Arkisto

Posts Tagged ‘python’

Säästä kiinnostuneet

Kuten on viime kuukausien (ja vuosien) kuluessa käynyt selväksi, on allekirjoittaneella nykyään aikaa ehkä yhteen blogikirjoitukseen kuukaudessa. Sää ei kuitenkaan noudata kalenterikuukausia vaan saattaa joskus muuttua varsin nopeasti. Niinpä on tullut aika tiedustella: löytyykö lukijakunnasta säästä innostuneita, jotka haluaisivat osallistua sääbriefing-blogin kirjoittamiseen? Itse jatkan edelleen samaa rataa kuin tähänkin saakka, mutta useampi kirjoittaja mahdollistaisi tuoreita päivityksiä ajankohtaisesta säästä selvästi nykyistä useammin.

Enpä osaa tarkempia ”kriteereitä” kirjoittajille määritellä, mutta meteorologian osaamisesta/koulutuksesta on luonnollisesti hyötyä päivityksiä kirjoiteltaessa. Mikäli asia kiinnostaa, niin ota allekirjoittaneeseen yhteyttä sähköpostitse (osoite löytyypi oikeasta ylänurkasta). Kerro hieman kuka olet ja minkälaisista sääaiheista olet kiinnostunut.

  • Kirjoittajan tunnukset eivät velvoita mihinkään – kunhan olet ajoittain aktiivinen.
  • Voit tehdä päivityksiä useita kertoja viikossa tai kerran kuukaudessa, ihan omien aikataulujesi ja mieltymystesi mukaan.
Sääpäivitys

Toukokuun alku on ollut harvinaisen vilpoisa. Kuukauden ensimmäinen ”viikko” on ollut lämpötiloiltaan yleisesti 4-6 astetta tavanomaista viileämpi. Edellisen kerran vastaavanlaista on ollut muun muassa vuosina 1999 ja 1981 (hieman paikasta riippuen). Jatkossa ilmamassa lämpenee selvästi ja se näkyy etenkin yölämpötiloissa. Sää on kuitenkin ajoittain epävakaista ja pilvistä, jolloin päivälämpötilat eivät välttämättä pääse kohoamaan vielä kovin kesäisiin lukemiin. Lämpeneminen kuitenkin korjaa hieman alkukuukauden viileyttä. Keväkuukausien keskilämpötilasta on melko todennäköisesti muodostumassa harvinaisen korkea, kiitos lauhan maalis- ja huhtikuun.

Kevätkuukausien lämpötilapoikkeama. Data: Ilmatieteen laitos

Mainokset

Pakkanen paukkuu

Tammikuun sää jakautui kahtia

Vuosi alkoi erittäin lauhassa säässä ja lunta sai etsimällä etsiä maan etelä- ja keskiosassa. Lumitilanteeseen ei ole tullut huomattavaa parannusta, mutta lämpötilat ovat kuitenkin painuneet selvästi pakkaselle kuukauden edetessä. Kun 2/3 kuukaudesta on takana, on tammikuun keskilämpötila suuressa osassa maata lähellä keskiarvoa.

1. tammikuuta – 19. tammikuuta jakson lämpötilapoikkeama keskiarvosta. Data: Ilmatieteen laitos

Tähän mennessä kuukausi on ollut hieman keskimääräistä kylmempi paikoin Pohjanmaan suunnalla sekä osassa Lappia. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa ollaan vielä alkukuukauden ansiosta hieman keskimääräistä lämpimämmän tammikuun tilanteessa. Loppukuukauden ennustetut lämpötilat tosin hilaavat näitä poikkeamia kylmempään suuntaan ja lopulta tammikuu on todennäköisesti keskiarvoa kylmempi tai lähellä keskiarvoa suuressa osassa maata. Harvinaisen, saatika poikkeuksellisen kylmää kuukautta tästä ei todennäköisesti muodostu.

Talviset lämpötilaennusteet

Jälleen kerran ovat lämpötilaennusteet pakkasilla nousseet pinnalle. Kannattaa käydä lukemassa postaus kolmen vuoden takaa (valitettavasti kuvat eivät tällä hetkellä toimi). Pikakertauksena: merkittävimmät lämpötilaan vaikuttavat tekijät talvisessa korkeapaineessa ovat pilvisyys ja topografia. Selkeällä ja heikkotuulisella säällä pakkanen pääsee kiristymään nopeasti, mutta pilvipeitteen tulo paikan päälle saattaa nostaa lämpötilaa hetkessä jopa 10 astetta. Niinpä lämpötilan ennustaminen riippuu täysin siitä, että pilvisyys saadaan ennustettua oikein. Topografia puolestaan on tärkeää, sillä kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin. Niinpä kylmä ilma valuu alaville maille ja laaksojen pohjiin. Tästä syystä muutaman sadan metrin matkalla voi lämpötilassa olla yli 10 asteen ero riippuen korkeudesta missä mittaus tehdään. Auton mittarin näyttämää lämpötilaa kannattaakin seurailla jos ajelee laaksojen pohjasta mäkien huipuille.

Lämpötilaennusteiden tekoa hankaloittaa se, että globaali Euroopan keskuksen säämalli tarjoaa Suomeen jatkuvasti liian pilvistä säätä eikä saa pinnan lähelle muodostuvaa inversiokerrosta kuvattua oikein. Niinpä malli saa systemaattisesti liian korkeita lämpötiloja. Esimerkiksi maan länsiosan maanantain minimilämpötilaksi malli ennusti sunnuntaina -13..-17 astetta kun todellisuudessa minimilämpötilat olivat pääsääntöisesti -18…-24 astetta. Tämä kertoo sääennustamisen hankaluudesta. Meteorologin tehtävänä onkin korjata tätä mallin virhettä parhaansa mukaan. Tämä voi olla yksi selittävä tekijä miksi kuulemma Ilmatieteen laitoksen ennusteet ovat olleet kylmempiä kuin Forecan. En voi jälkimmäisen puolesta puhua, mutta jos ennusteet otetaan suoraan mallista, niin tästä ainakin vastaava ero voisi syntyä.

*Päivitys* Forecalta tullut viesti kertoo, että heidän ennusteet ovat niin ikään meteorologin editoimia. Niinpä ennuste-erot johtuvat meteorologien näkemyseroista ja editointitavoista.

ECMWF:n minimilämpötilaennuste maanantaille 20. tammikuuta (vasemmalla) ja havainnot oikealla. Lähteet ECMWF ja FMI.

Talven alimmat lämpötilat

Viime päivinä on jälleen seurailtu tarkkaan lämpömittareiden lukemia etenkin Lapin osalta. Talven toistaiseksi alin lämpötila mitattiin Utsjoen Kevojärvellä maanantaina kun mittariin kilahti -40,7 °C.

Talven alimmat lämpötilat asemakohtaisesti 20. tammikuuta mennessä. Data: Ilmatieteen laitos

Esiin on kuitenkin nostettu vielä kylmempiä lukemia, joita on mittailtu siellä täällä. Kannattaa muistaa, että ”virallisia” havaintoasemien sijainteja ei ole suunniteltu ja perustettu ”kalastelemaan” ennätyksiä vaan niiden tarkoitus on ennemminkin edustaa laajemman alueen lämpötilaa. Pohjoista kollegaa lainatakseni: ennätys on aina paikallinen lukema, ”sivutuote”. Niinpä on täysin mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että Suomen ennätyslämpötiloja kylmempiä ja kuumempia lämpötiloja on todellisuudessa Suomessa ollut. Ne ovat vaan jääneet mittaamatta/tilastoimatta, koska jokaiseen notkoon ei ole järkeä kyhätä havaintoasemaa.

Monasti viitataan tiesääasemien antamiin lukemiin. Nämä eivät ole Ilmatieteen laitoksen ylläpitämiä asemia, eivätkä ne usein täytä kansainvälisiä vaatimuksia mittausten suhteen. Ne ovatkin erityisesti perustettu tiesäätä kuvaamaan, mutta ne eivät sellaisenaan kelpaa ennätystilastoihin. Koska raja havaintoasemien käytössä on johonkin vedettävä, on päädytty käyttämään kansainväliset vaatimukset täyttäviä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämiä tai hyväksymiä havaintoasemia. Loppupeleissä tämä ennätyshakuisuus ja desimaalien kyttäys tuntuu olevan menossa vain yhä hullumpaan suuntaan 😉

Sälää

Vilkaiskaapa yllä olevasta kuvasta muuten pohjoisen asemia. Itärajalta löytyvän Salla Värriötunturin talven alin lämpötila on ”vain” -23 °C kun kaikkien lähimpien asemien lukemat huitelevat -35 asteen kylmemmällä puolella. Tämä on jälleen hyvä esimerkki aiemmin mainitusta topografian vaikutuksesta lämpötiloihin. Räikeimpiä eroja en ole plotannut, koska korkeimmat tunturit on jätetty pois.

Kommenteissa oli kysymys, että miksi kastepiste laskee samaa rataa lämpötilan kanssa pakkasilla, vaikka mitään sumua ei synny. Kovemmilla pakkasilla ilmassa oleva vesihöyry härmistyy suoraan lumen pintaan, jolloin kosteuden vuo käy ilmasta lumeen. Ainakin tästä syystä kastepiste voi laskea paukkupakkasella, vaikka kosteutta ei muuten näyttäisi virtaavan minnekään muualle eikä sumua pääse syntymään.

Suomi viilenee ja Intia varautuu katastrofiin

Lokakuun ensimmäinen kolmannes on takana ja kuukausi on tähän mennessä ollut alla olevien epävirallisten karttojen mukainen:

Hila-aineistoon perustuva kuluvan kuukauden seuranta. Vasemmalla keskilämpötila ja oikealla sademäärä.

Tässä koodausprojektin alustavaa tuotosta, jossa on siis kuvattu kuluvan kuukauden keskilämpötilan ja sademäärän poikkeavuutta maakunnittain (Lapissa kunnittain). Keskilämpötila on ensimmäisen 10. vuorokauden osalta ollut suuressa osassa maata tavanomaista korkeampi. Lämpötilapoikkeama on ollut laajalti +1…+1,5 astetta. Sademäärän osalta osassa Lappia on ollut tavanomaista sateisempaa kun taas maan keskiosassa on ollut tavanomaista kuivempi lokakuun alku.

Ensi viikolla sää viilenee ennusteiden mukaan myös maan eteläosassa. Ennustemalleissa on tosin ollut huomattavissa syksyn mittaan, että ne ylidramatisoivat noin viikon päähän ennustamiaan kylmenemisiä. Lopulta kylmenemiset ovat olleet maltillisia tai lyhytikäisiä. Silti nyt näyttää melko todennäköiseltä, että ensi viikon loppupuolella jäädään etelässäkin päivisin +5 asteen tienoille tai sen alle. Lapissa sen sijaan saatetaan jäädä pysyvämmin pakkaselle päivisinkin. Aika näyttää miten käy.

”Super syklooni” iskeytyy Intiaan

Äärimmäisen vaarallinen ja erittäin voimakas trooppinen hirmumyrsky Phailin on iskeytymässä Intian itärannikolle lauantaina päivällä Suomen aikaa. Kyseessä on yksi voimakkaimmista alueella esiintyneistä myrskyistä ja Bengalinlahden alueella esiintyvät hirmumyrskyt aiheuttavat yleensä kaikkein eniten kuolonuhreja. Intiaa uhkaa yksi maan historian kalleimmista luonnononnettomuuksista ja kuolonuhrien määrä mitataan valitettavan todennäköisesti sadoissa, mahdollisesti tuhansissa.

Phailin-myrskyn ennustettu reitti. Lähde: Joint Typhoon Warning Center

Perjantaina klo. 18 SA tehdyn analyysin perusteella myrskytuulet puhalsivat 72 m/s ja puuskissa lähes 90 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus oli arvioiden mukaan huikeat 17 m, jolloin yksittäiset aallot voivat olla jopa 30 metrisiä.  Internetissä liikkuvien ”huhujen” mukaan myrsky on entisestään voimistunut klo. 18 SA tehdyn analyysin jälkeen. Joidenkin arvioiden mukaan myrsky olisi jopa mittaushistorian voimakkain Bengalinlahden myrsky – tosin luotettavia tietoja alueen myrskyjen voimakkuuksista on vasta muutamalta vuosikymmeneltä.

Satelliittikuva Phailin-myrskystä. Eri aallonpituuksia on väritetty eri tavoin, jolloin myrsky korostuu verrattuna muihin alueisiin. Lähde: NASA/MODIS RAPID

Phailin on valtaisa myrsky. CNN-kanavan näyttämän päällekkäiskuvan perusteella myrsky kattaisi Euroopassa suuren osan Länsi-Euroopasta aina Espanjasta Tanskaan. Näin suuri myrsky saa erittäin suuren vesimassan liikkeelle, samaan tapaan kuin hurrikaani Sandy vuosi sitten Yhdysvaltain itärannikon edustalla.  Kun tämä valtaisa vesimassa törmää rannikolle, on meriveden nousu merkittävää hyvin lyhyessä ajassa. Tämä on myös myrskyn suurin uhka, etenkin kun joidenkin ennusteiden perusteella meriveden nousu voi olla jopa 7 metrin luokkaa.

Satelliittianimaatio infrapuna-aallonpituuksilla mitattuna. Lähde: NOAA

Voimakkaat trooppiset myrskyt kokevat ajoittain ns. ”eyewall replacement cycle”-prosessin, jossa myrskyn keskellä oleva nuppineulan kokoinen silmä muuttuu epästabiiliksi ja romahtaa, jolloin laajempi pilvivalli alkaa muodostua tämän vanhan ympärille. Tässä prosessissa myrsky tilapäisesti hieman heikkenee kun lämpökonetta operoiva intensiivinen pilvivalli häviää, mutta samalla tuulikenttä laajenee. Kun prosessi on lopulta valmis, on uusi silmän pilvivalli ottanut lämpökoneiston hoteisiinsa ja myrsky voi jälleen alkaa voimistua.

Yllä olevassa infrapuna-animaatiossa tämä ilmenee ukkospilvien yläosien lämpenemisenä to-pe yön aikana, koska ukkospilvet eivät enää yllä yhtä korkealle ilmakehässä. Animaatiossa mustien värien määrä tällöin väheni, mutta perjantain aikana prosessi valmistui ja myrsky alkoi jälleen voimistua. Tällöin ukkospilvien yläosat alkoivat jälleen satelliitissa näkyä kylmempinä (mustemmat värit). Tuoreimman animaation voi käydä katsomassa NOAA:n satelliittisivuilla. Joint Typhoon Warning Centerin ennusteita myrskystä voi käydä katsomassa täällä.

Tiedossa on siis varsin vaarallinen hirmumyrsky. Vuonna 1999 alueelle osui suurin piirtein yhtä voimakas hirmumyrsky mikä aiheutti lähes 10 000 ihmisen kuoleman. Tuolloin suurin osa menehtyi meriveden nousuun. Tällä kertaa Phailinin on ennustettu rantautuvan hieman etelämmäksi, jossa rannikko ei ole yhtä pitkälle matalaa kuin pohjoisempana. Joten voi olla, että tulvaveden nousu ei yllä yhtä pitkälle sisämaahan kuin vuonna 1999. Tuolloin myös merkittävä määrä ihmisiä menehtyi sisämaassa esiintyneisiin rankkasateista aiheutuneisiin tulviin. Vuoden 1999 myrsky jäikin lähes paikoilleen rantauduttuaan, mikä lisäsi merkittävästi sademäärää sisämaan puolella. Tällä kertaa Phailin on nopealiikkeisempi myrsky, joten se ei todennäköisesti ehdi sataa yhtä pitkään samoilla alueilla.

Taloudelliset vahingot tulevat kuitenkin kaikissa skenaarioissa olemaan merkittäviä ja ihmisuhreilta ei todennäköisesti vältytä.

Alkukesän sääsaldoa

Kesä alkaa olla laskentatavasta riippuen puolivälin tienoilla. Joillekin tämä on masentava uutinen, mutta lohdutuksen sanana voidaan kuitenkin muistuttaa, että tilastollisesti vuoden lämpimin ajankohta on vasta tulossa. Tämän kesän osalta siinä on kuitenkin tekemistä, sillä alkukesä on ollut erittäin lämmin.

Kuuma kesäkuu

Yksittäisistä sääasemista eniten hellepäiviä heinäkuun 5. päivään mennessä on ollut Varkauden Kosulanniemen asemalla, yhteensä 15 kpl. Vaikka lukema on melkoinen, ei se vedä vertoja Lapinjärven asemaan, jolla vuonna 1988 havaittiin heinäkuun 5. päivään mennessä jopa 23 hellepäivää. Samaisena vuotena myös Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan sekä Hattulan asemilla päästiin yli 20 hellepäivään.

Alkukesä, tässä tapauksessa toukokuun alusta heinäkuun 5. päivään, on ollut koko maan keskiarvona hieman yli kolme astetta tavanomaista lämpimämpi. Jakson keskilämpötila on koko maan mittakaavassa mitattuna korkein ainakin 50 vuoteen. Listalla kakkosena on vuosi 2002, jonka vastaava jakso oli 1,5 astetta kuluvan vuoden jaksoa viileämpi. Eli hyvin lämmintä on ollut. Monin paikoin poikkeuksellisen lämpimän toukokuun jälkeen kesäkuu jatkoi samalla kaavalla. Alla on 114 vuoden hila-aineistosta tehty arvio kesäkuun 2013 poikkeuksellisuudesta.

Kesäkuun 2013 poikkeuksellisuus ja sijoitus 114 vuoden hila-aineistosta. Data: Ilmatieteen laitos

Vuoden 2013 ensimmäinen puolikas on ollut Suomessa noin 0,9 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lämpimien talvikuukausien ansiosta vuoden 1989 alkupuoli oli kuitenkin vielä 2,3 astetta lämpimämpi.

Salamointia yllin kyllin

Lämmin alkukesä on osittain mahdollistanut myös tavanomaista enemmän ukkosia. Vielä toukokuussa maasalamoita paikannettiin Suomessa 6000 kun pitkän ajan keskiarvo on reilu 8000. Kesäkuu korjasi tilannetta noin 78 000 maasalamalla, mikä on yli kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Valtaosa kesäkuun salamoista paikannettiin 27. päivä kun maan etelä- ja keskiosassa kosteassa ja lämpimässä ilmamassassa kehittyi laajalti ukkoskuuroja. Jopa 28 500 maasalamaa paikannettiin ja määrä on suurin nykyisen salamanpaikanninverkoston aikana (1997-1998 alkaen). ”Salamarikkaampaa” kesäkuuta saadaan etsiä 18 vuoden takaa (126 000 kpl).

Viileämpää tiedossa?

Joitakin päiviä sitten säämallit olivat melko yksimielisiä, että ensi viikolla säätyyppi muuttuu täysin ja lämpötilat jäävät huomattavasti keskiarvojen alle. Kuten yleensä, h-hetken lähestyessä mallit ovat ottaneet hieman rauhallisemman kannan viilenemiseen. Vaikka jonakin päivänä ensi viikolla lämpötila saattaa jäädä etelässäkin alle +20 asteen, ei niin pitkäaikaista ja dramaattista viilenemistä ole tiedossa kuin miltä vielä muutama päivä sitten näytti. Vain aika näyttää minkälaiseksi loppukesä muodostuu.

Helteissä tauko

Toukokuun lopun ja kesäkuun alun helteistä on selvitty ja nyt eletään taukoa kuumien ilmojen suhteen. Uutta helleyritystä on juhannusviikonloppuna.

Paikoin poikkeuksellinen toukokuu

Palataan ajassa vielä taaksepäin toukokuuhun, joka oli hyvin lämmin suuressa osassa maata – etenkin Lapissa. Alla on esitetty karttamuodossa pitkäikäisempien havaintoasemien tilastoja toukokuun keskilämpötilasta.

Toukokuun keskilämpötilan poikkeavuus ja sijoitus vuodesta 1961 alkaen (vasemmalla). Edellisen lämpimämmän toukokuun vuosi ja lämpötila (oikealla). Data: Ilmatieteen laitos

Kuten kuvista nähdään, eri puolilla Suomea toukokuun keskilämpötila oli korkein mitä on 1961 alkaen mitattu (muistutuksena: nämä eivät välttämättä ole kaikki ennätyksiä, sillä en ottanut dataa ennen vuotta 1961 mukaan). Lähes koko maassa kuukauden keskilämpötila oli top 3:ssa viimeisten 50 vuoden ajalta. Edellisen kerran lämpimämpi toukokuu oli maan lounaisosassa vuonna 1993, maan itäosassa vuonna 1984 ja osassa Lappia vuonna 1963. Eli kylmän alkukevään jälkeen tulikin kevätkuukausille poikkeuksellisen kuuma loppu.

Kesäkuu on kahden ensimmäisen viikon osalta ollut lähes koko maassa jonkin verran tavanomaista lämpimämpi, mutta ei olla lähelläkään toukokuun poikkeamia. Sateissa on tuttuun kesäiseen tapaan ollut suuria alueellisia eroja.

Juhannussäästä jälleen jännitysnäytelmä?

Vapun ja joulun ohella juhannussää on aina yhtä mielenkiintoinen aihe. Näin viikkoa ennen juhannusta on viitteitä siitä, että jälleen saadaan jännittää oikein urakalla. Alkuviikolla Iberian niemimaalle on kuroutumassa ylämatala, joka lähtee viikon puolivälin jälkeen nousemaan kohti pohjoista. Ylämatalan itäpuolella alkaa samalla liikkua erittäin kuumaa ilmamassaa kohti pohjoista. Amerikkalainen GFS ja Eurooppalainen ECMWF malli tuovat tuoreimmissa pääajoissaan tuon kuuman ilmamassa maan eteläosaan perjantain/lauantain tienoilla.

On syytä vahvasti muistuttaa, että 6-7 päivän päähän ulottuvat sääennusteet ovat lähes aina epävarmoja ja lämmin sektori voi hyvin mahdollisesti jäädä lopulta Suomen kaakkoispuolelle. Silti yleiskuvaltaan sääkehitys ensi viikon loppupuolella on varsin mielenkiintoinen ja se voi suosia hellettä juhannusviikonlopulle ainakin maan etelä- ja keskiosaan. Ilmamassa on todennäköisesti myös epävakaata ja niinpä edellä mainitun skenaarion toteutuessa on potentiaalia myös rajuille ukkosille. Muutamat ajot ovat näyttäneet asetelmaa juuri juhannusyölle, jossa voisi mahdollisesti esiintyä kesän 2010 Sylvi-rajuilman kaltaisia ukkosia.

Eli summa summarum juhannussään mahdollisuuksista:

  • On POTENTIAALIA helteelle lähinnä maan etelä- ja keskiosassa.
  • Äärimmäisessä skenaariossa voidaan yltää jopa +30 asteeseen.
  • Kuuman ja kostean ilmamassan sektorin yltäessä kunnolla Suomeen voi esiintyä rajuja ukkosia.
  • Tällä hetkellä oma ”paras veikkaus” on, että lämpimän ilman sektori yltää Suomeen perjantaina hyvin kapeana, jolloin pinnassa lämpötila ei pääse kohoamaan aivan hellelukemiin. Seassa voi esiintyä ukkosia ja viikonlopun aikana lämpimin ilmamassa siirtyy Venäjälle ja lämpötilat olisivat melko lähellä tavanomaista.
  • Eli erityisen koleaa juhannussäätä ei ainakaan maan eteläosassa ole tiedossa, mutta sateisiin on syytä varautua varautua (ainakin jonain viikonlopun päivänä).
  • Yksityiskohdat todennäköisesti selkenevät (toivottavasti) keskiviikon tienoilla kun Etelä-Euroopan ylämatala alkaa tempautua mukaan perusvirtaukseen ja numeeriset mallit saavat tilanteesta paremmin kiinni.

Jännitettävää siis riittää juhannusviikolle 🙂

Ääreviä vappusäitä

Vapusta on moneksi

Huhtikuun loppu ja toukokuun alku ovat aikaa, jolloin sää voi olla vielä varsin talvista, tai sitten nautitaan jo kesäisistä lämpötiloista. Menneiden vuosikymmenien vappusäihin on mahtunut jos jonkinlaista eksoottista säätä ja tähän postaukseen olen koonnut niistä karttakuvia.

Leikin hieman python-ohjelmointikielellä ja kuvat ovat tuon testauksen tuotosta, joten en mene täysin takuuseen toimiko skripti täysin oikein. Postauksen lopussa on siis kuvia, joissa on esitetty kartalla missä päin mikäkin vuosi oli lämmin/kylmä/sateinen ja minkälaisia arvoja tuolloin mitattiin.

Kuviin olen ottanut havaintoasemat, joista on vähintään 30 vuoden ajalta havaintoja ja asema oli toiminnassa vuoden 2012 vappuna. Havaintoarvot alkavat tässä aineistossa 1950 & 1960 lukujen taitteesta, joten joillakin asemilla voi olla havaintoja 1960-luvulta kun taas toisilta vasta 1970/1980-luvulta. Niinpä jokainen yksittäinen arvo ei ole välttämättä täysin vertailukelpoinen vierekkäisen aseman arvon kanssa, mutta näistä saa kuitenkin yleiskuvan, että minä vuonna oli milläkin alueella poikkeuksellista vappusäätä. Lukemia ei tule pitää virallisina ennätyksinä, koska otin aineiston päivittäisarvojen tietokannasta, joka alkaa 1959-1961 tienoilta. Vappupäivän jätin tästä vertailusta pois.

Vappuaattojen äärilämpötiloja

Kuten kuvista nähdään, lämpimimmät vappuaatot menneinä vuosikymmeninä olivat maan etelä- ja keskiosassa vuosina 1998 ja 2008, jolloin päivän ylimmät lämpötilat nousivat paikoin lähelle hellelukemia. Lapissa vuoden 2008 lisäksi vuonna 2002 päästiin yleisesti yli +15 asteen.

Koleimpia vappuaaton päiviä vietettiin yleisesti ottaen 1960-luvulla vuosina 1962, 1967, 1969. Etelässä on jääty päivälläkin siis vain aavistuksen plussan puolelle ja maan keskiosassa on ollut vappuaattoja, jolloin päivälläkin lämpötila on pysynyt koko ajan pakkasella (Lapista puhumattakaan).

Vappuyöt

Kaupungilla juhlijoita lämmittävät leudot yöt, jolloin juhlintaa voi jatkaa pidempää ulkosalla. Erityisesti vuosina 2002, 2008 ja 2010 on maan etelä- ja keskiosassa vietetty vappuyötä leudoissa lukemissa kun yön alin lämpötila on huidellut +10 asteen tuntumassa. Lapissa yöllä ollaan pysytty leudoimpina vappuöinä muutamia asteita plussalla.

Kylmimpinä vappuöinä on koko maassa mitattu selvästi pakkasta: maan etelä- ja keskiosassa -5..-10 astetta ja Lapissa on hytisty jopa yli 20 asteen pakkasessa.

Sateinen 70-luku

Juhlijoiden paljon kammoama vappusade häiritsi juhlintaa maan länsi- ja pohjoisosassa etenkin vuonna 1973, jolloin vappuaaton sademäärä oli yleisesti yli 10 millimetriä. Idässä muun muassa vuosien 1997 ja 2003 vappuaatot olivat erityisen kosteita.

Vuoden 2013 vappusää

Tänä vuonna vappua ei vietetä kesäisissä, mutta ei myöskään kovin talvisissa olosuhteissa – suuressa osassa maata on tiedossa varsin perinteinen vappusää.

Vappuaattona on suuressa osassa maata syytä varautua sateeseen/sadekuuroihin. Maan etelä- ja keskiosassa sadekuurojen välissä aurinko näyttäytyy ja etenkin rannikkoseuduilla voi olla täysin poutaistakin. Yötä kohti sadekuurot heikkenevät, mutta etenkin Lapissa rintamasateen osalta aurinkonlasku ei tuo mukanaan suurta muutosta. Lapissa sateet tulevat osittain räntänä tai lumena lämpötilan ollessa muutamia asteita plussalla, mutta etelämpänä aurinkoisimmilla seuduilla vappuaattoa vietetään +5..+10 asteen lukemissa. Päivälämpötilat ovat hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolella.

Vappuyö on siis lähinnä Lappia lukuun ottamatta poutainen. Lämpötila laskee suuressa osassa maata nollan tuntumaan tai hieman pakkaselle.

Vappupäivä on aavistuksen aattoa lämpimämpi. Päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa aurinkoisilla alueilla +10 asteen tuntumassa tai muutaman asteen sen yli. Suuressa osassa Lappia jäädään vappupäivänäkin vain muutamaan plusasteeseen. Sateet painottuvat vappupäivänä Lappiin ja itäisimpiin maakuntiin. Maan etelä- ja länsiosassa on pääosin poutaa ja varsin aurinkoistakin.

Hauskaa vappua!

Karttakuvat

%d bloggers like this: