Arkisto

Posts Tagged ‘helle’

Ukkosia ja kuumaa kesäsäätä

Heinäkuu loppui näyttäviin ukkosiin

Kuumimman hellejakson aikana esiintyi eri puolilla maata melko voimakkaita ukkosia. Salamamäärä kasvoi heinäkuussa selvästi keskimääräistä suuremmaksi. Lopulta heinäkuussa noin 110 000 maasalamaa iski maankamaralle. Jakso päättyi Helenan päivän rajuilmaan, jossa paikannettiin yli 20 000 maasalamaa.  Runsas pinnan läheisen ilman kosteusprosentti tarkoitti myös näyttäviä vyörypilviä osassa soluista. Alla oleva otus saapui Porvoon Emäsaloon keskiviikkona 30. heinäkuuta.

Hyllypilvi Porvoossa. Kuva: Pauli Jokinen

 

Helena-rajuilma

Ennusteet näyttivät jo viikonloppuna, että torstaina olosuhteet saattavat johtaa vaarallisen voimakkaisiin ukkosiin. Tilanteessa ei lopulta tapahtunut paljoa muutosta h-hetken lähestyessä ja tapaus olikin lopulta hyvin ennustettu. Alla on allekirjoittaneen tekemä ennustekartta vuorokautta ennen rajuilmaa (myrskyvaroitus.com), jota voi verrata lopulliseen salamoinnin voimakkuuskarttaan.

Myrskyvaroitus.com ennustekartta ja maasalamoinnin voimakkuuskartta Helena-rajuilman osalta.

Torstain tilanteessa oli kaikki vaarapaletin ilmiöt mahdollisia aina taajamatulvista supersolujen aiheuttamiin suuriin rakeisiin tai jopa trombeihin. Ilmeisesti päivän yksi pahimmista vahingoista sattui Saarijärvellä, jonne iskenyt syöksyvirtaus kaatoi puita ja aiheutti muutaman ihmisen loukkaantumisen. Loppujen lopuksi on hämmästyttävää kuinka vähän ihmisvahinkoja on viime vuosina tapahtunut rajuilmoihin liittyen. Saarijärven tapauksessakin oli tuuria, sillä vuorokautta myöhemmin sama leirintäalue olisi kuhissut ihmisiä paikallisen tapahtuman johdosta.

Itse lähdin kollegan kanssa reilun 600 km reissulle. Vaikka ”parhaiden” olosuhteiden alue painui kauas pohjoiseen, oli tarkoitus saada ensimmäiset ukkoset kiinni, ennen niiden kiihdyttämistä kohti koillista.

Myrskybongaus-reitti

Päivän näyttävin ja mieleenpainuvin näkymä tuli vastaan Nokialla, jossa otettiin vastaan lounaasta saapuneen mesoskaalan konvektiivisen järjestelmän etureuna. Koko Helenan päivän merkittävien tuntien tutka-animaatio näkyypi alla, josta myös näkee tuon lounaasta nousseen järjestelmän liikkeen.

Helena-rajuilman tutka-animaatio. Lähde: Ilmatieteen laitos

Alla on muutama otos Nokialta, jossa järven yli pyyhältänyttä vyörypilveä puski eteenpäin hienoin näkemäni sadeseinämä. Sen etureuna oli niin terävä, että sateettoman alueen ja rankkasateen ero oli vain noin viisi sekuntia. Tämä koettiin kollegan kanssa kirjaimellisesti kun lähdimme niemen kärjestä juoksemaan kohti 400m päässä olevaa autoa. Juostessa kun vilkaisi järvelle huomasi kuinka sadeseinämä puski vieressä ohi lähes moottoritienopeutta kunnes se muutamaa sekuntia myöhemmin iski omaan selkään.

Sadeseinämä Nokialla.  Kuva: Pauli Jokinen

Viimeinen otettu kuva ennen kuin piti lähteä juoksemaan. Kuva: Pauli Jokinen

Lisää kolmen rajuilmapäivän kuvasaldosta ja videoista löytyy uudesta, työn alla olevasta kuvagalleriasta: http://www.paulijokinen.com/helena-rajuilma

Supersolut

Pitkästä aikaa saatiin ”nauttia” melko ilmiselvistä supersoluista Suomessa. Tutkakuvista ilmeni kuinka useampi splittaava supersolu syntyi Helenan päivänä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajamaille. Selvästi perusvirtauksesta oikealle kaartavia supersoluja löytyy alla olevasta tutka-animaatiosta ainakin 3-4. Näistä kaikkein selkein tapaus syntyi Kajaanin luoteispuolella, josta se matkasi kohti Suomussalmea. Se muistuttaa klassista supersolua, jossa hetken aikaa on nähtävillä melko selkeä koukkukaiku, johon voisi periaatteessa muodostua jopa trombi. Valitettavasti en ole vielä nähnyt yhtään kuvaa tai videota näistä soluista paikanpäältä.

Tutka-animaatio, josta näkyy irrallisten supersolujen jakautuminen ja liike perusvirtauksesta oikealle. Lähde: Ilmatieteen laitos

 

Vaaratiedotteet

Kommenteissa on kyselty miksi Helenan päivänä ei annettu vaaratiedotteita lähestyvästä ukkosesta. Käytännössä vaaratiedotteita annetaan, jos ne antavat selvää lisäarvoa jo olemassa oleviin varoituksiin. Vaikka kyseessä olisi paljon vahinkoa aiheuttava sääilmiö, ei vaaratiedotteita välttämättä anneta mikäli voimassa olevat varoitukset ovat vaaratasoltaan ja alueiltaan edelleen oikein ja päteviä. Vaaratiedotteet ovat muutenkin varsin lyhyitä ja niissä pääsääntöisesti varoitetaan maakunnittain, esim ”lähituntien aikana on Kainuussa odotettavissa erittäin voimakkaita ukkospuuskia ja mahdollisesti rakeita”. Niinpä aluerajauksen osalta niissä ei olisi ollut paljoa uutta asiaa kun jo edellispäivänäkin painotettiin, että kaikkein voimakkaimmat ukkoset matkaavat Pirkanmaalta kohti Kainuuta.

Havaitut vahingot ja tuulen puuskat olivat torstaina juuri ennusteiden mukaisia ja voimakkaimmat solut noudattivat varoitusalueita nätisti. Vaarasta oli siis julkaistu erillinen tiedote karttakuvineen edellispäivänä ja se oli mediassa ja muun muassa television säätiedotteissa mennyt läpi varsin hyvin. Näin ollen mielestäni erilliseen vaaratiedotteeseen ei torstaina ollut välttämätöntä syytä. Toki nämä ovat aina pienestä kiinni ja jossain määrin makuasioita, että missä tilanteessa sellainen tulisi antaa. Erityisesti isojen tapahtumien kohdalla vaaratason antamisen rima on matalampi ja varmaan tässäkin tapauksessa oli vaaratiedote jo ”piipussa” odottamassa mikäli olisi näyttänyt siltä, että juuri Jyväskylän rallin erikoiskokeen aikoihin olisi kyseiselle alueelle ollut tulossa erityisen vaarallinen ukkonen. Vaikka suurta yleisöä ei tavallisten varoitusten ja tiedotteiden lisäksi varoitettu, on päivystyksessä ollut varmasti kova kuhina päällä.

Päivystyksessä päivitetään LUOVA-tiedotteita muun muassa pelastusviranomaisille, jotta heillä olisi tietoa missä ja milloin erityisesti tarvitaan apua ja kuinka paljon heidän tulee varata henkilöstöä kyseisen tilanteen varalta. Näitä LUOVA-tiedotteita tehtiin torstain osalta viisi kappaletta pelastusviranomaisten tueksi. Lisäksi etenkin suurten tapahtumien osalta on jatkuvampaa keskustelua tapahtumien järjestäjien kanssa säätilanteen kehittymisestä. Eli kyllä siellä taustalla on paljon muutakin kuin twiittailua ukkosesta, mikä ei sekään ole nykyään hassumpi tiedon välitystapa suurelle yleisölle. Sillä saavutetaan yli 50 000 ihmistä kertaheitolla ja ehkä toinen mokoma välillisesti jos tilanne on merkittävä ja viesti jatkaa matkaansa.

Hellivät ja piinaavat helteet

Palataan lopuksi vielä hetkeksi helteisiin. Yksi erityispiirre tälle kesälle ovat olleet lukuisat +30 asteen ylitykset. Jossain päin Suomea on 30 astetta rikottu nyt 17 päivänä tämän kesän aikana (mukaan lukien toukokuu). Tämä sivuaa 1961 alkaen laskettua ”ennätystä”. Myös vuosina 1972 ja 2010 yllettiin jossain päin Suomea 17 päivänä yli 30 asteen lukemiin. Kun ennusteiden perusteella saattaa lähiviikon aikana tulla vielä ehkä 3-4 vastaavaa päivää, on tästä kesästä tulossa siis tällä mittapuulla tukalin yli 50 vuoteen. Toisaalta yksittäisten asemien osalta ei ylletä samoihin lukemiin kuin esimerkiksi kesällä 2010. Tuolloin Puumalassa oli yhteensä 15 päivänä yli +30 °C. Kuluvan vuoden osalta kärkisijaa pitää Kouvolan Utti kahdeksalla ylityksellä.

Kuumin viikko

Hain IL:n twiitin pohjalta Suomen kuumimman viikon 1961 alkaen eli korkeimman Suomen lämpötilan keskiarvon seitsemän vuorokauden ajalta (liukuvana). Haun tuloksena kuumin viikko olisi ollut heinäkuun alussa vuonna 1972, jolloin seitsemän vuorokauden keskilämpötilaksi muodostui Suomessa 22,7 astetta. Seuraavaksi lämpimin jakso oli heinä-elokuun taitteessa 2003 (21,7 °C). Kolmantena on heinäkuun puoliväli 1988. Kuluvan kesän lämpimin viikon (7 vrk) jakso on tarkastelussa neljännellä sijalla. Heinäkuun 22.-28. päivien keskiarvo oli 21,3 astetta. Vertailun vuoksi heinäkuun puolessa välissä 2010 vastaava arvo oli 20,2 astetta.

Helteissä tauko

Toukokuun lopun ja kesäkuun alun helteistä on selvitty ja nyt eletään taukoa kuumien ilmojen suhteen. Uutta helleyritystä on juhannusviikonloppuna.

Paikoin poikkeuksellinen toukokuu

Palataan ajassa vielä taaksepäin toukokuuhun, joka oli hyvin lämmin suuressa osassa maata – etenkin Lapissa. Alla on esitetty karttamuodossa pitkäikäisempien havaintoasemien tilastoja toukokuun keskilämpötilasta.

Toukokuun keskilämpötilan poikkeavuus ja sijoitus vuodesta 1961 alkaen (vasemmalla). Edellisen lämpimämmän toukokuun vuosi ja lämpötila (oikealla). Data: Ilmatieteen laitos

Kuten kuvista nähdään, eri puolilla Suomea toukokuun keskilämpötila oli korkein mitä on 1961 alkaen mitattu (muistutuksena: nämä eivät välttämättä ole kaikki ennätyksiä, sillä en ottanut dataa ennen vuotta 1961 mukaan). Lähes koko maassa kuukauden keskilämpötila oli top 3:ssa viimeisten 50 vuoden ajalta. Edellisen kerran lämpimämpi toukokuu oli maan lounaisosassa vuonna 1993, maan itäosassa vuonna 1984 ja osassa Lappia vuonna 1963. Eli kylmän alkukevään jälkeen tulikin kevätkuukausille poikkeuksellisen kuuma loppu.

Kesäkuu on kahden ensimmäisen viikon osalta ollut lähes koko maassa jonkin verran tavanomaista lämpimämpi, mutta ei olla lähelläkään toukokuun poikkeamia. Sateissa on tuttuun kesäiseen tapaan ollut suuria alueellisia eroja.

Juhannussäästä jälleen jännitysnäytelmä?

Vapun ja joulun ohella juhannussää on aina yhtä mielenkiintoinen aihe. Näin viikkoa ennen juhannusta on viitteitä siitä, että jälleen saadaan jännittää oikein urakalla. Alkuviikolla Iberian niemimaalle on kuroutumassa ylämatala, joka lähtee viikon puolivälin jälkeen nousemaan kohti pohjoista. Ylämatalan itäpuolella alkaa samalla liikkua erittäin kuumaa ilmamassaa kohti pohjoista. Amerikkalainen GFS ja Eurooppalainen ECMWF malli tuovat tuoreimmissa pääajoissaan tuon kuuman ilmamassa maan eteläosaan perjantain/lauantain tienoilla.

On syytä vahvasti muistuttaa, että 6-7 päivän päähän ulottuvat sääennusteet ovat lähes aina epävarmoja ja lämmin sektori voi hyvin mahdollisesti jäädä lopulta Suomen kaakkoispuolelle. Silti yleiskuvaltaan sääkehitys ensi viikon loppupuolella on varsin mielenkiintoinen ja se voi suosia hellettä juhannusviikonlopulle ainakin maan etelä- ja keskiosaan. Ilmamassa on todennäköisesti myös epävakaata ja niinpä edellä mainitun skenaarion toteutuessa on potentiaalia myös rajuille ukkosille. Muutamat ajot ovat näyttäneet asetelmaa juuri juhannusyölle, jossa voisi mahdollisesti esiintyä kesän 2010 Sylvi-rajuilman kaltaisia ukkosia.

Eli summa summarum juhannussään mahdollisuuksista:

  • On POTENTIAALIA helteelle lähinnä maan etelä- ja keskiosassa.
  • Äärimmäisessä skenaariossa voidaan yltää jopa +30 asteeseen.
  • Kuuman ja kostean ilmamassan sektorin yltäessä kunnolla Suomeen voi esiintyä rajuja ukkosia.
  • Tällä hetkellä oma ”paras veikkaus” on, että lämpimän ilman sektori yltää Suomeen perjantaina hyvin kapeana, jolloin pinnassa lämpötila ei pääse kohoamaan aivan hellelukemiin. Seassa voi esiintyä ukkosia ja viikonlopun aikana lämpimin ilmamassa siirtyy Venäjälle ja lämpötilat olisivat melko lähellä tavanomaista.
  • Eli erityisen koleaa juhannussäätä ei ainakaan maan eteläosassa ole tiedossa, mutta sateisiin on syytä varautua varautua (ainakin jonain viikonlopun päivänä).
  • Yksityiskohdat todennäköisesti selkenevät (toivottavasti) keskiviikon tienoilla kun Etelä-Euroopan ylämatala alkaa tempautua mukaan perusvirtaukseen ja numeeriset mallit saavat tilanteesta paremmin kiinni.

Jännitettävää siis riittää juhannusviikolle 🙂

Hellettä pukkaa Lappiin

Pikainen päivitys. Pahoittelut hitaasta kirjoittelutahdista, töitä riittää paljon vapaa-ajallekin. Helpotusta on tiedossa vasta ensi viikon jälkeen.

Lapissa hikoillaan

Lapissa on viime päivinä ollut poikkeuksellisen lämmintä ajankohtaan nähden. Monin paikoin on ylitetty edellinen korkein Lapissa toukokuussa havaittu lämpötila 28,3 astetta. Vaikka perjantaita on vielä jäljellä, on Utsjoki Kevon asemalla ylletty jo yli +30 asteen. Asema on tunnetusti lämmin – se sijaitsee Kevon kanjonissa, joka osittain mahdollistaa korkeat lämpötilat kesällä ja erittäin kylmät lukemat talvella.

Vaikka Lapin lukemat ovatkin poikkeuksellisia, eivät ne ole täysin omassa luokassaan. Nimittäin kaksi vuotta sitten Ylitornion Meltosjärvellä yllettiin kesäkuun helleaallossa jopa +32,8 asteeseen kesäkuun 10. päivä eli reilu viikkoa tämänpäiväistä myöhemmin. Onkin ”tuuria”, että lämpimät säät osuivat nyt aivan toukokuun loppupäiville, jolloin päästään hätyyttelemään toukokuun ennätyksiä – jos helteet olisivat tulleet pari päivää myöhemmin eivät lukemat olisi kuukausitasolla enää niin erikoisia.

Toukokuu on ollut koko maassa tavanomaista lämpimämpi, erityisesti Lapissa, jossa poikkeamat ovat (muistaakseni) jopa 5 asteen luokkaa.

Lähihetkiennustamista

Sade- ja ukkoskuuroja on jälleen paikoin liikkeellä. Lähituntiennustamisen kannalta on koko kevät tullut väkerrettyä LAPS-WRF säämallia, jonka 15 tunnin ennuste päivittyy kahden tunnin välein. Tästä enemmän seuraavassa päivityksessä, tuloksia voi käydä tiirailemassa osoitteessa: http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/.

Tässä kaikki tällä erää, tarkempaa päivitystä tiedossa toivottavasti ensi viikon jälkeen.

Kategoriat:Mennyt sää Avainsanat: , , ,

Viileydestä lämpöön

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi ja samalla meno on muuttunut lämpimämpään suuntaan.

Matalapaineet toivat sateet ja viileyden

Monet taivastelivat kesäkuussa kuinka kylmä ja sateinen alkukesä meillä on ollut. Kesäkuu oli viileä, mutta ei poikkeuksellinen tai harvinainen. Edellisen kerran yhtä viileää oli vuonna 2004, eivätkä monet muut 2000-luvun kesäkuut kovin paljon lämpimämpiä olleet. Sateita piisasi kuukauden mittaan ja monin paikoin sademäärä oli 1,5-2 kertainen tavanomaiseen verrattuna. Mikä tällaisen kesäkuun sai aikaan?

Lähde: NOAA/NCEP/ESRL

Kesäkuussa vallitsi melko ”talvimainen” matalapainejuna Pohjois-Atlantilta Brittein saarten yli kohti Suomea. Matalapaineita toisensa jälkeen kulki melko samaa reittiä ja pudotti suuret sademäärät reitilleen. Lämmin helleilmamassa jäi selvästi Suomen eteläpuolelle. Suomen lähialueista vain Etelä-Euroopassa sekä Uralin itäpuolella oli tavanomaista lämpimämpää ilmamassaa. Matalapaineiden reitti johti siihen, että Brittein saarilla (sans Irlanti) kesäkuu oli sateisin yli 100 vuoteen ja viilein yli 20 vuoteen. Tanskassa kesäkuu oli viilein 21 vuoteen.

Yhdysvalloissa ”huippulämpö” jatkuu

Kevät oli Yhdysvaltain mittaushistorian lämpimin (NCDC). Kesäkuun loppupuolella alkanut helleaalto on puolestaan myös menossa historiankirjoihin. Alustavien tietojen mukaan (Jeff Masters, Wunderblog) 11% pitkäikäisistä havaintoasemista (yli 100 vuotta) rikottiin kyseisten paikkakuntien kesäkuun lämpöennätys. Useilla pitkäikäisillä asemilla rikottiin myös koko mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja (mukaan lukien heinä- ja elokuun ennätykset). Washingtonissa yhtenä aamuna lämpötila oli +36 °C jo klo. 10:00. Tiet ovat laajalti halkeilleet lämpölaajenemisen takia. Meno näyttää jatkuvan hurjana myös heinäkuussa. Tuoreimpien ennusteiden perusteella ennätyslämpimät ilmat ovat mahdollisia tulevalla viikolla mantereen länsiosassa.

Suomessa ukkosia hyvin vähän

Suomessa on heinäkuun 4. päivään mennessä paikannettu vasta 9155 maasalamaa. Tämä on noin viidesosa mitä tyypillisesti kesäkuun loppuun mennessä on salamoinut. Vertailun vuoksi esimerkkinä Sylvin päivän rajuilma kesältä 2010, jolloin yhden vuorokauden aikana Suomessa paikannettiin yli 24 000 maasalamaa.

Pientä ”parannusta” näihin tilastoihin on odotettavissa viikonloppuna, jolloin kosteaa ja epävakaampaa ilmaa saapuu Suomeen etelästä. Vielä on epävarmaa, että kuinka laajalti ukkosia esiintyy ja kuinka voimakkaita ne ovat. Silti tämän ”surkean” alkukesän johdosta odotettavissa on toistaiseksi ehkä kesän kovimpia ukkosia.

Jatkossa?

Loppuviikolla hellerajaa paukutellaan etenkin maan etelä- ja keskiosassa samalla kun pohjoiseen on virrannut jo viileämpää ilmaa. Ensi viikolla kylmää ilmamassaa sisältävä ylämatala pörrää Suomen länsipuolella ja on kiikun kaakun pysyykö se tarpeeksi etäällä, että se voisi nostattaa Suomeen etelästä lämmintä ilmaa vielä alkuviikolla. Tällä hetkellä mallit näyttävät, että alkuviikosta ilmamassa on vielä melko lämmintä, mutta loppuviikosta tuo ylämatala jyräisi Suomen ylle ja sää muuttuisi jälleen hieman viileämpään ja epävakaisempaan suuntaan. Tosin kesäkuun kaltaista ”koleutta” ei ole varmaankaan odotettavissa. Päivälämpötilat pörräisivät etelässä ehkä jossain +20 kieppeillä tai hieman yli (silloin kun ei sada).

Erittäin lämmin kesä

Kesä 2011 on lopuillaan. Vaikka terminen syksy ei tiettävästi ole vielä alkanut missään päin Suomea, on kalenterikuukausien perusteella kesä jo paketissa.

Harvinaisen lämmin kesä

Vuodesta 1900 alkaen kulunut kesä oli neljänneksi lämpimin eli ei aivan poikkeuksellinen. Koko Suomen keskilämpötila oli kaksi astetta 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpi. Kesällä poikkeamat ovat selvästi pienempiä kuin talvisin, joten kaksikin astetta on suuri ero.

Kulunut kesä oli 0,8 astetta vuoden 2010 kesää lämpimämpi. Monen mielestä 2010 kesä tuntui läkähdyttävältä, mutta ero johtuu monestakin tekijästä. Kesällä 2010 Keski- ja Pohjois-Lappi eivät olleet erityisen lämpimiä vaan melko epävakaisen sään armoilla. Lisäksi viime vuonna kesäkuu oli viileä kuten myös elokuun loppu. Tänä vuonna lämmintä säätä riitti melko tasaisesti aina kesäkuun alusta alkaen ja tällä kertaa myös pohjoiseen.

Kesän keskilämpötilaennätyksiä

Muutamilla paikkakunnilla koettiin mittaushistorian lämpimimmät kesät. Näistä ehkä merkittävin oli Helsingin Kaisaniemen ennätys. Nyt Helsingin kesäennätys kirjataan lukemin +18,3 astetta. Toki on muistettava, että etenkään 1800-luvun havainnot eivät ole täysin verrattavissa nykyhavaintoihin. Kaupungistumisen vaikutusta voidaan arvioida ja yhden menetelmän perusteella 1800-luvulla saattoi esiintyä sellainen kesä, että jos se olisi koettu nyt, olisi lämpötilalukema ollut vielä korkeampi.

Pidemmistä aikasarjoista myös Vaalan ja Vihdin asemilla meni kesän keskilämpötilaennätykset rikki. Asemien mittaushistoria ulottuu noin 70 vuoden päähän.

Mitä kesällä tapahtuikaan?

Tässä on lyhyt lista joistakin säätapahtumista, mitkä sävyttivät tätä kulunutta kesää.

  • Kesäkuun alussa poikkeuksellinen hellejakso (viikon ajan +30 asteen helteitä, myös Lapissa hyvin lämmintä)
  • Lapissa 4.6. erittäin voimakkaita puuskia (30+ m/s)
  • Juhannusta edeltänyt myrsky
  • Rankkasateet (mm. Turku, Helsinki)
  • Elokuun viimeisen viikonlopun helteet (elokuun ylin lämpötila, erikoista kyllä, mitattiin vasta aivan kuun lopulla)

Kesän sääknoppeja

  • Kesän ylin lämpötila: Ylitornion Meltosjärvellä +32,8 astetta (10. kesäkuuta). Viimeksi yhtä korkea kesäkuun lämpötila mitattiin vuonna 1974
  • Suurin vuorokausisade: Tornio 24. heinäkuuta 121 mm. Vastaa noin kaksinkertaista kuukauden sademäärää
  • Suurin kuukauden sademäärä: Vaala (heinäkuu) 228 mm. Tyypillisesti heinäkuussa 76 mm
  • Eniten hellepäiviä: Lahti 36 kpl. Tyypillisesti Lahdessa 17 kpl. Kouvolassa 2010 oli jopa 48 kpl
  • Hellepäiviä Suomessa: 46 kpl. Tyypillisesti 38 kpl. Vuonna 2010 yhteensä 57 kpl
  • Ylin vuorokauden keskilämpötila: Kouvola +26,4. Vuonna 2010 Kuopiossa +28,9 astetta
  • Eniten +30 asteen päiviä: Kouvola & Kruunupyy 7 kpl. Vuonna 2010 Puumalassa 15 kpl
  • Korkein yön alin: Kuopio +22,4. Vuonna 2010 Helsinki Kumpula +23,4 astetta

Hurrikaanikausi lähellä maksimia

Pikakatsaus Atlantille, jossa hurrikaanikauden maksimi lähestyy tilastojen mukaan (noin 10. syyskuuta). Katia on parhaillaan ykkösluokan hurrikaani ja se on matkalla kohti länsiluodetta.

Lähde: National Hurricane Center

Hurrikaaneja synnyttävät Itä-Afrikasta Atlantille saapuvat trooppiset aallot liikkuvat länteen. Yksi suurimmista kysymyksistä hurrikaanien reittien suhteen liittyy Yhdysvaltain mantereelta Pohjois-Atlantille liikkuviin keskileveysasteiden matalapaineisiin. Ne yleensä poraavat subtrooppiseen korkeapaineeseen ”aukkoja”, joista etelämpänä matkaavat hurrikaanit pääsevät nousemaan kohti pohjoista. Tällä kertaa yksi tällainen matalapaine ja sen kylmä rintama ovat jättäneet portin auki Katialle ja systeemi onkin matkaamassa nyt selvästi kohti luodetta. Tällä hetkellä ennusteen mukaan pohjoisempi matalapaine on kuitenkin matkaamassa sen verran nopeasti pois alueelta, että korkeapaine pääsee vahvistumaan tähän välimaastoon uudestaan, pakottaen Katian ensi viikon aikana palaamaan enemmän läntiselle reitilleen – kohti Yhdysvaltojen itärannikkoa.

Katian osalta se kaikkein suurin kysymys kuuluukin, saapuuko Yhdysvaltain mantereelta uusi voimakkaampi matalapaine ajoissa, jotta se voisi ”imaista” Katian mukaansa ennen tämän rantautumista USA:n rannikolle. Tällä hetkellä luotettavimmat globaalit mallit pitävät Katian loppuun saakka merellä, mutta sen reitti on muuttunut päivä päivältä lähemmäksi Yhdysvaltian rannikkoa. Tilannetta kannattaa siis seurata tiiviisti.

Trooppinen myrsky Lee on aivan hetki sitten voimistunut Meksikonlahdelle. Sen ennakoidaan pyörivän usean päivän ajan aivan Louisianan rannikon tuntumassa.
Suurin uhka tästä systeemistä ei näyttäisi olevan tuulet tai mereltä nouseva tulva vaan rankkasateiden aiheuttamat tulvat sisämaassa. Esimerkiksi Euroopan keskuksen malli näyttää paikoin Yhdysvaltain rannikolle kolmessa päivässä yli 300 mm sadetta. Kansallinen hurrikaanikeskus ennustaa paikoin jopa 500 millimetriä sunnuntaihin mennessä. Tämä vastaa tyypillistä suomalaista vuoden sademäärää.

Erittäin rankat sateet eivät ole mikään yllätys, sillä merivesi Meksikonlahdella on paikoin jopa +31 astetta – lähestulkoon ennätyslämmintä.

Tällä hetkellä ollaan siis menossa jo L-kirjaimessa eli nimettyjä trooppisia myrskyjä on ollut jo 12 kappaletta. Pitkän ajan keskiarvo on noin 11 eli nyt ollaan jo saatu keskivertokauden edestä trooppisia myrskyjä Atlantilla, vaikka kausi on vasta kohta puolivälissä.