Arkisto

Posts Tagged ‘arktinen’

Arktinen ilmamassa liikkeellä

Kuluvan talven yksi mielenkiintoisimmista sääviikoista on alkamassa. Tiedossa on kovia pakkasia ja sankkoja lumikuuroja.

Helmikuu alkaa arktisen ilmamassan vyöryllä

Tammikuun loppu/helmikuun alku on tilastollisesti vuoden kylmintä aikaa. Kuinka ollakaan, myös tämän talven mahdollisesti kylmimmät lukemat osuvat juuri samoihin aikoihin.

Kuluvan talven toistaiseksi alin lukema mitattiin sunnuntain vastaisena yönä Taivalkoskella (-35,3 °C). Tätäkin kylmempiin lukemiin todennäköisesti vielä päästään, ainakin jos tilastot määrittäisivät lämpötilat. Viimeisten 50 vuoden aikana vain kerran (2007-2008 talvi) on talven alin lämpötila jäänyt tämän hetkistä selvästi ”leudommaksi”.

Tuo -35,3 °C astetta syntyi erittäin korkean ilmanpaineen vallitessa. Kuhmossa mitattiin merenpintaan ”tuoduksi” ilmanpaineeksi hulppeat 1062 hPa. Näin korkeaa ilmanpainetta ei Suomessa ole ainakaan 2000-luvulla esiintynyt. Ilmamassan lämpötila sen sijaan ei ollut mikään erityisen kylmä. Lämpötila 850 hPa korkeudella oli ”vain” -10 °C tienoilla eli selvästikin tuo voimakkaan korkeapaineen tuoma heikkotuulinen ja selkeä sää johti kylmiin lukemiin.

Taivalkosken lukemalle tulee haastajia alkavalla viikolla kun Siperiasta lähtöisin oleva arktinen ilmamassa on viimein liikkeellä kohti Eurooppaa. Alla olevassa animaatiossa on globaalin GFS mallin näkemys ilmamassan lämpötilasta sunnuntai-iltapäivästä (29.1.) viikoksi eteenpäin. Kannattaa muistaa, että ennusteen loppupäässä ennustettavuus alkaa kärsiä, joten yksityiskohdissa voi olla lopulta eroja.

Ilmamassan lämpötila (850 hPa lämpötila).

Venäjän vahvan korkeapaineen vauhdittamana arktinen ilmamassa (valkoinen paksu viiva, Suomessa käytetyn määritelmän mukaan 850 hPa:n -18 °C lämpötila) on liikkeessä kohti Eurooppaa. Sen myötä lämpötilat ovat reippaassa laskusuunnassa eri puolilla Eurooppaa. Nähtäväksi jää, että kuinka alhaisiin lukemiin eri maissa lopulta päädytään, mutta on hyvinkin mahdollista, että esimerkiksi Itä-Euroopassa useita ihmisiä menehtyy kylmyyteen. Pakkasen purevuus tulee olemaan paikoin -40 asteen kylmemmällä puolella.

Ilmamassa tulee olemaan paikoin harvinaisen kylmää. Alla on ERA-Interim uusanalyyseistä poimittu kylmin ilmamassa viimeisten noin 30 vuoden aikana Euroopan eri kolkissa. Kun sitä verrataan tämänhetkiseen ennusteeseen, ei aivan yhtä kylmiin lukemiin ehkä päästä, joten poikkeuksellisen kylmästä ilmamassa ei tällä kertaa kuitenkaan ole kyse. Silti pirun kylmää ilmaa kuitenkin on tulossa.

Kylmin ilmamassan lämpötila 1979-2011. Data: ERA-Interim

Lumikaaos, mutta minne?

Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta tässä kylmän purkauksessa on se, kun arktisen kylmä ilmamassa ajautuu sulan Itämeren ylle. Poikkeuksellisen lauhan syksyn ja alkutalven jäljiltä Itämeren pintalämpötila on edelleen selvästi tavanomaista korkeampi.

Itämeren pintalämpötila samanarvonkäyrillä - laatikoissa pitkän ajan keskiarvo. Kuva: Ilmatieteen laitos, jääpalvelu

Sunnuntain 29.1. jääkartasta nähdään, että Pohjois-Itämerellä merivesi on vielä jopa viisiasteista ja Suomenlahdellakin ollaan yli kolmessa asteessa. Nämä ovat karkeasti 1-3 astetta tavanomaisia lukemia korkeampia. Nyt tuon sulan meren ylle on pyrkimässä jopa -25 asteista ilmaa noin 1,5 km korkeudella. Tämä johtaa erittäin suureen lämpötilaeroon, jonka myötä merestä tempautuu suuri määrä lämpöä ja kosteutta ilmaan. Tämä puolestaan johtaa erittäin sankkoihin lumikuuroihin, jotka ajautuvat tuulen johdattamina rannikoille.

Yksi suurimmista kysymyksistä onkin, että mistäpäin tuulee eli minne merellä syntyneet lumikuurot ajautuvat. Lisäksi oleellista on se, että kuinka kauan tilanne pysyy samanlaisena. Suurimmassa vaarassa tällä hetkellä näyttäisi olevan Ruotsin itärannikko ja sen edustan suuret saaret (esim. Gotlanti). Ruotsin rannikko on tässä tilanteessa pisimmän ”pyyhkäisymatkan” alajuoksulla, joten lumikuurot pääsevät muhimaan pisimpään Ruotsin rannikolle saapuessaan. Alla on tilanteesta yksi esimerkki. Kyseessä on hienohilamallilla tehty tutkasimulaatio torstaiksi. Malliajo on otettu sunnuntain 06Z GFS ennusteesta.

Tutkasimulaatio 4km resoluutiolla.

Kun arktinen ilma päätyy Itämeren ylle, on odotettavissa pitkulaisia lumikuurojonoja, jotka voimistuvat alavirtaan nähden pyyhkäisymatkan kasvaessa. Yllä oleva animaatio on vain yksi mahdollinen skenaario, joten yksityiskohtiin tulee vielä muutoksia. Suomen etelärannikko ja Ahvenanmaa ovat riskialueella riippuen lopullisesta tuulen suunnasta. Ruotsissa sen sijaan tilanne näyttää pahemmalta ja lunta voikin paikoin kertyä muutamassa päivässä  useita kymmeniä senttimetrejä. Yli metrin kinokset eivät ole mahdottomia ”otollisimmassa” tilanteessa.

Pyrin tekemään tilannekatsauksen viikon edetessä.

PS. Yhteistä blogitaivaltamme on nyt kestänyt jo kuusi vuotta. Tämän blogin edeltäjä ”Helsingin sää kuvina” (ilmasto.vuodatus.net) aloitti noin kuusi vuotta sitten paukkupakkasten merkeissä.

Mainokset

Lunta tupruttaa etelään, rajuja puuskia Tanskassa ja Ruotsissa

Lomat on vietetty ja on aika palata sorvin ääreen. Voimakas matalapaine on tiistain aikana matkaamassa Suomen eteläpuolitse itään. Sen myötä nollakelin lumisadetta on odotettavissa maan eteläosassa ja lumisade on paikoin runsasta. Samaisesta matalapaineesta saadaan myös yksiä tämän talven rajuimpia puuskia Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan.

Lunta ja tuulta ärhäkästä matalapaineesta

Annan tällä kertaa animaatioiden kertoa suurimman osan tarinasta. Alla on nyt illalla pyöräyttämäni WRF-mallin ennuste puuskien osalta.

Yllä olevasta puuska-animaatiosta nähdään, että kovimmat puuskat osunevat yön aikana Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Myöhemmin voimakkaat tuulet leviävät Kaliningradin alueelle ja Liettuaan. Etelä-Ruotsiin ennustetut puuskat ovat yli 25 m/s. Ruotsin SMHI varoittaa jopa 28 m/s yltävistä puuskista. Näin voimakkaat puuskat riittävät talvisaikaankin kaatamaan laajalti puita ja muutenkin aiheuttamaan paikoin vahinkoa katoille. Sähkökatkoksia on siis odotettavissa.

 

Meille Suomeen ei moisia puuskia ole odotettavissa. Sen sijaan maan eteläosaan saadaan reippaita lumisateita. Sateet alkavat vuorokauden vaihduttua tiistaille ja runsaimmat sateet  saadaan aamuyöstä aamupäivään. Lumisade tulee laajalti nollakelin säestämänä, joten lumensyvyys ei tule kunnolla kasvamaan. Yleisesti lunta saadaan 5-15 cm, eniten kaakon suunnalla, jossa myös lämpötila on alemmissa lukemissa ja lumi aavistuksen kuohkeampaa. Lumisateen myötä ajokeli muuttunee yön aikana erittäin huonoksi. Sateet heikkenevät iltapäivän aikana lännessä ja illalla hiljalleen myös idässä vaikka lumisateet jatkuvat keskiviikon puolelle.

Eli varsin talvinen päivä on tulossa maan eteläosaan. Tosin iltapäivällä voi olla pienet mahdollisuudet, että aurinko pilkahtaa etelärannikolla kun kuivaa ilmaa kiertyy matalapaineen keskustaa kohti.

Sää kylmenee

Matalapaineen väistyessä se imaisee mukaansa kylmää ilmaa pohjoisesta ja tuo sitä Suomen ylle. Keskiviikkona puhaltaa maan etelä- ja keskiosassa puuskainen ja kylmä pohjoistuuli. Näillä näkymin torstaina Suomen päällä vallitsee korkean selänne ja tuulet heikkenevät. Tällöin lämpötilat lähtevät laskusuuntaan. Tässä vaiheessa talvea voi jo hieman huomata selkeällä säällä auringon vaikutuksen. Torstaina päivällä liikutaan koko maassa -10..-20 asteen välillä, mutta öisin lämpötila voi paikoin selkeillä ja heikkotuulisilla alueilla laskea lähelle -30 astetta.

Perjantain tienoilla matalapaine näyttää matkaavan Norjan ja Ruotsin yli Suomen eteläpuolitse kaakkoon. Siitä saattaa yltää joitain sateita lähinnä maan lounaisosiin.

Viikonlopun aikana korkeapaine näyttää voimistavan otettaan Suomen yllä. Samalla Siperiasta saattaa purkautua erittäin kylmää arktista ilmamassaa meille saakka. Ensi viikon alussa voipi olla potentiaalia, että paikoin mitataan tämän talven pakkasennätyksiä. Nooh, täytyy kahtella tuota tilannetta tarkemmin loppuviikosta. Alla on kuitenkin mausteeksi Lahteen GFS mallin parviennuste.

Verrattuna ilmamassan pitkän ajan keskiarvoon (punainen käyrä) on ilmamassa Lahdessa ensi viikolla jopa 10 astetta tavanomaista kylmempää. Helmikuusta voipi hyvinkin muodostua tavanomaista kylmempi jos tuo Siperiasta Suomeen ulottuva korkeapaine jää paikoilleen pidemmäksikin aikaa ja matalapaineet jäävät jylläämään Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Tarkkaillaan tilannetta.

%d bloggers like this: