Arkisto

Posts Tagged ‘vaarallinen’

Eino-myrsky

Voimakas matalapaine on matkalla kohti Suomea. Tuulivahinkoja on odotettavissa yleisesti maan keskiosassa ja sähkökatkot mitataan todennäköisesti kymmenissä tuhansissa kotitalouksissa.

Hilde/Eino myrsky

Parhaillaan lauantai-iltana Norjan rannikolle iskevä myrskymatalapaineen keskus liikkuu sunnuntaina Etelä-Lapin yli itään. Kovimmat tuulet koetaan matalapaineen keskuksen eteläpuolella taaksetaipuvan okluusiorintaman yhteydessä. Kovimmat tuulen puuskat maa-alueilla osuvat Pohjanmaan rannikolta kohti Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa ulottuvalle alueelle. Silti kauttaaltaan Etelä-Lapin eteläpuolella on hyvin tuulista ja paikalliset tuulivahingot ovat mahdollisia lähes kaikkialla maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Aikataulujen puolesta tuulisin jakso osuu maan länsiosassa aamuyöstä iltapäivään ja maan itäosassa aamusta alkuiltaan. Alla on jonkinlainen synteesi myrskyn vaikutusalueesta karttamuodossa.

eino_myrsky_matrix

Olosuhteet

Ennustetut tuulen puuskanopeudet ovat yleisesti yli 20 m/s, paikoin maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskat ylittävät 25 m/s. Etenkin rannikon läheisyydessä sekä mahdollisesti suurempien järvien rannoilla puuskat voivat olla kovimmillaan lähes 30 m/s.

”Einon” kaltaisia puuskanopeuksia havaitaan maan etelä- ja keskiosassa arviolta muutamien vuosien välein. Yleensä vastaavat puuskat osuvat myöhempään talveen, jolloin routa on ehtinyt ankkuroida puita tehokkaammin maaperään.

Roudaton sekä sateiden kyllästämä maaperä tarkoittaa, että tuulivahinkojen riski on selvästi kohonnut. Alla on alustava kartta marraskuun alkupuolen sademäärästä maakuntakohtaisesti. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa, alueilla joihin Eino-myrsky iskee, on saatu reippaasti keskimääräistä runsaammin sateita marraskuun alkupuolella. Olosuhteet ovat siis otolliset laajoillekin tuulivahingoille.

eino_sateet_580pxEpävarmuuksia

Numeeriset mallit ovat viimeisen vuorokauden aikana tulleet aika pitkälti yhteen voimakkaimpien tuulien alueen suhteen, vaikkakin GFS malli on hieman eteläisemmän alueen kannalla verrattuna ECMWF, HIRLAM ja Harmonie malleihin. Aikataulussa on muutamien tuntien heittoa suuntaan tai toiseen.

Suurimmat epävarmuudet liittyvät tyypilliseen tapaan myrskypuuskien voimakkuuteen. GFS mallin puuskaparametrisointi antaa sisämaan arvoksi ylimmillään noin 26 m/s. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF puuskaennuste näyttää noin 23-25 m/s. Tosin rannikon läheisyyteen molemmat antavat kovempia lukemia. Nämä puuskaparametrisoinnit eivät aina anna parasta kuvaa todellisista puuskanopeuksista. Oleellista onkin arvioida, että kuinka korkealta kovat tuulet voivat sekoittua pintaan saakka. Tässä malliluotaukset ovat tärkeä työkalu, joiden avulla meteorologi voi arvioida tuota hyvin sekoittuneen kerroksen korkeutta ja maksimituulta mikä tuossa kerroksessa voi sekoittua pintaan saakka.

En valitettavasti ole tämän päivän osalta pystynyt näkemään muiden kuin GFS mallin luotauksia, mutta eilen perjantaina osa malleista sai hyvin sekoittuneen kerroksen ulottumaan 1-1,5 km korkeuteen, mikä marraskuulle olisi aikamoinen saavutus. Tällä tavoin puuska-arvioiksi olisi saatu jopa 27-28 m/s. GFS:n tuorein malliluotaus ei ole sieltä kaikkein sekoittuneimmasta päästä vaan on hieman stabiilimpi. Mutta koska vain muutamien satojen metrien korkeudelta löytyy jo varsin kovia tuulia, puhumattakaan yli kilometrin korkeudella puhaltavista puhureista, on olemassa riski, että näitä ylempien kerrosten 25-30 m/s tuulia pääsee paikoin sekoittumaan pintaan saakka. Epävarmuutta siis kuitenkin on hyvin sekoittuneen kerroksen korkeuden suhteen, mikä pitkälti määrää puuskien voimakkuuden maanpinnalla. Alla on GFS mallin pääajon ja ECMWF parviajojen mediaaniennuste puuskien osalta.

eino_gfs_580px

Sunnuntaina klo 8 arvioidut puuskanopeudet GFS mallin perusteella.

eino_ecmwf

ECMWF parviajojen mediaani puuskanopeuksien osalta.

Vaikutukset

Mikäli ennusteet toteutuvat kuten on arvioitu, on tiedossa siis yleisesti tuulivahinkoja maan keskiosassa niin myrskypuuskien kuin roudattoman ja kostean maaperän vuoksi. Myrsky ei todennäköisesti ole yhtä voimakas kuin Tapani-myrsky joulukuussa 2011, mutta ehkä sitä seurannut Hannu-myrsky olisi parempi vertailukohta. Sähköttömiä asiakkaita tulee oman mututuntuman perusteella olemaan yhteensä 50 000-100 000 suuruusluokkaa (pahimmassa skenaariossa mahdollisesti 100 000-200 000) ja syrjäisimmillä seuduilla sähköt saattavat olla poikki yli vuorokauden. Myrsky ei ennusteiden valossa ole päätymässä koko maan mittakaavassa myrskyjen kaikkein raskaimpaan sarjaan, mutta paikallisesti pahimmilla alueilla se varmaan tullaan muistamaan pitkään.

Jos myrsky olisi saapunut vuorokautta ennen, olisi se osunut samalle päivälle kuin Aarno-myrsky tasan 35 vuotta sitten (1978). Aarno myllersi maisemaa uusiksi myös maan länsiosassa, mutta ehkä aavistuksen etelämpänä kuin mitä ”Einon” on ennakoitu.

Itse otan myrskyn vastaan Pirkanmaan pohjoisosassa, joten katsotaan mitä omaan tuulimittariin tarttuu lukemiksi.

PS. myrskyvaroitus.com -sivusto on valitettavasti edelleen alhaalla. Sivustolle kohdistui hakkerointi tai muu vastaava teko aiemmin syksyllä minkä vuoksi kaikki sisältö hävisi palvelimelta. Sivustoa on jouduttu rakentamaan uudelleen vanhan sivustokopion avulla ja samalla sivuston alusta päivitetään kerralla uusiin kuosiin. Myrskyvaroitus.com pyritään saada näkyville mahdollisimman nopeasti, mutta työ on hidasta manuaalityötä, jota ylläpitäjät tekevät vapaa-ajallaan.

Vaarallisen voimakasta tuulta etelässä

Läntisillä merialueilla parhaillaan syvenevä matalapaine voimistaa tuulia päivän aikana niin maan eteläosissa kuin myös entisen Oulun läänin alueella. Erityisesti etelärannikolla tuuli voi iltapäivällä olla vaarallisen voimakasta.

Entisen Oulun läänin alueella voimakas alatroposfäärin suihkuvirtaus tuo melko stabiilin rajakerroksen yläpuolelle selvästi yli 20 m/s tuulia. Pilvinen ja sateinen sää estää rajakerroksen selkeämmän sekoittumisen, mutta tuuliväänteestä johtuva mekaaninen turbulenssi saattaa paikoittain myöhentää ohutta rajakerrosta, jotta noin 15-20 m/s puuskat ovat mahdollisia. Riski tuulivahingoille tällä pohjoisemmalla alueella on kuitenkin vähäisempi kuin etelässä.

Maan keskiosien pilvisen ja sateisen alueen eteläpuolella sää poutaantuu pitkin päivää ja on mahdollista, että aivan etelässä pilvipeite hetkellisesti repeilee. GFS malli ennakoi iltapäivällä esiintyvän voimakasta kylmää advektiota aivan etelässä, joka mahdollistaa rajakerroksen paremman sekoittumisen. Mikäli aurinko vielä pääsee välillä paistamaan, terminen turbulenssi auttaa niin ikään myöhentämään rajakerroksen lämpötilaprofiilia suotuisammaksi voimakkaille puuskille.

Ennustetun rajakerroksen yläosissa tuulet puhaltavat iltapäivällä noin 20 m/s tai hieman yli ja tämä kuvastaa mahdollisten puuskien ylärajaa. Näin korkeissa lukemissa keskellä kesää on odotettavissa jo tuulivahinkoja sillä puut ovat täydessä lehdessä ja maaperä on osittain sateen pehmentämää. Niinpä kaatuneisiin puihin on syytä varautua erityisesti etelärannikolla etenkin jos aurinko pääsee paistamaan. Valitettavasti tuulinen sää osuu juuri Helsinki-päivään ja ulkona liikkujien kannattaakin olla hieman tavallista varovaisempia. Puuskainen tuuli jatkuu vielä illallakin, mutta alkaa hiljalleen heiketä yötä kohti.

Epävarmuudet tuulisuuteen liittyen koskevat lähinnä pilvipeitteen repeämistä ja sitä kuinka korkeaksi rajakerros pääsee sekoittumaan. Ennustetut turbulenttisen kineettisen energian arvot liikkuvat 4-6 tienoilla, joka viittaa jo melko puuskaiseen iltapäivään.

%d bloggers like this: