Arkisto

Posts Tagged ‘jäätävä sade’

Jäätävää menoa

Helmikuun ensimmäisinä päivinä etelän taivaalta tuli lähes kaikkea muuta paitsi sammakoita. 

Lumirakeet

Lauantaina alkuillasta taivaalta putoili pieniä valkoisia palleroita, lumirakeita. Ne yleensä kertovat, että yläpuolella olevassa pilvessä oli jonkin verran konvektiivisia elementtejä eli hieman kovempia nousuvirtauksia. Lumirakeet itsessään syntyvät kun alijäähtyneet vesipisarat osuvat lumihiutaleeseen tai muuhun jääkiteeseen ja alkavat muodostaa sen ympärille hentoa ”lumipalloa” eli lumiraetta. Nämä lumirakeet ovat ukkoskuurojen salamoinnin kannalta erittäin oleellisia, sillä ne pelaavat tärkeää roolia pilven sähköistymisen kannalta. Lumirakeet ovat yleensä maahan pudotessaan vain muutaman millimetrin kokoisia, mutta joskus ne voivat olla talvisissa konvektiivissa tilanteissa yli sentin kokoisia halkaisijaltaan. Lumirakeen erottaa ukkoskuuroissa esiintyvistä jäärakeista niiden koostumuksen perusteella – lumirae hajoaa lähes heti pulveriksi jos sitä koskettaa kun taas jäärae säilyttää muotonsa.

Lumirakeita Helsingissä 1. helmikuuta.

Jäätävää vesisadetta

Vuorokautta myöhemmin tilanne muuttui jäätäväksi. Lounaasta noussut sadealue toi mukanaan ylemmissä ilmakerroksissa varsin lämmintä ilmamassaa. Lämpötila nousi noin kahden kilometrin korkeudella nollaan tai hieman suojan puolelle, vaikka maanpinnan lähettyvillä oltiin pakkasella. Tämä loi otolliset olosuhteet jäätävälle vesisateelle.

LAPS-luotausanalyysi Helsingistä jäätävän vesisateen aikaan.

Yllä on keinotekoinen luotaus eli poikkileikkaus ilmakehästä sunnuntaina 2. helmikuuta Helsingistä. Pystyakselilla on korkeus ilmanpaineen kuvaamana (karkeasti ottaen 1000 hPa = pinta, 900 hPa= 1km, 800 hPa=2km jne). Vihreä viiva on kastepiste ja punainen ohut viiva on lämpötila. Lämpötilan saman arvon viivat ovat vinossa olevat siniset viivat. Olen korostanut nollan asteen rajaa paksummalla punaisella viivalla. Malliluotauksesta nähdään kuinka Helsingin yllä olleessa ilmassa on lämpötila käväissyt nollassa asteessa noin 800 hPa korkeudella (noin 2km) kuten keltainen nuoli osoittaa. Sen sijaan pinnan lähettyvillä ollaan oltu muutamia asteita pakkasella. Tällainen on melko otollinen jäätävän sateen luotaus.

Käytännössä lumihiutaleet alkavat sulaa kun ne saapuvat tuohon noin 2km korkeudella olevaan nollan asteen kerrokseen. Sulattuaan vesipisaroiksi ne putoavat nopeasti alla olevaan pakkasilmaan. Mikäli ne eivät ehdi jäätyä matkallaan, ne putoavat maanpintaan alijäähtyneinä, nestemäisinä vesipisaroina. Tällöin nämä pisarat jäätyvät heti osuessaan mihin tahansa pakkasella olevaan pintaan kuten puiden oksiin. Mikäli tuo maanpinnan lähellä oleva kylmä ilma on tarpeeksi paksussa kerroksessa, ehtivät alijäähtyneet vesipisarat jäätyä matkallaan, jolloin ne lopulta putoavat maahan jääjyväsinä.

Alla on kuvaamani video kun sade alkoi Helsingissä iltapäivällä viiden jälkeen. Siinä nähdään pieniä jääjyväsiä, jotka ovat siis ehtineet jäätyä uudelleen matkallaan taivaalta. Mukana on myös jonkin verran alijäähtyneitä vesipisaroita, jotka jäätyivät heti osuessaan puulankkuihin (tummemmat täplät).

Helsingissä suurin osa sateesta näytti tulevan jääjyväsinä, mutta idempänä jäätävä sade kuulemma aiheutti junan pysähtymisen, koska tuulilasiin jäätyi liiaksi pisaroita.

Kanada

Suomessa jäätävät sateet eivät ole tiettävästi aiheuttaneet mitään erityisen merkittäviä vahinkoja, mutta yksi tunnetuimmista jääsateista oli Kanadassa vuonna 1998. Tuolloin usean päivän aikaja sarja jäätäviä sateita aiheutti suurjännitelinjoja ylläpitävien tornien romahtamisen jään painon vuoksi. Miljoonat jäivät ilman sähköä, osa moneksi viikoksi tai jopa kuukaudeksi. Tiettävästi 35 ihmistä menehtyi. Pohjois-Amerikassa taloudelliset vahingot olivat arviolta noin 5 miljardia dollaria. Pahimmillaan jäätä kertyi pinnoille yli 10 cm kerroksiksi. Tapausta on kutsuttu Kandan pahimmaksi luonnonkatastrofiksi.

Eli tämä sunnuntainen jäätävä sade oli kuin pieru Saharassa verrattuna mitä ison lammikon toisella puolella on sattunut.

Mainokset

Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin

Paljon hehkutettu lumipyry on saapumassa etelästä tiistai-illan aikana. Vaikka lööppilehdistö on jälleen nostanut odotukset uusiin sfääreihin, on lunta kuitenkin odotettavissa paikoin runsaasti reippaan tuulen kera. Aivan etelärannikolla ja etenkin pääkaupunkiseudulla voi käydä niin, että lunta saadaan alkuun vain hieman ja loput sateista tulee vedensekaisena. Keskiviikkoaamuna Helsingissä heräävät saattavatkin ihmetellä, että mihin se runsas lumipeite oikein jäi. Toisaalta aina kun liikutaan nollan tuntumassa voivat pienetkin muutokset saada aikaan lumisemman maiseman.

Etelästä on siis tiistain aikana nousemassa matalapaine ja sen (lämpimään/okluusio)rintamaan liittyvät sateet saavuttavat etelärannikon iltapäivän/illan aikana. Lämpimässä rintamassa lämmintä ilmaa kipuaa kylmän ilman päälle. Niinpä sateet tulevat ainakin aluksi etelärannikkoa myöten lumena. Tuuli käykin pinnan lähellä mantereen puolelta, jolloin lämpötilat pysyvät pakkasella tai nollassa. Yöllä tuulet kääntyvät puhaltamaan etelästä pintarintaman jälkipuolella ja lämpötilat nousevat etelässä nopeasti selvästi plussalle. Toisaalta tällöin runsaimmat sateet ovat jo ohi.

Runsaiten lunta näyttäisi satavan maan etelä- ja keskiosan sisämaahan. Tosin länsirannikollakin lunta voi tulla reippaasti, sillä tuuli puhaltaa mantereelta ja pitää lämpötilan kurissa. Alla on GFS mallin sade-ennuste lähipäiville.

GFS tuo Pohjois-Itämerelle ja Suomenlahdelle myrskyä. Myös maa-alueilla tuuli voimistuu ja puuskat voivat olla 20 m/s luokkaa lähinnä Lounais-Suomessa. Tämä runsaan lumisateen kanssa johtaa erittäin huonoon ajokeliin. Tilannetta mutkistaa vielä mahdollinen jäätävä sade keskiviikon puolella. Jäätävä sade on mahdollista yleensä lämpimän rintaman yhteydessä. Tällöin ylemmistä kerroksista putoava lumisade osuu lämpimän rintaman nostattamaan lämpimään kerrokseen, jossa lumihiutaleet sulavat vesipisaroiksi. Rintaman kalteuden takia tämän alapuolella ilma voi olla vielä pakkasella. Tähän kerrokseen putoavat vesipisarat alijäähtyvät eli ovat nestemäisessä muodossa, mutta lämpötilaltaan nollan alapuolella. Pakkasen puolella olevaan pintaan osuessaan alijäähtyneet pisarat jäätyvät samantien kiinni. Alla on esimerkki lämpötilan pystyprofiilista alueelle, johon GFS malli näyttää jäätävää sadetta torstai-aamuksi.

Jäätävään sateeseen vaikuttaa muun muassa kuinka paksu ja lämmin ylempänä oleva lämmin kerros on sekä alempana olevan kylmän kerroksen paksuus. Jos pinnan yläpuolella oleva kylmä kerros on liian paksu/kylmä, vesipisarat ehtivät jäätyä jääjyväsiksi. Jos taasen lämmin kerros on liian ohut tai viileä, lumihiutaleet eivät ehdi kunnolla sulaa. Niinpä jäätävä sade vaatii melko tarkat olosuhteet.

Eli keskiviikkona ja torstaina kannattaa ottaa huomioon, että paikoin saattaa esiintyä jäätävää sadetta. Jäätävä sade tulee yleensä yllä kuvatuissa olosuhteissa jääjyvästen ja tavallisen vesisateen välissä. Eli mikäli lähipäivinä taivaalta tulee pieniä rakeita muistuttavia jääjyväsiä, voi hetken päästä olla odotettavissa jäätävää sadetta. Suomessa jäätävät sateet ovat kuitenkin melko harvinaisia ja niiden sademäärät vähäisiä.

Kaikenlaista liikennettä haittaavaan tekijää on siis ilmassa. Lunta kertynee tiistai/keskiviikon aikana parhaimmillaan noin 15 cm, mutta veikkaisin, että suurimmaksi osaksi jäädään 5-10 cm luokkaan (aivan etelärannikolla vähemmänkin). Voimakas tuuli kinostuttaa lunta ja huonontaa näkyvyyttä selvästi. Lumisateen jälkipuolella lauhtuva sää niin ikään huonontaa ajokeliä maan eteläosassa. Paikoin keskiviikkona saadaankin tarpoa kunnon sohjossa.

Uusi matalapaine on saapumassa keskiviikko-iltana. Sen yhteydessä sade saattaa alkaa vetisenä kaakossa, mutta muuttuu etenkin idässä lumisempaan suuntaan yön aikana. Tuon matalapaineen lumimäärä ja reitti on vielä hieman auki.

%d bloggers like this: