAA:n H*Wind tuote arvioi sunnuntai-illan analyysin perusteella Sandyn tuulten tuhoisuudeksi 2,5 kun asteikon ylin arvo on 6. Sen sijaan myrskyvuoksen tuhoisuudeksi analyysi arvioi jopa 5,8/6. Edes hurrikaanit Katrina, Camille tai Andrew eivät päässeet yhtä korkeisiin lukemiin. Merivesi ei tule nousemaan läheskään yhtä paljon kuin hurrikaani Katrinassa, mutta Sandyn tapauksessa merivesi nousee myrskyn vaikutuksesta erittäin laajalla alueella yli metrin, paikoin jopa kolme-neljä metriä.

Todennäköisyys (%), että merivesi nousee myrskyn vaikutuksesta kolme jalkaa (noin 0,9 metriä). Kuva: National Hurricane Center

Suurin meriveden nousu uhkaa New Yorkin ympäristöä. Reilu vuosi sitten hurrikaani Irene nosti meriveden korkeutta Manhattanin eteläpuolella noin 4,1 jalkaa eli 1,25 metriä. Myrsky osui melko lähellä vuorovesi-ilmiön tuomaa luonnollista huippua, joten näiden yhdistelmänä merivesi nousi noin kaksi metriä keskimääräisen merivedenkorkeuden yläpuolelle. Noin 15-30 cm korkeampi vedenkorkeus olisi johtanut siihen, että merivesi olisi päätynyt New Yorkin metrotunneleihin.

Tällä kertaa GFS säämallista laskettujen ennusteiden perusteella Sandy tulee nostamaan meriveden korkeutta Manhattanin ympäristössä noin 5-6 jalkaa eli 1,5-1,8 metriä. Tämä olisi siis selvästi korkeammalle kuin Irenen tapauksessa. Suurin kysymys kuuluukin: osuuko myrskyn aiheuttama meriveden nousun maksimi samaan aikaan kuin vuorovesi-ilmiön tuoma maksimi?

Ennuste meriveden korkeudesta GFS-mallin su-iltapäivän ajon perusteella. Kelta-oranssi: myrskyvuoksi, vihreä: vuorovesi-ilmiö, punainen: toteutunut korkeus, musta: ennustettu meriveden korkeus, MSL=meriveden korkeuden keskiarvo, MLLW: ”mean lower low water”. Kuva: NWS

Vuorovesi-ilmiön maksimit ovat New Yorkin edustalla maanantaina klo. 21:00 sekä tiistaina 09:00 paikallista aikaa. Minimi on puolestaan näiden välissä noin yhdeltä yöllä tiistaina paikallista aikaa. Ero vuorovesimaksimin ja minimin välillä on hyvin merkittävä: noin viisi jalkaa eli noin 1,5 metriä. Ratkaisevaa on siis se, että osuuko Sandyn tuoma myrskyvuoksi lähellä maanantai-illan vuorovesimaksimia vai lähempänä yöllä yhdeltä esiintyvää minimiä.

Jos pahin skenaario toteutuu ja myrsky iskee rannikolle ma-iltana paikallista aikaa, voi merivesi nousta Manhattanin eteläosan ympärillä noin 8,3 jalkaa eli 2,5 metriä keskimääräistä korkeammalle. Tässä skenaariossa merivesi tulvisi New Yorkin metrotunneleihin (mikäli niitä ei saada suojattua) ja useat rantatiet ja tunnelit jäisivät veden alle. Climate Centralin interaktiivisen kartan perusteella pelkästään New Yorkin kaupungissa yli 300 000 ihmistä asuisi alueilla, joihin merivesi saattaisi tällöin nousta.

Jos merivesi päätyy New Yorkin metrotunneleihin, kustannukset ovat lähes varmasti miljardeja dollareita. Viime vuoden Irene hurrikaaniin liittyen tohtori Klaus H. Jacob Columbia Universitystä arvioi, että jos merivesi olisi noussut Irenen yhteydessä 30 cm korkeammalle, olisivat taloudelliset vaikutukset olleet jopa 55 miljardia dollaria. Nyt on hyvin mahdollista, että tuo ”tarvittava” 30 cm tulee Sandyn myötä toteutumaan. Kaikki riippuu nyt myrskyn ajoituksesta.

Yhteenveto

On täysin selvää, että Sandy tulee aiheuttamaan mittavia vahinkoja Yhdysvaltain itäosissa. Suurimmat ihmishenkiä uhkaavat tekijät ovat voimakkaiden puuskien kaatamat puut, sekä paikoin rannikkoseuduilla asuvia uhkaava meriveden nousu. Samat tekijät tulevat vastaamaan myös valtaosasta taloudellisista vahingoista. Vaikutukset tulevat olemaan niin välittömiä kuin välillisiäkin. Myös poliittiset vaikutukset presidentin vaalien lähestyessä ovat seuraamisen arvoisia.

Sandya voidaan siis hyvällä syyllä arvioida ”supermyrskyksi” jo etukäteen. Siinä on monta meteorologista tekijää, joita tullaan tutkimaan vielä vuosienkin päästä. Välittömät vaikutukset saattavat kestää viikon tai pahimpien vahinkojen tapauksessa jopa useita viikkoja. On todennäköistä, että tämä myrsky tullaan muistamaan vielä monen, monen vuoden päästä.

Seuraa netissä

  • Tässä postauksessa tärkeimpänä lähteenä on ollut Dr. Jeff Mastersin loistava Wunderblog-sääblogi. Sitä kannattaa seurata tuoreimpien tietojen suhteen.
  • The Battery-havaintoasemaan lasketut meriveden korkeusennusteet. (Hurrikaani Irene nosti meriveden 9,5 jalkaan yli MLLW:n. Mikäli Sandy yltää 10-10,5 jalkaan yli MLLW:n, metrotunnelit saattavat tulvia.
  • USA:n Ilmatieteen laitoksen New Yorkin paikallistoimiston sivustot.
  • Hurrikaanikeskuksen sivusto

Kolme trooppista amigoa

On se aika vuodesta kun pohjoisen pallonpuoliskon trooppiset (hirmu)myrskyt uhkaavat maa-alueita toden teolla. Parhaillaan maailmalla pörrää kolme trooppista systeemiä, yksi Pohjois-Atlantilla ja kaksi muuta ei-niin-tyynen Tyynenmeren länsiosassa. Jokainen näistä saattaa aiheuttaa mittavia vahinkoja lähipäivien aikana.

Trooppinen myrsky Isaac

Pohjois-Atlantilla on tänä kesänä esiintynyt jo 10 nimettyä trooppista myrskyä. Keskiarvojen mukaan kauden kymmenes nimetty myrsky syntyy yleensä vasta lokakuun loppupuolella, eli nyt ollaan ”tyypillistä” hurrikaanikautta lähes kaksi kuukautta etuajassa. Toistaiseksi Pohjois-Atlantin myrskyt eivät ole saaneet aikaan erityisen mittavia vahinkoja, mutta Isaac-myrsky saattaa olla eri maata.

Kuva: NOAA

Isaac on taistellut kuivaa ilmaa ja suurta kokoaan vastaan jo usean päivän ajan. Se on parhaillaan Kuuban koillisreunalla rannikon tuntumassa. Haitiin se on pudottanut jo suuret määrät kaatosadetta, eikä satelliittikuvien mukaan tuo ole vieläkään ohi. Niinpä voi olla, että viikonvaihteessa alueelta saattaa kuulua huonoja uutisia, sillä vielä noin 400 000 ihmistä elää väliaikaisissa majoituksisa (teltoissa yms.) muutaman vuoden takaisen maanjäristyksen jäljiltä.

Isaac ei satelliittikuvassa näytä tällä hetkellä kovin vakuuttavalta. Haitin ja Kuuban vuoristot ovat riepotelleet myrskyn rakennetta eikä se ole vielä saanut itseään kunnolla kasaan. Nyt myrskyn ”ydin” on matkaamassa luoteeseen Kuuban pohjoisrannikkoa viistäen.

Kuva: NOAA/NHC

Ennusteen mukaan Isaac on siis viistämässä Kuuban rannikkoa pitkin sunnuntain aikana ja paljon riippuu siitä, että kuinka lähellä sen ydin on saarea. Mikäli myrskyn keskus pääsee irtaantumaan Kuuban vuoristoisesta saaresta etäämmälle, on se saapumassa voimistumisen kannalta erittäin suosiollisten alueiden ylle.

Kuva: NOAA/AOML

Kuuban ja Floridan välillä TCHP (Tropical Cyclone Heat Potential) on korkeissa lukemissa. Korkeat arvot saadaan mikäli erittäin lämmintä merivettä ulottuu tarpeeksi syvälle. Tyypillisesti yli 50 kJ/cm² arvot saattavat johtaa äkilliseen myrskyn voimistumiseen. Isaacin täytyy kuitenkin ensin saada rakenteensa kuntoon, ennen kuin se pystyy hyödyntämään tätä potentiaalia. Tällä hetkellä ennusteet ovat viemässä myrskyn Florida Keys-saariryhmän läpi Meksikonlahdelle, jossa todennäköisin rantautumispaikka on Floridan luoteisosassa Pensacolan ja Panama Cityn välissä. Paras arvio on, että myrsky voimistuu Kuubasta irtauduttuaan hurrikaaniksi ja Meksikonlahdella kategoriaan kaksi tai kolme. Tällainen myrsky voisi saada jo aikaan merkittävämpää vahinkoa niin tuulen, myrskyvuoksen kuin sisämaan tulvien myötä.

Nyt on kulunut jo lähes seitsemän vuotta siitä kun vähintään kolmannen kategorian hurrikaani viimeksi iskeytyi Yhdysvaltain manner-alueille. Edellinen tällainen tapaus oli hurrikaani Wilma vuonna 2005, jolloin muun muassa Katrina sai aikaan kuuluisat tuhonsa. Näin pitkää odotusta ei ole ollut yli sataan vuoteen.

Taifuuni Tembin

Kuva: NOAA

Toisella puolella maapalloa taifuuni Tembin on jo aiheuttanut vahinkoa. Se osui Taiwanin eteläosaan perjantaina kolmannen kategorian taifuunina (mikäli käytetään samaa skaalaa kuin hurrikaaneissa). Sademäärät olivat huikeita. Useammalla asemalla vettä kertyi mittalaitteisiin yli 600 millimetriä vuorokaudessa. Määrä vastaa tyypillistä VUOTUISTA sademäärää Keski-Suomessa.

Kuva: NOAA

Tembin ei luovuta. Se on lähes pysähtynyt paikoilleen ja on peruuttamassa takaisin kohti Taiwania toiseen iskuun. Ennusteiden mukaan se osuu jälleen Taiwanin eteläosaan maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaan toisen kategorian taifuunina. Näin ollen Taiwanin kokema sademäärä alle viikossa tulee olemaan huikea. Taiwan on vuoristoinen saari, joten suurimpana uhkana tulee jälleen olemaan maanvöyrymät sekä tulvat.

Taifuuni Bolaven

Lähes supertaifuuni luokkaan kuuluva Bolaven on yksi syypää siihen, että taifuuni Tembin pakittaa takaisin Taiwaniin. Mikäli trooppiset myrskyt ovat tarpeeksi lähellä toisiaan (alle 1500 km), alkavat myrskyt kiertää niiden välistä keskipistettä vastapäivään. Tämä on ns. Fujiwhara-efekti. Mikäli toinen myrsky on isompi ja voimakkaampi kuin toinen, dominoi isompi myrsky ja pikkuisempi liikkuu näennäisesti enemmän. Niinpä Bolaven tempaisee Tembinin takaisin Taiwania kohti.

Bolavenissa keskituulen nopeus (minuutin keskiarvo) on nyt noin 64 m/s ja puuskissa 77 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus on noin 16 metriä eli yksittäinen aalto voi olla tuosta vielä selvästi korkeampi. Taifuunin voimalla puhaltavat tuulet ulottuvat 100-110 km myrskyn silmän ulkopuolelle. Trooppisen myrskyn voimalla puhaltavat tuulet puhaltavat puolestaan hulppeat 340 km keskustan ulkopuolella.

Kuva: NOAA

Suurimman uhan alla on Japaniin kuuluva Okinawan saari ja sen yli miljoona ihmistä. Bolavenin on ennustettu iskeytyvän saareen sunnuntain aikana. Käytännössä koko saari kokee taifuunin voimalla puhaltavia tuulia. Sademäärän on ennustettu nousevan jopa 800 mm vuorokauden aikana.

Kuva: NOAA

Yhteenveto

Paljon on siis tapahtumassa lähipäivinä trooppisten (hirmu)myrskyjen suhteen. Lisätietoa Isaacin voimistumisesta saa osoitteesta: www.nhc.noaa.gov

Lisätietoa taifuuneistamme saa osoitteesta: http://www.usno.navy.mil/JTWC/

Tapaninpäivän myrsky katkoo sähköjä

Jouluterveiset maaseudulta. Tällä kertaa tiedossa vain lyhyt päivitys koskien tapaninpäivänä saapuvaa myrskyä.

Erittäin voimakas matalapaine on parhaillaan joulupäivän iltana porhaltamassa kohti Norjan rannikkoa. Tuuli puhaltaa illan aikana Norjanmerellä hirmumyrskyn voimalla. Myrskyn pahimmat tuulet osuvat Norjaan sekä Ruotsiin, mutta syksyn aiemmista myrskyistä poiketen matalapaine on vielä voimissaan Suomeenkin saapuessaan.

Tuuli alkaa nopeasti voimistua läntisillä merialueilla myöhäisillan aikana. Puolenyön jälkeen tuuli on jo myrskyisää merellä tuulen puhaltaessa lounaan kantilta. Tuulivahingot ovat jo mahdollisia yöllä maan länsiosassa.

Kaikkein tuulisin vaihe osuu aamusta iltapäivään kun matalapaineen keskus matkaa entisen Oulun läänin yli itään. Tällöin matalapaineen keskuksen eteläpuolella puhaltaa erittäin voimakkaasti lännen ja luoteen suunnalta. Selkämerellä esiintyy kovaa myrskyä (25-28 m/s). Maa-alueilla päivä valkenee lauhana ja tuulisena. Puuskat ovat sisämaan puolella maan länsiosassa yleisesti 20-25 m/s välillä, (länsi)rannikon tuntumassa 25-30 m/s. Iltaa kohti tuulet alkavat heiketä myös idässä.

Ennustetut puuskanopeudet eivät ole maan etelä- ja keskiosassa jokavuotisia. Erityisen huolestuttavaa onkin, että tällä kertaa hyvin voimakkaat puuskat esiintyvät aikaan, jolloin maa on vielä sula eikä routa sido puita maahan. Maaperä onkin varsin märkää, eli puunkaadot ovat erittäin todennäköisiä.

Tuulivahinkoja tulee esiintymään etenkin lännessä laajalti. Todennäköisesti sähköttä tulee olemaan kymmeniä tuhansia kotitalouksia ja paikoin syrjäseuduilla sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin.

Kannattaa siis etukäteen ladata esimerkiksi kännykät, läppärit ja etsiä patterit radioon ja taskulamppuihin.

Tilannetta ei helpota se, että jo tiistaiksi on tulossa uusi matalapaine, jossa tuulet voimistuvat uudemman kerran maan etelä- ja keskiosassa. Tällöin tuuli voi kaataa edellisen myrskyn heikentämät puut ja myös vaikeuttaa sähköjen korjausta.

Eli tiedossa on siis näillä näkymin yksi voimakkaimmista ja eniten vahinkoa aiheuttavista talvimyrskyistä moneen vuoteen.

PS. Mainittakoon vielä, että ainakin Kouvolan Anjalassa sekä Kemiönsaaressa on saavutettu Suomen mittaushistorian suurin joulukuun sademäärä. Entinen joulukuun sade-ennätys 159 mm on rikottu jo ainakin kahdella millimetrillä. Asiasta lisää tulevissa päivityksissä.

Elokuun (hirmu)myrskystä tasan 120 vuotta

Suomen ainoa hirmumyrsky?

Elokuun 28. päivä vuonna 1890 maan eteläosiin saapui voimakas myrskymatalapaine, joka jaksaa herättää kiinnostusta vielä tasan 120 vuotta myöhemminkin. Kyseistä myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun historian voimakkaimpana ja keskituulen nopeuden on väitetty olleen Helsingissä jopa 50 m/s. Tämä vastaisi kolmannen kategorian hurrikaania. Myrskyn tiedetään aiheuttaneen merkittäviä vahinkoja maan eteläosissa, mutta matalapaineeseen liittyvät yksityiskohdat ja todelliset tuulen nopeudet ovat pitkään pysytelleet hämärän peitossa. Tutkin kyseistä myrskyä viime vuonna käyttämällä neljää eri menetelmää: vanhoja sanomalehtiä, uudelleen analysoituja pintapainekenttiä, Helsingin tuntihavaintoja sekä valokuvia myrskytuhoista.

Sanomalehdet

Vuoden 1890 sanomalehdissä kerrottiin, kuinka maan eteläosia oli riepotellut kaksikin myrskyä elokuun lopulla. Näistä ensimmäinen oli kaatanut paikoin puita ja oli irrottaa kattopeltejä maan lounaisosissa kuun 27. päivä. Toinen, voimakkaampi matalapaine oli saapunut seuraavana päivänä ja siihen liittyvät tuulet saivat aikaan laajalti tuhoa maan eteläosissa.

Torstaina 28.8.1890 päivä oli alkanut Helsingissä sateisena, mutta tuuli oli edellispäivän myrskyn jäljiltä tyyntynyt. Aamupäiväksi sade oli lakannut, mutta vain tilapäisesti. Noin kahdelta, puoli kolmelta iltapäivällä Helsingissä alkoi läntiselle taivaalle nousta tummia pilviä, joista tuli muutaman minuutin sadekuuro ja yksi salama havaittiin. Tämän jälkeen taivas kirkastui uudelleen ja aurinko näyttäytyi, vaikkakin vain hetkeksi. Neljältä iltapäivällä myrsky oli Helsingissä voimakkuudeltaan edellisen päivän myrskyn veroinen. Puoli viideltä iltapäivällä alkoi vähän sataa ja sateen yhteydessä esiintyi välillä rakeitakin. Tuuli jatkoi voimistumistaan. Kovin vaihe tuulien osalta alkoi Helsingissä noin kello 17.00–17.30. Myrsky sai aikaan vahinkoja muutaman tunnin ajan, mutta tuulet jatkuivat voimakkaina vielä pimeänkin tultua.

Sanomalehdissä kuvailtiin kuinka merellä ”köykäisinä kuin höyhen leijuivat suurimmatkin alukset laineitten harjoilla”. Aallokko oli kertomusten mukaan niin rajua, että näytti kuin meri olisi kiehunut. Ainakin kahden ihmisen kerrottiin hukkuneen, mutta todellisuudessa tämä määrä saattaa olla selvästi korkeampi.

Maa-alueilla myrsky sai aikaan mittavaa tuhoa. Helsingissä Hufvudstadsbladetin ja poliisin yhteisissä laskennoissa päädyttiin noin 950 kaatuneeseen puuhun Kaisaniemen puistossa. Aluetta kuvailtiinkin ”erämaaksi”, jossa ”melkein kaikki puut [olivat] sortuneet – suuremmatkin koivut ja pihlajat kerrassaan kaikki”. Kaivopuistossa sekä Korkeasaaressa puita oli kaatunut molemmissa vähintään 200 kappaletta. Kokonaisuudessaan maan eteläosien metsävahingot todennäköisesti laskettaisiin useissa kymmenissä tuhansissa kaatuneissa puissa.

Uusi Suometar-lehti kiteytti puolestaan rakennuksiin kohdistuneet vahingot kirjoittamalla: ”Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot luetella!”. Niin rautapelti- kuin olki- ja riihikattojakin oli irronnut rakennuksista. Lisäksi Ullanlinnassa rakenteilla olevan Johanneksen kirkon rakennustelineet romahtivat tuulen voimasta alas. Myös Ludviginkadulla rakenteilla olevan kivitalon seinä sortui ja yksi ihminen menehtyi sen seurauksena.

Lennätinyhteydet katkesivat lähestulkoon kokonaan maan eteläosista eikä esimerkiksi säähavaintoja saatu ulkomailta lainkaan, Suomestakin vain muutamalta asemalta. Myrsky aiheutti vahinkoja koko etelärannikolla aina Turusta Viipuriin. Tuhot eivät kuitenkaan jääneet rannikon huoleksi vaan myös esimerkiksi Hämeenlinnasta sekä Kymenlaakson maakunnasta raportoitiin laajalti kaatuneista puista.

Paineanalyysi

Uudelleen analysoidut kahden metrin lämpötilat sekä pintapaineet ovat esitetty kuvassa 1. Niistä ilmenee kuinka iltapäivällä 27. elokuuta (kuva 1a) maan länsiosissa oli vuodenaikaan nähden syvä matalapaine, joka jatkoi matkaansa Pohjois-Ruotsiin illan aikana (kuva 1b). Samalla Saksasta alkoi Suomea lähestyä uusi matalapaineen aalto, joka oli seuraavana iltapäivänä (kuva 1d) jo Saaristomeren yllä. Sen kylmän rintaman jälkipuolella paineen saman arvon käyrät (isobaarit) olivat kaikkein tiheimmillään indikoiden voimakkaita tuulia. Coriolisvoimaan ja isobaarien tiheyteen perustuen alueelle kyettiin laskemaan niin sanottu geostrofinen tuuli, joka on lähellä pintaa teoreettinen tuuli ja yleensä todellista tuulta suurempi. Iltapäivän (28.8.1890) analyysin perusteella Pohjois-Itämerellä geostrofinen tuuli oli ylimmillään noin 51 m/s ja puolestaan illalla yhdeksältä maan kaakkoisosissa noin 43 m/s.

Kuva 1: Uudelleen analysoidut merenpintapaineen käyrät (hPa) (yhtenäinen musta viiva) sekä 2m lämpötilat (oC) (varjostettu, katkoviivat) ajanhetkillä (a) 27.8.1890 14.00; (b) 27.8.1890 21.00; (c) 28.8.1890 07.00; (d) 28.8.1890 14.00 (+rintamat); (e) 28.8.1890 21.00.

Geostrofisesta tuulesta on puolestaan voitu arvioida 10 metrin keskituulen nopeutta merialueilla (kuva 2). Empiiristä yhtälöä avuksi käyttäen on arvioitu, että Pohjois-Itämerellä keskituuli olisi ollut 30–35 m/s ottaen huomioon menetelmän epävarmuus. Näin ollen on siis mahdollista, että kyseessä on ollut Suomen toistaiseksi ainoa tunnettu hirmumyrsky (keskituuli vähintään 33 m/s). Maa-alueille keskituulen nopeuksien arviointi geostrofisesta tuulesta on selvästi hankalampaa johtuen muun muassa pinnan rosoisuudesta ja ilman stabiliteetista. Käyttämällä kuitenkin muissa tutkituissa voimakkaissa myrskyissä havaittua suhdetta todellisen tuulen ja geostrofisen tuulen välillä, on voitu karkeasti arvioida maa-alueilla vallinnutta keskituulen nopeutta. Se on vuoden 1890 tapauksessa ollut todennäköisimmin ylimmillään 17–23 m/s luokkaa.

Kuva 2: Merenpintapaine (hPa) (yhtenäinen musta viiva) sekä 10m keskituulen nopeus merellä (m/s) (varjostettu, katkoviivat) 28.8.1890 14.00 Suomen aikaa. Rannikoiden vaikutusta ei ole otettu huomioon.

Helsingissä tehdyt tuulihavainnot

Vuonna 1890 Helsingissä käytettiin tuulen mittaukseen Robinsonin kuppianemometriä, jossa neljä puolipallon muotoista kuppia oli kiinnitetty ristikkoon, joka pyöri akselinsa ympäri. Jokaista 80 kierrosta kohden rekisteröintilaite sai kontaktin ja viisari siirtyi yhden asteen eteenpäin. Tunnin välein asteluku otettiin ylös ja sen aikaisen yhtälön avulla voitiin arvioida tunnin ajalta keskituulen nopeutta. Ongelma oli, että nämä lukemat olivat selvästi yliarvioita. 1900-luvun alussa tarkistettujen tuulimittareiden avulla voitiin korjata vanhat havainnot vastaamaan todellisuutta paremmin. Suurien tuulennopeuksien kohdalla vanhat arvot olivat selvästi yli kaksi kertaa liian suuria korjattuihin arvoihin verrattuna (kuva 3).

Kuva 3: Robinsonin anemometrillä rekisteröityjen kontaktien (asteiden) lukumäärän suhde tunnin keskituulen nopeuteen. Vuonna 1890 käytössä olleen anemometrin alkuperäisen muunnoskaavan mukainen suhde (punainen käyrä) sekä korjatun yhtälön mukainen suhde (sininen käyrä).

Tämän lisäksi kävi ilmi, että väitettyä 50 m/s keskituulta ei todennäköisesti koskaan mitattu. Kaisaniemessä talon katolla ollut tuulimittari tempautui tuulen voimasta vajaa 30 metriä maahan kun myrskyn voimakkain vaihe oli Helsingissä alkamassa. Viimeisin mitattu tunnin keskituuli oli 45 m/s eli korjatun yhtälön mukaan noin 16 m/s (kuva 4). Juuri ennen mittalaitteen rikkoutumista saatiin vajaan neljän minuutin keskituuleksi noin 18 m/s samaisen korjatun yhtälön perusteella. Kaikki 28. päivä kello 17.04 jälkeen havaintokirjoissa ilmoitetut tuulilukemat ovatkin olleet havaintotekijän arvioita tuulen nopeudesta, sillä varsinaisia mittauksia ei voitu suorittaa mittalaitteen rikkoutumisen takia.

Kuva 4: Helsingin 28.8.1890 tuntihavainnot merenpintaan lasketusta ilmanpaineesta (sininen käyrä), 2 m lämpötilasta (punainen käyrä) sekä tunnin keskituulen nopeus korjatun yhtälön perusteella (vihreä käyrä). Vihreällä pisteviivalla havainnontekijän arvio tuulen nopeudesta niin ikään korjatun yhtälön perusteella.

Puuskat

Analysoidun geostrofisen tuulen ja siitä johdetun maa-alueiden keskituulen avulla on voitu arvioida maa-alueilla esiintyneiden puuskien nopeuksia. Mauri-, Aarno- ja Alli-myrskyissä esiintyneiden puuskakertoimien avulla on päätelty, että kovimmat lyhytikäiset puuskat olisivat olleet todennäköisesti 26–40 m/s.

Yhdysvalloissa käytetään tornadojen luokittelussa niin sanottua EF-skaalaa, jossa tuhojälkien perusteella pyritään arvioimaan vahinkoja aiheuttaneiden puuskien tuulen nopeuksia. Tätä menetelmää on myös sovellettu vuoden 1890 myrskytapauksessa. Viisi valokuvaa löytyi myrskytuhoista, muun muassa kaatuneista puista Helsingin puistoissa. Näiden perusteella saatiin puuska-arvioksi karkeasti ottaen jopa  yli 40 m/s. On huomautettava, että kovimpien tuulten alkaessa oli Helsingissä havaittu rakeita, joka viittaisi mahdolliseen syvään konvektioon. On siis mahdollista, että paikallisiin konvektiosoluihin olisi liittynyt voimakkaita laskuvirtauksia, jotka puolestaan olisivat entisestään voineet lisätä myrskyn aiheuttamien tuhojen määrää ja vakavuutta.

Yhteenveto

Suomen historiassa ei ole montaa myrskyä, jos yhtään, joka tiettävästi vastaisi voimakkuudeltaan vuoden 1890 elokuun 28. päivän myrskyä. Vaikka Lapin tuntureilla ja  Utsjoki Kevon kanjonissa on maa-alueilla mitattu yli 21 m/s keskituulia, ei vastaavaan ole päästy etelämpänä mantereen puolella. Ylimmät lukemat etelämpänä maa-alueilla ovat 18–20 m/s luokkaa ja tällöinkin ne ovat mitattu korkealla ja avoimilla paikoilla olevilla asemilla. On lisäksi huomioitava, että 1890 myrskyn tapauksessa oli elokuun loppu, jolloin maa ei luonnollisesti ollut vielä roudassa ja puissa olivat vielä lehdet tallella. Tällöin tuuli on päässyt tarttumaan ja kaatamaan puita huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi helmikuisessa routatilanteessa. Tämä on yksi selitys, miksi metsätuhot olivat hyvin rajuja. Mikäli haetaan toista myrskyä, jossa tuhot ja tuulen nopeudet olivat samaa luokkaa kuin vuoden 1890 tapauksessa, on tammikuussa 2005 Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa riehunut Gudrun-myrsky ehkä paras esimerkki. Tuolloin Tanskan rannikolla mitattiin keskituuleksi ylimmillään 34 m/s ja puuskissa 46 m/s. Ruotsin sisämaassa Smålandin maakunnassa mitattiin puuskissakin 30–33 m/s. Ruotsissa kaatui tuolloin ennätyksellisen paljon puita, arviolta 75 miljoonaa kuutiometriä. Kuvat tuhoista vastaavat yleisesti ottaen vuoden 1890 myrskyn havaintokertomuksia ja kuvia.

Elokuun 1890 myrskyä on tutkittu eri tavoin. On syytä painottaa, että 120 vuotta vanhan myrskyn tutkimiseen liittyy automaattisesti melko suurta epävarmuutta ja esitetyt tuulen nopeuden arvot ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat pääosin objektiiviseen analyysiin ja osittain myös subjektiiviseen tulkintaan. Niiden avulla on kuitenkin päätelty, että kyseisenä elokuisena torstaina tuuli olisi ollut Itämerellä arviolta 30–35 m/s, mahdollisesti siis hirmumyrskyä vastaavissa lukemissa. Maa-alueilla keskituuli on ollut vähintään 16 m/s, melko todennäköisesti 17–23 m/s. Mikäli tuulenpuuskia mittaavia laitteita olisi tuolloin ollut, olisivat havaitut puuskahuiput olleet arviolta 27–40 m/s. On myös mahdollista, että konvektion aiheuttamien laskuvirtausten yhteydessä olisi paikallisesti esiintynyt jopa yli 40 m/s puuskia.

Elokuun lopulla vuonna 1890 maan eteläosiin saapui voimakas myrskymatalapaine, joka jaksaa herättää kiinnostusta vielä lähes 120 vuotta myöhemminkin. Kyseistä myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun historian voimakkaimpana ja keskituulen nopeuksien on väitetty olleen Helsingissä jopa 50 m/s. Tämä vastaisi kolmannen kategorian hurrikaania. Myrskyn tiedetään aiheuttaneen merkittäviä vahinkoja maan eteläosissa, mutta matalapaineeseen liittyvät yksityiskohdat ja todelliset tuulen nopeudet ovat pitkään pysytelleet hämärän peitossa. Kesän aikana tätä myrskyä tutkittiin käyttämällä neljää eri menetelmää: vanhoja sanomalehtiä, uudelleen analysoituja pintapainekenttiä, Helsingin tuntihavaintoja sekä valokuvia myrskytuhoista.

%d bloggers like this: