Lomasää

Keväällä ja alkukesästä työpaikoilla pohditaan ankarasti, että milloin kannattaa säiden puolesta pitää kesäloma. Kuukausiennusteista on varmaankin tulevaisuudessa apua tämän pulman kanssa, mutta toistaiseksi tulee tyytyä tilastoihin. Poiminkin muutamalla lämpötilaskenaariolla hieman aikasarjaa, että milloin lomat kannattaisi tilastojen valossa ajoittaa.

Aineisto perustuu E-OBS hila-aineistoon ja tarkastelupaikat on suurin piirtein Vantaan, Kajaanin ja Sodankylän lähistöltä. Laskennassa on käytetty vuosia 1961-2013 ja jokaiselle päivälle on laskettu lämpötilakriteerien mukainen ”todennäköisyys”, jota on vielä kauniimpien kuvien vuoksi tasoitettu viikon liukuvalla keskiarvolla.

Hyvä sää on makuasia. Se on käynyt selväksi myös blogin kommentoinneissa. Jos pitäisi jonkinlainen raja-arvo keksiä suurimmalle osalle suomalaisista, niin voitaisiin käyttää vaikkapa 20 asteen rajapyykkiä. Eli lasketaan todennäköisyys, että päivän ylin lämpötila on yli 20 astetta. Tätä ehkä suurin osa suomalaisista kutsuisi kesäiseksi lämpötilaksi.

Yli 20 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Jos tarpeeksi suureksi todennäköisyydeksi lomavalintojen suhteen vaaditaan 50%, olisi Vantaan alueella lomat syytä ajoittaa kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin ajanjaksolle. Kajaanin korkeudella vastaavalla todennäköisyydellä olisi turvallista valita lomat heinäkuulle. Sodankylässä todennäköisyydet jäävät alemmiksi, mutta kaikille kolmelle alueelle on ominaista, että suurin todennäköisyys yli 20 asteen lämpötiloille on suurin piirtein heinäkuun viimeisellä viikolla. Kaikilla paikkakunnilla todennäköisyydet lähtevät melko jyrkkään laskuun elokuun ensimmäisen viikon aikana tai heti sen jälkeen. Mikäli keskivertotyöntekijällä on neljä viikkoa kesälomaa, olisi tässä suhteessa paras ratkaisu ajoittaa loma 8. heinäkuuta – 8. elokuuta tienoille viikonlopuista riippuen. Pohjoisemmaksi mentäessä tuota haitaria voisi aikaistaa joillakin päivillä.

Huh hellettä

Helteestä hullaantuville on tehty seuraava käyräkolmikko:

Yli 25 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Jos kaipaat helteitä kesällä, niin lomat kannattaa sijoittaa etelässä suunnilleen samalle jaksolle kuin 20 asteen rajalle laskettuna. Suurin todennäköisyys etelän helteille on heinä-elokuun vaihteessa, mutta elokuun puoliväliin mentäessä todennäköisyydet jälleen romahtavat. Kannattaa huomata, että kesäkuussakin todennäköisyys on suurempi kuin elokuun loppupuoliskolla. Pohjoisempana valinnaksi muodostuu enemmän tai vähemmän heinäkuu.

Se viileämpi vaihtoehto

Monet eivät kaipaa helteitä vaan maltillisemmat lämpötilat kelpaavat. Niinpä otin viimeiseksi skenaarioksi hatusta vedettynä 17-23 asteen haitarin päivän ylimmän lämpötilan osalta. Viileämmän sään kannattajien mielestä 17 astetta saattaa olla mukavaa ulkoilusäätä ja +23 astetta vielä menee. Katsotaan miten tilanne muuttuu kun meillä on käytössä katto ylimmän lämpötilan osalta.

Päivän ylimmän lämpötilan 17-23 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Käyttäen fifty-fifty todennäköisyyttä, hieman viileämmän sään kannattajilla on aihetta ”juhlaan” maan eteläosassa, sillä valinnanvaraa riittää. Tilastojen valossa kesäkuun puolivälistä alkaa useamman kuukauden jakso, jolloin olosuhteet ovat melko suosiollisia. Punaisessa käyrässä tosin nähdään pieni notkahdus heinäkuun lopulla, jolloin helteet saattavat pilata lomaa. Otollisinta aikaa lomanvietolle olisikin elokuun puolivälin paikkeilla. Tuolloin helteet eivät enää liiemmin kiusaa, mutta lämpötilat ovat vielä hieman viileämmän sään kannattajien mielestä sopivissa rajoissa. Pohjoisempana ”paras” jakso on jälleen heinäkuu, etenkin Lapissa heinäkuun lopulla ylletään varmimmin tuohon 17-23 asteen maaliin.

Mitä tästä opimme? Tykkäsit sitten helteistä tai vähän viileämmästä säästä, on pohjoisessa valintasi heinäkuu. Etelämpänä otollisen lomajakson ajoituksessa on hieman enemmän hajontaa omien mieltymysten mukaan. Aavistuksen viileämmän sään kannattajien kannattaisi ehkä jakaa lomansa kahtia: ensimmäinen jakso jonnekin kesäkuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin paikkeille ja jatkoa sitten elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Kuumemmille tyypeille mukaan kannattaa ottaa elokuun ensimmäinen viikko ja siitä lomaviikkojen määrän mukaan taaksepäin kohti heinäkuun alkua.

Oma valintani osui viikonloput mukaan laskien 12. heinäkuuta-10. elokuuta. Siitä voi sitten jokainen arvuutella mitkä ovat allekirjoittaneen kriteerit 😉 (vinkkinä: salamat).

Lomaviikkojen valintaan liittyy toki myös sateet sekä auringonpaiste. Jos kiinnostusta on, ne voisi myös ottaa tarkasteluun mukaan. Skenaarioita on kuitenkin yhtä monta kuin on lomaviikkojen valitsijoita. Lisäksi tilastot ovat vain tilastoja. On hyvinkin mahdollista, että viileämpää säätä toivova saakin niskaansa kesän pahimmat helteet, tai päinvastoin. Näin ollen kannattaa ”näillä riveillä” pelata useammin, jolloin voittojen todennäköisyyskin kasvaa.

Jos tässä kesässä on ollut jotain ”hienoa”, niin melkein jokaiselle on ollut jotakin (jossain vaiheessa). On ollut niin rankkasateita kuin kuivempaakin. On ollut +30 asteen helteitä ja toisaalta alle +10 astetta sekä lumisateita. Ajoituksella on toki suuri merkitys. Täydellistä kesää tästä tuskin kenellekään tulee, sen verran vaihtelevaa on ollut. Jotta sama vaihtelu jatkuisi, on keskipitkissä ennusteissa näköpiirissä helteiden paluu tulevan viikonvaihteen kuluessa.

Kukkuluuruu kevät?

Vaikka talvella on kannattajansa, on viime aikoina tuntunut siltä, että valtaosa kansasta haluaa kevään jo alkavan. Onko kevät jo myöhässä? Kuinka kylmä maaliskuu on lopulta ollut? Miltä jatko näyttää?

Maaliskuu ollut kylmä

Vaikka maaliskuun on kuullut jo julistettavan kylmimmäksi puoleen vuosisataan, ei se sitä kuitenkaan tule olemaan. Koko maan keskiarvon perusteella ollaan tällä hetkellä sijalla neljä viimeisten noin 50 vuoden ajanjaksolla – maaliskuuta on vielä toki jäljellä. Viimeksi vuosi 1981 oli kylmempi ja myös maaliskuut 1962 ja 1963 olivat kylmempiä. Vaikka viime vuosina kevät on alkanut yleensä melko varhain, oli vuonna 2006 maaliskuu lähes yhtä kylmä kuin nyt tähän mennessä on ollut. Voi olla, että lopulta 2006 ja 2013 maaliskuu ovat koko maan mittakaavassa lähes yhtä kylmät. Eli ennätyksellisestä tai poikkeuksellisesta maaliskuusta ei vielä ole kyse, mutta harvinaisesta voidaan ainakin paikoin puhua.

Pääasiallinen ”syy” tähän kylmyyteen on Jäämeren yllä ollut selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine,. Tämän myötä meille Suomeen ilmavirtaus on käynyt keskiarvoa enemmän koillisesta samalla hiljalleen tyhjentäen Siperian kylmyyspajatsoa. Samasta on saanut kärsiä myös monet muut Euroopan alueet. Britit saivatkin niskaansa myöhäiset lumipyryt kun etelästä noussut lämmin ja kostea ilma törmäsi koillisesta virranneeseen polaari-ilmaan.

Auringonpaistetta piisannut

Helmikuussa lähes kaikki kaipasivat yhteen ääneen aurinkoa. Takana oli yksi pilvisimmistä jaksoista Suomen mittaushistoriassa. Toiveisiin vastattiin ensin helmikuun lopun ”fööneillä” ja sitten tulikin maaliskuu. Kannattaa toivoessaan muistaa, että jos toivoo talvikuukausille aurinkoa, saa yleensä myös kylmää säätä. Nämä kulkevat siis käsikädessä sillä selkeällä säällä säteilyjäähtyminen on talvisin voimakasta ja lämpötilat pääsevät etenkin öisin laskemaan hyvin alhaalle. Maaliskuu on siis ollut hyvin aurinkoinen. Paistetta on piisannut lähes 2x keskiarvoon verrattuna laajoilla alueilla ja maaliskuu on tähän mennessä ollut useilla havaintoasemilla top 3 aurinkoisimpien maaliskuiden sarjassa.

Onko kevät myöhässä?

Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa tyypillisesti näinä päivinä maan eteläosassa. Maan keskiosassa terminen kevät alkaa tyypillisesti huhtikuun ensimmäisen tai toisen viikon aikana. Pohjois-Lapissa kevään odotusta saadaan yleensä odottaa aivan huhtikuun loppuun. Eli vielä ei voida sanoa, että terminen kevät on varsinaisesti myöhässä. Vaihteluväli termisen kevään alkamisen ajankohdan suhteen on melkoinen. Esimerkiksi Helsingissä olisi joinakin vuosina voinut sanoa termisen kevään alkaneen jo helmikuussa (”virallisesti” tällöin merkataan 1. maaliskuuta). Joinakin vuosina on kevään alku viivästynyt Helsingissä jopa huhtikuun puoliväliin. Saas nähdä kuinka pitkään tänä vuonna termistä kevättä saadaan odottaa.

Kuinka kylmää voi vielä teoriassa olla?

Aurinko porottaa päivisin jo korkealla, joten kuinka alhaiseksi päivälämpötilat voivat enää jäädä? Euroopanlaajuisen E-OBS-aineiston perusteella päivän ylin lämpötila voisi maan länsiosassa jäädä tästä eteenpäin alimmillaan noin -5..-6 asteeseen. Kannattaa huomioida, että aineistossa havainnot ovat interpoloitu 25 km hilaan, joten yksittäisten asemien ääriarvot saattavat hieman tasoittua.

Alin päivän ylin 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Lapissa päivälämpötilat voivat ainakin periaatteessa jäädä vielä reippaasti -10 asteen kylmemmälle puolelle. Entäpä yölämpötilat? Etelässäkin ovat teoriassa reippaasti yli 20 asteen pakkaset vielä mahdollisia ja pohjoisessa on -30 asteen lukemat vielä päihitettävissä otollisissa olosuhteissa. Varsin kylmiä lukemia on siis vielä maaliskuun 26. päivän jälkeenkin Suomessa havaittu.

Yön alimpien lämpötilojen minimi 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta ajanjaksona vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Miltä jatko näyttää?

Ilmakehän kevätmoottori on käynnistynyt ja Pohjois-Afrikasta on nousemassa pääsiäisen aikoihin yksi lämpöpulssi kohti pohjoista. Se suuntautuu Suomen kaakkoispuolitse ohi Venäjälle. Suomi näyttää jäävän kyseisen pulssin kylmemmälle puolelle odottamaan uutta pulssia. Seuraava mahdollisuus näyttäisi alustavasti olevan ensi viikon loppupuolella, mutta ennustettavuus alkaa kärsiä pääsiäisviikonlopun jälkeen. Voi myös olla, että ilman sen kummoisempaa pulssia alkaa ilmamassa vain hiljalleen lämmetä kohti keväisiä lämpötiloja. Tämä olisi kevättulvatilanteen kannalta paras vaihtoehto, ettei lumi sulaisi kertaheitolla.

Kevättä kaipaaville siis vielä kärsivällisyyttä. Yksi asia on kuitenkin varmaa: kyllä se kevät sieltä ennemmin tai myöhemmin saapuu.