Etusivu > Mennyt sää, Säätietoutta > Kesä, joka tullaan muistamaan

Kesä, joka tullaan muistamaan

Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

Lämpöennätyksiä ja poikkeuksellisen kuumaa maan etelä- ja keskiosissa

Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

Heinäkuun keskilämpötilojen osalta heinäkuun TOP 6 kuumimmat paikkakunnat havaintojen perusteella olivat seuraavat:

  1. Puumala +23,0
  2. Kouvola +22,8
  3. Lappeenranta +22,7
  4. Heinola +22,5
  5. Vantaa (lentoasema) +22,4
  6. Taipalsaari +22,4

Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

Vuorokauden keskilämpötilat olivat siis huimia kuten myös päivälämpötilat. Öisinkin oli ajoittain hyvin lämmintä. ”Trooppisia öitä” (lämpötila ei laske alle +20 asteen) oli lukuisia. Etelä-Savossa Rantasalmen järviasemalla yön alin lämpötila oli +24,0 astetta heinäkuun 14. päivä. Tämä ei aivan yllä ennätyslukemiin, mutta on harvinaisen korkea yölämpötila.

Kesällä koettu hellejakso on ollut poikkeuksellinen maan etelä- ja keskiosissa. Hellepäiviä on elokuun 13. päivä mukaan laskettuna kertynyt jo 45 kappaletta Lahdessa ja Utissa mikä on uusi ennätys. Hellepäivistä moni on ollut erityisen kuuma. Puumalassa on mitattu tänä kesänä 15 päivänä vähintään +30 astetta. Hyvinä seuraajina ovat Utti (14 kpl) ja Lappeenranta (13 kpl). Nämä eivät tosin riitä mihinkään jos lukemia verrataan kesään 1914. Silloin esimerkiksi Turussa mitattiin 16 päivänä vähintään +30 astetta pelkästään heinäkuun aikana.

Maan etelä- ja keskiosissa asuvat ovat kärsineet/nauttineet poikkeuksellisen lämpimästä keskikesästä. Kuitenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa matalapaineiden myötä heinäkuun lämpötilat jäivät lähemmäksi tavanomaisia arvoja ja sademäärät olivat paikoin hyvinkin runsaita.

Mikä on syynä kesän 2010 helleaaltoon?

Ilmastonmuutos ei selitä tai kumoa yksittäistä erikoista sääilmiöitä tai poikkeuksellista vuodenaikaa. Kesä 2010 tosin toimii esimerkkinä siitä minkälaisia hellejaksoja on tulevina vuosikymmeninä odotettavissa entistä useammin. Mutta mikä sai aikaan tämän kesän poikkeukselliset helteet?

Suomessa perusvirtaus käy tyypillisesti lännen/lounaan kantilta. ”Matalapainejunat” tuovat mukanaan vaihtelevaa säätä eikä lämpötilat pysyttele korkeissa tai alhaisissa lukemissa pitkään. Merellinen ilmasto onkin lämpötilojen osalta melko ”tasapaksua”. Mantereisessa ilmastossa sen sijaan koetaan selvästi suurempia ääripäitä lämpötilojen suhteen. Talvella Venäjällä paukkuu usein kovakin pakkanen ja kesällä siellä hikoillaan kuumissa olosuhteissa. Suomen ennätyshelteet ovat ensinnäkin vaatineet sen, että itse Venäjälläkin on kesä ollut ennätyksellisen kuuma. Moskovassa on rikottu mittaushistorian korkein lämpötila kun kaupungin keskustassa mitattiin +39,0 astetta heinäkuun 29. päivä. Venäjällä on vallinnut pitkään ns. sulkukorkeapaine. Sulkukorkeapaineet voivat yleensä pysytellä paikoillaan muutaman viikon, mutta Venäjän tapauksessa tämä korkeapaine on ollut jumissa jo kesäkuun lopusta saakka. Jeff Masters viittaa blogissaan tutkimuksiin, joissa arvellaan pitkäkestoisten sulkukorkeapaineiden riippuvan meriveden lämpötilajakaumasta, joka muuttaa suihkuvirtausten reittiä sulkukorkeapaineita suosivaksi.

Alla on suihkuvirtauksen poikkeama pitkän ajan keskiarvoon verrattuna menneen heinäkuun osalta.

Lähde: NCEP/ESRL

Sulkukorkeapaineen pohjoispuolella suihkuvirtaus on ollut selvästi tavanomaista voimakkaampi. Suihkuvirtaus syntyy lämpötilaerojen alueelle: yleensä pohjoispuolella on kylmempää ja eteläpuolella lämpimämpää ilmaa (pohjoisella pallonpuoliskolla). Matalapainetoiminta on myöskin kulkenut suihkuvirtausten reittiä kiertäen sulkukorkeapaineen pohjoispuolitse (tuoden mm. hyvin runsaita sateita Lappiin heinäkuun aikana). Tällainen suursäätila voi helposti muotoutua itseään ylläpitäväksi pidemmäksikin aikaa ja yleensä tarvitaankin jokin selvästi voimakkaampi säähäiriö, joka saisi muutettua suursäätilaa. Sulkukorkeapaineelle on tyypillistä sen laajuus sekä se, että korkeapaine vallitsee samalla alueella sekä ala- että ylätroposfäärissä. Niinpä sitä on entistä vaikeampi heikentää tai sysätä muualle.

Alla on alempaa troposfääristä (noin 1,5 km korkeudelta) tuulen suunnan ja nopeuden poikkeama keskiarvosta.

Lähde: NCEP/ESRL

Pintaa lähemmissä kerroksissa puhalsi selvästi tavanomaista voimakkaampi kaakkoisvirtaus Suomeen heinäkuun aikana. Tämän myötä myös kuumaa, mantereista ilmamassaa pääsi virtaamaan Suomeen useammassa annoksessa. Sulkukorkeapaineen laajuuden, keston ja voimakkuuden vuoksi ilmamassa olikin useita asteita tavanomaista lämpimämpää kuten alla olevassa kuvassa nähdään.

Lähde: NCEP/ESRL

Kokonaisuutena heinäkuussa ilmamassa oli Suomen kaakkoispuolella laajalti yli viisi astetta tavanomaista lämpimämpää. Kaakkoisten virtausten myötä näitä kuumia putkia ulottui Suomeen saakka. Tilanteen pitkäkestoisuus ja voimakkuus mahdollistikin siis Suomen (sekä Venäjän) ennätyshelteet. Myös muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on kuluvana kesänä rikottu lämpöennätyksiä.

Miltä kuluva kesä näytti keväällä?

Poimin vanhasta blogistani tekstinpätkän, jossa maaliskuun puolessa välissä pohdiskelin tulevan kesän säätä. Tässä siitä otos:

Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille ”takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

Eli maaliskuussa pitkät ennusteet antoivat jo viitteitä siitä mitä kesä toi tullessaan. Täytyypä kokeilla tehdä vastaava ennuste tulevaksi syksyksi jossain vaiheessa.

Useita voimakkaita rajuilmoja

Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Seuraavassa vielä lyhyet yhteenvedot näistä myräköistä.

ASTA (29.-30.7.)

Saman päivän iltana, kun uusi mittaushistorian korkein lämpötila mitattiin, saapui ”Asta” kaakosta. Paikallisia ukkoskuuroja oli jo päivällä ollut liikkeellä lähinnä maan eteläosissa. Illan aikana kylmä rintama liikkui kohti pohjoista ja sen etureunaa pitkin matkasi Venäjältä mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä. Tämä Astan päivän puolella tuhojaan aiheuttanut rajuilma esiintyi erittäin suosiollisessa ympäristössä voimakkaille syöksyvirtauksille. Konvektio oli hieman tulpattu ja niinpä ukkosia ei syntynyt Astan reitille. Tämä olisi voinut  riistää liialti konvektion käytettävissä olevaa energiaa Astan nokan edestä. Tuuliprofiilit olivat hyvin rajuja. Jyväskylän luotaus iltayhdeksältä näytti varsin voimakasta tuuliväännettä troposfäärin alimmassa osassa. Tuulen nopeus kasvoi pinnan tyynestä ilmasta noin 29 m/s vajaan neljän kilometrin korkeudella. Tämä tuulen nopeuden ja/tai suunnan voimakas muutos suosii voimakkaita ukkosia. Astan tuhot syntyivät sen oikean reunan ukkoskuuronauhaan, joka liikkui kohti länttä/luodetta yli 100 km/h nopeudella. Korkein Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla mitattu puuskanopeus oli Rantasalmella 29 m/s, mutta tuhojälkien perusteella puuskat ovat paikoin olleet selvästi tätä kovempiakin. Astasta tekee Suomen  (ja koko Euroopan ) ukkoshistoriassa erikoisen se, että sen aiheuttamat laajat tuhot esiintyivät yöaikaan. Alla on vielä tutka-animaatio Astan konvektiivisesta järjestelmästä. Animaatiot saa suuremmiksi niitä klikkaamalla.

Lähde: Ilmatieteen laitos

——————————————————————————————————————————–

VEERA (4.8.)

Veeran päivänä ukkosia esiintyi laajalti ja useasta ukkosryppäästä aiheutui vahinkoja. Hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa oli jälleen levinnyt maan etelä- ja keskiosiin. Läntisillä merialueilla pohjoiseen liikkunut matalapaine voimistui lopulta myrskyksi asti ja siihen liittyvä tuuliprofiili suosi jälleen erittäin voimakkaita ukkosia lämpimässä sektorissa maa-alueilla. Suurin yksittäinen vahinkouutinen tuli Uuraisten kunnasta, jossa todennäköinen syöksyvirtaus kaatoi satoja puita leirintäalueella ja muutama ihminen loukkaantui. Paikoin maan kaakkoisosissa Astan jo runtelemat alueet saivat kokea toisen hävityksen illan aikana kun voimakkaita ukkosia liikkui itärajan tuntumassa. Salamointi kokonaisuutena oli varsin rajua Suomen mittakaavassa. Maasalamoita paikannettiin jopa 23 000 kappaletta ja halkaisijaltaan usean senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin.

Lähde: Ilmatieteen laitos

——————————————————————————————————————————–

SYLVI (8.8.)

Jo edellispäivänä rajuhko konvektiivinen järjestelmä matkasti maan lounaisosista kohti Kainuuta. Tämän myötä sähköt olivat jo valmiiksi poikki jälleen useasta tuhannesta kodista. Sylvin päivänä ukkosia riehui laajalla alueella. Pirkanmaalla satoi suuria rakeita, jotka vaurioittivat mm. autoja. Porissa meneillään olleeseen festivaaliin iskenyt syöksyvirtaus loukkaannutti noin 40 ihmistä ja myöhemmin yksi valitettavasti menehtyi saamiinsa vammoihin. Illaksi Baltiasta spurttasi vielä yksi näyttävä kaarikaikumainen ukkosjärjestelmä, johon liittyi voimakkaita ukkospuuskia. Korkein puuskalukema mitattiin Porin lentoasemalla +32,9 m/s. Lisäksi Porvoon ja Loviisan edustalla puuskalukemat ylsivät 32 m/s. Mantereella Helsingin Kumpulassa tarttui mittariin 26,4 m/s puuska.Salamointi oli jälleen voimakasta. Suomen maa-alueilla paikannettiin yhteensä noin 24 000 maasalamaa. Tämän myötä elokuun salamamäärä on kuun puoliväliin mennessä jo kaksinkertainen koko elokuun keskiarvoon verrattuna.

Lähde: Ilmatieteen laitos

——————————————————————————————————————————–

Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet. Tiedä sitten mitä syksy tuo tullessaan.

Mainokset
  1. Tom
    14/08/2010 15:28

    Onko tuota pääkaupunkiseudun yli 8.8 jyrännyttä kaarikaikua tutkittu vielä tarpeeksi, että voitaisiin varmuudella sanoa oliko se esimerkiksi supersolu tai derecho? Ihan tavallinen MCS se ei tainnut kyllä olla

    • 14/08/2010 18:53

      Melko suurella varmuudella uskaltaisin sulkea pois supersolun mahdollisuuden. Derechon osalta kyseinen MCS vaatii enemmän tutkimista. Esimerkiksi Virosta tulisi saada tietoa missä ja kuinka pahoja tuulivahinkoja kyseinen systeemi aiheutti. Yksi derechon vaatimuksista on suurempien tuulituhojen esiintyminen laajalla alueella. Näiden tietojen keräämisessä ja tutkimisessa kestää pidempään.

  2. Tuomo T.
    15/08/2010 09:46

    Kiitokset jälleen! Itse jään mielenkiinnolla odottamaan, millainen syksy on tulossa. Paljon on näissä kommenteissa veikkailtu, että luvassa on kenties melko sateinen ja myrskyinen syksy, varmaan myös lämmin. Näin veikkaan itsekin. Kestää tolkuttoman pitkään, että vesistöt viilenevät ja siihen asti ne lisännevät myrskyjen voimakkuutta, kun myrskymatalia sattuu kohdalle.

  3. Sami
    16/08/2010 21:13

    Kyllä nyt näyttäisi että helteet ovat ohi tältä kesältä. Venäjän hellelähde väistyy ja lähtee viimeinkin tutummille seuduilleen. Nyt on todella mielenkiintoista seurata miten tästä jatkuu, ottaako pohjoisenpuoleiset tuulet voiton kylmine öineen vai alkaako lounaiset matalapaineet myrskyineen kulkea joka toinen päivä suomen yli.

  4. Sami
    17/08/2010 00:47

    Nyt on kyllä niin vilpoisia öitä tiedossa että voin jo julistaa aikavälin jolloin jyväskylän keskilämpötila oli yli 20 astetta: 24.6-15.8=53pv, keskilämpötila 20,07. 53 päivän keskilämpötilat jakautuivat seuraavasti: 13,1-15,0 3kpl, 15,1-17,0 6kpl, 17,1-19,0 10kpl, 19,1-21,0 13kpl, 21,1-23,0 13kpl, 23,1-25,0 5kpl, 25,1-26,8 3kpl. Yli 20 asteen päiviä oli 28kpl ja toukokuun hellejakso mukaanlukien tänä suvena yhteensä 30, joten kyllä ollaan tarjettu.

  5. Tuomas
    17/08/2010 21:44

    Kysyisin Paulilta: Miten rajakerros määritellään täsmällisesti? GFS-ennusteet sisältävät ennusteen rajakerroksen korkeudesta, joten sanallisen määrittelyn lisäksi (tämän sivuston sanasto) jokin matemaattinen laskumenetelmä näyttäisi olevan olemassa.

    Onko tätä laskumenetelmää liian hankala selostaa?

    • 19/08/2010 18:46

      Yksinkertaistettuna rajakerros kuvaa kerrosta, johon pinnan olosuhteet ulottavat vaikutuksensa. Esimerkiksi pinnan kitka heikentää tuulen nopeutta rajakerroksessa, mutta ylempänä ns. ”vapaassa ilmakehässä” pinnan aiheuttaman kitkan vaikutus on lähes olematonta.

      Rajakerroksen korkeutta on kuitenkin varsin vaikea määrittää tarkasti. En ole expertti rajakerroksen enkä numeeristen mallien rakenteessa, joten en tähän tarkemmin osaa ottaa kantaa. Seuraavassa linkissä on jotain selitystä miten esimerkiksi Euroopan keskuksen mallissa on rajakerroksen korkeutta kuvattu:

      http://www.ecmwf.int/research/ifsdocs/CY28r1/Physics/Physics-04-09.html

      En tuohon mene tarkemmin, mutta on melko selvää, että aivan yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse.

  6. Sami
    19/08/2010 01:19

    Laskin tuossa että jyväskylä ainakin voi heittää hyvästit kaikkien aikojen lämpimimmälle kesälle, ennustettu keskiarvo on 27.8 mennessä noin 17,1 astetta, ennätys on 17,3 ja se vaatisi päälle 20 asteen keskilämpöä elokuun viimeisille päiville joka on lähes mahdotonta.

    Helsingin osalta tilanne on se että 17.8 mennessä kesän keskilämpötila on 18,8 astetta(ennätys18,2), jaetulle ennätystilalle pääsee jos loppukuun keskilämpötila on 15 astetta, ennätykseen vaaditaan 15,7 asteen keskilämpöä 18.8-31.8, ennusteiden mukaan tiukkaa tekee helsingissäkin. Varmasti jossain kaakon/itäsuomen alueella tämä kesä on kaikkien aikojen lämpimin, kuuminta kesää ei koeta ainakaan hanko-jyväskylä-nurmes linjan länsipuolella.

  7. 19/08/2010 07:54

    Olisihan tässä sitten vielä yksi ennätys rikottavaksi. Nimittäin se vuonna 1890 ollut Suomen ainoa hirmumyrsky.
    http://www.hs.fi/viivijawagner/1135259432720

    • 19/08/2010 18:47

      Kyseisestä myrskystä on tulossa juttua erääseen sanomalehteen mahdollisesti juuri myrskyn vuosipäivänä.

  8. Kata
    19/08/2010 09:50

    Kaiken kaikkiaan on hyvin vähän sivustoja, jotka asiallisesti käsittelevät ilmastonmuutosta ja erityisesti sääilmiöiden ja ilmastonmuutoksen välisiä mahdollisia yhteyksiä. Kiitos siis tästä erinomaisesta Sääbriefing-blogista, jota seuraan aktiivisesti. Muita jatkuvasti seuraamiani ja mielestäni aihetta asiallisesti käsitteleviä sivuja ovat nämä:

    http://ilmastotieto.wordpress.com

    http://www.co2-raportti.fi

    http://twitter.com/Ilmastotieto

    http://www.ilmasto.org

  9. Kata
    19/08/2010 09:53

    Mikä muuten on nyt Kouvolan (Utin) tämän koko kesän hellepäivien lukumäärä?

    • 19/08/2010 18:49

      Teen syyskuun puolella vielä kokonaiskatsauksen kesäsäähän, johon tuon lukeman otan mukaan. Todennäköisesti se myös laitetaan Ilmatieteen laitoksen syyskuun alussa tehtävään tiedotteeseen. Tässä kun vielä ainakin teoriassa ovat hellepäivät mahdollisia, niin ei vielä lopullista lukemaa kannata julkistaa 😉

    • 20/08/2010 15:31

      Itse olen seuraillut Kouvolan (Utin) säätä eri lähteistä, mm. NOAA:n sääseurannasta. Näiden tietojen perusteella näyttäisi, että tähän mennessä Kouvolan Utissa on ollut tänä kesänä 47 hellepäivää. Tämä ei kuitenkaan ole virallinen tieto, joten minäkin odotan mielenkiinnolla Ilmatieteen laitoksen virallisia tietoja.

      • 26/08/2010 08:51

        Utissa on ollut tänä kesänä 48 hellepäivää.

  10. 19/08/2010 22:57

    Onko niin, että sulkukorkeapaineen ilmamassa lämpenee siinä ”paikan päällä” Auringon säteilyn vaikutuksesta? Jos ajatellaan, että mikään muu ei muutu mutta kasvihuoneilmiö voimistuu, nostaako se silloin suoraan lämpötilaa sulkukorkeapaineen alueella?

    • 26/08/2010 08:46

      Sulkukorkeapaineessa ilmamassa tosiaan lämpiää voimakkaasti maa-alustan yllä kesäisin (talvisin taas viileää mantereen yllä). Teoriassa ilmastonmuutoksen myötä myös tämä ilma lämpenisi (jos oletetaan, että mikään muu ei muutu), mutta ilmakehässä lähes kaikki vaikuttaa jollain tavalla kaikkeen, joten tällainen yksinkertaistus on melko karu.

  11. Sami
    24/08/2010 19:16

    Jyväskylän kesän keskilämpötila tulee olemaan 16,6-16,8 astetta viileän kesäkuun alkupuolen ja elokuun loppupuolen ansiosta. Tämä kesä ei pääse edes viiden lämpimimmän joukkoon johon vaadittaisiin 17,0 astetta.

    Minkähän takia kesäkuut ovat olleet kylmiä vuosituhannen vaihteen jälkeen? 2000-2010 poikkeamat jyväskylässä ovat olleet: -0,5, -0,5, +1,3, -2,1, -2,1, -0,4, +1,4, 0,0, -1,3, -1,0, -0,7. Vuonna 1999 oli jyväskylässä 3,7 astetta normaalia lämpimämpi kesäkuu, sitä edelliset yli 2 astetta k-arvoa lämpimämmät kesäkuut ovat olleet vuosina 1995,1986,1980,1972, 1970,1966 ja 1961.

    • 26/08/2010 08:59

      Jyväskylän kesän keskilämpötila on tällä hetkellä +17,3 astetta.

  1. 20/08/2010 07:03
  2. 30/08/2010 07:46

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: