Kevät alkaa, takatalvi uhkaa? Asta-rajuilma WRF mallissa

Megapäivitys on tällä kertaa luvassa eikä mukana ole yhtään aprillipilaa (jos twitteriä ei lasketa). Vaikka lumi on etelässä hiljalleen sulanut jo muutaman viikon ajan, on kunnon sulamisprosessi käynnistymässä huhtikuun alusta. Terminen kevät on ennusteen mukaan alkamassa etelässä lauantaina. Tällöin ollaan muutamasta päivästä noin viikkoon tavanomaista myöhässä kevään suhteen. Myöhästynyt kevät, mahdolliset vesisateet ja runsas lumimäärä näyttävät nostavan tulvariskiä etelärannikolla ja Pohjanmaalla tavanomaista korkeammalle.

Kevään alku muihin vuosiin verrattuna

Terminen kevät alkaa siis todennäköisesti etelässä nyt lauantaina 2.4. Onko tämä poikkeuksellista? Ei. Esimerkiksi vuonna 2003 terminen kevät alkoi osassa Etelä-Suomea 9. huhtikuuta. Toki mitä eteläisempiä asemia tarkastellaan, sitä varhaisemmin kevät yleensä alkaa. Kaarinan ja Lohjan asemilla terminen kevät on alkanut tähän kevääseen verrattuna myöhemmin viimeksi vuonna 1998 (11. huhtikuuta). Näilläkin asemilla löytyy viimeisten 51 vuoden ajalta 11-12 myöhäisempää kevään alkua kuin tänä vuonna. Eli ei tässä mitään ennätyksiä olla rikkomassa.

Lämmintä ilmamassaa

Lauantain aikana lounaistuuli voimistuu ja se tuo mukanaan lauhaa ja kosteaa ilmaa. Sunnuntain vastaiseksi yöksi Suomeen saapuu paikoin jopa ns. ”helleilmamassaa”. Eli yhtä lämpimässä ilmamassassa voitaisiin päästä hellelukemiin keskikesällä aurinkoisessa säässä. Nyt pilvisyys, lumipeite, sateet, auringonsäteily ja muut tekijät pitävät lämpötilat selvästi alhaisemmissa lukemissa. Vuorokauden keskilämpötila on pysymässä nollan yläpuolella ja päivisin päästään ensi viikolla parhaimmillaan 5-10 asteen välille riippuen pilvisyydestä. Lumet ovat sulamassa ajoittaisten vesisateiden myötä ja samalla tulvariski kasvaa.

Takatalvi uhkaa?

Viimeisin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen kuukausiennuste näyttää huhtikuun toiselle viikolle selvästi tavanomaista kylmempää säätä. Tuoreimmat keskipitkät ennusteetkin tukevat tätä näkemystä pudottamalla ilmamassan lämpötilaa ensi viikon loppua kohden. Vaikka ilmamassa kylmenisi, niin kyllä päivisin oltaisiin etelässä lähes varmasti plussalla, mutta yöt voivat pysyä silloinkin vielä kylminä. Eli jos terminen kevät tässä nyt pääsee alkamaan, niin ensi viikon loppupuolella ja kuun puoliväliä kohti mentäessä voisi saapua ”virallinen” takatalvi, jolloin vuorokauden keskilämpötila käväisisi jälleen pakkasen puolella. Suursäätilan osalta selitys löytyisi laajan matalapainealueen siirtymisestä Suomen itäpuolelle, jolloin ilmavirtaukset puhaltaisivat luoteesta tai pohjoisesta. Molempien globaalien mallien (GFS, ECMWF) parviajot näyttävät tällä hetkellä tällaista kehitystä. Hauskaksi tilanteen tekee se, että viimeisin Yhdysvaltalaisten ajama vuodenaikaisennuste ennakoi huhtikuusta Suomessa 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Aika näyttää mikä ennuste on oikeassa. Itse kyllä tällä hetkellä veikkaisin pääosin viileää huhtikuun puoliväliä.

Seuraava sääpäivitys on yli viikon päästä työmatkan vuoksi.

WRF malli sai Astan melko hyvin simuloitua ennusteessaan

Blogia talven mittaan seuranneet ovat ehkä huomanneet, että olen ensi kesää ajatellen ottamassa käyttöön Yhdysvaltalaisen WRF-säämallin. Sitä on tarkoitus ajaa kotikoneella etenkin kesäisten rajuilmatilanteiden yhteydessä. Mallin ajamisrutiinia olen säätänyt niin, että on mahdollista ajaa 10 ennusteen ”parviajo”. Siinä saadaan mm. mallin fysiikka-asetuksia muuttamalla kymmenen toisistaan hieman poikkeavaa ennustetta ja näiden avulla saadaan ”todennäköisyysennuste” tietyille sääparametreille.

Mallia olen hiljalleen testaillut viime kesän rajuilmoilla ja tässä on muutama animaatio Asta-rajuilmasta 29.-30.7.2010. WRF malli on ottanut alkuarvonsa ja reuna-ehtonsa GFS mallin ennusteesta 29.7. 00 UTC.

Tutka-animaatio Astasta. Lähde: Ilmatieteen laitos

Yllä on varsinainen tutka-animaatio Astasta 19.00 -02.50 UTC. Alla on puolestaan kymmenen parviajon perusteella todennäköisyys konvektiiviselle sateelle tunnin välein.

Tämän ajon perusteella WRF parviajo sai Astan reitin varsin hyvin ennustettua. Astan huikeaa liikenopeutta parvi ei tässä ajossa saanut aivan nappiin. Osaltaan syynä voi olla ~20 km resoluutio ja konvektion parametrisointi, jotka eivät välttämättä pysty ottamaan tällaisen voimakkaan mesoskaalan järjestelmän pieniä yksityiskohtia niin hyvin huomioon. Yllä oleva konvektiivisen sateen todennäköisyyskartta kertoo, onko odotettavissa mahdollisesti ukkossateita. Se ei suoraan ota kantaa ukkosen voimakkuuteen. Tässä tarvitaan hieman meteorologista analysointia ja muiden kenttien tutkimista. Yksi näistä on syvän kerroksen tuuliväänteen tutkiminen.

Hyvin karkeasti otettuna: mikäli jollain alueella on odotetavissa ukkosia ja samalla alueella on 0-6 km tuuliväänne suurin piirtein yli 15 m/s, voivat ukkoset olla järjestäytyneitä ja aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita. Yllä onkin WRF parven mukainen todennäköisyys, että jollain alueella tuo 15 m/s tuuliväänne ylitetään. Astan reitistä nähdään, että se kulki juuri tuota otollista reittiä hyödyntäen voimakkaat tuuliväänteet. Tässä oli muutama esimerkki ensi kesäksi tulevista todennäköisyyskartoista.

4 km resoluutio tuo yksityiskohtia

Toisena vaihtoehtona WRF mallin ajamiselle ensi kesänä on jättää parvet sikseen ja ajaa suoraan yksi ajo kovemmalla resoluutiolla. Tällöin ei saada todennäköisyyksiä, mutta yksityiskohtaisempi kuva ukkosista ja muistakin sääilmiöistä. Itse olen tehnyt asetukset niin, että ensin ajetaan mallia ~13 km resoluutiolla isommalle alueelle ja kuuden tunnin ennusteen jälkeen käynnistetään pienemmälle alueella ennuste  ~4 km resoluutiolla.

Näillä asetuksilla ja kuuden ytimen prosessorilla menee 36 tunnin ennusteen ajamiseen hieman yli 3 tuntia. Tämän päälle menee vielä tunti datan muuntamisessa luettavaan muotoon ja kuvien piirtämiseen. Laskenta-alue saisi mielellään olla isompi, jotta WRF malli saisi kehitettyä oman säämaailmansa näiden ”laatikoiden” sisään eikä se olisi niin GFS mallin armoilla (GFS syöttää siis alueen reunoilla WRF mallille tietoa lämpötiloista ja tuulista etc. ja WRF malli sopeuttaa ennusteensa näihin reuna-arvoihin). Noin 4 km resoluutiolla voidaan säämallia ajaa niin, että se kehittää itse omat ukkossolut, eikä niitä tarvitse yksinkertaistaa ns. parametrisointimenetelmillä. Alla on WRF:n tutkasimulaatio käyttäen pohjana GFS mallin 00 UTC ennustetta.

Tarkemman resoluution turvin nähdään paljon enemmän yksityiskohtia kuin karkeammilla ennusteilla. Astan reitti osuu lähes prikulleen oikein, mutta aikataulu on jälleen noin 1-2 tuntia myöhässä. Tämä on kuitenkin melko tyypillinen ongelma ukkosia ennustettaessa. Astassa ei elinaikanaan Suomessa esiintynyt kunnolla pitkäikäistä ja selkeää kaarikaikua. Myöskään WRF:n tutkasimulaatio ei sellaista kunnolla kehitä pitkäksi aikaa. Tutkasimulaatio ei luonnollisesti voi täydellisesti vastata todellisuutta, mutta ottaen huomioon, että ennuste ajetaan kotikoneelta, on yllä oleva animaatio varsin mainio tulos. Muissakin sääkentissä on vahvoja viitteitä, että Astassa olisi odotettavissa voimakkaita tuulia.

Yllä olevassa animaatiossa on suurin tuulen nopeus alimmassa 1,5 km kerroksessa. Siitäkin selvästi nähdään, että WRF kehittää ukkosjärjestelmälle oman voimakkaan tuulikentän, jossa konvektion myötä tuulen nopeudet yltävät Suomenkin puolella n. 1,5 km korkeudella 32 m/s luokkaan. Tällaisia puuskia olisikin siis mahdollisesti odotettavissa voimakkaimmissa laskuvirtauksissa ennusteen mukaan. Lisäksi ilmanpainekentässä nähdään tällaiselle mesoskaalan ukkosjärjestelmälle varsin tyypillinen matala/korkeapaine -pari.

Eli näin jälkikäteen voisi alustavasti sanoa, että tämän WRF simulaation perusteella olisi voinut olettaakin, että Asta toisi melko voimakkaita ukkospuuskia kaakosta luoteeseen. Tässä on nyt tarkasteltu vain yhtä ennustetta, joten vielä on paljon testattavaa. Tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia, että useat sadat eurot järjestelmän hankkimiseen eivät toivottavasti ole menneet hukkaan. Mielenkiinnolla odotan, että mallia pääsee käyttämään käytännössä ensi kesänä. Jatketaan harjoituksia..

Kesä, joka tullaan muistamaan

Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

Lämpöennätyksiä ja poikkeuksellisen kuumaa maan etelä- ja keskiosissa

Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

Heinäkuun keskilämpötilojen osalta heinäkuun TOP 6 kuumimmat paikkakunnat havaintojen perusteella olivat seuraavat:

1. Puumala +23,0
2. Kouvola +22,8
3. Lappeenranta +22,7
4. Heinola +22,5
5. Vantaa (lentoasema) +22,4
6. Taipalsaari +22,4

Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

Vuorokauden keskilämpötilat olivat siis huimia kuten myös päivälämpötilat. Öisinkin oli ajoittain hyvin lämmintä. ”Trooppisia öitä” (lämpötila ei laske alle +20 asteen) oli lukuisia. Etelä-Savossa Rantasalmen järviasemalla yön alin lämpötila oli +24,0 astetta heinäkuun 14. päivä. Tämä ei aivan yllä ennätyslukemiin, mutta on harvinaisen korkea yölämpötila.

Kesällä koettu hellejakso on ollut poikkeuksellinen maan etelä- ja keskiosissa. Hellepäiviä on elokuun 13. päivä mukaan laskettuna kertynyt jo 45 kappaletta Lahdessa ja Utissa mikä on uusi ennätys. Hellepäivistä moni on ollut erityisen kuuma. Puumalassa on mitattu tänä kesänä 15 päivänä vähintään +30 astetta. Hyvinä seuraajina ovat Utti (14 kpl) ja Lappeenranta (13 kpl). Nämä eivät tosin riitä mihinkään jos lukemia verrataan kesään 1914. Silloin esimerkiksi Turussa mitattiin 16 päivänä vähintään +30 astetta pelkästään heinäkuun aikana.

Maan etelä- ja keskiosissa asuvat ovat kärsineet/nauttineet poikkeuksellisen lämpimästä keskikesästä. Kuitenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa matalapaineiden myötä heinäkuun lämpötilat jäivät lähemmäksi tavanomaisia arvoja ja sademäärät olivat paikoin hyvinkin runsaita.

Mikä on syynä kesän 2010 helleaaltoon?

Ilmastonmuutos ei selitä tai kumoa yksittäistä erikoista sääilmiöitä tai poikkeuksellista vuodenaikaa. Kesä 2010 tosin toimii esimerkkinä siitä minkälaisia hellejaksoja on tulevina vuosikymmeninä odotettavissa entistä useammin. Mutta mikä sai aikaan tämän kesän poikkeukselliset helteet?

Suomessa perusvirtaus käy tyypillisesti lännen/lounaan kantilta. ”Matalapainejunat” tuovat mukanaan vaihtelevaa säätä eikä lämpötilat pysyttele korkeissa tai alhaisissa lukemissa pitkään. Merellinen ilmasto onkin lämpötilojen osalta melko ”tasapaksua”. Mantereisessa ilmastossa sen sijaan koetaan selvästi suurempia ääripäitä lämpötilojen suhteen. Talvella Venäjällä paukkuu usein kovakin pakkanen ja kesällä siellä hikoillaan kuumissa olosuhteissa. Suomen ennätyshelteet ovat ensinnäkin vaatineet sen, että itse Venäjälläkin on kesä ollut ennätyksellisen kuuma. Moskovassa on rikottu mittaushistorian korkein lämpötila kun kaupungin keskustassa mitattiin +39,0 astetta heinäkuun 29. päivä. Venäjällä on vallinnut pitkään ns. sulkukorkeapaine. Sulkukorkeapaineet voivat yleensä pysytellä paikoillaan muutaman viikon, mutta Venäjän tapauksessa tämä korkeapaine on ollut jumissa jo kesäkuun lopusta saakka. Jeff Masters viittaa blogissaan tutkimuksiin, joissa arvellaan pitkäkestoisten sulkukorkeapaineiden riippuvan meriveden lämpötilajakaumasta, joka muuttaa suihkuvirtausten reittiä sulkukorkeapaineita suosivaksi.

Alla on suihkuvirtauksen poikkeama pitkän ajan keskiarvoon verrattuna menneen heinäkuun osalta.

Lähde: NCEP/ESRL

Sulkukorkeapaineen pohjoispuolella suihkuvirtaus on ollut selvästi tavanomaista voimakkaampi. Suihkuvirtaus syntyy lämpötilaerojen alueelle: yleensä pohjoispuolella on kylmempää ja eteläpuolella lämpimämpää ilmaa (pohjoisella pallonpuoliskolla). Matalapainetoiminta on myöskin kulkenut suihkuvirtausten reittiä kiertäen sulkukorkeapaineen pohjoispuolitse (tuoden mm. hyvin runsaita sateita Lappiin heinäkuun aikana). Tällainen suursäätila voi helposti muotoutua itseään ylläpitäväksi pidemmäksikin aikaa ja yleensä tarvitaankin jokin selvästi voimakkaampi säähäiriö, joka saisi muutettua suursäätilaa. Sulkukorkeapaineelle on tyypillistä sen laajuus sekä se, että korkeapaine vallitsee samalla alueella sekä ala- että ylätroposfäärissä. Niinpä sitä on entistä vaikeampi heikentää tai sysätä muualle.

Alla on alempaa troposfääristä (noin 1,5 km korkeudelta) tuulen suunnan ja nopeuden poikkeama keskiarvosta.

Lähde: NCEP/ESRL

Pintaa lähemmissä kerroksissa puhalsi selvästi tavanomaista voimakkaampi kaakkoisvirtaus Suomeen heinäkuun aikana. Tämän myötä myös kuumaa, mantereista ilmamassaa pääsi virtaamaan Suomeen useammassa annoksessa. Sulkukorkeapaineen laajuuden, keston ja voimakkuuden vuoksi ilmamassa olikin useita asteita tavanomaista lämpimämpää kuten alla olevassa kuvassa nähdään.

Lähde: NCEP/ESRL

Kokonaisuutena heinäkuussa ilmamassa oli Suomen kaakkoispuolella laajalti yli viisi astetta tavanomaista lämpimämpää. Kaakkoisten virtausten myötä näitä kuumia putkia ulottui Suomeen saakka. Tilanteen pitkäkestoisuus ja voimakkuus mahdollistikin siis Suomen (sekä Venäjän) ennätyshelteet. Myös muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on kuluvana kesänä rikottu lämpöennätyksiä.

Miltä kuluva kesä näytti keväällä?

Poimin vanhasta blogistani tekstinpätkän, jossa maaliskuun puolessa välissä pohdiskelin tulevan kesän säätä. Tässä siitä otos:

Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille ”takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

Eli maaliskuussa pitkät ennusteet antoivat jo viitteitä siitä mitä kesä toi tullessaan. Täytyypä kokeilla tehdä vastaava ennuste tulevaksi syksyksi jossain vaiheessa.

Useita voimakkaita rajuilmoja

Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Seuraavassa vielä lyhyet yhteenvedot näistä myräköistä.

ASTA (29.-30.7.)

Saman päivän iltana, kun uusi mittaushistorian korkein lämpötila mitattiin, saapui ”Asta” kaakosta. Paikallisia ukkoskuuroja oli jo päivällä ollut liikkeellä lähinnä maan eteläosissa. Illan aikana kylmä rintama liikkui kohti pohjoista ja sen etureunaa pitkin matkasi Venäjältä mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä. Tämä Astan päivän puolella tuhojaan aiheuttanut rajuilma esiintyi erittäin suosiollisessa ympäristössä voimakkaille syöksyvirtauksille. Konvektio oli hieman tulpattu ja niinpä ukkosia ei syntynyt Astan reitille. Tämä olisi voinut  riistää liialti konvektion käytettävissä olevaa energiaa Astan nokan edestä. Tuuliprofiilit olivat hyvin rajuja. Jyväskylän luotaus iltayhdeksältä näytti varsin voimakasta tuuliväännettä troposfäärin alimmassa osassa. Tuulen nopeus kasvoi pinnan tyynestä ilmasta noin 29 m/s vajaan neljän kilometrin korkeudella. Tämä tuulen nopeuden ja/tai suunnan voimakas muutos suosii voimakkaita ukkosia. Astan tuhot syntyivät sen oikean reunan ukkoskuuronauhaan, joka liikkui kohti länttä/luodetta yli 100 km/h nopeudella. Korkein Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla mitattu puuskanopeus oli Rantasalmella 29 m/s, mutta tuhojälkien perusteella puuskat ovat paikoin olleet selvästi tätä kovempiakin. Astasta tekee Suomen  (ja koko Euroopan ) ukkoshistoriassa erikoisen se, että sen aiheuttamat laajat tuhot esiintyivät yöaikaan. Alla on vielä tutka-animaatio Astan konvektiivisesta järjestelmästä. Animaatiot saa suuremmiksi niitä klikkaamalla.

Lähde: Ilmatieteen laitos

——————————————————————————————————————————–

VEERA (4.8.)

Veeran päivänä ukkosia esiintyi laajalti ja useasta ukkosryppäästä aiheutui vahinkoja. Hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa oli jälleen levinnyt maan etelä- ja keskiosiin. Läntisillä merialueilla pohjoiseen liikkunut matalapaine voimistui lopulta myrskyksi asti ja siihen liittyvä tuuliprofiili suosi jälleen erittäin voimakkaita ukkosia lämpimässä sektorissa maa-alueilla. Suurin yksittäinen vahinkouutinen tuli Uuraisten kunnasta, jossa todennäköinen syöksyvirtaus kaatoi satoja puita leirintäalueella ja muutama ihminen loukkaantui. Paikoin maan kaakkoisosissa Astan jo runtelemat alueet saivat kokea toisen hävityksen illan aikana kun voimakkaita ukkosia liikkui itärajan tuntumassa. Salamointi kokonaisuutena oli varsin rajua Suomen mittakaavassa. Maasalamoita paikannettiin jopa 23 000 kappaletta ja halkaisijaltaan usean senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin.

Lähde: Ilmatieteen laitos

——————————————————————————————————————————–

SYLVI (8.8.)

Jo edellispäivänä rajuhko konvektiivinen järjestelmä matkasti maan lounaisosista kohti Kainuuta. Tämän myötä sähköt olivat jo valmiiksi poikki jälleen useasta tuhannesta kodista. Sylvin päivänä ukkosia riehui laajalla alueella. Pirkanmaalla satoi suuria rakeita, jotka vaurioittivat mm. autoja. Porissa meneillään olleeseen festivaaliin iskenyt syöksyvirtaus loukkaannutti noin 40 ihmistä ja myöhemmin yksi valitettavasti menehtyi saamiinsa vammoihin. Illaksi Baltiasta spurttasi vielä yksi näyttävä kaarikaikumainen ukkosjärjestelmä, johon liittyi voimakkaita ukkospuuskia. Korkein puuskalukema mitattiin Porin lentoasemalla +32,9 m/s. Lisäksi Porvoon ja Loviisan edustalla puuskalukemat ylsivät 32 m/s. Mantereella Helsingin Kumpulassa tarttui mittariin 26,4 m/s puuska.Salamointi oli jälleen voimakasta. Suomen maa-alueilla paikannettiin yhteensä noin 24 000 maasalamaa. Tämän myötä elokuun salamamäärä on kuun puoliväliin mennessä jo kaksinkertainen koko elokuun keskiarvoon verrattuna.

Lähde: Ilmatieteen laitos

——————————————————————————————————————————–

Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet. Tiedä sitten mitä syksy tuo tullessaan.

Suomen uusi lämpöennätys ja harvinaisen rajuja ukkospuuskia

Heinäkuun viimeinen viikko on tuonut mukanaan harvinaisia ja poikkeuksellisia sääilmiöitä. Uusi Suomen lämpöennätys mitattiin torstaina iltapäivällä Joensuun lentoasemalla +37,2. Edellinen ennätys, Turun +35,9 astetta, parani yli asteella. Suomen lämpöennätys on Pohjoismaiden toiseksi korkein, ainoastaan Ruotsin +38,0 on edellä.

Torstaina Petroskoin ja Pietarin iltapäiväluotaukset näyttivät n. +25 asteen ilmamassaa ja Jyväskylän iltaluotaus +19 ilmamassaa. Numeeristen mallien analyysien perusteella ilmamassa on itärajalla ollut noin +22…+23 astetta. Keskikesällä 2 metrin korkein lämpötila voi olla n. 17 astetta tätä 850 hPa lämpötilaa korkeampi. Nyt heinäkuun lopulla tämä suhde on pienempi. Uuteen lämpöennätykseen oli selvät mahdollisuudet, mutta epävarmuutta toi lähinnä kohtalainen tuuli, joka saattoi hidastaa lämmitystä. Ennätys kuitenkin rikkoutui selvästi ja myös Joensuun Linnunlahden asemalla rikottiin edellisen ennätys. Alla on kymmenen minuutin välein lämpötilahavainnot Joensuun lentoasemalta 29.7.2010.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Lämpömittari pysytteli ennätyslukemissa puolen tunnin ajan noin puoli viiden aikoihin. Lämpötila laski alle hellerajan vasta yhden aikaan yöllä perjantaina. Vuorokauden keskilämpötila oli hyvin korkea Joensuussa, mutta korkeammalle päästiin Kuopion keskustassa. Savilahdessa vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna Suomen ennätys. Vanhempien tilastojen osalta vuorokauden keskilämpötilaennätystä ei aina helposti saada, sillä muinoin havaintoja tehtiin vain kolmasti vuorokaudessa.

Tarkempi katsaus heinäkuuhun kokonaisuutena ja muihin ennätyksiin on luvassa ensi viikolla.

Ennätyshelteet loppuivat hyvin voimakkaisiin ukkosiin. Ukkoskuuroja, joissa saattoi esiintyä suuriakin rakeita ja voimakkaita puuskia saatiin maan eteläosissa illan aikana. Itse olin seitsemän muun bongarin kanssa ukkosia jahtaamassa ja illalla Forssan lähellä törmättiin varsin ”hyvään” ukkossoluun. Salamoita saatiin tallennettua ja vyörypilven jälkeen puuskat olivat arviolta 15-20 m/s sillä puut taipuivat melkoisesti tien vieressä ja oksia lenteli. Kuvasaldoa voi katsella täällä.

Karjalankannakselta saapui hieman ennen puoltayötä harvinaisen voimakas konvektiivinen järjestelmä. Se aiheutti laajaa tuhoa aina Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle saakka. Korkein mitattu ukkospuuska oli 29 m/s Rantasalmi Rukkasluodolla, mutta useilla asemilla mitattiin yli 20 m/s. Esimerkiksi Varkauden lentoasemalla mitattiin puuskassa lähes 26 m/s. Ukkosessa epätavallista oli se, että rajut puuskat esiintyivät yöaikaan. Näin voimakkaat ja laaja-alaiset ukkospuuskat yöaikaan ovat Euroopassa erittäin harvinaisia, ehkä poikkeuksellisia. Tuhokuvien perusteella ukkospuuskat ovat voineet olla selvästi yli mitatun 29 m/s rajan. Tarkempien tutkimuksien myötä pystytään tuhokuvien ja muiden tietojen perusteella arvioimaan rajuimpien ukkospuuskien voimakkuutta. Alla on tutka-animaatio kymmenen minuutin välein 29.7. klo. 22.00 lähtien aamukuuteen saakka. Animaation saa suuremmaksi sitä klikkaamalla.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Animaatiosta nähdään kuinka kaakosta saapui konvektiivinen järjestelmä hieman ennen puoltayötä. Systeemin koillisreunassa liikkui varsin voimakas kaarikaiku (bow echo) johon kaikkein kovimmat ukkospuuskat liittyivät. Tutkakuvienkin perusteella voisi arvioida, että kovimmat puuskat osuivat Itä-Suomeen. Systeemi liikkui hyvin nopeasti koilliseen ja jatkoi (tosin heikenneenä) aina Norjan merialueille saakka.

Ilmatieteen laitos arvostaisi tutkimuksen kannalta valokuvia Asta-rajuilman aiheuttamista vahingoista. Tärkeää olisi kirjata tarkka kuvauspaikka ja ilmansuunta minne on kuvattu. Myös yksityiskohdat esimerkiksi kaatuneiden tai katkenneiden puiden osalta ovat hyödyllisiä. Eritoten rakennuksiin kohdistuneet tuhot ovat hyviä (esimerkiksi rakennusten seiniin iskeytyneet esineet, puun pirstaleet tai muut vastaavat). Mikäli sinulla tai tutuillasi on mahdollisuus kuvata näitä Asta-rajuilman tuhoja, voit lähettää tietoja ja kuvia sähköpostilla osoitteeseen ilmastopalvelu@fmi.fi. Havainnot auttavat Astan kovimpien tuulten arvioinnissa.