Arkisto

Posts Tagged ‘sateet’

Sateiden ääripäät

Esterillä ollut asiaa

Sateita on tullut, se ei liene kenellekään uusi asia. Sateisuudessa on tosin tyypilliseen tapaan suuriakin eroja ja Suomesta löytyy monta kolkkaa, jossa sademäärä ei ole ollut kovinkaan erikoinen. Sitten löytyy totaalisen vuodatuksen kokeneita kolkkia. Kesällä on tähän mennessä (1.6.-20.7.) satanut eniten Tohmajärvellä, 304 millimetriä. Yhtäkään toista havaintoasemaa ei löydy, jolla olisi samalla ajanjaksolla satanut enemmän ainakaan viimeiseen 50 vuodeen (IL:n päiväkohtainen ”operatiivinen” tietokanta).

Heinäkuussa sateisimmat paikkakunnat ovat toistaiseksi (1.-20.7.) olleet Isojoki ja Karvia. Molempien sademäärät ovat olleet rapiat päälle 210 millimetriä. Mielenkiinto kohdistuukin nyt siihen, että rikkoontuuko mittaushistorian suurin kk-sademäärä. Tätä sijaa pitää hallussaan elokuun 1967 sateet, jolloin jäätiin hieman alle 280 mm kuukausisateelle. Eli Isojoella ja Karvialla on vielä matkaa hieman alle 70 mm ja aikaa on reilu viikko. Kävi miten kävi, kuluva heinäkuu on kuitenkin paikoitellen yksi mittaushistorian sateisimmista.

Koleaa vai ei?

Kuluvaa kesää on tituleerattu koleaksi. Pitääkö tämä paikkaansa havaintojen ja tilastojen valossa? Ensinnäkin lämpötiloissa on alueellisia eroja, mutta tarkastelen tässä Suomea kokonaisuutena yksinkertaistuksen vuoksi. Kesäkuuhan oli käytännössä koko maassa tavanomaista viileämpi. Entä kuluva heinäkuu? Keskilämpötilojen mukaan heinäkuu on ollut tavanomainen. Poikkeama pitkän ajan keskiarvoon on vain kymmenys. Entä jos otetaan huomioon vain päivän ylimmät lämpötilat ja unohdetaan keskilämpötilat? Tuolloin poikkeama on heinäkuussa ollut 0,4 astetta alle keskiarvon, mutta tätä voidaan vielä pitää sen verran pienenä erona, että eivät päivälämpötilat ole olleet mitenkään kummoisen viileitä heinäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla.

Jos näihin vertailuihin otetaan mukaan kesäkuu, niin sitten poikkeamat kasvavat selvästi. Kesän keskilämpötilojen osalta poikkeama on nyt noin 0,6 astetta ja päivän ylimpien lämpötilojen osalta 0,9 astetta. Kesäkuukausista on vielä elokuu jäljellä, joten tilastot tulevat vielä muuttumaan, ehkä merkittävästikin. Kuitenkin tällä hetkellä Suomen kesää voi siis hyvällä syyllä kutsua sateiseksi ja hieman tavanomaista viileämmäksi.

Yhdysvallat Suomen vastakohta

Jos Suomessa on ollut viileähköä ja sateista, on Yhdysvalloissa ollut yleisesti erittäin kuivaa ja tukahduttavan kuumaa. Blocking-korkeapaine piti sään kuivana kesäkuussa ja sen johdosta 56% USA:sta kärsi määritelmän mukaan kuivuudesta kuukauden vaihtuessa. Maa kokonaisuudessaan koki kymmenenneksi kuivimman kesäkuun, mutta tässä maan luoteis- ja koillisosan ukkoset sekä Floridan trooppinen myrsky Debby hieman kompensoivat. Manner-USA:ssa 11 osavaltiossa kesäkuu oli mittaushistorian 10 kuivimman joukossa, Wyomingissä jopa kuivin. Etenkin loppukuu oli erittäin kuuma ja yli 170 kesäkuun paikkakuntakohtaista mittaushistorian lämpöennätystä sivuttiin tai rikottiin. Kahdessa osavaltiossa saatettiin rikkoa mittaushistorian korkeimmat lämpötilat, vaikka tarkasteluun otettaisiin mukaan myös kaikki heinä- ja elokuut.

Lämmin kesäkuu pohjoisella pallonpuoliskolla

Jos joku toivoi meille Suomeen helteistä kesäkuuta, voi syyttää vain huonoa tuuria. NOAA:n mukaan kesäkuu oli pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueiden mittaushistorian lämpimin eli lämpimin ainakin 133 vuoteen. Mutta kartalta löytyi muutama paikka, jossa kesäkuu olikin tavanomaista viileämpi (muun muassa Suomi).

Kuva: NCDC/NESDIS/NOAA

Jatkuuko samanlainen säätyyppi?

Viime vuosina ovat suursäätilat olleet melko pysyvää sorttia. Talvisin on välillä kylmät itävirtaukseen jymähtäneet paikoilleen ja kesäisin kaakkoisvirtaukset ovat tuoneet kuumaa ilmaa. Tänä kesänä suursäätila on ollut viime kesistä poiketen melko länsivirtauspainotteinen. Matalapaineiden reitti on kulkenut pääsääntöisesti Brittein saarilta kohti Suomea ja ne ovat tuoneet mukanaan paljon sateita ja jättäneet lämpimän helleilman Suomen etelä- ja itäpuolelle. Samanlainen tilanne on nyt siis jatkunut jo monta, monta viikkoa eikä olisi suuri yllätys jos muutosta ei ehtisi tapahtua tämän kesän aikana. Toisaalta kyllä tilastoista löytyy tilanteita, että viileiden kesä- ja heinäkuiden jälkeen on elokuulle mahtunut kunnon heilteitä ja ukkosia. Niinpä tilanne on siis vielä auki.

Keskipitkät ennusteet ovat näyttäneet ensi viikolle lämpenevää Keski-Eurooppaan ja on pienet mahdollisuudet, että välillä tuota helleilmaa pääsee myös virtaamaan Suomeen (ainakin eteläosiin). Toisaalta nämä kuumat aallot voivat olla melko tilapäisiä tapahtumia. Lisäksi Suomen luoteis- ja pohjoispuolella näyttää edelleen olevan tyrkyllä varsin koleaa ilmamassaa, joten on pienestä kiinni etteikö se voisi valua meille. Niinpä näyttää siltä, että olemme edelleen etelän kuuman ja pohjoisen kolean ilmamassan rajamailla. Tässä rintamavyöhykkeessä majailu voisi helposti jälleen tarkoittaa lisää sateita ellei korkeapaine pääse vahvistumaan meille paremmin. Katsotaan miten käy.

Kuivaa kesäsäätä

Terassisäät alkaneet

Kyllä se kesä sieltä aina tulee, vaikka välillä toivottomalta näyttääkin. Helleraja on jo ehditty rikkoa idässä ja aina Itä-Lappia myöten on ylletty yli +20 asteeseen.

Toukokuusta on vielä jäljellä tovi. Tähän mennessä kuukausi on ollut lämpötilojen osalta melko tavanomainen (muutama kymmenys yli keskiarvon). Mikäli loppukuu mennään niin kuin ennusteet tällä hetkellä näyttävät, tulee toukokuu olemaan Suomen mittakaavassa hieman tavanomaista lämpimämpi (kuten myös koko kevät).

Sadetta on tosin kevääseen mahtunut runsaasti. Nyt toukokuussa eniten vettä on kertynyt Toholammille, hieman yli 90 mm. Paikkapaikoin maan keskivaiheilla sademäärä onkin ollut yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Sade-ennätyksiä ei ole tosin rikottu.

Kuluva viikko näyttää pitkästä aikaa varsin poutaiselta ja yleisesti mennäänkin sateettomassa säässä aina ensi viikolle asti. Lämpötilatkin näyttävät keskiviikon pienen notkahduksen jälkeen nousevan uudelleen varsin kesäisiin lukemiin, ainakin etelässä ja maan keskiosassa. Lapissakin käväistään aina välillä yli +20 asteessa, mutta siellä vaihtelu on suurempaa.

”Hurrikaanikausi” alkoi Atlantilla

Ensimmäinen trooppinen myrsky syntyi viikonloppuna Yhdysvaltain itärannikon tuntumaan. Alberto ei ole juurikaan liikkunut muutamien päivien aikana, eikä se ole kovin voimakas myrsky. Sen ennakoidaan keskiviikkoon mennessä häviävän kun se viimein tempautuu kauemmas Pohjois-Atlantille. Tyypillisesti Atlantin ensimmäinen trooppinen myrsky kehittyy vasta myöhemmin kesä, -heinäkuun aikana.

Päivitykset olleet vähissä

Keväällä päivitystahti on ollut verkkaista. Huhtikuussa olin kiireinen myrskybongareiden kevätkoulutuksen kanssa ja sen jälkeen lähes kaikki vapaa-aika on mennyt värkätessä uutta, upeaa ja ilmaista WRF-säämallia Suomeen. Aikataulun puolesta asiassa on viimein edistytty ja tällä hetkellä karkea arvio on, että säämalli pyörii 24/7 kuukauden vaihteen tienoilla tai aikaisin kesäkuussa. Tästä on tulossa juttua tarkemmin, kunhan saan mallin pyörimään.

Tapaninpäivän myrsky katkoo sähköjä

Jouluterveiset maaseudulta. Tällä kertaa tiedossa vain lyhyt päivitys koskien tapaninpäivänä saapuvaa myrskyä.

Erittäin voimakas matalapaine on parhaillaan joulupäivän iltana porhaltamassa kohti Norjan rannikkoa. Tuuli puhaltaa illan aikana Norjanmerellä hirmumyrskyn voimalla. Myrskyn pahimmat tuulet osuvat Norjaan sekä Ruotsiin, mutta syksyn aiemmista myrskyistä poiketen matalapaine on vielä voimissaan Suomeenkin saapuessaan.

Tuuli alkaa nopeasti voimistua läntisillä merialueilla myöhäisillan aikana. Puolenyön jälkeen tuuli on jo myrskyisää merellä tuulen puhaltaessa lounaan kantilta. Tuulivahingot ovat jo mahdollisia yöllä maan länsiosassa.

Kaikkein tuulisin vaihe osuu aamusta iltapäivään kun matalapaineen keskus matkaa entisen Oulun läänin yli itään. Tällöin matalapaineen keskuksen eteläpuolella puhaltaa erittäin voimakkaasti lännen ja luoteen suunnalta. Selkämerellä esiintyy kovaa myrskyä (25-28 m/s). Maa-alueilla päivä valkenee lauhana ja tuulisena. Puuskat ovat sisämaan puolella maan länsiosassa yleisesti 20-25 m/s välillä, (länsi)rannikon tuntumassa 25-30 m/s. Iltaa kohti tuulet alkavat heiketä myös idässä.

Ennustetut puuskanopeudet eivät ole maan etelä- ja keskiosassa jokavuotisia. Erityisen huolestuttavaa onkin, että tällä kertaa hyvin voimakkaat puuskat esiintyvät aikaan, jolloin maa on vielä sula eikä routa sido puita maahan. Maaperä onkin varsin märkää, eli puunkaadot ovat erittäin todennäköisiä.

Tuulivahinkoja tulee esiintymään etenkin lännessä laajalti. Todennäköisesti sähköttä tulee olemaan kymmeniä tuhansia kotitalouksia ja paikoin syrjäseuduilla sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin.

Kannattaa siis etukäteen ladata esimerkiksi kännykät, läppärit ja etsiä patterit radioon ja taskulamppuihin.

Tilannetta ei helpota se, että jo tiistaiksi on tulossa uusi matalapaine, jossa tuulet voimistuvat uudemman kerran maan etelä- ja keskiosassa. Tällöin tuuli voi kaataa edellisen myrskyn heikentämät puut ja myös vaikeuttaa sähköjen korjausta.

Eli tiedossa on siis näillä näkymin yksi voimakkaimmista ja eniten vahinkoa aiheuttavista talvimyrskyistä moneen vuoteen.

PS. Mainittakoon vielä, että ainakin Kouvolan Anjalassa sekä Kemiönsaaressa on saavutettu Suomen mittaushistorian suurin joulukuun sademäärä. Entinen joulukuun sade-ennätys 159 mm on rikottu jo ainakin kahdella millimetrillä. Asiasta lisää tulevissa päivityksissä.

Leuto ja sateinen joulukuu

Vettä on tullut Helsingissä nyt vuorokauden putkeen, lämpötila kieppuu +4..+5 asteen tienoilla ja jouluun on vajaa viikko.

Paikoin harvinaisen leuto ja poikkeuksellisen sateinen joulukuun alku

Joulukuun alkupuoli on ollut Suomessa hyvin leuto. Viidenteentoista päivään mennessä kulunut joulukuu on ollut Suomessa keskimäärin noin kuusi astetta tavanomaista leudompi. Tämä ei kuitenkaan ole vielä poikkeuksellisen leuto joulukuun aloitus, sillä vastaavanlaisia jaksoja löytyy noin 4-5 kpl viimeisten 50 vuoden ajalta.

Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan. Tämän vuoksi kesäisin sademäärät ovat selvästi suurempia kuin talvisin. Koska joulukuu on ollut hyvin leuto, myös sademäärät ovat päässeet kasvamaan suuriksi. Kuukauden puoliväliin mennessä joillakin Etelä-Suomen havaintoasemilla joulukuun alku on ollut sateisin ainakin 50 vuoteen. Myös esim. Rovaniemellä sademäärät ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Viikonloppuna saapui etelästä laaja matalapaineen alue, joka aiheutti mm. Ranskassa tuulituhoja. Tämä matalapaine on jäänyt täyttymään Suomen läheisyyteen ja sen myötä sää on lauantaina ja sunnuntaina ollut laajalti sateista. Lauantain suurin sademäärä mitattiin Helsingin Kumpulassa, jossa vettä kertyi vuorokaudessa noin 22 millimetriä.

Sateita on siis saatu viime päivinä etenkin maan eteläosassa. Viiden vuorokauden sadesumma ylittääkin etelärannikolla yleisesti yli 30 mm.

Kuva: Ilmatieteen laitos

Kouvolan Anjalassa on sadetta kertynyt 1.12.-17.12. välisenä aikana noin 120 millimetriä kun tyypillinen koko joulukuun sademäärä on noin 60 mm. Eli siellä on kertynyt jo tuplat tavanomaiseen joulukuuhun verrattuna. Suurin Suomessa mitattu joulukuun sadekertymä on vuonna 1974 Pohjankurussa mitattu 159 mm. Tätä menoa tuo ennätys on kyllä vaarassa mennä rikki. Loppukuun aikana on tulossa vielä useampi sadealue, joten useampi kymmenen millimetriä sadetta on vielä hyvinkin mahdollista.

Termisen talven alku viivästyy entisestään etelässä

Kuvapohja: Ilmatieteen laitos

Yllä on väritettynä termisen talven tyypillinen alkamisajankohta. Mustalla viivalla piirsin tilanteen tällä hetkellä olettaen, että viivan pohjois- ja itäpuolella ei enää tule pidempää suojasään putkea. Kuvasta nähdään, että esimerkiksi Etelä-Savossa termisen talven alku on jo noin 1,5 kk myöhässä. Aivan etelässäkin terminen talvi on jo noin kuukauden myöhässä tavanomaisesta.

Joulun lumitilanne

Suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä siihen, että missä vietetään valkea joulu. Jouluaattoon on vajaa viikko, joten nyt voidaan alkaa tekemään ensimmäisiä arvioita asian suhteen.

Kuva: Ilmatieteen laitos

Yllä on sunnuntaiaamun tilanne lumensyvyyden suhteen. Kartta on hieman repaleinen. Länsi- ja etelärannikolla on laajalti lumetonta kuten myös Kaakkois-Suomessa. Toisaalta alkukuun sankoissa lumikuuroissa kertyi paikoin maan lounaisosiin reippaasti lunta ja niinpä esimerkiksi Hämeenlinnan Pirttikoskella lunta oli sunnuntaina aamulla maassa 13 cm kun taas Jokioisten asemalla muutaman kymmenen kilometrin päässä lunta oli vain sentti. Tämän vuoksi joulun lumensyvyyksistä on vaikea puhua yleisellä tasolla kun paikallisesti voi jo nyt olla suuria eroja. Eli jos ennustettaisiin, että maan eteläosassa tulee yleisesti musta joulu, voi kuitenkin paikkapaikoin vanhoista lumikertymistä olla hyvinkin jäljellä vielä useita senttejä.

Mutta mitä mallit näyttävät alkavan viikon sään puolesta? Matalapaine pörrää vielä Suomen yllä alkuviikollakin. Maan eteläosassa sateet tulevat pääosin vetenä, maan keskiosassa räntänä ja lumena. Näyttää siltä, että viikon puolivälin paikkeilla on sateissa taukoa, mutta lopulta joulun valkeuden määrää myöhään torstaina tai perjantaina lännestä saapuvat sateet.

GFS mallin tuoreimman ajon mukaan sateet alkavat suurelta osin lumena tai räntänä, mutta muuttuvat maan etelä- ja keskiosassa lopulta vedeksi.

Euroopan keskuksen malli tuo kaksi sadealuetta, toisen torstai-iltana ja toisen aattoaamuksi. Ensimmäisessä aallossa ECMWF tuo sateet lähes kauttaaltaan lumena. Aattona saapuvat sateet olisivat etureunaltaan lunta, mutta muuttuisivat lännessä lopulta vedeksi. Maan eteläosassa suurin osa sateista tulisi vetenä.

Tällä hetkellä uskaltaisi ehkä veikata, että Pohjois-Karjalasta kohti Merilappia ulottuvan alueen pohjoispuolella valkea joulu on lähes takuuvarma. Kanta-Hämeestä, Pirkanmaan kautta Keski-Suomeen ulottuu melko todennäköisesti lumisempi kaistale vanhojen lumikertymien vuoksi. Etelä- ja länsirannikolla veikkaus on tällä hetkellä mustan joulun suuntaan. Muualla maan etelä- ja keskiosan sisämaassa saadaankin sitten vielä jännittää miten käy.

Täytyy muistaa, että lämpötilojen nuokkuessa nollan tietämillä voi pienikin matalapaineen/sadealueen reitin muutos saada aikaan suuriakin muutoksia lumensyvyyteen. Niinpä kyllä rannikoillakin valkea joulu on vielä mahdollinen, joskin hieman epätodennäköisempi kuin musta joulu.

%d bloggers like this: