Arkisto

Posts Tagged ‘kevät’

Säästä kiinnostuneet

Kuten on viime kuukausien (ja vuosien) kuluessa käynyt selväksi, on allekirjoittaneella nykyään aikaa ehkä yhteen blogikirjoitukseen kuukaudessa. Sää ei kuitenkaan noudata kalenterikuukausia vaan saattaa joskus muuttua varsin nopeasti. Niinpä on tullut aika tiedustella: löytyykö lukijakunnasta säästä innostuneita, jotka haluaisivat osallistua sääbriefing-blogin kirjoittamiseen? Itse jatkan edelleen samaa rataa kuin tähänkin saakka, mutta useampi kirjoittaja mahdollistaisi tuoreita päivityksiä ajankohtaisesta säästä selvästi nykyistä useammin.

Enpä osaa tarkempia ”kriteereitä” kirjoittajille määritellä, mutta meteorologian osaamisesta/koulutuksesta on luonnollisesti hyötyä päivityksiä kirjoiteltaessa. Mikäli asia kiinnostaa, niin ota allekirjoittaneeseen yhteyttä sähköpostitse (osoite löytyypi oikeasta ylänurkasta). Kerro hieman kuka olet ja minkälaisista sääaiheista olet kiinnostunut.

  • Kirjoittajan tunnukset eivät velvoita mihinkään – kunhan olet ajoittain aktiivinen.
  • Voit tehdä päivityksiä useita kertoja viikossa tai kerran kuukaudessa, ihan omien aikataulujesi ja mieltymystesi mukaan.
Sääpäivitys

Toukokuun alku on ollut harvinaisen vilpoisa. Kuukauden ensimmäinen ”viikko” on ollut lämpötiloiltaan yleisesti 4-6 astetta tavanomaista viileämpi. Edellisen kerran vastaavanlaista on ollut muun muassa vuosina 1999 ja 1981 (hieman paikasta riippuen). Jatkossa ilmamassa lämpenee selvästi ja se näkyy etenkin yölämpötiloissa. Sää on kuitenkin ajoittain epävakaista ja pilvistä, jolloin päivälämpötilat eivät välttämättä pääse kohoamaan vielä kovin kesäisiin lukemiin. Lämpeneminen kuitenkin korjaa hieman alkukuukauden viileyttä. Keväkuukausien keskilämpötilasta on melko todennäköisesti muodostumassa harvinaisen korkea, kiitos lauhan maalis- ja huhtikuun.

Kevätkuukausien lämpötilapoikkeama. Data: Ilmatieteen laitos

Mainokset

Onko jo kevät?

Tehdäänpä vaihteeksi päivitys, jotta kommentoijien elämä hieman helpottuisi.

Kuu kiurusta kesään

Keväästä on ollut puhe harvase päivä. Onko se jo alkanut? Keväisiä merkkejä ovat olleet niin leskenlehdet, vihreät golf-kentät, muuttolinnut, siitepölytiedotteet, lumeton maa jne jne..

Varmaan moni maan etelä- ja länsiosassa asuva on kokenut viimeisen viikon varsin keväisenä, vaikka lämmittävää auringonpaistetta ei pahemmin ole näkynyt. Useat merkit näyttäisivät kevään alkaneen ja jokainen kokeekin kevään alkamisen omalla tavallaan – ei siihen tarvita Ilmatieteen laitoksen ”virallista” lupaa tai vahvistusta.

Termiset vuodenajat ovat määritelminä joskus hankalia, eikä yksittäisen vuoden osalta niihin kannata liikaa antaa painoarvoa. Viimeisten viikkojen lauha sää olisi varmaankin määritelmän puolesta täyttänyt termisen kevään kriteerit, mutta tällaisessa tilanteessa maltti on valttia. Historiasta löytyy luonnollisesti tapauksia, jolloin lauhaa helmikuuta on seurannut ainakin jonkinlainen pakkasjakso lumisateineen. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 1914 lunta ei helmikuun loppupuolella ollut juuri lainkaan. Kuukauden vaihteessa lunta kuitenkin sateli ja lumensyvyys kasvoi 14 cm saakka. Tämä lumi pysyikin maassa aina huhtikuun 9. päivään saakka.

Vielä dramaattisempi esimerkki on vuodelta 1961. Tuolloin Helsingin maaperä oli lumeton helmikuun 13. päivä aina maaliskuun 12. päivä saakka. Sen jälkeen tuli ajoittaisia lumisateita, jotka sulivat muutamassa päivässä. Maaliskuun 30. päivä ryöpsähti kuitenkin vuorokaudessa 25 cm lunta ja tämä lumi suli vasta huhtikuun 16. päivä. Koska varsin talviset olosuhteet pakkasineen ovat mahdollisia maaliskuussa ja vielä huhtikuun puolellakin, on termisen kevään suhteen sitkeästi odotettava, kunnes voidaan varmuudella sanoa milloin se alkoi.

Kevättä kohti

Vaikka varsin talviset olosuhteet ovat etelässäkin mahdollisia maaliskuussa tai jopa huhtikuun alussa, on auringon lämmittävä vaikutus päivä päivältä merkittävämpää. Yöt voivat olla selkeässä ja heikkotuulisessa säässä vielä erittäin kylmiä, mutta päivisin aurinko lämmittää pilvisestäkin säästä huolimatta siinä määrin, että kireitä pakkasia ei todennäköisesti enää iltapäivisin esiinny ainakaan maan etelä- ja keskiosassa.

Viimeisimmät keskipitkät sääennusteet pitävät samanlaisen suursäätilan aina ennusteiden loppuun saakka. Eli etelänpuoleisten ilmavirtausten myötä sää näyttää pysyvän keskimääräistä lauhempana myös maaliskuun alkupuolella. Myös kokeelliset pidemmät ennusteet näyttävät leudon sään jatkuvan pidempäänkin.

Euroopan keskuksen säämallin lumensyvyystulkinta. Lähde: ECMWF

Paitsi, että lumet ovat lähes sulaneet maan etelä- ja länsiosasta, ovat ne pitkälti kaikonneet myös Suomen eteläpuolelta. Tämä tarkoittaa, että aurinko pääsee tehokkaammin lämmittämään maanpintaa eikä energia enää kulu lumen sulattamiseen. Yleensä ennen kunnon kevään alkamista on saanut odottaa, että lumet ovat sulaneet Baltiasta. Nyt tuota estettä ei enää juurikaan ole, joten periaatteessa ensimmäinen kunnon kaakkoinen lämmin hönkäys pääsee pidemmälle pohjoiseen ilman, että se viilenee kylmän lumipinnan yllä.

Helmikuu historiankirjoihin

Kalenteriin perustuva talvi alkaa olla paketissa. Yhteenveto on helppo: lauhat joulu- ja helmikuu, kylmä tammikuu. Helmikuun lämpötilapoikkeamat ovat melko huimia. Karttoja interpoloineet kollegat eivät äkkiseltään tänään muistaneet, että koska viimeksi piti keskilämpötilapoikkeaman väriskaalaa hinata yli +8 asteen. Pitkäikäisistä havaintoasemista suurimmat poikkeamat näyttävät muodostuvan Kuusamon Kiutakönkään sekä Pellon asemille. Molemmilla on päivittäisdatasta laskettuna helmikuu ollut huikeat 9,3 °C keskimääräistä lauhempi.

Käytännössä koko maassa aivan etelää lukuun ottamatta poikkeama on 6…9 astetta. Ainoa vuosi viimeisen 50 vuoden aikana mikä päihittää kuluvan helmikuun on vuosi 1990 (eteläisissä maakunnissa myös 2008). Maan eteläosassa helmikuuta voidaan pitää harvinaisen leutona, muualla poikkeuksellisena.

Kylmän tammikuun vuoksi talvikuukausien (joulukuu-helmikuu) keskilämpötila ei nouse aivan samoihin sfääreihin kuin yksittäisinä kuukausina joulukuu ja helmikuu. Koko maassa ”talvi” oli kokonaisuutena keskimääräistä lauhempi. Yleisesti maan keskiosassa ja paikoin pohjoisempanakin talvi oli harvinaisen leuto. Edellisen kerran vastaavaa oli talvella 2007-2008, mikä olikin Suomen mittaushistorian lauhin talvi.

Lumia etsimässä

Lumenpuute on perunut useita talviurheilutapahtumia. Näin helmikuun lopulla lunta on poikkeuksellisen vähän lähes kaikkialla Oulusta etelään. Ainoastaan rannikoiden läheisyydessä lumeton maa helmikuun lopulla on hieman yleisempää, ja näillä alueilla lumitilannetta voidaan pitää harvinaisena ajankohtaan nähden. Kymmenillä pitkäikäisillä havaintoasemilla lunta on nyt vähiten mittaushistoriassa. Jyväskylän havaintoasemilla ei ole mitattu näin vähän lunta kertaakaan helmikuun lopulla yli 100 vuoteen.

Helsingissäkin lumeton maa tähän aikaan kevättalvesta on tapahtunut vain muutamia kertoja sadassa vuodessa. Lumi tuli erittäin myöhään ja suli aikaisin. Lumipeitejaksosta onkin muodostumassa yksi lyhimmistä.

1 cm ja 50 cm lumipeitepäivien lukumäärät Helsingin Kaisaniemessä. Talven 2013-2014 (2014) lukema on vielä alustava. Data: Ilmatieteen laitos

Lumensyvyyden maksimi on yksi tapa kuvata lumitalvea, mutta lumipeitepäivät ovat vähintään yhtä hyvä. Helsingissä on ollut kuluvana talvena vain 43 päivänä vähintään sentti lunta. ”Ennätystä” pitävät hallussaan talvet 1924-1925, 1929-1930 sekä 2007-2008 yhteensä 47:llä lumipäivällä. Mainittakoon, että viimeisimmät vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia menneiden vuosikymmenien kanssa automaattimittareiden virhemarginaalin vuoksi. Silti on selvää, että kuluva talvi menee Helsingin mittaushistoriassa TOP 4 listalle, ellei jotain yllättävää tapahtu maaliskuun ja huhtikuun aikana lumisateiden suhteen.

Eniten lumipeitteisiä päiviä oli Helsingissä talvella 1941-1942, 179 kpl eli noin kuuden kuukauden verran.

Jos katsotaan yli 50 cm lumipeitepäiviä, romahtavat lukemat luonnollisesti. Silti talvina 1915-1916 ja 1941-1942 oli Helsingissä lunta yli puoli metriä yli 120 päivänä. Merkille pantavaa ovat puolen metrin kinosten puuttuminen vuoden 1985 jälkeen, kunnes 2009-2010 ja 2010-2011 talvet korjasivat hieman tilannetta.

Ääreviä vappusäitä

Vapusta on moneksi

Huhtikuun loppu ja toukokuun alku ovat aikaa, jolloin sää voi olla vielä varsin talvista, tai sitten nautitaan jo kesäisistä lämpötiloista. Menneiden vuosikymmenien vappusäihin on mahtunut jos jonkinlaista eksoottista säätä ja tähän postaukseen olen koonnut niistä karttakuvia.

Leikin hieman python-ohjelmointikielellä ja kuvat ovat tuon testauksen tuotosta, joten en mene täysin takuuseen toimiko skripti täysin oikein. Postauksen lopussa on siis kuvia, joissa on esitetty kartalla missä päin mikäkin vuosi oli lämmin/kylmä/sateinen ja minkälaisia arvoja tuolloin mitattiin.

Kuviin olen ottanut havaintoasemat, joista on vähintään 30 vuoden ajalta havaintoja ja asema oli toiminnassa vuoden 2012 vappuna. Havaintoarvot alkavat tässä aineistossa 1950 & 1960 lukujen taitteesta, joten joillakin asemilla voi olla havaintoja 1960-luvulta kun taas toisilta vasta 1970/1980-luvulta. Niinpä jokainen yksittäinen arvo ei ole välttämättä täysin vertailukelpoinen vierekkäisen aseman arvon kanssa, mutta näistä saa kuitenkin yleiskuvan, että minä vuonna oli milläkin alueella poikkeuksellista vappusäätä. Lukemia ei tule pitää virallisina ennätyksinä, koska otin aineiston päivittäisarvojen tietokannasta, joka alkaa 1959-1961 tienoilta. Vappupäivän jätin tästä vertailusta pois.

Vappuaattojen äärilämpötiloja

Kuten kuvista nähdään, lämpimimmät vappuaatot menneinä vuosikymmeninä olivat maan etelä- ja keskiosassa vuosina 1998 ja 2008, jolloin päivän ylimmät lämpötilat nousivat paikoin lähelle hellelukemia. Lapissa vuoden 2008 lisäksi vuonna 2002 päästiin yleisesti yli +15 asteen.

Koleimpia vappuaaton päiviä vietettiin yleisesti ottaen 1960-luvulla vuosina 1962, 1967, 1969. Etelässä on jääty päivälläkin siis vain aavistuksen plussan puolelle ja maan keskiosassa on ollut vappuaattoja, jolloin päivälläkin lämpötila on pysynyt koko ajan pakkasella (Lapista puhumattakaan).

Vappuyöt

Kaupungilla juhlijoita lämmittävät leudot yöt, jolloin juhlintaa voi jatkaa pidempää ulkosalla. Erityisesti vuosina 2002, 2008 ja 2010 on maan etelä- ja keskiosassa vietetty vappuyötä leudoissa lukemissa kun yön alin lämpötila on huidellut +10 asteen tuntumassa. Lapissa yöllä ollaan pysytty leudoimpina vappuöinä muutamia asteita plussalla.

Kylmimpinä vappuöinä on koko maassa mitattu selvästi pakkasta: maan etelä- ja keskiosassa -5..-10 astetta ja Lapissa on hytisty jopa yli 20 asteen pakkasessa.

Sateinen 70-luku

Juhlijoiden paljon kammoama vappusade häiritsi juhlintaa maan länsi- ja pohjoisosassa etenkin vuonna 1973, jolloin vappuaaton sademäärä oli yleisesti yli 10 millimetriä. Idässä muun muassa vuosien 1997 ja 2003 vappuaatot olivat erityisen kosteita.

Vuoden 2013 vappusää

Tänä vuonna vappua ei vietetä kesäisissä, mutta ei myöskään kovin talvisissa olosuhteissa – suuressa osassa maata on tiedossa varsin perinteinen vappusää.

Vappuaattona on suuressa osassa maata syytä varautua sateeseen/sadekuuroihin. Maan etelä- ja keskiosassa sadekuurojen välissä aurinko näyttäytyy ja etenkin rannikkoseuduilla voi olla täysin poutaistakin. Yötä kohti sadekuurot heikkenevät, mutta etenkin Lapissa rintamasateen osalta aurinkonlasku ei tuo mukanaan suurta muutosta. Lapissa sateet tulevat osittain räntänä tai lumena lämpötilan ollessa muutamia asteita plussalla, mutta etelämpänä aurinkoisimmilla seuduilla vappuaattoa vietetään +5..+10 asteen lukemissa. Päivälämpötilat ovat hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolella.

Vappuyö on siis lähinnä Lappia lukuun ottamatta poutainen. Lämpötila laskee suuressa osassa maata nollan tuntumaan tai hieman pakkaselle.

Vappupäivä on aavistuksen aattoa lämpimämpi. Päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa aurinkoisilla alueilla +10 asteen tuntumassa tai muutaman asteen sen yli. Suuressa osassa Lappia jäädään vappupäivänäkin vain muutamaan plusasteeseen. Sateet painottuvat vappupäivänä Lappiin ja itäisimpiin maakuntiin. Maan etelä- ja länsiosassa on pääosin poutaa ja varsin aurinkoistakin.

Hauskaa vappua!

Karttakuvat

Sateet pahentavat tulvia

Kevät on käynnissä ja nyt jännitetään kuinka pahoiksi kevättulvat muodostuvat.

Myöhässä alkanut kevät?

Huhtikuun alku oli vielä kylmähkö, mutta kevät alkoi todennäköisesti vajaa viikko sitten suuressa osassa maata eli 10.-13. huhtikuuta. Etelässä ja lännessä tämä on noin 1,5-3 viikkoa tavanomaista myöhemmin, mutta jos meno jatkuu ennusteiden kaltaisena, alkoi terminen kevät esimerkiksi Koillismaalla noin viikon keskimääräistä aikaisemmin. Aika tosin näyttää miten tilanne kehittyy huhtikuun loppupuolella, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kevät nyt niin kovin myöhässä kaikkialla ole alkanut.

Huhtikuun alku on ollut Suomessa noin 1,5 astetta tavanomaista kylmempi, mutta tämä ei ole harvinaista tai poikkeuksellista. Itse asiassa vuosi sitten sama jakso oli hieman jopa kylmempi. Jos keskipitkät ennusteet pitävät kutinsa, muodostuu kuluvasta huhtikuusta keskilämpötiloiltaan melko tavanomainen.

Tulvahuippuja lähipäivinä

En ole hydrologi, joten seuraaviin kommentteihin kannattaa suhtautua asianmukaisesti.

Suomen ympäristökeskus on viime päivinä tiedottanut, että erityisesti Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä tulvariski ja joidenkin arvioiden perusteella tilanne saattaa vetää vertoja jopa vuoden 1984 kevättulville.

Vesitilanne 17.4.2013. Kuva: SYKE

Viime päivien sateet ovat osuneet juuri tulvaherkälle alueelle. Viikonloppuna ja alkuviikolla on Satakunnan pohjoisosassa, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eteläosissa satanut 20-30 millimetriä. Vuorokauden keskilämpötilat ovat olleet alueella selvästi plussalla, joten olosuhteet lumen sulamiselle ovat olleet otolliset.

Pohjalla onkin ollut maaliskuun puolivälissä melko pienelle alueelle tullut lumipyry, jossa lunta kertyi vuorokaudessa 20-30 cm. Tämä kasvatti alueen lumen vesisisältöä ja korkeutta melkoisesti verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin. Vielä viime viikolla lumen syvyydet ja vesiarvot olivat vuodenaikaan nähden erittäin korkealla ja nyt muutamassa päivässä tuota saldoa on nakerrettu kunnolla tyhjiin.

Viiden vuorokauden sadesumma. Kuva: Ilmatieteen laitos

Viikon runsaimpia sateita odotetaan torstaina kun lännestä saapuva voimakas matalapaine pyyhältää melko nopeasti Suomen yli. Numeeriset mallit antavat maan länsiosaan noin 5-15 mm sademääriä vuorokaudessa. Suurimmat sadekertymät näyttävät ennusteiden puolesta osuvan juuri samoille alueille Satakunta/Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa rajoille. Euroopan keskuksen ennusteen mukaan vuorokauden suurin sadekertymä kyseisellä alueella on 90% todennäköisyydellä 7-14 mm välillä. Sateet alkavat länsirannikolla aamulla/aamupäivällä ja kestävät useamman tunnin. Lämpötila on samalla +5..+7 asteen tienoilla, joten huominen on ratkaiseva tulvatilanteen kannalta Etelä-Pohjanmaalla. Huippu saavutetaan näillä alueilla todennäköisesti to-pe aikana. Viikonloppuna öisin saattaa olla hieman pakkasta eikä sateita ole juurikaan tiedossa, mutta tästä ei ymmärtääkseni ole hirveästi alueella hyötyä kun sulaminen on jo suurelta osin tapahtunut.

Aika näyttää kuinka merkittäviksi tulvat lopulta muodostuvat Etelä-Pohjanmaan ympäristössä. Tulvatilanteen etenemistä voi seurata SYKE:n sivuilla.

Kukkuluuruu kevät?

Vaikka talvella on kannattajansa, on viime aikoina tuntunut siltä, että valtaosa kansasta haluaa kevään jo alkavan. Onko kevät jo myöhässä? Kuinka kylmä maaliskuu on lopulta ollut? Miltä jatko näyttää?

Maaliskuu ollut kylmä

Vaikka maaliskuun on kuullut jo julistettavan kylmimmäksi puoleen vuosisataan, ei se sitä kuitenkaan tule olemaan. Koko maan keskiarvon perusteella ollaan tällä hetkellä sijalla neljä viimeisten noin 50 vuoden ajanjaksolla – maaliskuuta on vielä toki jäljellä. Viimeksi vuosi 1981 oli kylmempi ja myös maaliskuut 1962 ja 1963 olivat kylmempiä. Vaikka viime vuosina kevät on alkanut yleensä melko varhain, oli vuonna 2006 maaliskuu lähes yhtä kylmä kuin nyt tähän mennessä on ollut. Voi olla, että lopulta 2006 ja 2013 maaliskuu ovat koko maan mittakaavassa lähes yhtä kylmät. Eli ennätyksellisestä tai poikkeuksellisesta maaliskuusta ei vielä ole kyse, mutta harvinaisesta voidaan ainakin paikoin puhua.

Pääasiallinen ”syy” tähän kylmyyteen on Jäämeren yllä ollut selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine,. Tämän myötä meille Suomeen ilmavirtaus on käynyt keskiarvoa enemmän koillisesta samalla hiljalleen tyhjentäen Siperian kylmyyspajatsoa. Samasta on saanut kärsiä myös monet muut Euroopan alueet. Britit saivatkin niskaansa myöhäiset lumipyryt kun etelästä noussut lämmin ja kostea ilma törmäsi koillisesta virranneeseen polaari-ilmaan.

Auringonpaistetta piisannut

Helmikuussa lähes kaikki kaipasivat yhteen ääneen aurinkoa. Takana oli yksi pilvisimmistä jaksoista Suomen mittaushistoriassa. Toiveisiin vastattiin ensin helmikuun lopun ”fööneillä” ja sitten tulikin maaliskuu. Kannattaa toivoessaan muistaa, että jos toivoo talvikuukausille aurinkoa, saa yleensä myös kylmää säätä. Nämä kulkevat siis käsikädessä sillä selkeällä säällä säteilyjäähtyminen on talvisin voimakasta ja lämpötilat pääsevät etenkin öisin laskemaan hyvin alhaalle. Maaliskuu on siis ollut hyvin aurinkoinen. Paistetta on piisannut lähes 2x keskiarvoon verrattuna laajoilla alueilla ja maaliskuu on tähän mennessä ollut useilla havaintoasemilla top 3 aurinkoisimpien maaliskuiden sarjassa.

Onko kevät myöhässä?

Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa tyypillisesti näinä päivinä maan eteläosassa. Maan keskiosassa terminen kevät alkaa tyypillisesti huhtikuun ensimmäisen tai toisen viikon aikana. Pohjois-Lapissa kevään odotusta saadaan yleensä odottaa aivan huhtikuun loppuun. Eli vielä ei voida sanoa, että terminen kevät on varsinaisesti myöhässä. Vaihteluväli termisen kevään alkamisen ajankohdan suhteen on melkoinen. Esimerkiksi Helsingissä olisi joinakin vuosina voinut sanoa termisen kevään alkaneen jo helmikuussa (”virallisesti” tällöin merkataan 1. maaliskuuta). Joinakin vuosina on kevään alku viivästynyt Helsingissä jopa huhtikuun puoliväliin. Saas nähdä kuinka pitkään tänä vuonna termistä kevättä saadaan odottaa.

Kuinka kylmää voi vielä teoriassa olla?

Aurinko porottaa päivisin jo korkealla, joten kuinka alhaiseksi päivälämpötilat voivat enää jäädä? Euroopanlaajuisen E-OBS-aineiston perusteella päivän ylin lämpötila voisi maan länsiosassa jäädä tästä eteenpäin alimmillaan noin -5..-6 asteeseen. Kannattaa huomioida, että aineistossa havainnot ovat interpoloitu 25 km hilaan, joten yksittäisten asemien ääriarvot saattavat hieman tasoittua.

Alin päivän ylin 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Lapissa päivälämpötilat voivat ainakin periaatteessa jäädä vielä reippaasti -10 asteen kylmemmälle puolelle. Entäpä yölämpötilat? Etelässäkin ovat teoriassa reippaasti yli 20 asteen pakkaset vielä mahdollisia ja pohjoisessa on -30 asteen lukemat vielä päihitettävissä otollisissa olosuhteissa. Varsin kylmiä lukemia on siis vielä maaliskuun 26. päivän jälkeenkin Suomessa havaittu.

Yön alimpien lämpötilojen minimi 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta ajanjaksona vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Miltä jatko näyttää?

Ilmakehän kevätmoottori on käynnistynyt ja Pohjois-Afrikasta on nousemassa pääsiäisen aikoihin yksi lämpöpulssi kohti pohjoista. Se suuntautuu Suomen kaakkoispuolitse ohi Venäjälle. Suomi näyttää jäävän kyseisen pulssin kylmemmälle puolelle odottamaan uutta pulssia. Seuraava mahdollisuus näyttäisi alustavasti olevan ensi viikon loppupuolella, mutta ennustettavuus alkaa kärsiä pääsiäisviikonlopun jälkeen. Voi myös olla, että ilman sen kummoisempaa pulssia alkaa ilmamassa vain hiljalleen lämmetä kohti keväisiä lämpötiloja. Tämä olisi kevättulvatilanteen kannalta paras vaihtoehto, ettei lumi sulaisi kertaheitolla.

Kevättä kaipaaville siis vielä kärsivällisyyttä. Yksi asia on kuitenkin varmaa: kyllä se kevät sieltä ennemmin tai myöhemmin saapuu.

Kuivaa kesäsäätä

Terassisäät alkaneet

Kyllä se kesä sieltä aina tulee, vaikka välillä toivottomalta näyttääkin. Helleraja on jo ehditty rikkoa idässä ja aina Itä-Lappia myöten on ylletty yli +20 asteeseen.

Toukokuusta on vielä jäljellä tovi. Tähän mennessä kuukausi on ollut lämpötilojen osalta melko tavanomainen (muutama kymmenys yli keskiarvon). Mikäli loppukuu mennään niin kuin ennusteet tällä hetkellä näyttävät, tulee toukokuu olemaan Suomen mittakaavassa hieman tavanomaista lämpimämpi (kuten myös koko kevät).

Sadetta on tosin kevääseen mahtunut runsaasti. Nyt toukokuussa eniten vettä on kertynyt Toholammille, hieman yli 90 mm. Paikkapaikoin maan keskivaiheilla sademäärä onkin ollut yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Sade-ennätyksiä ei ole tosin rikottu.

Kuluva viikko näyttää pitkästä aikaa varsin poutaiselta ja yleisesti mennäänkin sateettomassa säässä aina ensi viikolle asti. Lämpötilatkin näyttävät keskiviikon pienen notkahduksen jälkeen nousevan uudelleen varsin kesäisiin lukemiin, ainakin etelässä ja maan keskiosassa. Lapissakin käväistään aina välillä yli +20 asteessa, mutta siellä vaihtelu on suurempaa.

”Hurrikaanikausi” alkoi Atlantilla

Ensimmäinen trooppinen myrsky syntyi viikonloppuna Yhdysvaltain itärannikon tuntumaan. Alberto ei ole juurikaan liikkunut muutamien päivien aikana, eikä se ole kovin voimakas myrsky. Sen ennakoidaan keskiviikkoon mennessä häviävän kun se viimein tempautuu kauemmas Pohjois-Atlantille. Tyypillisesti Atlantin ensimmäinen trooppinen myrsky kehittyy vasta myöhemmin kesä, -heinäkuun aikana.

Päivitykset olleet vähissä

Keväällä päivitystahti on ollut verkkaista. Huhtikuussa olin kiireinen myrskybongareiden kevätkoulutuksen kanssa ja sen jälkeen lähes kaikki vapaa-aika on mennyt värkätessä uutta, upeaa ja ilmaista WRF-säämallia Suomeen. Aikataulun puolesta asiassa on viimein edistytty ja tällä hetkellä karkea arvio on, että säämalli pyörii 24/7 kuukauden vaihteen tienoilla tai aikaisin kesäkuussa. Tästä on tulossa juttua tarkemmin, kunhan saan mallin pyörimään.

Kevät hiipii Suomeen

Talvi alkaa pikku hiljaa olla paketissa, ainakin osassa maata. Varsin keväisiä lämpötiloja on jo mitattu eri puolilla Suomea, mutta heti perään ovat lämpötilat jälleen laskeneet hieman talvisempiin lukemiin. Missä tällä hetkellä mennään?

Erittäin sateinen talvi

Palataan vielä hetkeksi menneeseen talveen, jonka voisi summeerata sanalla sateinen. Suuressa osassa maata joulukuu-helmikuu oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa sateisempi, lähinnä itärajalla ja Pohjois-Lapissa jäätiin keskiarvon alle.

Erityisen sateista oli maan eteläosassa sekä Meri-Lapissa. Yli 20:llä pitkäikäisellä havaintoasemalla talvi oli mittaushistorian sateisin. Näistä merkittävimpänä oli Helsingin Kaisaniemen 272 millimetrin sademäärä. Se on aseman lähes 170 vuotisen mittaushistorian suurin talven sademäärä.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Talven 2011/2012 sademäärä Helsingissä peittoaa entisen ennätyksen talvelta 1944/1945. Käppyrästä nähdään hienosti kuinka suuri luonnollinen vaihtelevuus vallitsee talven sademäärissä. Suurin osa kuluneen talven sademäärästä saatiinkin erittäin lauhan ja myrskyisän joulukuun ansioista, jolloin satoi 121 millimetrin edestä. Sään kylmennettyä vuodenvaihteen jälkeen myös sademäärät laskivat, mutta silti tammikuun 90 mm on selvästi yli pitkän ajan keskiarvon (52 mm). Helmikuu jatkoi samaa rataa 61 mm sateillaan verrattuna 36 mm pitkän ajan keskiarvoon.

Kevät alkamassa

Maaliskuun alkupuoli on ollut maan pohjoisosassa noin kolme astetta ja eteläosassa noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Keskipitkiä sääennusteita katsottaessa voisi jo veikata, että maaliskuusta ei ainakaan tavanomaista kylmempää tule. Tiedossa näyttää olevan varsin tyypillistä kevätsäätä: yöt edelleen yleisesti kylmiä, mutta päivisin päästään laajalti plussalle. Aurinkoa saadaan silloin tällöin, mutta sumupilvet voivat harmaannuttaa päiviä ja kyllä sinne tänne sekaan saadaan vielä ihan lumisateitakin.

Terminen kevät on todennäköisesti alkanut Ahvenanmaalla 9. maaliskuuta. Tämä on hieman keskimääräistä aikaisemmin. Manner-Suomen osalta tilanne vielä elää, mutta näillä näkymin terminen kevät on alkanut paikoin etelä- ja länsirannikolla niin ikään 9.-10. maaliskuuta. Tämä olisi toteutuessaan noin kolme viikkoa viime vuotista aikaisemmin. Myös muualla maan etelä- ja länsiosassa ovat vuorokauden keskilämpötilat olleet usean päivän plussan puolella, mutta alkavan viikon ennusteiden perusteella ei termisen kevään alkamista voi vielä kirkossa kuuluttaa. Yöt ovat edelleen varsin yleisesti kylmiä ja ne hinaavat vuorokauden keskilämpötilaa alaspäin.

Kevätpäiväntasaus on kuitenkin koittamassa alkavalla viikolla, joten kyllä meno on kiihtymässä kohti kevättä. Kevään saapuminen näkyy myös jäätilanteessa.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Merialueiden jäätilanne oli vajaa viikko sitten jo heikkenemään päin. Jäätä oli Pohjanlahdella selvästi viimevuotista vähemmän ja huomattavan paljon vähemmän kuin tyypillisesti samaan aikaan vuodesta. Tänään sunnuntaina tehty jääkartta näyttää, että sulan veden alue on vallannut alaa entisestään Suomenlahdella ja Merenkurkku on käytännössä jo lähes jäästä vapaa.

Kevään eteneminen tietää lumen sulamisen myötä myös tulvariskiä. Etelä-Suomessa tavanomaista runsaampi lumen vesiarvo voipi teoriassa johtaa myös kevättulviin, mutta toisaalta melko varhain alkaneiden keväisten säiden myötä varmaankin pahimmalta vältytään. Lumen syvyys onkin tässä viimeisen parin viikon aikana lähtenyt jo laskusuuntaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lumen syvyys on laskenut kahdessa viikossa noin 15 cm, osa tästä on sulamista, osa lumen painumista kasaan.

Verrataanpa vielä lumen syvyyttä vuodentakaiseen. Ahvenanmaalla lunta ei juuri enää ole, vaikka vuosi sitten sitä piisasi vielä yli 30 cm. Lounais-Suomessa lunta on nyt noin 10-20 cm verrattuna vuodentakaiseen 30-50 cm. Yleisesti ottaen etelässä on lunta nyt noin 10-20 cm vähemmän kuin vuosi sitten. Maan keskiosan ”länsiosassa” on nyt noin 20-40 cm vähemmän lunta verrattuna viime vuoteen ja ”itäosassa” ero on noin 10-30 cm (paikoin ollaan liki samoissa lukemissa).

Etelä-Lapissa tilanne on päinvastainen. Siellä on paikoin lunta nyt 10-40 cm enemmän kuin vuosi sitten. Keski-Lapissa lunta on karkeasti ottaen viime vuoden tapaan ja Pohjois-Lapissa on puolestaan hieman vähemmän lunta kuin vuosi sitten.

Tornadot palasivat aikaisin

Maaliskuun alussa Yhdysvaltoja ravisteli harvinaisen raju tornadojen sarja. Tyypillisesti ns. tornadokausi alkaa ottaa vauhtia vasta selvästi huhtikuun puolella, mutta tällä kertaa useiden kymmenien tornadojen sarja aiheutti vahinkoa jo maaliskuun ensimmäisinä päivinä. Arviolta 40 ihmistä menehtyi kun ainakin 65 tornadoa runteli useita osavaltioita.

Vasemmalla tutkaheijastuvuus, oikealla ukkossolun liikkeeseen suhteutettu tuulen nopeus.

Useita ”klassisia” supersoluja tornadoineen näkyi tutkakuvista. Yksi näistä on yllä, jossa tuulen nopeuden on arvioitu olleen jopa 80 m/s. Tornadon nostattamat roskat ja irtaimisto näkyi suoraan tutkakuvassa omana ”pallonaan”. Tästä kyseisestä tapauksesta annettiin suht harvinainen ”tornado emergency” -varoitus. Se olikin aiheellinen, sillä tornado tappoi 11 ihmistä. Oli kuitenkin erittäin pienestä kiinni, etteikö menehtyneitä olisi ollut moninkertaisesti enemmän. Kyseinen EF-4 tornado nimittäin ohitti Louisvillen miljoonametropolin vain noin 20 km etäisyydeltä.

Kuva: NWS / Google

%d bloggers like this: