Arkisto

Posts Tagged ‘myrsky’

Myrskyrata käynnistyy

Hyvää uutta vuotta! Tässä kirjoituksessa on tarkoitus lyhyesti avata mitä allekirjoittaneella on parhaillaan työn alla ja mitä saattaa tapahtua Euroopan sään suhteen noin viikon kuluttua.

Säämallit uusiksi

Vuodesta 2015 näyttää tulevan säämallien vuosi. Maailman kaksi tunnetuinta globaalia säämallia on saamassa kuluvan vuoden aikana merkittävät päivitykset. Näistä ensimmäisenä päivitetään Yhdysvaltain GFS-malli. Se joutui ankaran kritiikin kohteeksi vuonna 2012 kun Euroopan säämalli ennusti Yhdysvaltain itärannikolle iskeneen Sandy-hurrikaanin selvästi paremmin ja aiemmin kuin GFS. Lisärahan turvin kyseistä globaalia säämallia on kehitetty ja siitä ollaan ottamassa käyttöön uusi versio tammikuun 14. päivänä. Samassa yhteydessä mallin horisontaalinen erotuskyky päivittyy 27 kilometristä hulppeaan 13 kilometriin. Tämä tarkoittaa, että mallilla voidaan simuloida yhä pienemmän mittakaavan sääilmiöitä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Euroopan keskuksen mallin resoluutio on noin 16 km ja Ilmatieteen laitoksella ajettavan alueellisen HIRLAM-mallin resoluutio on 7,5 km.

Loppukäyttäjille ehkä merkittävin uudistus on jaettavan datan resoluution muutos. Siinä missä tähän saakka ollaan dataa jaettu 0.5 asteen eli noin 50 km tarkkuudella, ollaan tämä puolittamassa noin 25 km tarkkuuteen. Näin ollen GFS-datasta tehtävät sääkartat tarkentuvat selvästi. Tätä muutosta kuvaamaan tein nyt vanhentuvasta ja uudesta datasta vertailun hilakoosta.

GFS:n tuuliennuste Suomenlahdelle. Yllä vanhentuvan 0.5 asteen ja alla 0.25 asteen erotuskyvyllä.

GFS:n tuuliennuste Suomenlahdelle. Yllä vanhentuvan 0.5 asteen ja alla uuden 0.25 asteen erotuskyvyn hilaruudukot.

Kuvasta nähdään, että tähän saakka Suomenlahdelle on pohjois-etelä-suunnassa mahtunut vain yksi kunnon merellinen hilapiste. Päivityksen myötä esimerkiksi Suomenlahden tuulitilannetta voidaan kuvata jatkossa selvästi paremmin.

Koska uudet datat eivät välttämättä ole yhteensopivia http://www.puuppa.org/~pnuu/gfs/ -osoitteessa pyörivien skriptien kanssa, olen alkanut koodaamaan GFS karttoja alusta alkaen tukemaan tätä muutosta. Tarkoitus on tehdä skripteistä modulaarisia, jolloin niillä voidaan myös tehdä sääkarttoja HIRLAM-mallin datasta sekä Suomen että Norjan osalta. Lisäksi tarkoitus on visualisoida tunnin välein Pohjoismaiden säätä (lämpötilaa, tuulta jne) LAPS-analyysien myötä. Kaikkien karttojen vertailua helpottaa samat väriskaalat ja piirrettävä alue. Mutta tästä lisää myöhemmin.

Vaikka GFS-mallin päivityksen piti lyödä kampoihin Euroopan ECMWF-mallille, eivät eurooppalaiset ole levänneet laakereillaan. Uuden supertietokoneen myötä ECMWF-malli on tarkoitus päivittää kuluvan vuoden aikana noin 16 km resoluutiosta huikeaan noin 8-10 km resoluutioon. Samalla parviajojen resoluutiota kohennetaan entisestään. Pelkästään näiden muutosten myötä muun muassa ukkosten ja myrskyjen sekä pienen mittakaavan ilmiöiden ennusteiden ennakoidaan paranevan. Lisäksi rannikoiden sääennusteet paranevat tarkemman erotuskyvyn avulla. Itse olen kuluvan vuoden mallimuutoksista hyvin innoissani.

Talven pahimmat myrskyt edessä?

GFS- ja ECMWF-malli ovat ennakoineet, että noin viikon päästä matalapainetoiminta Pohjois-Atlantilla on ottamassa käänteen rajumpaan suuntaan. Vielä on liian aikaista mennä yksityiskohtiin, mutta esimerkkinä näytettäköön uuden GFS-mallin (13km) tuuliennuste ensi viikon lauantaille.

GFS mallin puuskaennuste

GFS mallin puuskaennuste

Yllä oleva myrsky olisi maan lounaisosassa lähellä Tapani-myrskyn luokkaa. Myrskyradan potentiaalista kertoo myös se, että vielä samana päivänä GFS malli toisi entistä kovemman myrskyn Norjaan ja Ruotsiin.

GFS:n puuskaennuste

GFS:n puuskaennuste

Mikäli yllä oleva ennuste toteutuisi täsmälleen ennustetun kaltaisesti, hirmumyrskypuuskat saattaisivat tehdä samankaltaista tuhoa kuin Gudrun-myrsky vuonna 2005.

Jotain tilanteen erikoisuudesta kertoo se, että ECMWF-mallin parviajotkin ovat jo nyt viikkoa ennen varsin huolestuttavan näköisiä. Puolet 50:stä parviajosta ennakoi Etelä-Ruotsiin viikon päästä vähintään 26 m/s myrskypuuskia. Vahinkoa aiheuttavien myrskypuuskien mallitodennäköisyys on jo hulppeaa 80-90% luokkaa vaikka kyseessä on viikon ennuste!

Kuten sanottua, ennusteet tulevat vielä muuttumaan suuntaan jos toiseen ja yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Silti suursäätila on muuttumassa suosimaan erittäin voimakkaita matalapaineita ja niinpä tilannetta tulee seurata tarkkaan kaikissa Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa.

Mainokset

Myrskyisä, musta joulu?

Hatussa on ollut pitelemistä

Lokakuussa pohdittiin, tuleeko vuodesta 2013 yksi ”vähämyrskyisimmistä” vuosista ainakin pariin vuosikymmeneen. Lokakuun loppuun mennessä myrskypäiviä oli Suomen merialueilla kertynyt vain neljä kappaletta kun keskiarvon perusteella olisi ollut odotettavissa 13 myrskypäivää. Loppuvuosi päätti sitten korjata tätä suuntausta oikein urakalla. Marras-joulukuun aikana on Suomea riepotellut useampi melko voimakas syys/talvimyrsky. Oskarit, Einot ja Seijat ovat pitäneet huolta siitä, että myrskyt ovat olleet ihmisten huulilla.

Kuten usein vastaavien ”sääputkien” kanssa, on tullut useita kommentteja siitä, että tuulisuus on ollut monen mielestä merkittävässä kasvussa. Toki jos tarkastelujakso on muutamien kuukausien tai muutaman vuoden luokkaa, voi tällaiseen johtopäätökseen joku päätyä, mutta pidempiaikaisesta suuntauksesta on vaikea puhua. Suomen ilmastolle on tyypillistä, että vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Välillä on lauhempia talvia, välillä kylmiä talvia. Ajoittain on varsin tuulisia vuosia, ajoittain puhureita saa etsimällä etsiä.

Syyttäkää suursäätilaa

Tästä tuulisemmasta reilun kuukauden jaksosta saadaan ”kiittää” vallitsevaa suursäätilaa. Pidemmän aikaa Jäämerellä/P-Atlantilla on ollut varsin voimakasta matalapainetoimintaa. Tavanomaista suurempi ilmanpaine-ero on ollut valloillaan Pohjois-Euroopassa/Pohjois-Atlantilla eli matalapainevoittoista toimintaa pohjoisessa ja korkeapainetta etelämpänä. Näiden ilmanpaine-erojen vuoksi Pohjois-Euroopassa ilmavirtaus kävi useamman viikon ajan lännestä/luoteesta ja hiljattain enempi lännen/lounaan kantilta. Matalapaineita on saapunut enemmän tai vähemmän solkenaan kohti Fennoskandiaa. Tavanomaisesta poiketen osa matalapaineista on ollut vielä voimissaan tai jopa voimistunut aivan Suomen lähistöllä, vaikka tyypillisesti Suomi on ”matalapaineiden hautausmaa”.

Mistä tämä voimakkaita matalapaineita suosiva suursäätila sitten johtuu? Sen kun joku tietäisi. Käytännössä ilmakehäsysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen, joko suoraan tai epäsuoraan. Niinpä on mahdoton sanoa yhtä, kaiken taustalla olevaa syytä. Niin merijään laajuus, polaaripyörteen voimakkuus ja sen sijainti, ilmakehän sisäinen dynamiikka sekä lukuisat muut syyt vaikuttavat suursäätilojen muodostumiseen ja kestoon. Se kuitenkin on selvää, että suursäätila voi pysyä enemmän tai vähemmän samanlaisena pitkäänkin..tai sitten kertarysäyksellä muuttua päälaelleen.

Yleensä muutos tapahtuu yhden erittäin voimakkaan matalapaineen myötä, joka myllää ilmakehän uuteen kuosiin. Tämän taustalla voi olla polaaripyörteen hajoaminen. Sen taustalla puolestaan voi olla Rossby-aaltojen ylöspäin leviäminen ja dissipaatio stratosfäärissä. Tämä johtuu puolestaan pienistä aaltoluvuista ja… you get the idea. Toimittajien kysymys, että mistä tämä myrskyisä sää johtuu, saakin aluksi naamalle vienon hymyn, jota seuraa tuskaisa hiki 🙂 Eli halutaanko lyhyt, helppo selitys millä tiedolla kukaan ei mitään tee, vai halutaanko pitkä, loputon tarina jota kukaan ei ymmärrä…

Paljon melua nimistä

Seija-myrskyn jälkeen tullut ensimmäinen median yhteydenotto ei koskenut tuulen nopeuksia, myrskyjen syntyä tai vahinkojen laajuutta. Kysymys koski myrskyjen nimeämistä. Sama kysymys on viimeisen vuoden aikana toistunut USEAAN kertaan. Meteorologisesta näkökulmasta ainoa syy ”nimetä” myrskyjä on se, että kaikki tietäisivät mistä tapauksesta puhutaan. Jos small-talkia harrastaessa tulee puheeksi syyskuun 22. päivän myrsky vuonna 1982, ei välttämättä kovin moni tiedä mistä puhutaan. Entäpä marraskuun 16. päivän puhuri vuonna 1978? Helpottaisiko sanat Mauri ja Aarno? Muuta virkaa nimillä ei juurikaan ole.

Milloin myrsky pitäisi nimetä? Nykyään Ilmatieteen laitoksella ei ole mitään virallista käytäntöä myrskyjen tai rajuilmojen nimeämisen suhteen. Itse asiassa sillä ei ole mitään väliä sillä ne kaikkein merkittävämmät myrskyt kyllä jää itsestään ”elämään” kun pienemmät puhurit jäävät vuosien päästä unholaan. Hiljattain on tullut huomattua, että media on alkanut itsekseen nimeämään myrskyjä jo ennen mahdollisen myrskyn saapumista, vaikka ei ole vielä edes mitään varmuutta, että se tulee aiheuttamaan vahinkoja. Niinpä koko hulabaloo myrskyjen nimeämisestä tuntuu hieman hassulta.

Musta joulu?

Suuri sääkysymys tällä hetkellä on mustavalkoinen, eli miten käy joulun lumitilanteen kanssa. Tällä hetkellä on laajalti lumetonta maan etelä- ja länsiosassa. Lapista Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella lunta sen sijaan piisaa hiihtolatujen lanaamiseen.

Lumensyvyys 17.12.2013. Kuva: Ilmatieteen laitos

Vuosi sitten jouluna oli lunta koko maassa, mutta kaksi vuotta sitten maan länsiosassa vietettiin ns. mustaa joulua. Kyseinen loppuvuosi muistuttaakin kuluvaa myrskyjen ja lauhan säätyypin myötä. Kun tavanomaisesti ihmisten säämuisti on kuitenkin ehkä vain noin vuoden luokkaa, on tässä vertailun vuoksi lumensyvyyden ero vuoden 2012 vastaavaan aikaan.

Lumensyvyyden ero 17.12.2013 ja 17.12.2012 välillä.

Viime vuoteen verrattuna lunta on suuressa osassa maata selvästi vähemmän. Lähinnä Etelä-Lapista Kainuuseen ulottuvalla alueella sekä Käsivarren Lapissa lunta on viime vuotta enemmän. Kartta on pitkälti samansuuntainen jos verrataan poikkeamaa pitkän ajan keskiarvosta.

Lumensyvyyden poikkeama pitkän ajan keskiarvosta 17.12.2013.

Lunta on siis pääsääntöisesti tavanomaista vähemmän. Koska suursäätilassa ei ole odotettavissa suuria muutoksia lähiviikon aikana, on hyvin mahdollista, että maan etelä- ja länsiosassa vietetään mustaa joulua. Toisaalta yksikin matalapaine, joka kulkee Suomen eteläpuolitse viistäen voi tuoda valkean joulun koko maahan. Oma veikkaukseni on tällä hetkellä, että suurella todennäköisyydellä Oulusta Joensuuhun ulottuvan linjan pohjoispuolella on valkea joulu. Maan keskiosassa lukuun ottamatta P-Karjalaa mustan joulun todennäköisyys on 30-50% ja maan eteläosassa 60-80%.

Myrskyisä säätyyppi jatkuu

Mielenkiintoa riittää vielä myös myrskyjen suhteen. Suursäätila suosii edelleen varsin voimakkaita matalapaineita Brittein saarilta kohti Fennoskandiaa ulottuvalla alueella. Yksityiskohdat ovat vielä täysin auki, mutta on hyvin mahdollista, että jouluviikolla jossain päin Pohjois-Eurooppaan saadaan jälleen tuta myrskypuuskia ja mahdollisesti merkittäviäkin tuulivahinkoja. Aika näyttää miten käy.

Eino-myrsky

Voimakas matalapaine on matkalla kohti Suomea. Tuulivahinkoja on odotettavissa yleisesti maan keskiosassa ja sähkökatkot mitataan todennäköisesti kymmenissä tuhansissa kotitalouksissa.

Hilde/Eino myrsky

Parhaillaan lauantai-iltana Norjan rannikolle iskevä myrskymatalapaineen keskus liikkuu sunnuntaina Etelä-Lapin yli itään. Kovimmat tuulet koetaan matalapaineen keskuksen eteläpuolella taaksetaipuvan okluusiorintaman yhteydessä. Kovimmat tuulen puuskat maa-alueilla osuvat Pohjanmaan rannikolta kohti Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa ulottuvalle alueelle. Silti kauttaaltaan Etelä-Lapin eteläpuolella on hyvin tuulista ja paikalliset tuulivahingot ovat mahdollisia lähes kaikkialla maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Aikataulujen puolesta tuulisin jakso osuu maan länsiosassa aamuyöstä iltapäivään ja maan itäosassa aamusta alkuiltaan. Alla on jonkinlainen synteesi myrskyn vaikutusalueesta karttamuodossa.

eino_myrsky_matrix

Olosuhteet

Ennustetut tuulen puuskanopeudet ovat yleisesti yli 20 m/s, paikoin maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskat ylittävät 25 m/s. Etenkin rannikon läheisyydessä sekä mahdollisesti suurempien järvien rannoilla puuskat voivat olla kovimmillaan lähes 30 m/s.

”Einon” kaltaisia puuskanopeuksia havaitaan maan etelä- ja keskiosassa arviolta muutamien vuosien välein. Yleensä vastaavat puuskat osuvat myöhempään talveen, jolloin routa on ehtinyt ankkuroida puita tehokkaammin maaperään.

Roudaton sekä sateiden kyllästämä maaperä tarkoittaa, että tuulivahinkojen riski on selvästi kohonnut. Alla on alustava kartta marraskuun alkupuolen sademäärästä maakuntakohtaisesti. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa, alueilla joihin Eino-myrsky iskee, on saatu reippaasti keskimääräistä runsaammin sateita marraskuun alkupuolella. Olosuhteet ovat siis otolliset laajoillekin tuulivahingoille.

eino_sateet_580pxEpävarmuuksia

Numeeriset mallit ovat viimeisen vuorokauden aikana tulleet aika pitkälti yhteen voimakkaimpien tuulien alueen suhteen, vaikkakin GFS malli on hieman eteläisemmän alueen kannalla verrattuna ECMWF, HIRLAM ja Harmonie malleihin. Aikataulussa on muutamien tuntien heittoa suuntaan tai toiseen.

Suurimmat epävarmuudet liittyvät tyypilliseen tapaan myrskypuuskien voimakkuuteen. GFS mallin puuskaparametrisointi antaa sisämaan arvoksi ylimmillään noin 26 m/s. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF puuskaennuste näyttää noin 23-25 m/s. Tosin rannikon läheisyyteen molemmat antavat kovempia lukemia. Nämä puuskaparametrisoinnit eivät aina anna parasta kuvaa todellisista puuskanopeuksista. Oleellista onkin arvioida, että kuinka korkealta kovat tuulet voivat sekoittua pintaan saakka. Tässä malliluotaukset ovat tärkeä työkalu, joiden avulla meteorologi voi arvioida tuota hyvin sekoittuneen kerroksen korkeutta ja maksimituulta mikä tuossa kerroksessa voi sekoittua pintaan saakka.

En valitettavasti ole tämän päivän osalta pystynyt näkemään muiden kuin GFS mallin luotauksia, mutta eilen perjantaina osa malleista sai hyvin sekoittuneen kerroksen ulottumaan 1-1,5 km korkeuteen, mikä marraskuulle olisi aikamoinen saavutus. Tällä tavoin puuska-arvioiksi olisi saatu jopa 27-28 m/s. GFS:n tuorein malliluotaus ei ole sieltä kaikkein sekoittuneimmasta päästä vaan on hieman stabiilimpi. Mutta koska vain muutamien satojen metrien korkeudelta löytyy jo varsin kovia tuulia, puhumattakaan yli kilometrin korkeudella puhaltavista puhureista, on olemassa riski, että näitä ylempien kerrosten 25-30 m/s tuulia pääsee paikoin sekoittumaan pintaan saakka. Epävarmuutta siis kuitenkin on hyvin sekoittuneen kerroksen korkeuden suhteen, mikä pitkälti määrää puuskien voimakkuuden maanpinnalla. Alla on GFS mallin pääajon ja ECMWF parviajojen mediaaniennuste puuskien osalta.

eino_gfs_580px

Sunnuntaina klo 8 arvioidut puuskanopeudet GFS mallin perusteella.

eino_ecmwf

ECMWF parviajojen mediaani puuskanopeuksien osalta.

Vaikutukset

Mikäli ennusteet toteutuvat kuten on arvioitu, on tiedossa siis yleisesti tuulivahinkoja maan keskiosassa niin myrskypuuskien kuin roudattoman ja kostean maaperän vuoksi. Myrsky ei todennäköisesti ole yhtä voimakas kuin Tapani-myrsky joulukuussa 2011, mutta ehkä sitä seurannut Hannu-myrsky olisi parempi vertailukohta. Sähköttömiä asiakkaita tulee oman mututuntuman perusteella olemaan yhteensä 50 000-100 000 suuruusluokkaa (pahimmassa skenaariossa mahdollisesti 100 000-200 000) ja syrjäisimmillä seuduilla sähköt saattavat olla poikki yli vuorokauden. Myrsky ei ennusteiden valossa ole päätymässä koko maan mittakaavassa myrskyjen kaikkein raskaimpaan sarjaan, mutta paikallisesti pahimmilla alueilla se varmaan tullaan muistamaan pitkään.

Jos myrsky olisi saapunut vuorokautta ennen, olisi se osunut samalle päivälle kuin Aarno-myrsky tasan 35 vuotta sitten (1978). Aarno myllersi maisemaa uusiksi myös maan länsiosassa, mutta ehkä aavistuksen etelämpänä kuin mitä ”Einon” on ennakoitu.

Itse otan myrskyn vastaan Pirkanmaan pohjoisosassa, joten katsotaan mitä omaan tuulimittariin tarttuu lukemiksi.

PS. myrskyvaroitus.com -sivusto on valitettavasti edelleen alhaalla. Sivustolle kohdistui hakkerointi tai muu vastaava teko aiemmin syksyllä minkä vuoksi kaikki sisältö hävisi palvelimelta. Sivustoa on jouduttu rakentamaan uudelleen vanhan sivustokopion avulla ja samalla sivuston alusta päivitetään kerralla uusiin kuosiin. Myrskyvaroitus.com pyritään saada näkyville mahdollisimman nopeasti, mutta työ on hidasta manuaalityötä, jota ylläpitäjät tekevät vapaa-ajallaan.

Lumipyry tuo talven

Talvi on odotuttanut itseään

Marraskuu on ollut hyvin leuto. Ennen kuukauden viimeisiä päiviä oli koko maan keskilämpötila yli 3,5 tavanomaista korkeampi. Viimeisten 50 vuoden aikana on Suomessa ollut ainoastaan noin neljä leudompaa marraskuuta samalla ajanjaksolla mitattuna. Tosin kuukauden lopun kylmät päivät varmaan tuovat lukemia hieman alaspäin, mutta silti marraskuusta 2012 tulee muodostumaan selvästi tavanomaista leudompi.

Terminen talvi alkoi Lapissa tyypillisiin aikoihin eli lokakuun puolessa välissä. Sen jälkeen talvi on alkanut myös koillismaalla ja paikoin Kainuussa, P-Savossa sekä P-Karjalassa. Sen sijaan suurin piirtein Oulusta Savonlinnaan ulottuvan linjan etelä- ja länsipuolella termisen talven alkua on saatu odottaa näin marraskuun loppupäiviin saakka. Niinpä tämän linjan tuntumassa termisen talven alku on noin 3,5 viikkoa ”myöhässä” kun taas Lounais-Suomessa ollaan lopulta noin viikko ”myöhässä”.

Polaaripyörre huojuu

Tuoreimmat ennusteet näyttävät siltä, että talvi näyttää lopulta siis alkavan myös etelässä. Taustalla on länsivirtauksen heikkeneminen, jolloin ilmavirtaus pääsee puhaltamaan meille idästä, josta sitä kylmää ilmaa näin talvisin yleensä tuppaa vyörymään. Taustatekijöiden taustalla on vielä ns. polaaripyörteen heikkeneminen. Kyseessä on arktiksen (ja myös antarktiksen) yllä oleva näkymätön pyörre, joka tavallaan pitää kylmän ilman jumissa. Talven mittaan näillä alueilla ei siis aurinko lämmitä ja alue jäähtyy voimakkaasti, jolloin itse pyörrekin voimistuu. Mikäli arktinen polaaripyörre on voimakas, tarkoittaa se yleensä voimakasta länsivirtausta ja lauhaa sekä epävakaista säätä meille P-Eurooppaan. Mikäli pyörre on heikko, voivat itäiset virtaukset puskea kylmää ilmaa meille Siperiasta.

Polaaripyörre alkoi vahvistua selvästi marraskuun aikana ja ainakin osittain sen myötä meillä siis vallitsi lauha säätyyppi. Nyt kuukauden lopuilla on stratosfäärin ennusteissa ollut näkyvillä polaaripyörteen osittainen kahtiajakautuminen.

30 hPa lämpötila ja korkeus. Vasemmalla analyysi 23. marraskuuta, keskellä ennuste joulukuun 1. päivälle ja oikealla ennuste joulukuun 7. päivälle. Kuvat: ECMWF/DWD/FU Berlin

Kuvasarjasta nähdään, että pyörre on parhaillaan hajoamassa eräänlaiseksi dipoliksi. Tämä on ainakin osittain syynä sään kylmenemiselle. Mielenkiintoista on sen sijaan mitä tapahtuu noin viikon päästä. Sekä GFS että ECMWF mallit ennustavat, että polaaripyörre ”sulautuisi” jälleen yhtenäisemmäksi pyörteeksi, tosin se näyttää olevan hieman sijoiltaan eli painottuvan matalemmille leveysasteille Euroopan ja Pohjois-Amerikan väliin. Mitä tämä tarkottaisi Suomen sään kannalta? Sitä on vaikea sanoa. En kuitenkaan vielä menisi julkistamaan koko joulukuuta erittäin kylmäksi ja kuivaksi kuukaudeksi. Asetelma saattaisi johtaa siihen, että matalapainetoiminta voisi joulukuun puoliväliin mennessä jälleen aktivoitua P-Atlantilla, mutta matalapaineiden reitti saattaisi olla totuttua eteläisempi. Eli vaikka länsivirtaus olisi voimakas, olisi se ”vanhojen hyvien talvien” kaltaisesti melko etelässä. En pitäisi ihmeenä, että Keski-Eurooppa saisi niskaansa muutaman voimakkaan myrskyn joulukuun aikana. Mutta ilmakehän sisäinen dynamiikka on niin monimutkainen asia, että lähes kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia joulukuun loppupuolen ja talven osalta. Ainut asia mikä on selvää on se, että pitkien ennusteiden tekeminen on tällä hetkellä haastavaa, ellei jopa turhaa. Paljon riippuu siis siitä, että miten polaaripyörre käyttäytyy tämän (hetkellisen) hajoamisen jälkeen.

Lumimyrsky lamauttaa liikenteen

Parhaillaan (ke-iltana) korkeapaineen selänne yltää Venäjältä Pohjois-Suomeen. Samalla laaja matalapaine vallitsee Italiasta kohti Baltiaa ulottuvalla alueella. Lähipäivien aikana tuo matalapaineen alue on pyrkimässä kohti pohjoista, mutta vastassa on vahvistuva korkeapaine. Etelästä tuleva lauha, kostea ilmamassa on siis törmäämässä pohjoisessa olevaan kuivaan ja kylmään ilmamassaan. Tämä vyöhyke näyttää osuvan Suomen eteläosaan, joka tarkoittaa hyvin barokliinistä vöyhykettä, sateita ja tuulta.

Ennusteissa on ollut paljon epävarmuuksia eikä vieläkään kaikki yksityiskohdat ole selvillä. Silti keskiviikko-illan näkemyksen mukaan torstaina on odotettavissa lumisadetta Pohjois-Lapin lisäksi maan eteläosaan. Etelässä sade yltää hieman pidemmälle sisämaan puolelle kuin keskiviikkona. Todennäköisimmin lumisateet painottuvat Pori-Kotka linjan eteläpuolelle. Suurimmat sademäärät ovat arviolta Porvoo-Hanko rantaviivalla, josta Hangon suunnalla lunta voi kertyä ehkä enimmillään noin 10 cm. Tilanne on hyvin herkkä pienille pohjois-etelä-suuntaisille muutoksille. Voi myös olla, että sankimmat lumisateet pysyvät torstaina aivan rannikon edustalla merellä. Veikkaanpa, että pk-seudulla on to-iltana noin 5 cm lumikerros.

Perjantaina hyvin tuulista

Perjantaille mentäessä aletaan puhumaan aivan eri mittakaavan luvuista. Etelä-Euroopasta nouseva matalapaineen osakeskus saavuttaa Baltian perjantain vastaisena yönä. Tämän myötä itätuuli alkaa voimistua, saavuttaen Suomenlahdella myrskylukemat mahdollisesti jo myöhään torstaina illalla. Tuuli on merellä voimakkaimmillaan perjantaina aamulla, jolloin saatetaan yltää kovan myrskyn status. Tuorein GFS mallin ajo nimittäin ennustaa 25-26 m/s keskituulta kun taas ECMWF pitää painegradientin hieman heikompana ja tuo merelle noin 20-21 m/s keskituulta. HIRLAM ennakoi näiden välistä 22-24 m/s keskituulta. Itse pidän ECMWF ennustamia keskituulia liian heikkoina eli HIRLAMin ja GFS:n välinen 22-25 m/s tuntuu olevan tällä hetkellä paras kompromissi.

Tuuli tulee olemaan melko todennäköisesti vaarallisen voimakasta myös maa-alueilla. Puuskaisinta tuuli on maan eteläosassa, mutta myös maan keskiosassa on perjantaina tuulista ja yksittäiset vahingot ovat täällä mahdollisia. Suurimmat haasteet painottuvat kuitenkin maan eteläosaan eli Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Uudenmaan maakuntiin. Siinä missä ECMWF piti merellä keskituulen maltillisempana, saa malli puuskiksi yleisesti noin 20 m/s ja paikoin jopa 26 m/s. GFS malli tuo 20 m/s puuskia selvästi pohjoisemmaksi, aina Pohjanmaalle saakka. Etelässä puuskat ovat GFS:n mukaan 20-25 m/s. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tietäisi se melko laajalti tuulivahinkoja. Maaperä on vielä märkä eikä tämä pikkupakkanen ehdi kehittää routaa käytännössä lainkaan. Niinpä puut tulevat reagoimaan tuuleen kuin maaperä olisi vielä syksyinen. Lisäksi tilannetta hankaloittaa tuulen suunta joka käy itä/koillisesta maa-alueilla. Tämä poikkeaa siis tyypillisen puhurin suunnasta ja puut eivät ole tähän tottuneita. Edellisen kerran vastaavanlainen tilanne oli marraskuussa 2008, jolloin hyvin syvä etelästä noussut matalapaine toi runsaita lumisateita ja myrskypuuskia. Tuolloin sähköttä oli yli 50 000 kotitaloutta. Niinpä jos ke-illan ennusteet toteutuvat, on odotettavissa ainakin joitakin kymmeniä tuhansia kotitalouksia ilman sähköä.

Pidätän kuitenkin oikeuden muutoksiin, sillä ei olisi ensimmäinen kerta, että mallit ennakoivat voimakasta myrskyä muutamaa vuorokautta ennen, jotta voisivat sitten juuri ennen h-hetkeä heikentää ennusteita selvästi.

Lumisade voi olla erittäin sakeaa

Ja kun kerta laitetaan ”bileet pystyyn” niin tarvitaanhan siihen vielä kunnon lisämauste mukaan. Potentiaalisten myrskypuuskien kukkuraksi niskaan ollaan linkoamassa liuta lunta. Etelästä saapuvan osakeskuksen myötä rintamavyöhyke saa uutta energiaa ja lumisateet voimistuvat selvästi perjantain vastaisena yönä etelärannikolla. Lumisadetta onkin sitten tiedossa lähes koko loppupäiväksi maan eteläosassa ja myöhemmin keskiosassa. HIRLAM tuntuu tuovan heikoimmat lumisateet, enimmillään noin 10-15 mm vedeksi muutettuna. ECMWF tuo yleisesti yli 10 mm, lounaisrannikolla paikoin yli 20 mm/vrk. Kokonaisuutena veikkaus on, että lunta kertyy to-illasta la-iltaan etelärannikolle enimmillään 10-40 cm, josta paras arvio on noin 20-25 cm. Huomattavaa on, että tyypillisesti tällaisissa tilanteissa lumensyvyyksissä voi olla suuriakin paikallisia eroja. Ensinnäkin meren voimistamat konvektiosolut saattavat ajautua hyvin kapealle vyöhykkeelle mantereella. Lisäksi tuulen kinostama lumi voi johtaa avonaisilla alueilla melko vähäiseen lumensyvyyteen kun taas muualla kinokset saattavat olla selvästi korkeampia.

Tällä hetkellä to-illan ja la-illan välisen ajanjakson pahimman skenaarion mahdollinen haitari on siis etelärannikolla: lunta noin 10 cm ja puuskat kovimmillaan 17-20 m/s tai lunta 40 cm ja puuskat 26 m/s. Haitari on siis vielä melkoinen, mutta potentiaali erittäin pahoille liikenneongelmille on olemassa sillä puuskainen tuuli kinostaa lunta hyvin tehokkaasti. Tämä on myrkkyä niin juna- kuin raitiovaunuliikenteelle, koska vaihteet tukkeutuvat nopeasti pöllyävän lumen johdosta. Tieliikenne on pahimman skenaarion toteutuessa erittäin suurissa vaikeuksissa todennäköisesti jo perjantain aamuliikenteessä ja sama meno jatkuu todennäköisesti iltapäivälläkin. Niinpä autolla Etelä-Suomessa (etenkin etelärannikolla) liikkuvien kannattaa tehdä varasuunnitelmat perjantain varalle mikäli näyttää siltä, että pahin toteutuu.

Tilanne on siis vielä herkkä muutoksille, etenkin perjantain suhteen. Niinpä kannattaa vielä torstaina tarkistaa tuoreimmat ennusteet sekä varoitukset televisiosta ja Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilta.

Lumipyryssä taistelua Helsingin Töölössä 23. marraskuuta 2008.

Supermyrsky Sandy

Suomen lööppimedia on käyttänyt silloin tällöin termiä ”supermyrsky” vaikka odotettavissa olisi ollut aivan tavallinen myrsky. Nyt lokakuun lopulla sitä on ehkä jopa soveliasta käyttää, mutta ei Suomessa vaan Yhdysvalloissa.

Trooppinen hirmumyrsky Sandy

Sandy on Atlantin hurrikaanikauden 18 nimetty trooppinen myrsky (sen jälkeen syntyi vielä Tony). Kausi on tähän mennessä ollut tunnetun historian jaetulla kolmannella sijalla trooppisten myrskyjen määrässä. Kakkossijaa pitää vuosi 1933 (21 trooppista myrskyä) ja ykkösenä on vuoden 2005 huikea kausi, jolloin esiintyi 28 trooppista myrskyä.

Trooppisten myrskyjen reitit 2012. Kuva: Wikipedia

Maanantaina 22. lokakuuta Yhdysvaltain ”National Hurricane Center” antoi trooppiselle matalapaineelle nimeksi Sandy, joka syntyi Karibian eteläosiin saapuneesta trooppisesta aallosta. Se lähti hiljalleen liikkumaan kohti pohjoista ja voimistui 1. kategorian hurrikaaniksi ennen iskeytymistään Jamaikaan ja 2. kategorian hurrikaaniksi ennen Kuubaan osumistaan.

Myrsky on tähän mennessä aiheuttanut ainakin 68 ihmisen kuoleman, näistä 51 Haitissa. Haiti on yksi maailman myrskyalttiimmista maista, sillä sen vuoristot ja niiden puista hakatut rinteet saavat aikaan merkittäviä tulvia ja mutavöyryjä. Köyhä maa ei pysty suojautumaan merkittäviä sateita vastaan, etenkin kun valtava määrä ihmisiä on vielä teltoissa ja muissa tilapäismajoituksissa vuoden 2010 maanjäristyksen seurauksena.

Kuuba on lähes Haitin vastakohta, sillä siellä hirmumyrskyihin varautuminen on maailman kärkipäätä pakollisine evakuointeineen. Silti 2. kategorian hurrikaani Sandyn seurauksena 11 ihmistä menetti henkensä.

Saavuttuaan uudelleen meren ylle Kuuban jälkeen Sandy on taistellut kuivaa ilmaa ja kasvanutta tuuliväännettä vastaan. Välillä se heikkeni trooppiseksi myrskyksi. Tämän taistelun myötä myrskyn rakenne ei ole enää hirmumyrskyille tyypillisen kompakti tai spiraalimainen. Tämä muutos on aiheuttanut sen, että myrsky on laajentanut huomattavasti voimakkaiden tuulien laajuutta. Nyt sunnuntai-iltana Suomen aikaa hirmumyrskytuulet ulottuvat noin 280 km myrskyn silmän ulkopuolelle ja trooppisen myrskyn kaltaiset tuulet huikeat 835 km silmästä ulospäin. Sandy on näillä lukemilla yksi isoimmista hurrikaaneista ikinä. Yhdysvalloissa hirmumyrskytuulet tarkoittavat 33 m/s ja trooppisen myrskyn tuulet 17 m/s kun tarkastellaan tuulen yhden minuutin keskiarvoa. Meillä Suomessa käytetään keskituulen määritelmässä 10 minuutin keskiarvoa, joten itse asiassa rajat olisivat meikäläisin standardein suunnilleen 29 m/s ja 15 m/s (korjauskerroin 0,88).

Hurrikaani Sandy Pohjois-Atlantilla sunnuntaina illalla 28.10.2012. Kuva: NOAA

Myrskyn tuulikenttä on siis huomattavasti laajempi kuin tyypillisessä hurrikaanissa. Tämä tarkoittaa sitä, että myrsky pystyy liikuttamaan selvästi suurempaa vesimassaa kuin pienempi myrsky. Tällä saattaa olla erittäin vakavat seuraamukset Yhdysvaltain itärannikolla.

Extratrooppinen myrsky Sandy

Sandy on matkalla pohjoiseen ja samalla se alkaa kohdata epäsuotuisat olosuhteet trooppisen luonteensa säilyttämiseksi. Käytännössä se tulee muuntumaan ainakin osin ns. extratrooppiseksi myrskyksi eli samanlaiseksi matalapaineeksi kuin mitä meillä Suomessa havaitaan.

Erot ovat periaatteessa seuraavat (vasemmalla trooppinen myrsky/oikealla extratrooppinen myrsky):

  • Lämmin ydin/kylmä ydin
  • Voimakkaimmat tuulet aivan keskuksen ympärillä/voimakkaimmat tuulet selvästi laajemmalla alueella myrskyn ympärillä
  • Energialähteenä lämmin merivesi/energialähteenä muun muassa horisontaaliset lämpötilaerot
  • Ei rintamia/kylmät- ja lämpimät rintamat

Extratrooppiset myrskyt ovat yleensä laajempia kuin niiden trooppiset vastineensa. Tässä tapauksessa Sandy tulee entisestään laajentamaan myrskytuuliensa kattavuutta ennen rantautumistaan.

Supermyrsky Sandy

Trooppiset myrskyt liikkuvat Pohjois-Atlantilla niin, että ne yleensä ensin syntyvät länteenpäin liikkuvista ilmakehän häiriöistä ja saapuessaan Karibian tuntumaan ne hiljalleen tempautuvat korkeammilla leveysasteilla liikkuvien matalapaineiden kyytiin ja siten matkaavat ensin pohjoiseen ja lopulta itään eli takaisin merelle kohti Eurooppaa. Kun trooppiset otukset kulkeutuvat tarpeeksi pohjoiseen, ne alkavat saavuttaa suurien horisontaalisten lämpötilaerojen alueet, jolloin myrsky siis muuntuu trooppisesta hirmumyrskystä extratrooppiseksi matalapaineeksi. Tässä prosessissa myrskyn pintailmanpaine yleensä nousee, mutta joskus se voi myös laskea. Tällaisissa tilanteissa alkuperäinen trooppinen myrsky on saattanut olla heikompi, mutta muuntumisen myötä myrsky saattaa voimistua huomattavasti. Tämä muutos tapahtuu tyypillisesti kaukana merellä eikä se yleensä vaikuta maa-alueilla.

Sandyn tapauksessa muutos on tapahtumassa hyvin lähellä Yhdysvaltain itärannikkoa maanantain aikana. Erikoisen tapauksesta tekee sen, että tällä kertaa muunnoksen aikana myrsky kulkeekin Pohjois-Atlantilta takaisin länteen kohti Yhdysvaltain rannikkoa, eikä jatka länsivirtauksen saattelemana kauas merelle. Supermyrsky nimitys johtuu ehkä osittain siis siitä, että myrskystä saattaa kehittyä eräänlainen hybridi, jolla on vielä trooppisia piirteitä, mutta myös extratrooppisia piirteitä, jotka yhdessä saavat aikaan erittäin ison ja voimakkaan matalapaineen, joka uhkaa kymmenien miljoonien ihmisten arkea.

Sandyn keskuksen merenpintapaine oli pitkään 960-970 hPa luokkaa, mutta nyt se on vielä saanut kehitettyä uutta ukkostoimintaa myrskyn ytimen lähelle ja ilmanpaine on jälleen ollut laskussa. Parhaillaan ilmanpaine on 951 hPa ja ennustemallit ennakoivat, että se saattaa laskea vielä jopa 945 hPa tienoille myrskyn muuntautuessa osittain extratrooppiseksi maanantain kuluessa.

National Hurricane Centerin su-iltana tehty ennuste myrskyn ”silmän” reitistä. Kuva: National Hurricane Center

Tällä hetkellä ennusteet näyttävät, että Sandy rantautuu New Yorkista etelään eli New Jerseyn osavaltioon. Tämä tietäisi myös New Yorkin kaupungille kaikkein pahinta mahdollista vaihtoehtoa. Tuulet liikkuvat myrskyn keskuksen ympärillä vastapäivään, joten reitin oikealla puolella tuulet puhaltavat kohti rannikkoa tarkoittaen sitä, että tuulen ja alhaisen ilmanpaineen työntämänä valtaisa vesimassa painautuu kohti itärannikkoa juuri New Yorkin tienoilla.

Vaikutukset

Yhdysvaltalaiset kollegat arvioivat, että Sandy tulee melko todennäköisesti aiheuttamaan useiden miljardien dollarien vahingot. Vahingot tulevat johtumaan niin runsaista sateista, meriveden noususta kuin voimakkaista tuulista.

Tuulet

Tyypillisesti hurrikaanin voimakkaat tuulet vaikuttavat melko pienellä alueella silmän ympärillä ja niinpä tuulet eivät yleensä aiheuta suurinta taloudellista vahinkoa. Sandyn tapauksessa tuulet eivät ole lähelläkään yhtä voimakkaita kuin joissakin erittäin voimmakkaissa hurrikaaneissa, mutta sen sijaan tuulet tulevat kattamaan erittäin suuren alueen. Yhdysvaltain itäosassa maaperä on luonnollisesti vielä sula, osin märkä ja puissa ovat vielä pääosin lehdet tallessa. Niinpä tuulet pääsevät tarraamaan lehtipuihin tehokkaasti ja kaatamaan ne kumoon. Ennustetut puuskat ovat useiden osavaltioiden alueella 30 m/s luokkaa eli samoissa lukemissa kuin mitä meillä oli Tapani-myrskyssä. Esimerkiksi New Yorkiin ennustetut puuskat ovat paikallisen säätoimiston mukaan 31 m/s. Euroopan keskuksen mallin tuoreimman ajon mukaan New York saisi jopa 38 m/s puuskia ja keskituulen nopeus 100 metrin korkeudella olisi 29 m/s. Voitte vain kuvitella miltä tuntuisi oleskella myrskyn aikana New Yorkin korkeissa pilvenpiirtäjissä (joiden ikkunat saattavat kärsiä ilmassa lentävistä tavaroista).

Roudaton maa, lehdet puissa ja päälle yleisesti 30 m/s puuskia –> Johns Hopkins yliopisto ennakoi, että noin 10 miljoonaa ihmistä (tai enemmän) tulee olemaan ilman sähköjä. Sähkökatkot saattavat hyvinkin kestää viikon niiden laajuuden vuoksi. Pelkästään tuulivahingoista saattaa kertyä miljardien dollareiden vahingot.

Sateet

Maaperä ei ole erityisen kyllästetty vedellä ennen Sandyn saapumista (toisin kuin vuosi sitten hurrikaani Irenen kohdalla). Silti sademäärät tulevat olemaan melko merkittäviä (noin 100-250 mm) ja sisämaan jokien ja järvien tulvimista tulee esiintymään. Appalakit tulevat saamaan sateet osin lumena ja paikoin lunta voi kertyä useita kymmeniä senttiä.

Meriveden nousu

Tämä tulee todennäköisesti olemaan suurin huoli. Kuten aiemmin tuli todettua, Sandy on jo nyt erittäin laaja myrsky ja se laajenee vielä entisestään. NOAA:n H*Wind tuote arvioi sunnuntai-illan analyysin perusteella Sandyn tuulten tuhoisuudeksi 2,5 kun asteikon ylin arvo on 6. Sen sijaan myrskyvuoksen tuhoisuudeksi analyysi arvioi jopa 5,8/6. Edes hurrikaanit Katrina, Camille tai Andrew eivät päässeet yhtä korkeisiin lukemiin. Merivesi ei tule nousemaan läheskään yhtä paljon kuin hurrikaani Katrinassa, mutta Sandyn tapauksessa merivesi nousee myrskyn vaikutuksesta erittäin laajalla alueella yli metrin, paikoin jopa kolme-neljä metriä.

Todennäköisyys (%), että merivesi nousee myrskyn vaikutuksesta kolme jalkaa (noin 0,9 metriä). Kuva: National Hurricane Center

Suurin meriveden nousu uhkaa New Yorkin ympäristöä. Reilu vuosi sitten hurrikaani Irene nosti meriveden korkeutta Manhattanin eteläpuolella noin 4,1 jalkaa eli 1,25 metriä. Myrsky osui melko lähellä vuorovesi-ilmiön tuomaa luonnollista huippua, joten näiden yhdistelmänä merivesi nousi noin kaksi metriä keskimääräisen merivedenkorkeuden yläpuolelle. Noin 15-30 cm korkeampi vedenkorkeus olisi johtanut siihen, että merivesi olisi päätynyt New Yorkin metrotunneleihin.

Tällä kertaa GFS säämallista laskettujen ennusteiden perusteella Sandy tulee nostamaan meriveden korkeutta Manhattanin ympäristössä noin 5-6 jalkaa eli 1,5-1,8 metriä. Tämä olisi siis selvästi korkeammalle kuin Irenen tapauksessa. Suurin kysymys kuuluukin: osuuko myrskyn aiheuttama meriveden nousun maksimi samaan aikaan kuin vuorovesi-ilmiön tuoma maksimi?

Ennuste meriveden korkeudesta GFS-mallin su-iltapäivän ajon perusteella. Kelta-oranssi: myrskyvuoksi, vihreä: vuorovesi-ilmiö, punainen: toteutunut korkeus, musta: ennustettu meriveden korkeus, MSL=meriveden korkeuden keskiarvo, MLLW: ”mean lower low water”. Kuva: NWS

Vuorovesi-ilmiön maksimit ovat New Yorkin edustalla maanantaina klo. 21:00 sekä tiistaina 09:00 paikallista aikaa. Minimi on puolestaan näiden välissä noin yhdeltä yöllä tiistaina paikallista aikaa. Ero vuorovesimaksimin ja minimin välillä on hyvin merkittävä: noin viisi jalkaa eli noin 1,5 metriä. Ratkaisevaa on siis se, että osuuko Sandyn tuoma myrskyvuoksi lähellä maanantai-illan vuorovesimaksimia vai lähempänä yöllä yhdeltä esiintyvää minimiä.

Jos pahin skenaario toteutuu ja myrsky iskee rannikolle ma-iltana paikallista aikaa, voi merivesi nousta Manhattanin eteläosan ympärillä noin 8,3 jalkaa eli 2,5 metriä keskimääräistä korkeammalle. Tässä skenaariossa merivesi tulvisi New Yorkin metrotunneleihin (mikäli niitä ei saada suojattua) ja useat rantatiet ja tunnelit jäisivät veden alle. Climate Centralin interaktiivisen kartan perusteella pelkästään New Yorkin kaupungissa yli 300 000 ihmistä asuisi alueilla, joihin merivesi saattaisi tällöin nousta.

Jos merivesi päätyy New Yorkin metrotunneleihin, kustannukset ovat lähes varmasti miljardeja dollareita. Viime vuoden Irene hurrikaaniin liittyen tohtori Klaus H. Jacob Columbia Universitystä arvioi, että jos merivesi olisi noussut Irenen yhteydessä 30 cm korkeammalle, olisivat taloudelliset vaikutukset olleet jopa 55 miljardia dollaria. Nyt on hyvin mahdollista, että tuo ”tarvittava” 30 cm tulee Sandyn myötä toteutumaan. Kaikki riippuu nyt myrskyn ajoituksesta.

Yhteenveto

On täysin selvää, että Sandy tulee aiheuttamaan mittavia vahinkoja Yhdysvaltain itäosissa. Suurimmat ihmishenkiä uhkaavat tekijät ovat voimakkaiden puuskien kaatamat puut, sekä paikoin rannikkoseuduilla asuvia uhkaava meriveden nousu. Samat tekijät tulevat vastaamaan myös valtaosasta taloudellisista vahingoista. Vaikutukset tulevat olemaan niin välittömiä kuin välillisiäkin. Myös poliittiset vaikutukset presidentin vaalien lähestyessä ovat seuraamisen arvoisia.

Sandya voidaan siis hyvällä syyllä arvioida ”supermyrskyksi” jo etukäteen. Siinä on monta meteorologista tekijää, joita tullaan tutkimaan vielä vuosienkin päästä. Välittömät vaikutukset saattavat kestää viikon tai pahimpien vahinkojen tapauksessa jopa useita viikkoja. On todennäköistä, että tämä myrsky tullaan muistamaan vielä monen, monen vuoden päästä.

Seuraa netissä

  • Tässä postauksessa tärkeimpänä lähteenä on ollut Dr. Jeff Mastersin loistava Wunderblog-sääblogi. Sitä kannattaa seurata tuoreimpien tietojen suhteen.
  • The Battery-havaintoasemaan lasketut meriveden korkeusennusteet. (Hurrikaani Irene nosti meriveden 9,5 jalkaan yli MLLW:n. Mikäli Sandy yltää 10-10,5 jalkaan yli MLLW:n, metrotunnelit saattavat tulvia.
  • USA:n Ilmatieteen laitoksen New Yorkin paikallistoimiston sivustot.
  • Hurrikaanikeskuksen sivusto

Asta II

Kesän kovimmat ukkoset riehuivat la-illan ja ma-illan välisenä aikana. Samalla kesän salamatilastot ampaisivat kertaheitolla monta pykälää ylöspäin.

Salamatilastot ”kaunistuivat”

Ukkoskesästä näytti tulevan ”umpisurkea” ja vielä ennen viikonloppua salamatilastot näyttivät lähes poikkeuksellisen vähäisiltä. Viikonloppu korjasi tilastoja huomattavasti, mutta silti salamamäärissä kesä on vielä alle keskiarvon.

Kuvat: Ilmatieteen laitos
Värit perustuvat salamaniskun ajankohtaan (UTC).

Noin kahdessa vuorokaudessa Suomessa paikannettiin hulppeat 35 000 maasalamaa eli selvästi enemmän kuin aiemmin kesällä yhteensä. Ensimmäinen voimakas ukkonen saapui la-su välisenä yönä lounaasta, josta alue laajeni kattamaan suuren osan maan etelä- ja keskiosaa länsipainotteisesti. Yön ja aamun ukkoset olivat ns. kohokonvektiota eli ukkoset saivat energiansa ilmakehän ylemmistä kerroksista, ei maanpinnan läheltä. Yöluotauksen perusteella ukkoset imaisivat lämpöä ja kosteutta noin 1,5-2 km korkeudelta.

Myöhemmin iltapäivällä kehittyi suunnilleen Kokkola-Tampere linjasta koilliseen voimakkaita ukkoskuuroja, jotka saivat energiansa maanpinnan läheltä. Yleisesti ottaen pinnasta ponnistavat ukkoset ovat etenkin tuulisuudeltaan voimakkaampia kuin ns. kohokonvektio. Useista soluista saattoi sataa myös melko isoja rakeita, vaikka nollaraja oli lämpimästä ilmamassasta johtuen lähes 4 km korkeudella. Iltapäivällä tehty Jokioisten luotaus antoi yhden hulppeimmista ukkosluotauksista mitä Suomessa on tehty. Energiamäärä pinnasta ponnistavalle konvektiolle oli jopa 2300 J/kg eikä konvektion estävää tulppaa ollut käytännössä lainkaan. Niinpä syy miksi Jokioisten seudulla luotaus ei realisoitunut voimakkaisiin ukkoskuuroihin löytyy ilmeisesti käynnistävän tekijän puutteesta eli alueella ei ollut mitään pakotetta, mikä olisi saanut ukkoskuurokehityksen käynnistymään.

Sunnuntaina illalla tehty Jyväskylän luotaus näytti niin ikään hyvin suuria energiamääriä. Pintapaketille käytettävissä oleva potentiaalienergia oli hieman alle 1900 J/kg, mutta luotauksesta löytyi syvän kostean konvektion ehkäisevä kerros (alla olevassa kuvassa oleva sininen alue). Eli Jyväskylässä oli kohtalainen, 29 J/kg, määrä tulppaa. Jos joku joskus ihmettelee, että miksi ukkoset jäivät tulematta, niin tässä ihan esimerkkinä, että kuinka pienestä tilanne voi joskus olla kiinni. Muokkaamalla luotauksen pintalämpötilaa kahdella asteella lämpimämpään, häviää tuo esto lähes tyystin ja ukkoskuuroilla olisi huomattavasti helpompi työ nousta taivaalle. Eli tässä tapauksessa kahden asteen lämpeneminen olisi merkinnyt jo paljon tai sitten olisi tarvittu tarpeeksi voimakas pakote, joka olisi runnonut pinnassa olevat ilmapaketit tuon konvektiivisen eston läpi. Tällainen pakote voisi olla esimerkiksi säärintama, joka nostaa ilmaa ylöspäin. Tässä näin välipalana ukkosennustamisen hankaluutta.

Jyväskylän iltaluotaus 29.7.2012. Yllä alkuperäinen luotaus, alla modifioitu luotaus, jossa pintalämpötilaa on nostettu kaksi astetta. Punainen alue on positiivisen CAPE:n kerros ja sininen negatiivisen.

Asta II

Tasan kaksi vuotta alkuperäisen Asta-rajuilman jälkeen saapui jälleen voimakas mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä Suomeen yön tunteina. Kyseinen ukkosalue muodostui jo kaukana Liettuan ja Puolan tienoilla päivän aikana. Siitä se saapui Lounais-Suomeen ja jatkoi matkaansa pohjoiseen viimein heikentyen maan keskiosassa. Alla on tutka-animaatio kyseisestä ukkosjärjestelmästä. Välillä ukkonen näyttäisi tutkan mukaan heikkenevän, mutta kyseessä on vain ns. attenuaatio, jossa Korppoon tutkan lähellä olevat rakeet ja erittäin runsas sade estävät kauempana olevien kohteiden ”mittaamisen”. Eli jos tällaista ilmiötä näkee kesäisten kuurosateiden yhteydessä, on syynä yleensä pilvessä olevat rakeet.

Kuvat: Ilmatieteen laitos

Salamointi tässä järjestelmässä oli hurjaa luokkaa. Pahimmilla alueilla maahan iskeneitä salamoita oli keskimäärin yksi jokaista neliökilometriä kohti. Kannattaa muistaa, että yleensä maasalamoita eli maahan (tai veteen) iskeneitä salamoita on selvästi vähemmän kuin pilvisalamoita. Pilvisalamoita saattaa olla joissain tapauksissa 2-3 kertaa enemmän kuin maahan iskeneitä vastineita. Niinpä kovimmista tapauksissa salamointi on käytännössä lähes jatkuvaa välkettä. Alla on järjestelmän MAAsalamointia sen saapuessa maan Lounais-osaan. Animaatiossa on merkitty kohta, jonne meikäläinen porhalsi kuvailemaan.

Kuvat: Ilmatieteen laitos

Kyseinen salamanäytös oli hienoin Suomessa näkemäni. Paimion pellolla salamointia näkyi lähes jatkuvana noin kolmen tunnin ajan, joista noin kaksi tuntia lähes päällä. Valokuvia tuli otettua hieman yli 1000, joista noin 200:ssa näkyi salaman purkauskanava. Alla muutama otos:

Kuva: Pauli Jokinen

Kuva: Pauli Jokinen

Ukkosen voimakkaimman vaiheen saapuessa oli välkehdinnän välistä nähtävissä myös vyörypilvi, joka valaistui salamoiden myötä. Itse vyörypilven jälkeen rankkasateen ollessa päällä esiintyi alueella kaksi erillistä syöksyvirtausta, joissa mututuntumalta tuulen nopeus oli puuskissa 15-20 m/s. Havaintoasemilla kovin mitattu puuska maa-alueilla oli juuri tuo 20 m/s (merellä 24 m/s). Kuulemma lähistöllä kaatui joitakin puita, vaikka niihin en pimeässä törmännyt.

Kuva: Pauli Jokinen

Lisää kuvia voi käydä vilkuilemassa täältä.

Neljän minuutin videokooste pitäisi näkyä alla, mutta jos ei, niin se löytyypi YouTubesta.

Kuivaa kesäsäätä

Terassisäät alkaneet

Kyllä se kesä sieltä aina tulee, vaikka välillä toivottomalta näyttääkin. Helleraja on jo ehditty rikkoa idässä ja aina Itä-Lappia myöten on ylletty yli +20 asteeseen.

Toukokuusta on vielä jäljellä tovi. Tähän mennessä kuukausi on ollut lämpötilojen osalta melko tavanomainen (muutama kymmenys yli keskiarvon). Mikäli loppukuu mennään niin kuin ennusteet tällä hetkellä näyttävät, tulee toukokuu olemaan Suomen mittakaavassa hieman tavanomaista lämpimämpi (kuten myös koko kevät).

Sadetta on tosin kevääseen mahtunut runsaasti. Nyt toukokuussa eniten vettä on kertynyt Toholammille, hieman yli 90 mm. Paikkapaikoin maan keskivaiheilla sademäärä onkin ollut yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Sade-ennätyksiä ei ole tosin rikottu.

Kuluva viikko näyttää pitkästä aikaa varsin poutaiselta ja yleisesti mennäänkin sateettomassa säässä aina ensi viikolle asti. Lämpötilatkin näyttävät keskiviikon pienen notkahduksen jälkeen nousevan uudelleen varsin kesäisiin lukemiin, ainakin etelässä ja maan keskiosassa. Lapissakin käväistään aina välillä yli +20 asteessa, mutta siellä vaihtelu on suurempaa.

”Hurrikaanikausi” alkoi Atlantilla

Ensimmäinen trooppinen myrsky syntyi viikonloppuna Yhdysvaltain itärannikon tuntumaan. Alberto ei ole juurikaan liikkunut muutamien päivien aikana, eikä se ole kovin voimakas myrsky. Sen ennakoidaan keskiviikkoon mennessä häviävän kun se viimein tempautuu kauemmas Pohjois-Atlantille. Tyypillisesti Atlantin ensimmäinen trooppinen myrsky kehittyy vasta myöhemmin kesä, -heinäkuun aikana.

Päivitykset olleet vähissä

Keväällä päivitystahti on ollut verkkaista. Huhtikuussa olin kiireinen myrskybongareiden kevätkoulutuksen kanssa ja sen jälkeen lähes kaikki vapaa-aika on mennyt värkätessä uutta, upeaa ja ilmaista WRF-säämallia Suomeen. Aikataulun puolesta asiassa on viimein edistytty ja tällä hetkellä karkea arvio on, että säämalli pyörii 24/7 kuukauden vaihteen tienoilla tai aikaisin kesäkuussa. Tästä on tulossa juttua tarkemmin, kunhan saan mallin pyörimään.

%d bloggers like this: