Arkisto

Posts Tagged ‘hila’

Vuoden 2014 keskilämpötilan sijoitus

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja ainakin sään osalta se on ollut melkoista vuoristorataa. Missä mennään kuluvan vuoden keskilämpötilan osalta ja mihin se lopulta ehkä päätyykään?

Kakkossijalla

Koko Suomen kattavan hila-aineiston perusteella vuoden 2014 tammikuu-syyskuun välisen jakson keskilämpötila oli 5,6 astetta. Näin ollen kuluva vuosi on toisella sijalla vuodesta 1900 alkaen tarkasteltaessa. Ykkössijalla majailee vuosi 1989 ja kolmantena vuosi 2002.

Mihinkä vuosi 2014 on sitten sijoittumassa tässä reilun sadan vuoden rankingissä ja mitä tarvittaisiin ykkössijalle koko vuoden keskilämpötilan osalta? Jos katsotaan koko vuoden keskilämpötilaa, on ykkössijalla vuosi 1938, kakkossijalla vuosi 1989 ja kolmantena 2011.

Lokakuun alkupuolisko on ollut Suomessa noin 0,6 astetta keskimääräistä viileämpi. Jos oletetaan tämä poikkeama koko lokakuun lukemaksi ja oletetaan, että marraskuu ja joulukuu olisivat lämpötiloiltaan keskimääräisiä, olisi vuosi 2014 lopulta sijoitukseltaan seitsemäs.

Mitä sitten vaaditaan marras- ja joulukuulta, että kuluvasta vuodesta tulisi lämpimin vuodesta 1900 alkaen tarkasteltuna (olettaen, että lokakuun poikkeama olisi tuo noin -0,6 astetta)? Molempien jäljellä olevien kuukausien tulisi olla noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpiä tai molempien yhteenlaskettu poikkeamasumma olisi noin +6 astetta. Onko tällaista tapahtunut mittaushistoriassa?

Huikeita poikkeamia talvikuukausina

Kyllä on, 114 vuoden aineistossa näin on käynyt 15 kertaa. Näistä 15 kerrasta kuusi on sattunut 2000-luvulla. Suurin marras-joulukuun poikkeama oli vuonna 2011, jolloin yhteispoikkeama oli lähes 11 astetta (marraskuun poikkeama 4,3 astetta ja joulukuun poikkeama huikeat 6,4 astetta). Eli tilastojen valossa on vielä täysin mahdollista, että kuluvasta vuodesta tulisi Suomen mittaushistorian lämpimin – se tosin vaatisi suursäätilalta lauhaa länsivirtausvaihtoehtoa loppuvuoden osalta.

Lämpötilapoikkeamat ovat talvikuukausina selvästi suurempia kuin kesällä, joten poikkeama voi mennä myös toiseen suuntaan. Mikäli marras- ja joulukuu olisivat kuten vuonna 1915 (poikkeamien summa 1981-2010 keskiarvosta oli lähes -16 astetta), olisi vuosi 2014 lopulta noin sijalla 40. Eli kaikki on vielä mahdollista, niin suuri merkitys viileän vuodenajan kuukausilla on vuotuiseen keskiarvoon.

Keskilämpötila vuoden alusta alkaen kuukausittain viidelle lämpimimmälle vuodelle sekä 2014 syyskuuhun saakka. Data: Ilmatieteen laitos

Yllä on esitetty kuvamuodossa lämpötilan keskiarvo vuoden alusta alkaen tiettyyn kuukauteen saakka viidelle lämpimimmälle vuodelle sekä kuluvalle vuodelle. Eli ensimmäisessä kohdassa on mukana vain tammikuun keskilämpötila, toisessa tammi-helmikuun keskilämpötila, kolmannessa tammi-maaliskuun keskilämpötila ja jne.

Kuluvan vuoden tammikuu oli koko 114 vuoden ryhmässä vasta sijalla 73, helmikuussa noustiin sijalle 19 ja maaliskuun myötä harpattiin jo sijalle neljä. Huhtikuussa päästiin top 3:een ja toukokuussa sijalle kaksi. Sitten tuli kolea kesäkuu ja pudottiin tilapäisesti sijalle kuusi, kun siis tarkasteltiin siihen mennessä laskettua keskilämpötilaa vuoden alusta alkaen. Helteinen heinäkuu ja elokuu vietettiin sijalla kolme. Syyskuussa noustiin toiselle sijalle ja tämän hetkisen lokakuun poikkeaman perusteella jatketaan edelleen sijalla kaksi.

Top 5 lämpimimmistä vuosista vain vuosi 1989 on ollut kuluvaa vuotta lämpimämpi maaliskuusta lähtien, kun siis tarkastellaan jokaisen kuukauden loppuun mennessä kertynyttä keskilämpötilaa.

Aika jälleen näyttää minkälainen suursäätila Fennoskandiassa vallitsee loppuvuoden aikana. Tuo suursäätila ratkaisee sen, tuleeko kuluvasta vuodesta jälleen erittäin lämmin (jopa ennätyslämmin), vai jäädäänkö top 10 sijoille, vai pudotaanko jopa hitusen keskiarvon alapuolelle. Veikkauksia saa heittää miten käy 🙂 Katsotaan oikea vastaus ensi vuoden puolella.

Suomen kesäsäistä 50 vuoden ajalta

Kuluneen kesän säätä on jo ruodittu melkoisesti, mutta luodaan vielä yksi katsaus lämpötiloihin viimeisten 50 vuoden valossa.

Kesäkuukausien keskilämpötila koko Suomen osalta ei poikkeuksellinen

Vuoden 2010 kesä tullaan muistamaan ennätyshelteistä, mutta koko Suomen mittakaavassa kesä ei ollut poikkeuksellisen lämmin. Kesäkuukausiksi on otettu mukaan kesä-, heinä- ja elokuu. Kesäkuu oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista viileämpi ja myös elokuu loppui varsin koleassa säässä. Kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin jatkunut helleputki maan etelä- ja keskiosassa tuleekin monelle edustamaan mennyttä kesää, mutta alku- ja loppukesän viileys sekä Lapin lämpötilat johtavat varsin tavanomaisiin lukemiin koko Suomen, koko kesän kannalta.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Vuodesta 1961 lähtien löytyy seitsemän lämpimämpää kesää kuin tänä vuonna. Kärkeä tässä 50 vuoden jaksossa pitää vuoden 1972 kesä kun taas viileintä oli 1962. Viiden vuosikymmenen ajanjaksossa on havaittavissa nouseva, tilastollisesti merkitsevä suuntaus. Suomen kesälämpötila on lineaarisovituksen perusteella noussut 50 vuodessa noin asteen. On muistettava, että Suomi on pitkä maa ja harvoin samanlainen säätyyppi vallitsee pitkään koko maassa. Niinpä tämän kesä erottuu merkittävästi jos jätetään maan pohjoisosa pois ja katsotaan heinäkuun keskilämpötilaa.

Heinäkuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen lämmin

Lähde: Ilmatieteen laitos

Etelä- ja Keski-Suomen heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna korkein vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Heinäkuu oli asteen verran lämpimämpi kuin toiseksi lämpimin heinäkuu tällä ajanjaksolla (2003). Verrattuna näiden 50 vuoden keskiarvoon, heinäkuu oli Pohjois-Suomi unohdettuna noin 4,5 astetta keskiarvoa lämpimämpi. Etelä- ja Keski-Suomen heinäkuiden keskilämpötiloissakin esiintyy tilastollisesti merkitsevä suuntaus korkeampiin lämpötiloihin. Lineaarisovituksen mukaisesti heinäkuut ovat 50 vuodessa lämmenneet  maan etelä- ja keskiosissa noin kaksi astetta. Keskilämpötilat ovat laskettu Suomen kattavasta 10 km hilaruutuihin interpoloiduista lämpötiloista, jolloin jokainen alue painottuu samalla tavalla.

Intiaanikesän tuntua osassa maata

Terminen syksy on alustavien tietojen mukaan alkanut Etelä-Suomea lukuun ottamatta (http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_69.html#1). Terminen syksy alkaa kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi +10 asteen alapuolelle. Näin ollen syksyn alku voidaan määrittää vasta jälkikäteen. Kuluvalla viikolla korkeapaine vallitsee Suomen yllä ja sää on pääosin poutaista ja osin aurinkoista. Lähipäivinä suuressa osassa maata päivälämpötilat kohoavat +15 ja +20 asteen välille ja aurinkoisilla alueilla saatetaan käväistä jopa +20 asteen yläpuolella.

Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä noin +15 astetta ja pohjoisessa hieman yli +10 astetta. Vuorokauden keskilämpötila on myös nousemassa yli +10 asteen aina Etelä- ja ehkä Keski-Lappia myöten. Niinpä lähipäivien säästä voidaan paikoin puhua intiaanikesänä. Suuria muutoksia lämpötiloissa ei ole odotettavissa seuraavan viikon aikana, mutta viikonloppuna alkaa sateiden riski hiljalleen kasvaa korkeapaineen väistyessä Suomen kaakkoispuolelle.

%d bloggers like this: