Arkisto

Posts Tagged ‘parvi-ajot’

Myrskyrata käynnistyy

Hyvää uutta vuotta! Tässä kirjoituksessa on tarkoitus lyhyesti avata mitä allekirjoittaneella on parhaillaan työn alla ja mitä saattaa tapahtua Euroopan sään suhteen noin viikon kuluttua.

Säämallit uusiksi

Vuodesta 2015 näyttää tulevan säämallien vuosi. Maailman kaksi tunnetuinta globaalia säämallia on saamassa kuluvan vuoden aikana merkittävät päivitykset. Näistä ensimmäisenä päivitetään Yhdysvaltain GFS-malli. Se joutui ankaran kritiikin kohteeksi vuonna 2012 kun Euroopan säämalli ennusti Yhdysvaltain itärannikolle iskeneen Sandy-hurrikaanin selvästi paremmin ja aiemmin kuin GFS. Lisärahan turvin kyseistä globaalia säämallia on kehitetty ja siitä ollaan ottamassa käyttöön uusi versio tammikuun 14. päivänä. Samassa yhteydessä mallin horisontaalinen erotuskyky päivittyy 27 kilometristä hulppeaan 13 kilometriin. Tämä tarkoittaa, että mallilla voidaan simuloida yhä pienemmän mittakaavan sääilmiöitä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Euroopan keskuksen mallin resoluutio on noin 16 km ja Ilmatieteen laitoksella ajettavan alueellisen HIRLAM-mallin resoluutio on 7,5 km.

Loppukäyttäjille ehkä merkittävin uudistus on jaettavan datan resoluution muutos. Siinä missä tähän saakka ollaan dataa jaettu 0.5 asteen eli noin 50 km tarkkuudella, ollaan tämä puolittamassa noin 25 km tarkkuuteen. Näin ollen GFS-datasta tehtävät sääkartat tarkentuvat selvästi. Tätä muutosta kuvaamaan tein nyt vanhentuvasta ja uudesta datasta vertailun hilakoosta.

GFS:n tuuliennuste Suomenlahdelle. Yllä vanhentuvan 0.5 asteen ja alla 0.25 asteen erotuskyvyllä.

GFS:n tuuliennuste Suomenlahdelle. Yllä vanhentuvan 0.5 asteen ja alla uuden 0.25 asteen erotuskyvyn hilaruudukot.

Kuvasta nähdään, että tähän saakka Suomenlahdelle on pohjois-etelä-suunnassa mahtunut vain yksi kunnon merellinen hilapiste. Päivityksen myötä esimerkiksi Suomenlahden tuulitilannetta voidaan kuvata jatkossa selvästi paremmin.

Koska uudet datat eivät välttämättä ole yhteensopivia http://www.puuppa.org/~pnuu/gfs/ -osoitteessa pyörivien skriptien kanssa, olen alkanut koodaamaan GFS karttoja alusta alkaen tukemaan tätä muutosta. Tarkoitus on tehdä skripteistä modulaarisia, jolloin niillä voidaan myös tehdä sääkarttoja HIRLAM-mallin datasta sekä Suomen että Norjan osalta. Lisäksi tarkoitus on visualisoida tunnin välein Pohjoismaiden säätä (lämpötilaa, tuulta jne) LAPS-analyysien myötä. Kaikkien karttojen vertailua helpottaa samat väriskaalat ja piirrettävä alue. Mutta tästä lisää myöhemmin.

Vaikka GFS-mallin päivityksen piti lyödä kampoihin Euroopan ECMWF-mallille, eivät eurooppalaiset ole levänneet laakereillaan. Uuden supertietokoneen myötä ECMWF-malli on tarkoitus päivittää kuluvan vuoden aikana noin 16 km resoluutiosta huikeaan noin 8-10 km resoluutioon. Samalla parviajojen resoluutiota kohennetaan entisestään. Pelkästään näiden muutosten myötä muun muassa ukkosten ja myrskyjen sekä pienen mittakaavan ilmiöiden ennusteiden ennakoidaan paranevan. Lisäksi rannikoiden sääennusteet paranevat tarkemman erotuskyvyn avulla. Itse olen kuluvan vuoden mallimuutoksista hyvin innoissani.

Talven pahimmat myrskyt edessä?

GFS- ja ECMWF-malli ovat ennakoineet, että noin viikon päästä matalapainetoiminta Pohjois-Atlantilla on ottamassa käänteen rajumpaan suuntaan. Vielä on liian aikaista mennä yksityiskohtiin, mutta esimerkkinä näytettäköön uuden GFS-mallin (13km) tuuliennuste ensi viikon lauantaille.

GFS mallin puuskaennuste

GFS mallin puuskaennuste

Yllä oleva myrsky olisi maan lounaisosassa lähellä Tapani-myrskyn luokkaa. Myrskyradan potentiaalista kertoo myös se, että vielä samana päivänä GFS malli toisi entistä kovemman myrskyn Norjaan ja Ruotsiin.

GFS:n puuskaennuste

GFS:n puuskaennuste

Mikäli yllä oleva ennuste toteutuisi täsmälleen ennustetun kaltaisesti, hirmumyrskypuuskat saattaisivat tehdä samankaltaista tuhoa kuin Gudrun-myrsky vuonna 2005.

Jotain tilanteen erikoisuudesta kertoo se, että ECMWF-mallin parviajotkin ovat jo nyt viikkoa ennen varsin huolestuttavan näköisiä. Puolet 50:stä parviajosta ennakoi Etelä-Ruotsiin viikon päästä vähintään 26 m/s myrskypuuskia. Vahinkoa aiheuttavien myrskypuuskien mallitodennäköisyys on jo hulppeaa 80-90% luokkaa vaikka kyseessä on viikon ennuste!

Kuten sanottua, ennusteet tulevat vielä muuttumaan suuntaan jos toiseen ja yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Silti suursäätila on muuttumassa suosimaan erittäin voimakkaita matalapaineita ja niinpä tilannetta tulee seurata tarkkaan kaikissa Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa.

Mainokset

Talven sääennusteen päivitys

Syksy edennyt lokakuussa ensilumen ja myrskyn muodossa

Syksy on tähän mennessä ollut suuressa osassa maata melko tavanomainen lämpötiloja tarkasteltaessa. Ainoastaan Lapissa ollaan vietetty syksyä selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu on niin ikään ollut Lapissa hyvin lämmin, mutta toisaalta etelässä paikoin selvästi keskimääräistä viileämpi. Ensimmäinen lumipeite saatiin osiin Etelä-Suomeakin kuun puolivälin myrskyn yhteydessä. Tuolloin eniten lunta kertyi kuitenkin Etelä-Savossa, Enonkoskella jopa 18 cm. Voimakas matalapaine voimisti tuulia myrskylukemiin melkein kaikilla merialueilla. Korkein mitattu keskituuli oli Pohjois-Itämerellä Utössä 28,6 m/s. Tietokonemallit ennustivat kovimpia tuulia Selkämeren keskiosiin, mutta koska lähes kaikki havaintoasemat ovat rannikon läheisyydessä, saattoivat kovimmat tuulet jäädä mittaamatta.

Päivitystä pitkiin ennusteisiin

Kaksi kuukautta sitten tarkastelin syksyn ja alkutalven säätä vuodenaikaisennusteiden valossa. Tuolloin pohdittiin seuraavaa:

Yhteenvetona voisi siis arvioida, että syyskuu mennään karkeasti ottaen tyypillisessä, vaihtelevassa syyssäässä. Lokakuun aikana sää viilenee selvemmin ja ensimmäiset reippaammat lumisateet ovat mahdollisia. Marras- ja joulukuu olisivat suurimpaan osaan 2000-luvun alkutalviin verrattuna kylmempiä ja lumisempia. Eli todennäköisemmin on odotettavissa viileämpi kuin lämpimämpi loppuvuosi.

Ensimmäiset reippaammat lumisateet tosiaan ilmestyivät lokakuun puolivälissä. Lokakuu on toistaiseksi ollut hieman pitkän ajan keskiarvoa viileämpi etelässä, mutta toisaalta lämmin Lapissa. GFS mallin parviajojen perusteella lokakuun loppuun saakka ilmamassa pysyisi etelässä pääosin hieman tavanomaisten arvojen alapuolella (climatology, punainen käyrä). Lapissa oltaisiin loppukuun aikana myös menossa kylmempään suuntaan.

Ilmamassan (T850 hPa) ja 2 metrin lämpötilan parviennuste Lahteen.

 

Ilmamassan (T850 hPa) ja 2 metrin lämpötilan parviennuste Ivaloon.

 

Mitä marraskuu tuo sitten tullessaan? Euroopan keskuksen viimeisin kuukausiennuste ei sisällä suuria viitteitä marraskuun osalta. Yhdysvaltain CFS malli saa marraskuusta 0-1 astetta tavanomaista viileämmän. Yleiskuvaltaan loppuvuoden säätyyppi näyttäisi mukailevan elokuussa tehtyä ennustetta. Marras-tammikuulle pitkät ennusteet ennakoivat selvästi tavanomaista korkeamman ilmanpaineen vallitsevan Pohjois-Atlantilla. Tämä tuntuu olevan melko järkevä ennuste sillä se on todennäköisesti osittain seurausta korkeasta meriveden lämpötilasta. Trooppisella Atlantilla on tänä vuonna rikottu useina kuukausina meriveden lämpöennätyksiä. Syksyn ja alkutalven mittaan tuota lämmintä merivettä  virtaa kohti pohjoista. Tällä saattaa olla vaikutusta ilmakehän dynamiikkaan juuri korkeapaineen muodossa Pohjois-Atlantilla. Tästä seuraisi se, että alkutalvella myrskyjen määrä on tavanomaista pienempi ja meillä ilmavirtaus kävisi ennemmin pohjoisesta kuin lännestä. Niinpä lauhan, kostean läntisen ilmavirtauksen sijaan meillä pääsääntöisesti puhaltaisi viileä, kuiva pohjoisvirtaus.

Meriveden pintalämpötilan poikkeama keskiarvosta. Lähde: NCDC

 

Toisaalta lämmintä merivettä saattaa virrata myös Jäämerelle saakka, joka hidastaisi merijään muodostusta Skandinavian pohjoispuolella. Tällöin pohjoisnavalta lähtevä kylmän purku joutuisi ylittämään avointa merta pidemmän matkaa, joka puolestaan lämmittäisi ilmaa hieman ennen sen saapumista mantereelle. Eli arktisen ilman junarataa pohjoisesta ei usko tapahtuvan. Näin ollen veikkaisin, että marras-joulukuu on tavanomaista viileämpi, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen kylmä. Toki ajoittain saattaa esiintyä varsin kylmiäkin jaksoja pohjoisvirtausten myötä. Sademäärä näyttäisi numeeristen mallien perusteella jäävän loppuvuonna tavanomaista alhaisemmaksi. Kylmän purkausten yhteydessä olisi ilmavirtausten perusteella mahdolliset sankemmat lumikuurot mahdollisia etenkin länsirannikolla kun meri on vielä suhteessa lämmin.

Lopputalven osalta ennusteet näyttäisivät venyttävän Atlantin korkeapainetta enemmän Keski-Euroopan poikki. Tämä avaisi portit lännestä saapuville matalapaineille ja lauheammalle ilmalle. Niinpä ensimmäinen karkea veikkaus on, että talven edetessä tammi-maaliskuussa esiintyy enemmän myrskyjä, sää muuttuu ehkä tavanomaista lauhempaan ja sateisempaan suuntaan. Tämä koskisi erityisesti maan pohjoisosia.

Loppuun jälleen tuttu disclaimer. Pitkät ennusteet ovat aina Suomen leveysasteilla varsin vaikea taidelaji. Niihin ei tule suhtautua absoluuttisena totuutena. Tässä päivityksessä oli  vain allekirjoittaneen lokakuun puolivälin mielipide seuraavien kuukausien suursäätilasta tietokonemalleihin perustuen. Lähinnä tarkoituksena on seurata pitkien ennusteiden osuvuutta ja kuinka niiden antamia tuloksia voi tulkita. Päivitetään vuodenaikaisennusteita seuraavan kerran kuukauden tai kahden päästä.

Juhannussään vaikeuksia ja trooppinen ongelma Meksikonlahdelle

Juhannusaattoon on enää pari päivää ja edelleen ennusteet tuovat meteorologeille puolikkaita harmaita hiuksia. Pääpiirteittäin juhannuksen sää on lukossa, mutta sateiden ajoituksessa, sijainnissa ja voimakkuudessa on edelleen harmillisen paljon hajontaa.

Juhannusviikonloppu voidaan yleisesti ottaen kuvailla seuraavasti: perjantaina on epävakaista erityisesti maan etelä- ja keskiosissa. Aivan lännessä ja etenkin pohjoisessa on poutaa ja aurinkoista. Juhannusyönä sateet liikkuvat koilliseen ja sateita saadaan etenkin maan keskiosissa. Lauantaina päivällä sateisiin on syytä varautua lähes koko maassa, todennäköisimmin poutaa on aivan etelässä. Sunnuntaina sää on poutaantumaan päin, sateita saadaan päivällä lähinnä Kainuussa ja Lapissa.

Eli sateita saadaan maan lähes joka kolkassa jossain vaiheessa viikonlopun aikana. Kokonaisuutena poutaisinta on varmaankin länsi- ja lounaisrannikoilla. Sateisinta on ehkäpä viikonloppuna jossain Kainuun, Pohjois-Karjalan suunnalla. Epävarmuuksia kuitenkin on melkoisesti ja niistä kohta enemmän.

Alla on GFS mallin keskiviikko-iltapäivän parviajojen yksittäiset sade-ennusteet perjantaille, pe-la yölle ja lauantaille. Kyseessä on varsin karkealla resoluutiolla lasketut sateet, jolloin esim. sadekuurot ”paisuvat” liiaksi. Eli aivan yhtä isoja sademöykkyjä ei välttämättä kyseisinä aikoina tutkasta nähtäisi. Näistä saa kuitenkin suuntaa siihen, mihin suurin osa parviajon jäsenistä ennustaa sateita.

Perjantai-iltapäivän osalta suurin osa parviajon jäsenistä tuo sateita maan etelä- ja keskiosiin niin, että aivan lännessä olisi poutaista.  Uusin Euroopan keskuksen pääajo tuo tosin runsaimmat sateet nimenomaan länteen. Erityisesti kaakossa voi esiintyä ukkosta. Tällä hetkellä vaaraa aiheuttavan konvektion todennäköisyys on vielä melko pieni. Vaarana on mikäli järjestäytyneempi konvektiivinen järjestelmä pääsee kehittymään ja liikkumaan itärajaa pitkin, jolloin sademäärät voivat paikoin olla runsaita. Lännempänä sateet ovat jatkuvampia luonteeltaan eikä ukkosia näillä alueilla todennäköisesti esiinny perjantaina. Sademäärät joissakin ajoissa voivat okluusion kohdalla olla runsaita, mutta epävarmuudet ovat edelleen suuria. Juhannusyöksi hajonta parven jäsenten välillä kasvaa. Sateisiin olisi syytä varautua etenkin entisen Oulun läänin paikkeilla ja mahdollisesti maan itäosissa. Juhannuspäivänä ennusteet hajoavat yhä enemmän. Maan länsiosissa on kuuroherkkyyttä lännestä saapuvan yläsolan takia. Lähinnä Pohjanmaan maakunnissa sekä myöhemmin maan keskiosissa voi esiintyä ukkosta. Lapissa sade on jatkuvampaa, mutta myös sielläkin saattaa esiintyä ukkosia. Idän osalta ennusteet ovat epävarmoja. Voi olla, että rintama on Venäjällä, jolloin maan itäosa on poutainen, mutta mikäli rintamavyöhyke on lännempänä, ovat runsaatkin sateet idässä mahdollisia kuten osa GFS mallin parviajoista näyttää. Sunnuntaiksi sää alkaa poutaantua lännestä alkaen.

Lämpötilat ovat suuresti riippuvaisia siitä, onko pilvistä ja/tai sateista. Perjantaina päivän ylimmät lämpötilat liikkuvat koko maassa +20 asteen tienoilla. Lämpimintä näyttää olevan lännessä, maan keskiosissa sekä entisessä Oulun läänissä siellä, missä ei sada ja pilvisyys on ohuempaa. Helleraja voi rikkoutua näillä alueilla. Etelässä ja paikoin idässä pilvisillä alueilla ollaan +20 asteen tienoilla, mutta sateessa jäädään selvästi alle +20 asteen. Juhannusyö on laajalti lämmin. Lämpötilat ovat laajalti +10…+17, lämpimintä poutaisilla, mutta pilvisillä alueilla. Lauantain lämpötilat riippuvat jälleen paljon sateiden sijoituksesta sekä pilvisyydestä. Poutaisimmilla alueilla etenkin idässä päästään yli +20 asteen, mutta jatkuvammassa sateessa pohjoisessa jäädään alle +15 asteen. Muualla liikutaan lähellä +20 astetta.

Eli edelleen on paljon epävarmuuksia juhannussäässä. Ongelmia syntyy kun sekä etelästä että lännestä puskee sääsysteemiä, joten mallit ovat kyllä olleet suurissa ongelmissa tämän tilanteen kanssa.

Vuodenaikaisennuste saanee jälleen jäädä odottamaan seuraavaa päivitystä. Näin loppuun tulee mainita mahdolliset trooppiset ongelmat Karibian ja Meksikonlahden suunnalla. Trooppinen aalto on tällä hetkellä Jamaikan kaakkoispuolella. Aalto ei ole vielä osoittanut kunnon järjestäytymistä kuten alla olevasta satelliittikuvasta nähdään.

Lähde: NRL

Vaikka aalto tällä hetkellä näyttää varsin vaatimattomalta, se on ympäristössä, joka sallii trooppisen matalapaineen kehitystä. Tietokonemallit vievät sen alkuviikolla Meksikonlahdelle. Meksikonlahden tuuliväänne ensi viikolla määrää suurelta osin sen, kuinka voimakkaaksi tuo aalto mahdollisesti pääsee kehittymään. Suurin osa malleista vähentää tuuliväännettä nykyisestä, joka on trooppisen kehityksen kannalta suosiollista. On hyvin mahdollista, että Atlantin hurrikaanikauden ensimmäinen trooppinen myrsky, Alex, syntyy ensi viikolla Meksikonlahdella. Osa malleista ennakoi, että aalto voimistuisi aina ensimmäisen tai toisen kategorian hurrikaaniksi kuten Euroopan keskuksen malli näyttää (alla).

Lähde: ECMWF

Mikäli aalto kehittyy hurrikaaniksi saakka ja matkaa Euroopan keskuksen mallin mukaisesti, vaikuttaa se myös merkittävästi Meksikonlahden öljyntorjuntaan. Pahimmassa skenaariossa voimakas hurrikaani työntäisi avomerellä olevan öljyn suoraan Yhdysvaltain rannikolle, joka olisi erittäin vahingollista alueen luonnolle. Seurataan tilannetta lähiaikoina.

Lähden tästä juhannuksen viettoon. Mikäli viikonlopun säässä ilmenee jotain erityistä (esimerkiksi voimakkaiden sateiden tai ukkosten muodossa), yritän tehdä uuden päivityksen. Nyt toivotan kuitenkin kaikille hyvää juhannusta!

%d bloggers like this: