Arkisto

Posts Tagged ‘laps’

Säätä joka lähtöön

Edellisestä päivityksestä on aikaa ja moni on varmaan ihmetellyt päivitysten hitautta. Ajattelinkin käydä hieman läpi ”syitä” tähän hitauteen listaamalla joitakin vapaa-ajalla työstettäviä säähän liittyviä harrasteita – joista tämä blogi on vain yksi, joskin mieluinen osa. Eli vaikka uusia kirjoituksia ei välttämättä aina kuulu, ei se tarkoita, että sitä vain levättäisiin laakereillaan. Aktiivinen kommentointi pitää sivun ajantasalla ja tuoreena, vaikka päivityksestä olisikin aikaa. Kiitos siis lukijoille ja kommentoijille!

GFS

Parhaillaan työn alla on GFS-karttojen uusiminen:

http://www.puuppa.org/~pnuu/gfs/

Eli koko sääkenttien laskenta ja piirtoympäristö tulee jossain välissä muuttumaan niin, että GrADS-ohjelman sijaan käytetään Python-ohjelmointikieltä. Karttojen luontiskriptit kirjoitetaan siis alusta alkaen uusiksi. Tämän myötä kartoista tulee näyttävämpiä ja tiettyjen osien laskennat nopeutuvat huomattavasti. Malliluotausdatasta lasketut suureet kuten 0-3km CAPE, EL taso ja erilaiset konvektioindeksit saadaan huomattavasti nopeammin kun ne lasketaan erikseen Python-skriptin kutsuman Fortran-koodin avulla. Summa summarum: enemmän kenttiä, laajemmalle alueelle ja näyttävämmin.

LAPS

GFS-karttojen uusimisen lisäksi on talven/kevään aikana työstetty LAPS-karttoja. Kyseessä on tunnin välein tuotettava aineisto, jossa pyritään kaikkia erilaisia havaintoaineistoja hyödyntäen luoda paras mahdollinen kuva ilmakehän tilasta kyseisellä hetkellä. Aineiston avulla voidaankin esittää esimerkiksi lämpötilat koko Skandinaviassa tunnin välein. Lisäksi vaikkapa pakkasen purevuus/helteen tukaluus voidaan nopeasti laskea ja esittää karttamuodossa. Tarkoitus on lisätä myös ennustepuolelta tuttuja suureita, eli esimerkiksi tuulikonvergenssivyöhykkeiden visualisointi. Kaiken kruunaa keinotekoiset ”pseudo”luotaukset, joita voidaan laskea tunnin välein minne vain.  Tämä on erittäin hyödyllinen ominaisuus ainakin omasta mielestäni ja näistä on hyötyä esimerkiksi ukkosten lähituntiennustamisessa. Sivusto on tällä hetkellä tauolla odottamassa päätöstä, että millä koneella sitä ajetaan. Tuotoksia voi kuitenkin seurata sivulla:

http://www.puuppa.org/~pnuu/laps/

FINWRF

Jatketaan vielä, kas kummaa, mallimaailmassa. Pöytätietokoneella pyörivä hienohilamalli jatkaa työtään ja murjoo parhaillaan kahden tunnin välein lähihetkiennusteita 15 tunnin päähän. Talvella mallin ydin päivitettiin uusimpaan versioon. Kevään mittaan on tullut tehty testauksia eri malliasetuksilla, että miten mallista saisi kaikkein eniten irti. Lähikuukauden aikana tulee vielä tehdä lisätestejä, ennen ukkoskauden alkua. Mahdollisesti kahden tunnin ennustesyklistä siirrytään ”jatkuvaan” sykliin, eli aina tunnin välein tarkistetaan onko edellinen ajo valmistunut, jolloin joko käynnistetään uusi tai odotetaan hetken aikaa edellisen valmistumista. Tämän myötä ennusteiden saatavuus vaihtelee yleensä 1,5h-3h välillä. Lisäksi olisi tarkoitus tuoda uusia ennustekenttiä esille mallista ja joskus tulevaisuudessa piirtää kuvat niin ikään Python-ohjelmointikielen avulla.

Mallin tuottamiin ennusteisiin voi käydä tutustumassa osoitteessa:

http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/

MYRSKYVAROITUS.COM

Yhdessä Ari-Juhani Punkan kanssa päivittelemme talvisin 2-4 kertaa viikossa pitkää myrskyennustetta ja kesäisin pitkää rajuilmaennustetta. Tämän lisäksi teemme ajoittain merkittävistä päivistä yksityiskohtaisempia vaarallisen sään ennusteita. Parhaillaan eletään välikautta, mutta ukkosiin painottuvat ennusteet alkavat kauden käynnistyessä toukokuun aikana. Ennusteita ja paljon muuta myrskyihin ja rajuilmoihin liittyvää tietoutta voi käydä lukemassa osoitteessa:

http://www.myrskyvaroitus.com/

SÄLÄÄ

Pikauutisia säästä ja ilmastosta tulee jaettua Twitterin kautta niin oman kuin Ilmatieteen laitoksen tilin kautta:

https://twitter.com/ilmasto

https://twitter.com/meteorologit

Harrastan paljon säävalokuvausta ja talven aikana siirsin netissä olevat kuvani uudelle sivustolle, mutta paljon on töitä vielä edessä, että saisi kaikki otetut kuvat järjestettyä sopiviin kategorioihin ja tuotua ne mukaan blogimaailmaan.

Tässä taisi olla päällisin puolin vapaa-aikani säähän liittyvät harrasteet. Jotta päivitys ei olisi pelkkää omaelämäkertaa, niin laitetaan lopuksi hieman tilastoa kehiin.

Lämpötilapoikkeamaa

Alla on kuvattuna vuoden 2013 alusta alkaen päivittäinen maan etelä- ja keskiosan lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvosta. Siitä siis ilmenee milloin ja kuinka pitkiä kylmät jaksot ja lämpimät kaudet ovat olleet viimeisen reilun vuoden aikana.

Data: Ilmatieteen laitos

Kylmät jaksot ovat siis painottuneet molempien vuosien tammikuihin sekä viime vuoden maaliskuuhun. Näiden lisäksi on reilun vuoden aikana ollut maltillisempia viileitä kausia silloin tällöin. Lämpimien jaksojen osalta ”pinta-alaa” on enempi, mutta merkittävimmät tapaukset osuivat viime vuoden touko-kesäkuuhun (kesällä on hankalempi saada yhtä suuria lämpötilapoikkeamia kuin talvella) ja vuodenvaihteen tienooseeen. Lisäksi kuluvan vuoden helmi-maaliskuun leuto putki oli kestoltaan hyvin pitkä muutaman päivän notkahdusta lukuun ottamatta. Parhaillaan ollaan melko lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Sanottakoon, että tein samanlaisen kuvan maan pohjoisosan datasta ja se oli hyvin pitkälti samanlainen. Ainoana erona oli, että pohjoisessa poikkeamien amplitudi tuntui olevan hieman suurempi. Toisin sanoen lämpimien poikkeamien aikaan oli pohjoisessa anomalia pääsääntöisesti vielä suurempi kun taas kylmien jaksojen osalta poikkeama oli subjektiivisesti katsottuna enemmän tai vähemmän sama kuin etelässä.

Laskin vielä lopuksi koko jakson lämpötilapoikkeamien summan. Mikäli summaksi tulisi nolla, olisi sekä kylmien että lämpimien jaksojen ”pinta-ala” yhtä suuri. Maan etelä- ja keskiosassa poikkeamien summaksi muodostui 718 ”vuorokausipoikkeama-astetta” ja maan pohjoisosassa vastaavaksi arvoksi muodostui 848 yksikköä. Eli jos jonkun mielestä on edeltävän reilun vuoden aikana ollut keskimääräistä lämpimämpää, olisi hän myös oikeassa.

Mainokset

Jäätävää menoa

Helmikuun ensimmäisinä päivinä etelän taivaalta tuli lähes kaikkea muuta paitsi sammakoita. 

Lumirakeet

Lauantaina alkuillasta taivaalta putoili pieniä valkoisia palleroita, lumirakeita. Ne yleensä kertovat, että yläpuolella olevassa pilvessä oli jonkin verran konvektiivisia elementtejä eli hieman kovempia nousuvirtauksia. Lumirakeet itsessään syntyvät kun alijäähtyneet vesipisarat osuvat lumihiutaleeseen tai muuhun jääkiteeseen ja alkavat muodostaa sen ympärille hentoa ”lumipalloa” eli lumiraetta. Nämä lumirakeet ovat ukkoskuurojen salamoinnin kannalta erittäin oleellisia, sillä ne pelaavat tärkeää roolia pilven sähköistymisen kannalta. Lumirakeet ovat yleensä maahan pudotessaan vain muutaman millimetrin kokoisia, mutta joskus ne voivat olla talvisissa konvektiivissa tilanteissa yli sentin kokoisia halkaisijaltaan. Lumirakeen erottaa ukkoskuuroissa esiintyvistä jäärakeista niiden koostumuksen perusteella – lumirae hajoaa lähes heti pulveriksi jos sitä koskettaa kun taas jäärae säilyttää muotonsa.

Lumirakeita Helsingissä 1. helmikuuta.

Jäätävää vesisadetta

Vuorokautta myöhemmin tilanne muuttui jäätäväksi. Lounaasta noussut sadealue toi mukanaan ylemmissä ilmakerroksissa varsin lämmintä ilmamassaa. Lämpötila nousi noin kahden kilometrin korkeudella nollaan tai hieman suojan puolelle, vaikka maanpinnan lähettyvillä oltiin pakkasella. Tämä loi otolliset olosuhteet jäätävälle vesisateelle.

LAPS-luotausanalyysi Helsingistä jäätävän vesisateen aikaan.

Yllä on keinotekoinen luotaus eli poikkileikkaus ilmakehästä sunnuntaina 2. helmikuuta Helsingistä. Pystyakselilla on korkeus ilmanpaineen kuvaamana (karkeasti ottaen 1000 hPa = pinta, 900 hPa= 1km, 800 hPa=2km jne). Vihreä viiva on kastepiste ja punainen ohut viiva on lämpötila. Lämpötilan saman arvon viivat ovat vinossa olevat siniset viivat. Olen korostanut nollan asteen rajaa paksummalla punaisella viivalla. Malliluotauksesta nähdään kuinka Helsingin yllä olleessa ilmassa on lämpötila käväissyt nollassa asteessa noin 800 hPa korkeudella (noin 2km) kuten keltainen nuoli osoittaa. Sen sijaan pinnan lähettyvillä ollaan oltu muutamia asteita pakkasella. Tällainen on melko otollinen jäätävän sateen luotaus.

Käytännössä lumihiutaleet alkavat sulaa kun ne saapuvat tuohon noin 2km korkeudella olevaan nollan asteen kerrokseen. Sulattuaan vesipisaroiksi ne putoavat nopeasti alla olevaan pakkasilmaan. Mikäli ne eivät ehdi jäätyä matkallaan, ne putoavat maanpintaan alijäähtyneinä, nestemäisinä vesipisaroina. Tällöin nämä pisarat jäätyvät heti osuessaan mihin tahansa pakkasella olevaan pintaan kuten puiden oksiin. Mikäli tuo maanpinnan lähellä oleva kylmä ilma on tarpeeksi paksussa kerroksessa, ehtivät alijäähtyneet vesipisarat jäätyä matkallaan, jolloin ne lopulta putoavat maahan jääjyväsinä.

Alla on kuvaamani video kun sade alkoi Helsingissä iltapäivällä viiden jälkeen. Siinä nähdään pieniä jääjyväsiä, jotka ovat siis ehtineet jäätyä uudelleen matkallaan taivaalta. Mukana on myös jonkin verran alijäähtyneitä vesipisaroita, jotka jäätyivät heti osuessaan puulankkuihin (tummemmat täplät).

Helsingissä suurin osa sateesta näytti tulevan jääjyväsinä, mutta idempänä jäätävä sade kuulemma aiheutti junan pysähtymisen, koska tuulilasiin jäätyi liiaksi pisaroita.

Kanada

Suomessa jäätävät sateet eivät ole tiettävästi aiheuttaneet mitään erityisen merkittäviä vahinkoja, mutta yksi tunnetuimmista jääsateista oli Kanadassa vuonna 1998. Tuolloin usean päivän aikaja sarja jäätäviä sateita aiheutti suurjännitelinjoja ylläpitävien tornien romahtamisen jään painon vuoksi. Miljoonat jäivät ilman sähköä, osa moneksi viikoksi tai jopa kuukaudeksi. Tiettävästi 35 ihmistä menehtyi. Pohjois-Amerikassa taloudelliset vahingot olivat arviolta noin 5 miljardia dollaria. Pahimmillaan jäätä kertyi pinnoille yli 10 cm kerroksiksi. Tapausta on kutsuttu Kandan pahimmaksi luonnonkatastrofiksi.

Eli tämä sunnuntainen jäätävä sade oli kuin pieru Saharassa verrattuna mitä ison lammikon toisella puolella on sattunut.

%d bloggers like this: