Arkisto

Posts Tagged ‘supersolu’

Ukkosia ja kuumaa kesäsäätä

Heinäkuu loppui näyttäviin ukkosiin

Kuumimman hellejakson aikana esiintyi eri puolilla maata melko voimakkaita ukkosia. Salamamäärä kasvoi heinäkuussa selvästi keskimääräistä suuremmaksi. Lopulta heinäkuussa noin 110 000 maasalamaa iski maankamaralle. Jakso päättyi Helenan päivän rajuilmaan, jossa paikannettiin yli 20 000 maasalamaa.  Runsas pinnan läheisen ilman kosteusprosentti tarkoitti myös näyttäviä vyörypilviä osassa soluista. Alla oleva otus saapui Porvoon Emäsaloon keskiviikkona 30. heinäkuuta.

Hyllypilvi Porvoossa. Kuva: Pauli Jokinen

 

Helena-rajuilma

Ennusteet näyttivät jo viikonloppuna, että torstaina olosuhteet saattavat johtaa vaarallisen voimakkaisiin ukkosiin. Tilanteessa ei lopulta tapahtunut paljoa muutosta h-hetken lähestyessä ja tapaus olikin lopulta hyvin ennustettu. Alla on allekirjoittaneen tekemä ennustekartta vuorokautta ennen rajuilmaa (myrskyvaroitus.com), jota voi verrata lopulliseen salamoinnin voimakkuuskarttaan.

Myrskyvaroitus.com ennustekartta ja maasalamoinnin voimakkuuskartta Helena-rajuilman osalta.

Torstain tilanteessa oli kaikki vaarapaletin ilmiöt mahdollisia aina taajamatulvista supersolujen aiheuttamiin suuriin rakeisiin tai jopa trombeihin. Ilmeisesti päivän yksi pahimmista vahingoista sattui Saarijärvellä, jonne iskenyt syöksyvirtaus kaatoi puita ja aiheutti muutaman ihmisen loukkaantumisen. Loppujen lopuksi on hämmästyttävää kuinka vähän ihmisvahinkoja on viime vuosina tapahtunut rajuilmoihin liittyen. Saarijärven tapauksessakin oli tuuria, sillä vuorokautta myöhemmin sama leirintäalue olisi kuhissut ihmisiä paikallisen tapahtuman johdosta.

Itse lähdin kollegan kanssa reilun 600 km reissulle. Vaikka ”parhaiden” olosuhteiden alue painui kauas pohjoiseen, oli tarkoitus saada ensimmäiset ukkoset kiinni, ennen niiden kiihdyttämistä kohti koillista.

Myrskybongaus-reitti

Päivän näyttävin ja mieleenpainuvin näkymä tuli vastaan Nokialla, jossa otettiin vastaan lounaasta saapuneen mesoskaalan konvektiivisen järjestelmän etureuna. Koko Helenan päivän merkittävien tuntien tutka-animaatio näkyypi alla, josta myös näkee tuon lounaasta nousseen järjestelmän liikkeen.

Helena-rajuilman tutka-animaatio. Lähde: Ilmatieteen laitos

Alla on muutama otos Nokialta, jossa järven yli pyyhältänyttä vyörypilveä puski eteenpäin hienoin näkemäni sadeseinämä. Sen etureuna oli niin terävä, että sateettoman alueen ja rankkasateen ero oli vain noin viisi sekuntia. Tämä koettiin kollegan kanssa kirjaimellisesti kun lähdimme niemen kärjestä juoksemaan kohti 400m päässä olevaa autoa. Juostessa kun vilkaisi järvelle huomasi kuinka sadeseinämä puski vieressä ohi lähes moottoritienopeutta kunnes se muutamaa sekuntia myöhemmin iski omaan selkään.

Sadeseinämä Nokialla.  Kuva: Pauli Jokinen

Viimeinen otettu kuva ennen kuin piti lähteä juoksemaan. Kuva: Pauli Jokinen

Lisää kolmen rajuilmapäivän kuvasaldosta ja videoista löytyy uudesta, työn alla olevasta kuvagalleriasta: http://www.paulijokinen.com/helena-rajuilma

Supersolut

Pitkästä aikaa saatiin ”nauttia” melko ilmiselvistä supersoluista Suomessa. Tutkakuvista ilmeni kuinka useampi splittaava supersolu syntyi Helenan päivänä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajamaille. Selvästi perusvirtauksesta oikealle kaartavia supersoluja löytyy alla olevasta tutka-animaatiosta ainakin 3-4. Näistä kaikkein selkein tapaus syntyi Kajaanin luoteispuolella, josta se matkasi kohti Suomussalmea. Se muistuttaa klassista supersolua, jossa hetken aikaa on nähtävillä melko selkeä koukkukaiku, johon voisi periaatteessa muodostua jopa trombi. Valitettavasti en ole vielä nähnyt yhtään kuvaa tai videota näistä soluista paikanpäältä.

Tutka-animaatio, josta näkyy irrallisten supersolujen jakautuminen ja liike perusvirtauksesta oikealle. Lähde: Ilmatieteen laitos

 

Vaaratiedotteet

Kommenteissa on kyselty miksi Helenan päivänä ei annettu vaaratiedotteita lähestyvästä ukkosesta. Käytännössä vaaratiedotteita annetaan, jos ne antavat selvää lisäarvoa jo olemassa oleviin varoituksiin. Vaikka kyseessä olisi paljon vahinkoa aiheuttava sääilmiö, ei vaaratiedotteita välttämättä anneta mikäli voimassa olevat varoitukset ovat vaaratasoltaan ja alueiltaan edelleen oikein ja päteviä. Vaaratiedotteet ovat muutenkin varsin lyhyitä ja niissä pääsääntöisesti varoitetaan maakunnittain, esim ”lähituntien aikana on Kainuussa odotettavissa erittäin voimakkaita ukkospuuskia ja mahdollisesti rakeita”. Niinpä aluerajauksen osalta niissä ei olisi ollut paljoa uutta asiaa kun jo edellispäivänäkin painotettiin, että kaikkein voimakkaimmat ukkoset matkaavat Pirkanmaalta kohti Kainuuta.

Havaitut vahingot ja tuulen puuskat olivat torstaina juuri ennusteiden mukaisia ja voimakkaimmat solut noudattivat varoitusalueita nätisti. Vaarasta oli siis julkaistu erillinen tiedote karttakuvineen edellispäivänä ja se oli mediassa ja muun muassa television säätiedotteissa mennyt läpi varsin hyvin. Näin ollen mielestäni erilliseen vaaratiedotteeseen ei torstaina ollut välttämätöntä syytä. Toki nämä ovat aina pienestä kiinni ja jossain määrin makuasioita, että missä tilanteessa sellainen tulisi antaa. Erityisesti isojen tapahtumien kohdalla vaaratason antamisen rima on matalampi ja varmaan tässäkin tapauksessa oli vaaratiedote jo ”piipussa” odottamassa mikäli olisi näyttänyt siltä, että juuri Jyväskylän rallin erikoiskokeen aikoihin olisi kyseiselle alueelle ollut tulossa erityisen vaarallinen ukkonen. Vaikka suurta yleisöä ei tavallisten varoitusten ja tiedotteiden lisäksi varoitettu, on päivystyksessä ollut varmasti kova kuhina päällä.

Päivystyksessä päivitetään LUOVA-tiedotteita muun muassa pelastusviranomaisille, jotta heillä olisi tietoa missä ja milloin erityisesti tarvitaan apua ja kuinka paljon heidän tulee varata henkilöstöä kyseisen tilanteen varalta. Näitä LUOVA-tiedotteita tehtiin torstain osalta viisi kappaletta pelastusviranomaisten tueksi. Lisäksi etenkin suurten tapahtumien osalta on jatkuvampaa keskustelua tapahtumien järjestäjien kanssa säätilanteen kehittymisestä. Eli kyllä siellä taustalla on paljon muutakin kuin twiittailua ukkosesta, mikä ei sekään ole nykyään hassumpi tiedon välitystapa suurelle yleisölle. Sillä saavutetaan yli 50 000 ihmistä kertaheitolla ja ehkä toinen mokoma välillisesti jos tilanne on merkittävä ja viesti jatkaa matkaansa.

Hellivät ja piinaavat helteet

Palataan lopuksi vielä hetkeksi helteisiin. Yksi erityispiirre tälle kesälle ovat olleet lukuisat +30 asteen ylitykset. Jossain päin Suomea on 30 astetta rikottu nyt 17 päivänä tämän kesän aikana (mukaan lukien toukokuu). Tämä sivuaa 1961 alkaen laskettua ”ennätystä”. Myös vuosina 1972 ja 2010 yllettiin jossain päin Suomea 17 päivänä yli 30 asteen lukemiin. Kun ennusteiden perusteella saattaa lähiviikon aikana tulla vielä ehkä 3-4 vastaavaa päivää, on tästä kesästä tulossa siis tällä mittapuulla tukalin yli 50 vuoteen. Toisaalta yksittäisten asemien osalta ei ylletä samoihin lukemiin kuin esimerkiksi kesällä 2010. Tuolloin Puumalassa oli yhteensä 15 päivänä yli +30 °C. Kuluvan vuoden osalta kärkisijaa pitää Kouvolan Utti kahdeksalla ylityksellä.

Kuumin viikko

Hain IL:n twiitin pohjalta Suomen kuumimman viikon 1961 alkaen eli korkeimman Suomen lämpötilan keskiarvon seitsemän vuorokauden ajalta (liukuvana). Haun tuloksena kuumin viikko olisi ollut heinäkuun alussa vuonna 1972, jolloin seitsemän vuorokauden keskilämpötilaksi muodostui Suomessa 22,7 astetta. Seuraavaksi lämpimin jakso oli heinä-elokuun taitteessa 2003 (21,7 °C). Kolmantena on heinäkuun puoliväli 1988. Kuluvan kesän lämpimin viikon (7 vrk) jakso on tarkastelussa neljännellä sijalla. Heinäkuun 22.-28. päivien keskiarvo oli 21,3 astetta. Vertailun vuoksi heinäkuun puolessa välissä 2010 vastaava arvo oli 20,2 astetta.

Mainokset

Supersolua liikkeellä?

Kesäkuu käynnistyi osassa maata helteisessä säässä ja mukaan mahtui myös runsaasti ukkosia. Vahinkoja ilmeni melko laajalti maan keskivaiheilla, mutta onneksi suuremmilta onnettomuuksilta vältyttiin.

Puolet kesäkuun salamamäärästä

Keskiviikkona paikannettiin Suomessa yli 14 000 maasalamaa, joka on lähes puolet tyypillisen kesäkuun määrästä. Vertailun vuoksi vuosi sitten koko kuukauden aikana päästiin vain noin 6000 maasalamaan. Tämänkertainen raju ukkospäivä oli näköpiirissä jo 5-6 päivää etukäteen. Helteisen ilman sekä juuri ja juuri tarpeellisen kosteuden lisäksi maan keskivaiheilla vallitsi voimakkaat tuuliväänteet, joiden vuoksi ukkoset olivat melko rajuja. Oli itseasiassa melko pienestä kiinni, ettei päivästä olisi voinut tulla vielä pahempi mikäli ukkossolujen liikesuunta olisi ollut hieman itäisempi koillisen sijaan.

Todennäköinen supersolu aiheutti vahinkoa

Yksi päivän mielenkiintoisimmista tapauksista oli todennäköinen supersolu, joka halkoi Suomea usean tunnin ajan. Se kaatoi puita ja aiheutti tiettävästi suuriakin rakeita. Alla on kuva, jossa tuo supersolu on rajattu tutkakuvasta. Taustalla on tutkatilanne klo. 12 ja pieninä laatikoina solun sijainti tunnin välein klo. 19 saakka. Siitä se jatkoi matkaansa ainakin Vienanmeren rannikolle.

Kuva: Ilmatieteen laitos

Siinä missä muut solut matkasivat suunnilleen Pohjanmaan rannikon suuntaisesti koilliseen, tämä otus kaarsi oikealle rymistäen edelle tulleiden uusien ukkossolujen läpi. Raesignaalit antoivat olettaa, että matkalla on tullut ainakin 2-4 cm rakeita.

Toinen aalto

Saksassa edellispäivänä salamoineet ukkoset matkasivat selvästi heikentyneinä kohti Suomea. Yksi näistä rippeistä aktivoitui uudestaan Länsi-Suomeen saavuttuaan ja siitä seurasi päivän toinen vahinkoaalto. Esimerkiksi Kankaanpäässä ja Parkanossa puita kaatui runsaasti ja joidenkin raporttien mukaan muutamien talojen katot olisivat kärsineet vahinkoja.

Kuva: Ilmatieteen laitos

Vasemman nuolen osoittamassa kohdassa ukkossolu on juuri ylittämässä Parkanoa. Samaan aikaan oikeassa yläkulmassa on edellä mainittu mahdollinen supersolu saapumassa Iisalmeen. Parkanosta ukkossolurypäs jatkoi matkaansa ja aiheutti vahinkoa mm. Jyväskylän lähistöllä.

WRF-malli nyt semi-operatiivisena

Parviajoja 20 km ja hienohila-ajoja 4 km resoluutiolla pyörittävä WRF-malli on nyt siinä vaiheessa, että sitä on jo näissä kesän ensimmäisissä ukkosissa ajettu. Juttuahan siitä on tullut välillä kirjoiteltua talven ja kevään mittaan. Tilanteesta riippuen mallia ajetaan niin, että uudet parviajot valmistuvat aamulla kuuden aikoihin ja iltapäivällä kuuden aikoihin. Hienohila-ajot puolestaan valmistuvat noin kello 11 aamupäivällä ja illalla  klo. 23. Koska mallia ajetaan kotikoneella, ovat ajot käynnissä vain mielenkiintoisten sääpäivien lähestyessä.

4km WRF:n simuloitu tutkaheijastuvuus ja varsinainen tilanne. Oikea kuvan lähde Ilmatieteen laitos.


Yllä on yksi tapaus toukokuun lopulta, jolloin hienohilapuoli sai tilanteen varsin hyvin kuvattua. Koska tämän 4km resoluution ajaminen on erittäin raskasta tietokoneelta, on sen lähin käyttötarkoitus antaa vihiä ukkosen ”konvektiivisesta moodista” eli syntyykö yksittäisiä irrallisia ukkossoluja vai nauhamaisia kaarikaikuja etc. Niinpä ajoituksen ja sijainnin puolesta malli voi olla hieman pielessä. Silti nämä huomioon ottaen se näyttää toimivan kotitietokoneella ajetuksi varsin mainiosti.

1.6.2011 tutka-animaatio ja oikealla simuloitu tutkaheijastuvuus. Vasemman puoleisten kuvien lähde Ilmatieteen laitos.

Animaatiossa on nyt keskiviikon tilanne tunnin välein varsinaisen tutkakuvan kuvaamana (vasemmalla) sekä edellisiltana ajetun WRF-simulaation ennustamana. Malli toimi tässä tilanteessa konvektiivisen moodin osalta varsin hyvin. Suurin ongelma on lännestä saapuneen ukkosryppään puuttuminen, joka johtuu osaltaan pienestä laskenta-alueesta sekä alkuarvot otetusta globaalista GFS-mallista. Silti on mainittava, että kyseinen malli sai simuloitua supersolumaisia ukkossoluja juuri Iisalmen lähistölle, missä sellainen todennäköisesti liikkuikin.

Hienohilamallin ongelmia paikkaamaan ajetaan siis parviajoa, jossa mallifysiikoita muuntamalla ja edellisiä ennustehetkiä huomioon ottamalla tehdään ”todennäköisyys”ennusteita.

Todennäköisyys konvektiiviselle sateelle keskiviikkona iltapäivällä klo. 16

Yllä on parviajojen tuotos, josta nähtään alue missä mallin mielestä on suurin ”todennäköisyys” konvektiiviselle sateelle. Tämä osui käytännössä nappiin keskiviikon osalta. Lisäksi tarjolla on erilaisia muita tuotteita kuten tietynlaisten voimakkaiden ukkosten ennustamiseen soveltuvia yhdistelmiä. Näitä tuotteita voi käydä tarkastelemassa nyt osoitteessa http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/. Sivusto on vielä vaiheessa ja sinne lisäillään kesän mittaan lisää parametrejä ja muuta hienosäätöä.

Hellettä ja ukkosia jälleen ensi viikolla?

Viimeisimmät globaalien mallien ennusteet ovat näyttämässä helleilman palaamista Suomeen tiistaina etelävirtauksen myötä. Samalla myös ukkosriski kasvaa ja eivätkä voimakkaat ukkoset ole mahdottomia ensi viikolla. Voipi olla, että tästä kesäkuusta on tulossa varsin mielenkiintoinen säiden osalta.

Pahimmat tornadot 80 vuoteen

Yksi tunnetun historian pahimmista tornadoparvista aiheutti valtavaa tuhoa Yhdysvaltain itäosissa keskiviikon ja torstain välisenä yönä Suomen aikaa (27.-28.4.). Tornadohavaintoja on raportoitu yhden vuorokauden ajalta jo yhteensä 211 kappaletta. Osa näistä voi olla ns. perinteisiä ukkospuuskia tai havaintoja samasta tornadosta eri paikkakunnilla. Yleensä alunperin raportoitujen tornadojen määrä vähenee tarkistuslaskennassa noin 70 prosentilla eli tämän perusteella voisi arvioida, että tornadoja oli todellisuudessa ehkä noin 150. Toistaiseksi tunnetun historian suurin tornadojen määrä vuorokaudessa koettiin ns. ”super outbreakissa” vuonna 1974, jolloin tornadoja oli lopulta 148 kpl. On siis hyvin mahdollista, että tällä kertaa tornadoja oli tätäkin enemmän. Alla on perjantaihin 29.4. mennessä annetut havainnot voimakkaista ukkosista, tornadot ovat punaisella. Suurin osa tornadoista osui Alabaman pohjoisosiin.

Lähde: SPC/NOAA

Arviot kuolonuhrien määrästä ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Viimeisimpien tietojen mukaan (Associated Press) kuolleita on jo 318, joka tekisi tästä tornadojen sarjasta tappavimman sitten  vuoden 1932 (332 menehtyi).

Miksi näin suuri kuolonuhrien määrä?

Mitään yhtä vastausta ei tähän kysymykseen ole. Tornadoista ainakin varoitettiin ajoissa. Itse katselin tietokonemalleista kyseisen päivän uhkaa edeltävänä viikonloppuna ja Yhdysvaltain Storm Prediction Center antoi ensimmäisen ennakkovaroituksen voimakkaista ukkosista alueelle lauantaina, viisi päivää etukäteen. Tästä eteenpäin jokaisessa päivityksessä varoitukset vain kovenivat:

Lähde: SPC/NOAA

Kun ukkossolut sitten syntyivät, alettiin antamaan varsinaisia tornadovaroituksia. Seurasin tilannetta livenä ja kyllä varoituksia annettiin hyvissä ajoin (reippaasti yli kymmenen minuutin varoitusajalla). Eli varoituksien puutteella ei suuri kuolonuhrien määrä selity. Yksi mahdollinen selitys on vain yksinkertaisesti tornadojen ällistyttävä voimakkuus. Raporttien mukaan suurin osa uhreista on menehtynyt muutamista, erittäin voimakkaista tornadoista. Nämä ovat niin voimakkaita, että vaikka menisit ajoissa suojaan keskelle talosi alimpaan kerrokseen, et selviytyisi. Osissa tuhokuvista ovat vankkarakenteiset, uudet omakotitalot täysin pyyhkiytyneet perustuksiltaan. Tämä tarkoittaa jo korkeimman EF-5 luokan tornadoa, jossa tuulen nopeuksien arvioidaan olevan vähintään 90 m/s. Eli suunnilleen sama kuin tuulet puhaltavat formula 1 auton huippunopeudella. Tähän mennessä on jälkiselvittelyssä varmistettu yksi EF-5 luokan tornado Smithvillessä Mississipin osavaltiossa, eikä kyseessä ole vielä kaikkein eniten vahinkoa aiheuttanut tornado. Edelliset EF-5 (tai F-5) tornadot Yhdysvalloissa ovat olleet Parkersburgin tornado (toukokuu 2008), Greensburg (toukokuu 2007) ja Oklahoma (toukokuu 1999). Kyseessä on siis harvinainen ilmiö ja tämän vuoden tapauksessa niitä on saattanut olla monia. Lopullisesti tornadojen määrän ja voimakkuuksien arviointiin menee viranomaisten mukaan jopa muutama viikko.

Miten näin voimakkaita tornadoita syntyi?

Edellisessä päivityksessä kävin läpi tilanteen meteorologisia yksityiskohtia. Hyvänä yhteenvetona voisi käydä Jackson, Mississippin luotausta kyseiseltä illalta:

Jackson, MS luotaus 27.4.2011 18UTC

Kuvassa on paljon asiaa, mutta tässä joitain poimintoja:

  • LCL-korkeus eli pilven alaraja oli hyvin alhaalla, vajaassa 700 metrissä. Mitä alempana pilvien alaraja, sitä lyhyempi matka tornadolla on ulottua maahan saakka.
  • CAPE eli tavallaan ilmakehän epävakaus oli suurta (yli 3000 J/kg). Suomessa jo yli 1000 J/kg on hyvä lukema, yli 2000 J/kg lukemia esiintyy meillä harvoin.
  • Voimakkaimmat tornadot syntyvät supersoluissa ja supersolut taasen vaativat suurta tuuliväännettä eli tuulen nopeuden ja suunnan muutosta ylöspäin mentäessä. Tässä tapauksessa 0-6 km tuuliväänne oli huikeat 38 m/s. Yleensä karkeana rajana supersoluille pidetään 15-20 m/s. Tässä tapauksessa oli siis tuplasti tarvittava määrä.
  • Lisäksi alatroposfäärin tuuliväänne on tärkeää voimakkaiden tornadojen kannalta. Kuvassa nähdään kuinka tuulen nopeus ja suunta muuttuu äkillisesti alimman kilometrin matkalla. Tuuliväänne tässä luotauksessa alimmassa kilometrissä olikin 19 m/s, mutta 6 tuntia myöhemmässä Birminghamin luotauksessa se oli jopa ällistyttävät 24 m/s. Yleensä tornadojen kannalta suosiollinen lukema on 10 m/s.
  • Tyypillisesti suuri ilmakehän epävakaus (~cape) ja suuret tuuliväänteet eivät esiinny samassa paikassa samaan aikaan. Tällä kertaa näin kävi ja meno oli sen mukaista. Yllä oleva luotaus on yksi hulppeimmista mitä olen koskaan nähnyt (eikä se vielä edusta kaikkein otollisinta aluetta).

Itse tornadot

Useiden suomalaisten myrskybongareiden kanssa seurasimme tilannetta livenä yöllä. Käytössä oli Yhdysvaltain tutkaverkosto, amerikkalaisten myrskybongareiden live-streamit tien päältä sekä paikallisten televisioyhtiöiden suorat lähetykset.

Yötä kuvaa ehkä hyvin se, että monet valittelivat, että käynnissä oli samaan aikaan liikaa tekstikirjamaisia supersoluja, niin paljon ettei ehtinyt katsoa mitä niistä seuraisi. Lähestulkoon jokainen tutkassa näkynyt töppyrä oli muodostunut supersoluksi ja jokainen saattoi pudottaa maahan tornadon. Alla olevassa kuvassa onkin yhdeltä hetkeltä yhden ainoan tutkan mittausalueelta tutkakuva.

Vasemmalla perinteinen tutkaheijastuvuus, oikealla doppler tuulet solun suuntaan ja nopeuteen nähden. Punaiset ovat tuulia kohti tutkaa, vihreä poispäin.

Tästä kuvasta nähdään kuinka lähes jokaisessa solussa nähdään pyörimistä ja todennäköisiä mesosykloneja. Eli koukkuiset kaiut vasemmassa kuvassa ja oikealla puna-vihreä pari viittaa supersoluun. Kauimmat solut ovat liian kaukana, että niiden pyörimistä saisi kunnolla kiinni tästä yksittäisestä tutkasta. Kuitenkin tässäkin on yli 10 supersolua siirtymässä Alabaman osavaltion puolelle.

Yksi mieleenpainuvin osa tässä tapauksessa oli se, että lähes jokainen supersolu oli kuin oppikirjasta konsanaan. Jokaisessa hyvin selvää pyörimisliikettä ja koukut päälle. Erityisesti laitoimme merkille ns. debris ball – ilmiön. Eli supersolutornadon nostattamia roskia, rakenteita ja muuta tavaraa, jotka saivat tornadon ”pomppaamaan” tutkakuvassa esiin. Alla hyvä esimerkki.

Tutkaheijastuvuus ja "storm-relative" radiaalituulet.

Tässä kyseisessä kuvassa nähdään selvää supersolun pyörimisliikettä oikeassa kuvassa (punainen kohti tutkaa oleva ilma, vihreä poispäin tutkasta). Vasemassa kuvassa on supersolulle tyypillinen koukku, jonka kärjessä tornado majailee. Esimerkkikuvassa roskat ja muut esineet ovat yhdessä pilvipisaroiden kanssa saaneet aikaan voimakkaan ”tutkaheijastuspallon”. Tällaisessa tapauksessa meteorologi voi lähes varmuudella sanoa, että tornado on maassa.

Cullmanin tornado

Yksi voimakas tornado riehui Cullmanin kaupungissa Alabamassa. Tämän tornadon saapumista kaupunkiin saattoi seurata suorana esim. paikallisten uutiskanavien toimesta internetin välityksellä. Tältä kyseinen otus näytti tutkassa:

Tornadosta on netissä paljon videomateriaalia, tässä niistä yksi. Siinä näkyy kerrassaan hieno multi-vortex tornado, jossa yksittäiset imupyörteet ”tanssivat” edestakaisin (noin minuutin jälkeen).

Tornado Tuscaloosassa

Todennäköisesti tuhoisin tornado 27.4. oli tämä yksilö. Tämänkin riehumisen kaupungin keskustassa näki suorana useiden televisioyhtiöiden tornikameroista. Kyseessä oli melko suurella varmuudella vähintään EF-4 kategorian tornado. Tutkakuvankin perusteella tornado oli voimakas:

Youtube on täynnä videoina tästä tornadosta. Tässä on muutama poiminta:

Ja ehkä uskomattomimat lähivideot:

Tornado jatkoi Birminghamiin

Tuscaloosan tornado (tai ainakin sen emosupersolu) jatkoi matkaansa suoraan kohti Alabaman osavaltion isointa kaupunkia, Birminghamia. Pitkään jännitettiin, että osuuko tornado suoraan kaupungin keskustaan. Lopulta se ilmeisesti hipoi kaupungin reunamia, mutta silti sai aikaan valtavaa tuhoa. Kyseessä on ääriesimerkki leveästä tornadosta. Tutkakuvankin perusteella koko mesosykloni oli valtaisa.

Muita tornadoita

Loppuun vielä pari tornadovideota Youtubesta samaiselta päivältä:

Tornadojen sarja

Yhdysvalloissa ei säästellä adjektiiveja kuvailtaessa tulevan 1,5 vuorokauden rajuilmoja. Jopa yleensä virallisen konservatiiviset ”Storm Prediction Centerin” tahot käyttävät melko kovaa kieltä ennustaessaan: ”strong/damaging/violent tornadoes” – eli voimakkaita tornadoita on odotettavissa tiistain ja keskiviikon mittaan paikallista aikaa. Joukossa saattaa olla jopa EF-4 tai EF-5 luokan tornadoita (EF-skaala), joissa tuulen nopeuksien arvioidaan olevan yli 74 m/s.

Kuluneen huhtikuun aikana on jo raportoitu ennätysmäärä tornadoja eikä kuun loppu ole ainakaan hidastamassa tahtia. Pelottavaksi asian tekee se, että yleensä vasta toukokuu on  aktiivisin tornadokuukausi Yhdysvalloissa. La Niña-ilmiö yleensä johtaa aktiiviseen tornadokauteen ja se näyttää pitävän paikkaansa myös tällä kertaa.

Tiistain ja keskiviikon säätilanne on erityisen otollinen voimakkaille ukkosille. Meksikonlahdelta on virrannut maan eteläosiin runsaasti kosteata ja lämmintä ilmaa. Epätavallisen etelään kuroutunut voimakas suihkuvirtaus on kehittämässä maan keskivaiheille voimakasta matalapainetta. Näiden molempien myötä ovat tuuliväänteet kasvamassa erittäin suuriksi. Nämä väänteet suosivat pyörivien, syvien nousuvirtausten syntyä eli supersoluja. Kaikkein voimakkaimmat tornadot syntyvät juuri supersoluissa.

Vilonian tornado

Eilen maanantaina (25.4.) Vilonian kaupunkiin osui voimakas tornado supersolu-ukkosesta:

Yllä on tutkakuva on Vilonian kaupunkiin osuneesta tornadosta, jossa tiettävästi neljä ihmistä menehtyi. Vaikka varsinainen tornadojen tuhojen arviointi ei ole vielä valmis, on lehdistössä esitetty tuhojen leveydeksi melkein 5 km. Mikäli tämä on yhden ainoan tornadon aikaansaannos, on kyseessä yksi historian isoimmista tornadoista. Tutka-animaatiossa nähdään supersolu, jonka kaakkoisreunassa nähdään tekstikirjamainen koukku. Tämän koukun päässä oleva pallo on itse tornado. Se näkyy tässä tapauksessa erityisen hyvin, koska tornadon nostattamat roskat, rakennukset ja muut esineet saavat aikaan suuren tutkaheijastuvuuden.

Toisena animaationa on ns. doppler-tuulet. Eli punaisella on alueet, joissa tuuli puhaltaa kohti tutkaa, vihreällä ja sinisellä poispäin. Tornadon sekä siihen liittyvän mesosyklonin pyörimisliike on hyvin nähtävissä tästä animaatiosta.

”High risk” -varoitus

Yhdysvalloissa annetaan harvoin korkein rajuilmavaroitus. Tällä kertaa ”high risk”-varoitus kattaa melko laajan alueen aina Teksasista Tennesseen osavaltioon. Alla on kuva kaikkein suurimman tornadoriskin alueesta. Kuvassa on päällä asukastiheys.

Lähde: Storm Prediction Center / NWS

Kuvasta nähdään, että Little Rock sekä Memphis ovat isoista kaupungeista erityisen riskin kohteena. Konvektio käynnistyy Suomen aikaa illalla hieman ennen puoltayötä. Tällöin ukkosia estänyt tulppa pääsee murtumaan ja supersolut ampaisevat taivaalle erittäin nopeasti. Riskialue on kokemassa lähituntien aikana mahdollisesti kaksi aaltoa kuten alla oleva High-Resolution Rapid Refresh -malli näyttää tutkasimulaatiossaan:

Lähde: ESRL/NOAA

Ensimmäinen sarja supersoluja on matkaamassa Arkansasin ylle ja hiljalleen sulautumassa lineaariseksi ukkosnauhaksi, jossa erittäin voimakkaat ukkospuuskat ovat mahdollisia. Samalla uusi rypäs supersoluja ja mahdollisesti voimakkaita tornadoja matkaa Teksasin/Oklahoman rajaa kohti Arkansasia. Eli tuplaisku on mahdollinen osissa Arkansasia. Tilanteesta tekee erityisen huolestuttavan se, että tuuliväänteet ovat voimistumassa paikallista aikaa yön aikana ja syvenevän matalapaineen avittamana tornadot saattavat kylvää tuhoa myös pimeän aikaan. Yleensä pimeällä iskeneet tornadot aihettavat eniten ihmishenkien menetyksiä, sillä niitä on hyvin vaikea nähdä etukäteen.

Meno jatkuu hurjana keskiviikkona

Samainen systeemi jatkaa tuhoaan keskiviikkona paikallista aikaa (Suomessa ke-to yönä). Jo nyt on annettu laaja ”moderate risk” -ennakkovaroitus ja todennäköisesti se nostetaan korkeimpaan ”high risk” kategoriaan keskiviikkona. Itse asiassa tuuliväänteet vain kasvavat keskiviikon aikana ja niinpä potentiaalia riittää isoille tornadoille.

Lähde: Storm Prediction Center / NWS

Summa summarum: ainekset ovat koossa hyvin laaja-alaiselle ja vaaraa aiheuttavalle konvektiolle tiistain ja keskiviikon aikana. Voimakkaat, pitkäikäiset ja isot tornadot ovat mahdollisia. Lisäksi rakeet voivat olla halkaisijaltaan yli 10 cm ja ukkospuuskat selvästi yli 30 m/s. Näistä ukkosista saadaan kuulla uutisissa.

Tilannetta voi seurata esimerkiksi näillä sivuilla:

http://www.spc.noaa.gov/

http://www.wunderground.com/radar/map.asp

%d bloggers like this: