Lomasää

Keväällä ja alkukesästä työpaikoilla pohditaan ankarasti, että milloin kannattaa säiden puolesta pitää kesäloma. Kuukausiennusteista on varmaankin tulevaisuudessa apua tämän pulman kanssa, mutta toistaiseksi tulee tyytyä tilastoihin. Poiminkin muutamalla lämpötilaskenaariolla hieman aikasarjaa, että milloin lomat kannattaisi tilastojen valossa ajoittaa.

Aineisto perustuu E-OBS hila-aineistoon ja tarkastelupaikat on suurin piirtein Vantaan, Kajaanin ja Sodankylän lähistöltä. Laskennassa on käytetty vuosia 1961-2013 ja jokaiselle päivälle on laskettu lämpötilakriteerien mukainen ”todennäköisyys”, jota on vielä kauniimpien kuvien vuoksi tasoitettu viikon liukuvalla keskiarvolla.

Hyvä sää on makuasia. Se on käynyt selväksi myös blogin kommentoinneissa. Jos pitäisi jonkinlainen raja-arvo keksiä suurimmalle osalle suomalaisista, niin voitaisiin käyttää vaikkapa 20 asteen rajapyykkiä. Eli lasketaan todennäköisyys, että päivän ylin lämpötila on yli 20 astetta. Tätä ehkä suurin osa suomalaisista kutsuisi kesäiseksi lämpötilaksi.

Yli 20 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Jos tarpeeksi suureksi todennäköisyydeksi lomavalintojen suhteen vaaditaan 50%, olisi Vantaan alueella lomat syytä ajoittaa kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin ajanjaksolle. Kajaanin korkeudella vastaavalla todennäköisyydellä olisi turvallista valita lomat heinäkuulle. Sodankylässä todennäköisyydet jäävät alemmiksi, mutta kaikille kolmelle alueelle on ominaista, että suurin todennäköisyys yli 20 asteen lämpötiloille on suurin piirtein heinäkuun viimeisellä viikolla. Kaikilla paikkakunnilla todennäköisyydet lähtevät melko jyrkkään laskuun elokuun ensimmäisen viikon aikana tai heti sen jälkeen. Mikäli keskivertotyöntekijällä on neljä viikkoa kesälomaa, olisi tässä suhteessa paras ratkaisu ajoittaa loma 8. heinäkuuta – 8. elokuuta tienoille viikonlopuista riippuen. Pohjoisemmaksi mentäessä tuota haitaria voisi aikaistaa joillakin päivillä.

Huh hellettä

Helteestä hullaantuville on tehty seuraava käyräkolmikko:

Yli 25 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Jos kaipaat helteitä kesällä, niin lomat kannattaa sijoittaa etelässä suunnilleen samalle jaksolle kuin 20 asteen rajalle laskettuna. Suurin todennäköisyys etelän helteille on heinä-elokuun vaihteessa, mutta elokuun puoliväliin mentäessä todennäköisyydet jälleen romahtavat. Kannattaa huomata, että kesäkuussakin todennäköisyys on suurempi kuin elokuun loppupuoliskolla. Pohjoisempana valinnaksi muodostuu enemmän tai vähemmän heinäkuu.

Se viileämpi vaihtoehto

Monet eivät kaipaa helteitä vaan maltillisemmat lämpötilat kelpaavat. Niinpä otin viimeiseksi skenaarioksi hatusta vedettynä 17-23 asteen haitarin päivän ylimmän lämpötilan osalta. Viileämmän sään kannattajien mielestä 17 astetta saattaa olla mukavaa ulkoilusäätä ja +23 astetta vielä menee. Katsotaan miten tilanne muuttuu kun meillä on käytössä katto ylimmän lämpötilan osalta.

Päivän ylimmän lämpötilan 17-23 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Käyttäen fifty-fifty todennäköisyyttä, hieman viileämmän sään kannattajilla on aihetta ”juhlaan” maan eteläosassa, sillä valinnanvaraa riittää. Tilastojen valossa kesäkuun puolivälistä alkaa useamman kuukauden jakso, jolloin olosuhteet ovat melko suosiollisia. Punaisessa käyrässä tosin nähdään pieni notkahdus heinäkuun lopulla, jolloin helteet saattavat pilata lomaa. Otollisinta aikaa lomanvietolle olisikin elokuun puolivälin paikkeilla. Tuolloin helteet eivät enää liiemmin kiusaa, mutta lämpötilat ovat vielä hieman viileämmän sään kannattajien mielestä sopivissa rajoissa. Pohjoisempana ”paras” jakso on jälleen heinäkuu, etenkin Lapissa heinäkuun lopulla ylletään varmimmin tuohon 17-23 asteen maaliin.

Mitä tästä opimme? Tykkäsit sitten helteistä tai vähän viileämmästä säästä, on pohjoisessa valintasi heinäkuu. Etelämpänä otollisen lomajakson ajoituksessa on hieman enemmän hajontaa omien mieltymysten mukaan. Aavistuksen viileämmän sään kannattajien kannattaisi ehkä jakaa lomansa kahtia: ensimmäinen jakso jonnekin kesäkuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin paikkeille ja jatkoa sitten elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Kuumemmille tyypeille mukaan kannattaa ottaa elokuun ensimmäinen viikko ja siitä lomaviikkojen määrän mukaan taaksepäin kohti heinäkuun alkua.

Oma valintani osui viikonloput mukaan laskien 12. heinäkuuta-10. elokuuta. Siitä voi sitten jokainen arvuutella mitkä ovat allekirjoittaneen kriteerit 😉 (vinkkinä: salamat).

Lomaviikkojen valintaan liittyy toki myös sateet sekä auringonpaiste. Jos kiinnostusta on, ne voisi myös ottaa tarkasteluun mukaan. Skenaarioita on kuitenkin yhtä monta kuin on lomaviikkojen valitsijoita. Lisäksi tilastot ovat vain tilastoja. On hyvinkin mahdollista, että viileämpää säätä toivova saakin niskaansa kesän pahimmat helteet, tai päinvastoin. Näin ollen kannattaa ”näillä riveillä” pelata useammin, jolloin voittojen todennäköisyyskin kasvaa.

Jos tässä kesässä on ollut jotain ”hienoa”, niin melkein jokaiselle on ollut jotakin (jossain vaiheessa). On ollut niin rankkasateita kuin kuivempaakin. On ollut +30 asteen helteitä ja toisaalta alle +10 astetta sekä lumisateita. Ajoituksella on toki suuri merkitys. Täydellistä kesää tästä tuskin kenellekään tulee, sen verran vaihtelevaa on ollut. Jotta sama vaihtelu jatkuisi, on keskipitkissä ennusteissa näköpiirissä helteiden paluu tulevan viikonvaihteen kuluessa.

Kesää riitti Lapissa

Kesäsää oli monin paikoin ennätyksellinen Lapissa. Kesä sekä alkoi aikaisin, että päättyi myöhään. Tietyin varauksin voidaankin sanoa, että Lappi koki Etelä-Suomen kesän. 

Pitkä ”kuuma” kesä

Alustavien tietojen mukaan terminen kesä oli Lapissa ennätyksellisen pitkä. Terminen kesä määritellään jaksoksi, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy 10 asteen yläpuolella. Tällä tavoin määritelty ”meteorologinen” kesä alkoi suuressa osassa Lappia 16.-21. toukokuuta eli 2-4 viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Muutamaa yksittäistä havaintoasemaa lukuun ottamatta terminen kesä jatkui Lapissa aina perjantaihin 20. syyskuuta saakka. Näin pitkälle jatkunutta termistä kesää voidaan pitää Lapissa poikkeuksellisena, sillä myöhäisimmillään kesä on päättynyt vain vuorokautta myöhemmin eli 21. syyskuuta (vuonna 2001). Aineistona ovat vuoteen 1961 saakka ulottuvat aikasarjat.

On siis melko ilmiselvää, että kyseessä on ennätyksellisen pitkä terminen kesä Lapissa. Kesän pituudeksi muodostui suuressa osassa Lappia 127-128 vuorokautta mikä vastaa etelärannikon tyypillistä termisen kesän pituutta ja on jopa 2-3 kertaa pidempi kuin tyypillisesti Pohjois-Lapissa. Muutamilla havaintoasemilla jäätiin pituudessa juuri ja juuri kakkossijalle, sillä lämpösummaan perustuva termisen kesän laskentatapa lopetti kesän näillä asemilla 28. elokuuta tai 7. syyskuuta. Kuitenkin näilläkin asemilla olisi viimeisen viikon ajalta tarvittu vain yhdeltä päivältä asteen verran korkeampi vuorokauden keskilämpötila, jotta laskennallisesti termisen kesän päätös olisi siirtynyt muoden joukkoon 20. syyskuuta.

Pitkä kesä on taannut myös paikoin ennätyksellisen kasvukauden lämpösumman. Tästä en valitettavasti ehtinyt poimia tilastoja mukaani, mutta tästäkin tullaan tiedottamaan enemmän tulevana maanantaina.

Syyskuu poikkeuksellisen lämmin (tähän mennessä)

Kesä on jatkunut pitkään ja syyskuu onkin tuonut varsin kesäisiä lämpötiloja ympäri maata. Etenkin päivälämpötilat ovat olleet lähes säännöllisesti viitisen astetta keskiarvoja korkeampia. Tämä on johtanut siihen, että Suomen keskilämpötila on tähän mennessä (21. syyskuuta) ollut korkein vuodesta 1961 alkavan hila-aineiston sarjassa. Ensi viikolle ennustettu viileneminen viilaa lukemia kuitenkin hieman alaspäin. Esimerkiksi seuraavan viiden vuorokauden ennuste näyttää, että vuorokauden keskilämpötila on Lapissa hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa kun taas etelämpänä jäädään noin kaksi astetta keskiarvojen alapuolelle.

Keskipitkät ennusteet ennakoivat, että kuukauden viimeiset päivät ovat etelässäkin jälleen hieman tavanomaisempia lämpötilojen osalta kun ilmamassa aavituksen lämpiää. Näin ollen tästä lähipäivien nopeasta lämpötilojen notkahduksesta huolimatta syyskuusta tulee Suomen keskiarvolla mitattuna tavanomaista lämpimämpi, mahdollisesti harvinaisen lämmin.

Hirmumyrsky Usagi

Tämän vuoden voimakkain hirmumyrsky Usagi on menettänyt super-taifuunin statuksensa, mutta on silti erittäin suuri ja voimakas myrsky. Se on tämän hetkisen ennusteen mukaan matkalla suoraan Hong Kongin miljoonakaupunkiin rantautuen sinne sunnuntaina illalla (22. syyskuuta) Suomen aikaa.

Vaikka taifuunin ennustetaan heikkenevän 2. kategorian hirmumyrskyksi ennen rantautumistaan, on se silti yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä, jotka ovat iskeneet suoraan Hong Kongiin pitkään aikaan. Noin sata vuotta sitten vastaava myrsky olisi aiheuttanut kaupungissa 10 000 ihmisen menehtymisen, mutta nyky-yhteiskunta on varautunut hyvin vastaaviin myrskyihin. Silti myrsky tulee todennäköisesti aiheuttamaan kaupungissa jopa 40 m/s puuskia ja rankkoja sateita. Myrskyn suuri koko on saanut liikkeelle suuren vesimassan, joka pakkautuu Kiinan rannikolle lähes samaan aikaan vuoroveden ollessa jo muutenkin korkealla. Tämä nostaa tulvariskiä rannikon läheisyydessä.

Menneisiin myrskyihin verrattuna saattaa käydä niin, että Hong Kongissa 2-10 ihmistä menehtyy myrskyssä ja muualla Kiinan rannikolla joitakin kymmeniä tai satoja. Onneksi myrsky on hieman kasvattanut matkanopeuttaan, jolloin se ei vietä merkittävän pitkän aikaa rannikolla vaan heikkenee melko nopeasti rantautumisen jälkeen.

Taifuuni Usagin ennustettu reitti. Kuva: Joint Typhoon Warning Center

Salamamäärät laskussa?

Kuluneella vuosituhannella on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta paikannettu varsin vähän salamoita. Spekulaatiota mahdollisista syistä ja taustoista voi lukea elokuun Ilmastokatsaus-lehdestä sivuilta 8-9:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti

Alkukesän sääsaldoa

Kesä alkaa olla laskentatavasta riippuen puolivälin tienoilla. Joillekin tämä on masentava uutinen, mutta lohdutuksen sanana voidaan kuitenkin muistuttaa, että tilastollisesti vuoden lämpimin ajankohta on vasta tulossa. Tämän kesän osalta siinä on kuitenkin tekemistä, sillä alkukesä on ollut erittäin lämmin.

Kuuma kesäkuu

Yksittäisistä sääasemista eniten hellepäiviä heinäkuun 5. päivään mennessä on ollut Varkauden Kosulanniemen asemalla, yhteensä 15 kpl. Vaikka lukema on melkoinen, ei se vedä vertoja Lapinjärven asemaan, jolla vuonna 1988 havaittiin heinäkuun 5. päivään mennessä jopa 23 hellepäivää. Samaisena vuotena myös Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan sekä Hattulan asemilla päästiin yli 20 hellepäivään.

Alkukesä, tässä tapauksessa toukokuun alusta heinäkuun 5. päivään, on ollut koko maan keskiarvona hieman yli kolme astetta tavanomaista lämpimämpi. Jakson keskilämpötila on koko maan mittakaavassa mitattuna korkein ainakin 50 vuoteen. Listalla kakkosena on vuosi 2002, jonka vastaava jakso oli 1,5 astetta kuluvan vuoden jaksoa viileämpi. Eli hyvin lämmintä on ollut. Monin paikoin poikkeuksellisen lämpimän toukokuun jälkeen kesäkuu jatkoi samalla kaavalla. Alla on 114 vuoden hila-aineistosta tehty arvio kesäkuun 2013 poikkeuksellisuudesta.

Kesäkuun 2013 poikkeuksellisuus ja sijoitus 114 vuoden hila-aineistosta. Data: Ilmatieteen laitos

Vuoden 2013 ensimmäinen puolikas on ollut Suomessa noin 0,9 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lämpimien talvikuukausien ansiosta vuoden 1989 alkupuoli oli kuitenkin vielä 2,3 astetta lämpimämpi.

Salamointia yllin kyllin

Lämmin alkukesä on osittain mahdollistanut myös tavanomaista enemmän ukkosia. Vielä toukokuussa maasalamoita paikannettiin Suomessa 6000 kun pitkän ajan keskiarvo on reilu 8000. Kesäkuu korjasi tilannetta noin 78 000 maasalamalla, mikä on yli kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Valtaosa kesäkuun salamoista paikannettiin 27. päivä kun maan etelä- ja keskiosassa kosteassa ja lämpimässä ilmamassassa kehittyi laajalti ukkoskuuroja. Jopa 28 500 maasalamaa paikannettiin ja määrä on suurin nykyisen salamanpaikanninverkoston aikana (1997-1998 alkaen). ”Salamarikkaampaa” kesäkuuta saadaan etsiä 18 vuoden takaa (126 000 kpl).

Viileämpää tiedossa?

Joitakin päiviä sitten säämallit olivat melko yksimielisiä, että ensi viikolla säätyyppi muuttuu täysin ja lämpötilat jäävät huomattavasti keskiarvojen alle. Kuten yleensä, h-hetken lähestyessä mallit ovat ottaneet hieman rauhallisemman kannan viilenemiseen. Vaikka jonakin päivänä ensi viikolla lämpötila saattaa jäädä etelässäkin alle +20 asteen, ei niin pitkäaikaista ja dramaattista viilenemistä ole tiedossa kuin miltä vielä muutama päivä sitten näytti. Vain aika näyttää minkälaiseksi loppukesä muodostuu.

Juhannussäätä joka tuutista

Juhannus on jo ovella ja monella alkaa myös lomakausi. On siis aika lyhyesti kerrata mennyttä ja kurkistaa tulevaisuuteen.

Moni on varmaan vuosien varrella huomannut kuinka kesän alennusmyynnit alkavat yhä aikaisemmin. Sama pätee myös joulumyyntiin ja koulujen alkamiseen liittyvän tavaran myyntiin. Sama ilmiö on selvästi myös nähtävissä tiettyjen pyhien säälööppien kanssa – ne vain aikaistuvat vuosi vuodelta. Alla on tämänkertaisen juhannuksen saldoa:

Kesäkuu tähän mennessä

Koko Suomea tarkasteltaessa kesäkuu on tähän mennessä ollut keskilämpötiloiltaan lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Maan etelä- ja länsiosassa on ollut tavanomaista viileämpää kun taas itä- ja pohjoisosassa on ollut hieman tavanomaista lämpimämpää.

Ukkosia on esiintynyt hyvin vähän. Koko kauden aikana on toistaiseksi paikannettu vasta luokkaa 6000 maasalamaa kun tyypillisesti kesäkuun loppuun mennessä lukema on yli 40 000. Kirittävää on siis vielä rutkasti.

Juhannuksen jälkeinen viikko

Laaja ylämatalapaineen alue on parkkeeraamassa Suomen ylle viikonvaihteessa ja se ei näytä siitä hevin liikkuvan. Tämä tietää yleiskuvaltaan epävakaista säätä: yleisesti iltapäiväkuuroja ja yöksi tilapäisesti poutaantuvaa. Lämpötilat eivät nouse lähellekään hellelukemia.

Näin ollen tämäkin kesäkuu noudattaa 2000-luvulla melko tutuksi tullutta viileähköjen kesäkuiden suuntausta. Tosin kesäähän on vielä rutkasti jäljellä, eli kyllä sieltä ne seksihelteetkin voivat vielä kaakosta tupsahtaa.

 

Hyvää juhannusta!

 

Kuivaa kesäsäätä

Terassisäät alkaneet

Kyllä se kesä sieltä aina tulee, vaikka välillä toivottomalta näyttääkin. Helleraja on jo ehditty rikkoa idässä ja aina Itä-Lappia myöten on ylletty yli +20 asteeseen.

Toukokuusta on vielä jäljellä tovi. Tähän mennessä kuukausi on ollut lämpötilojen osalta melko tavanomainen (muutama kymmenys yli keskiarvon). Mikäli loppukuu mennään niin kuin ennusteet tällä hetkellä näyttävät, tulee toukokuu olemaan Suomen mittakaavassa hieman tavanomaista lämpimämpi (kuten myös koko kevät).

Sadetta on tosin kevääseen mahtunut runsaasti. Nyt toukokuussa eniten vettä on kertynyt Toholammille, hieman yli 90 mm. Paikkapaikoin maan keskivaiheilla sademäärä onkin ollut yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Sade-ennätyksiä ei ole tosin rikottu.

Kuluva viikko näyttää pitkästä aikaa varsin poutaiselta ja yleisesti mennäänkin sateettomassa säässä aina ensi viikolle asti. Lämpötilatkin näyttävät keskiviikon pienen notkahduksen jälkeen nousevan uudelleen varsin kesäisiin lukemiin, ainakin etelässä ja maan keskiosassa. Lapissakin käväistään aina välillä yli +20 asteessa, mutta siellä vaihtelu on suurempaa.

”Hurrikaanikausi” alkoi Atlantilla

Ensimmäinen trooppinen myrsky syntyi viikonloppuna Yhdysvaltain itärannikon tuntumaan. Alberto ei ole juurikaan liikkunut muutamien päivien aikana, eikä se ole kovin voimakas myrsky. Sen ennakoidaan keskiviikkoon mennessä häviävän kun se viimein tempautuu kauemmas Pohjois-Atlantille. Tyypillisesti Atlantin ensimmäinen trooppinen myrsky kehittyy vasta myöhemmin kesä, -heinäkuun aikana.

Päivitykset olleet vähissä

Keväällä päivitystahti on ollut verkkaista. Huhtikuussa olin kiireinen myrskybongareiden kevätkoulutuksen kanssa ja sen jälkeen lähes kaikki vapaa-aika on mennyt värkätessä uutta, upeaa ja ilmaista WRF-säämallia Suomeen. Aikataulun puolesta asiassa on viimein edistytty ja tällä hetkellä karkea arvio on, että säämalli pyörii 24/7 kuukauden vaihteen tienoilla tai aikaisin kesäkuussa. Tästä on tulossa juttua tarkemmin, kunhan saan mallin pyörimään.