Arkisto

Posts Tagged ‘marraskuu’

Pimeyden valtakunta

Marraskuussa ei aurinko juurikaan pilkahtanut. Monin paikoin auringonpaistetunnit mitattiin yhden käden sormilla. Lumettomassa maassa tasainen pilvikatto sai marraskuun tuntumaan erityisen synkältä.

Syynä pimeydelle oli pitkään Suomen lähistöllä majaillut korkeapaine. Vaikka kesällä korkeapaine tarjoaakin yltäkylläisesti auringonpaistetta, ei se sitä enää myöhään syksyllä välttämättä tarjoa. Korkeapaineessa ilma on hienoisessa laskuliikkeessä mikä kuivattaa ilmaa. Tuo laskevan ilman kuivattama ilma torppaantuu yleensä muutamien satojen metrien korkeudella olevaan inversiokerrokseen. Ja tuohon kerrokseen muodostuukin se surullisen kuuluisa pilvikatto mikä ei välttämättä ole kuin muutamia kymmeniä metrejä paksu. Sen yläpuolella aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, mutta maanpinnalla siitä ei ole tietoakaan.

Toiveita auringonpaisteesta näin marras-joulukuussa on lähinnä silloin kun matalapaineet pyyhältävät Suomen ylitse ja niiden jälkipuolella reipas tuuli tuo pohjoisesta mukanaan kuivempaa ilmaa. Tällöin saattaa päivän tai pari olla aurinkoisempaa kuten joulukuun alussa nähtiin. Toisaalta jatkuvampi puhallus Siperiasta voisi tuoda pitkäkestoisempaa auringonpaistetta mikäli arktisen kylmää ja kuivaa ilmaa pääsisi meille valumaan.

Onko auringonpaistetunneissa tapahtunut muutoksia?

Pitkäikäisten havaintoasemien perusteella marraskuun auringonpaistetunneissa ei ole tapahtunut 1960-1970 -luvuilta lähtien tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Osalla asemista muutos on ollut aavistuksen aurinkoisempaan suuntaan, osalla puolestaan pimeämpään suuntaan. Katsotaanpa mitä ERA-Interim uusanalyysi sanoo asiasta karttamuodossa.

Auringonpaistetuntien %-muutos 1979-2013 (data: ERA-Interim).

Auringonpaistetuntien %-muutos 1979-2013 (data: ERA-Interim)

Lineaarisen trendin perusteella prosentuaalinen muutos marraskuiden auringonpaistetuntien osalta on suurinta korkeilla leveysasteilla. Suomessa muutos olisi ollut 10-60 % luokkaa synkempään suuntaan, vaikkakin Norjanmereltä ulottuisi hieman toisensuuntainen muutos kohti Pohjois-Lappia. Silti yleiskuva on, että Pohjois-Euroopassa marraskuut ovat mennet synkempään suuntaan kun taas Itä- ja Kaakkois-Euroopassa on puolestaan hieman aurinkoisempaa. Aineistossa ei ole mukana kuluvan vuoden marraskuuta, koska uusanalyysit valmistuvat muutamien kuukausien viiveellä.

Tulevien vuosien marraskuiden kannalta ei suuntaus ole kovin valoisa, mutta on tosin muistettava, että vuosien välinen vaihtelu on erittäin suurta. Marraskuun suursäätila kun ratkaisee auringonpaisteen määrän ja tässä suhteessa on usein joko lähes täysin pilvistä tai sitten varsin aurinkoista – näiden välimaastoa ei usein talvella nähdä.

Mainokset

Eino-myrsky

Voimakas matalapaine on matkalla kohti Suomea. Tuulivahinkoja on odotettavissa yleisesti maan keskiosassa ja sähkökatkot mitataan todennäköisesti kymmenissä tuhansissa kotitalouksissa.

Hilde/Eino myrsky

Parhaillaan lauantai-iltana Norjan rannikolle iskevä myrskymatalapaineen keskus liikkuu sunnuntaina Etelä-Lapin yli itään. Kovimmat tuulet koetaan matalapaineen keskuksen eteläpuolella taaksetaipuvan okluusiorintaman yhteydessä. Kovimmat tuulen puuskat maa-alueilla osuvat Pohjanmaan rannikolta kohti Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa ulottuvalle alueelle. Silti kauttaaltaan Etelä-Lapin eteläpuolella on hyvin tuulista ja paikalliset tuulivahingot ovat mahdollisia lähes kaikkialla maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Aikataulujen puolesta tuulisin jakso osuu maan länsiosassa aamuyöstä iltapäivään ja maan itäosassa aamusta alkuiltaan. Alla on jonkinlainen synteesi myrskyn vaikutusalueesta karttamuodossa.

eino_myrsky_matrix

Olosuhteet

Ennustetut tuulen puuskanopeudet ovat yleisesti yli 20 m/s, paikoin maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskat ylittävät 25 m/s. Etenkin rannikon läheisyydessä sekä mahdollisesti suurempien järvien rannoilla puuskat voivat olla kovimmillaan lähes 30 m/s.

”Einon” kaltaisia puuskanopeuksia havaitaan maan etelä- ja keskiosassa arviolta muutamien vuosien välein. Yleensä vastaavat puuskat osuvat myöhempään talveen, jolloin routa on ehtinyt ankkuroida puita tehokkaammin maaperään.

Roudaton sekä sateiden kyllästämä maaperä tarkoittaa, että tuulivahinkojen riski on selvästi kohonnut. Alla on alustava kartta marraskuun alkupuolen sademäärästä maakuntakohtaisesti. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa, alueilla joihin Eino-myrsky iskee, on saatu reippaasti keskimääräistä runsaammin sateita marraskuun alkupuolella. Olosuhteet ovat siis otolliset laajoillekin tuulivahingoille.

eino_sateet_580pxEpävarmuuksia

Numeeriset mallit ovat viimeisen vuorokauden aikana tulleet aika pitkälti yhteen voimakkaimpien tuulien alueen suhteen, vaikkakin GFS malli on hieman eteläisemmän alueen kannalla verrattuna ECMWF, HIRLAM ja Harmonie malleihin. Aikataulussa on muutamien tuntien heittoa suuntaan tai toiseen.

Suurimmat epävarmuudet liittyvät tyypilliseen tapaan myrskypuuskien voimakkuuteen. GFS mallin puuskaparametrisointi antaa sisämaan arvoksi ylimmillään noin 26 m/s. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF puuskaennuste näyttää noin 23-25 m/s. Tosin rannikon läheisyyteen molemmat antavat kovempia lukemia. Nämä puuskaparametrisoinnit eivät aina anna parasta kuvaa todellisista puuskanopeuksista. Oleellista onkin arvioida, että kuinka korkealta kovat tuulet voivat sekoittua pintaan saakka. Tässä malliluotaukset ovat tärkeä työkalu, joiden avulla meteorologi voi arvioida tuota hyvin sekoittuneen kerroksen korkeutta ja maksimituulta mikä tuossa kerroksessa voi sekoittua pintaan saakka.

En valitettavasti ole tämän päivän osalta pystynyt näkemään muiden kuin GFS mallin luotauksia, mutta eilen perjantaina osa malleista sai hyvin sekoittuneen kerroksen ulottumaan 1-1,5 km korkeuteen, mikä marraskuulle olisi aikamoinen saavutus. Tällä tavoin puuska-arvioiksi olisi saatu jopa 27-28 m/s. GFS:n tuorein malliluotaus ei ole sieltä kaikkein sekoittuneimmasta päästä vaan on hieman stabiilimpi. Mutta koska vain muutamien satojen metrien korkeudelta löytyy jo varsin kovia tuulia, puhumattakaan yli kilometrin korkeudella puhaltavista puhureista, on olemassa riski, että näitä ylempien kerrosten 25-30 m/s tuulia pääsee paikoin sekoittumaan pintaan saakka. Epävarmuutta siis kuitenkin on hyvin sekoittuneen kerroksen korkeuden suhteen, mikä pitkälti määrää puuskien voimakkuuden maanpinnalla. Alla on GFS mallin pääajon ja ECMWF parviajojen mediaaniennuste puuskien osalta.

eino_gfs_580px

Sunnuntaina klo 8 arvioidut puuskanopeudet GFS mallin perusteella.

eino_ecmwf

ECMWF parviajojen mediaani puuskanopeuksien osalta.

Vaikutukset

Mikäli ennusteet toteutuvat kuten on arvioitu, on tiedossa siis yleisesti tuulivahinkoja maan keskiosassa niin myrskypuuskien kuin roudattoman ja kostean maaperän vuoksi. Myrsky ei todennäköisesti ole yhtä voimakas kuin Tapani-myrsky joulukuussa 2011, mutta ehkä sitä seurannut Hannu-myrsky olisi parempi vertailukohta. Sähköttömiä asiakkaita tulee oman mututuntuman perusteella olemaan yhteensä 50 000-100 000 suuruusluokkaa (pahimmassa skenaariossa mahdollisesti 100 000-200 000) ja syrjäisimmillä seuduilla sähköt saattavat olla poikki yli vuorokauden. Myrsky ei ennusteiden valossa ole päätymässä koko maan mittakaavassa myrskyjen kaikkein raskaimpaan sarjaan, mutta paikallisesti pahimmilla alueilla se varmaan tullaan muistamaan pitkään.

Jos myrsky olisi saapunut vuorokautta ennen, olisi se osunut samalle päivälle kuin Aarno-myrsky tasan 35 vuotta sitten (1978). Aarno myllersi maisemaa uusiksi myös maan länsiosassa, mutta ehkä aavistuksen etelämpänä kuin mitä ”Einon” on ennakoitu.

Itse otan myrskyn vastaan Pirkanmaan pohjoisosassa, joten katsotaan mitä omaan tuulimittariin tarttuu lukemiksi.

PS. myrskyvaroitus.com -sivusto on valitettavasti edelleen alhaalla. Sivustolle kohdistui hakkerointi tai muu vastaava teko aiemmin syksyllä minkä vuoksi kaikki sisältö hävisi palvelimelta. Sivustoa on jouduttu rakentamaan uudelleen vanhan sivustokopion avulla ja samalla sivuston alusta päivitetään kerralla uusiin kuosiin. Myrskyvaroitus.com pyritään saada näkyville mahdollisimman nopeasti, mutta työ on hidasta manuaalityötä, jota ylläpitäjät tekevät vapaa-ajallaan.

%d bloggers like this: