Arkisto

Posts Tagged ‘poikkeuksellinen’

Kesästä talveen (ja takaisin)

Noin kaksi kolmasosaa syyskuusta oli kuivaa ja lämmintä. Sitten tuli matalapaine, joka myllersi tilastot uusiksi.

Korkeapaine piti syyskuun sään pitkään poutaisena. Aurinko paistoi aamusumujen jälkeen ja nosti päivälämpötilat laajalti kesäisiin lukemiin. Sateista ei ole ollut juurikaan tietoa. Syyskuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat laajalti harvinaisen, paikoin poikkeuksellisen kuivia.

Syyskuun 1. – 21. päivien sademäärän poikkeama pitkän ajan keskiarvosta. Väreillä kuvattu arvio poikkeaman harvinaisuudesta 1961 alkavan aineiston osalta.

Sateetonta oli muun muassa Oulun eteläpuolella Siikajoella, jossa sademäärä oli 21. päivään mennessä vain 0,3 millimetriä. Keskimäärin sademäärän kuuluisi olla noin 33 millimetriä. Edellisen kerran Siikajoella satoi kunnolla elokuun 28. päivä.

Päivän ylin lämpötila punaisella, alin lämpötila sinisellä. Ohuet viivat pitkän ajan mediaanit. Vihreällä vuorokauden sademäärät.

Päivän ylin lämpötila punaisella, alin lämpötila sinisellä. Ohuet viivat pitkän ajan mediaanit. Vihreällä vuorokauden sademäärät.

Kuiva kausi alkoi elo-syyskuun taitteessa. Vaikka yölämpötilat poukkoilivat keskimääräisen lämpötilan molemmin puolin, olivat päivälämpötilat jatkuvammin usean asteen keskiarvojen yläpuolella. Huolimatta hetkittäin viileistä öistä ja aamusumuista, oli syyskuun kolmen ensimmäisen viikon keskilämpötilat Suomessa pääosin 1,5..3 astetta tavanomaista korkeampia.

Sateisempaa ja kylmempää

Suomen yli pyyhältänyt kylmä rintama toi 21. päivä mukanaan ukkosia ja jälkipuolella kylmempää ilmaa pohjoisesta. Kyseinen rintamavyöhyke pysähtyi maan eteläosan tienoille ja nyt siihen on syntymässä matalapaineen osakeskus, joka liikkuu itärajaa pitkin Lappiin lähipäivien kuluessa.

Rintamavyöhykkeestä on jo satanut iltakymmeneen mennessä Utön saaressa noin 87 millimetriä sekä Paraisilla 70 mm. Yön kuluessa sateen pohjoisreunassa sade tulee räntänä tai lumena. Euroopan keskuksen malli näyttääkin Pohjois-Karjalaan yli 10 cm lumikertymää tiistain kuluessa. Keskiviikon ja torstaina aikana lumisateet leviävät Lappiin kun matalapaine nousee itärajaa pitkin pohjoiseen. Loppuviikon aikana ilma jälleen hiljalleen lämpenee lännestä saapuvien matalapaineiden myötä.

Kategoriat:Mennyt sää Avainsanat: , , ,

Poikkeuksellista ilmamassaa

Kesä on monen mielestä nyt täällä. Sää on muuttunut nopeasti idän räntäsateista kesäisiin lämpötiloihin. Tänään sunnuntaina päästiin yli viidellä havaintoasemalla hellelukemiin (yli +25°C). Oulun korkeudella saakka ollaan käyty +20 asteen tienoilla.

Suomen itäpuolella olevan korkeapaineen reunaa viistäen on meille saapumassa kaakosta lähivuorokauden aikana ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmintä ilmamassaa. Meteorologiassa ilmamassa-termillä tarkoitetaan yleensä lämpötilaa 850 hPa korkeudella eli noin 1,5 km korkeudella. Siellä maanpinnan olosuhteilla ei ole enää niin merkitystä ja lämpötilakenttä on tasaisempi = merellä, maalla, suolla, kaupungissa jne lämpötilat ovat enemmän tai vähemmän samaa luokkaa pienellä alueella. Toisin sanoen lämpötilavertailua voi suorittaa paljon helpommin.

Itse kahden metrin korkeudella olevaa lämpötilaa voi myös ennustaa 850 hPa lämpötilan avulla. Nyrkkisääntönä on kesäisin, että kahden metrin korkeudella päivän ylin lämpötila voi auringonpaisteessa olla noin 15-17 astetta 850 hPa lämpötilaa korkeampi.

Toukokuiset ilmamassojen lämpötilat

Ilmakehän luotauksia on tehty rutiininomaisesti yli 50 vuotta. Näiden tietojen avulla on ilmakehän kolmiulotteista tilaa voitu uudelleen analysoida jälkikäteen ja näitä malleja kutsutaankin uusanalyyseiksi. Poimin kahdesta uusanalyysistä korkeimmat ilmamassan (T850) lämpötilat toukokuiden aikana viimeisten noin 55 vuoden osalta.

ERA-40 uusanalyysi kattaa vuodet 1958-2002. Alla on kyseisen aineiston korkeimmat ilmamassan lämpötilat toukokuussa:

Max. T850 ERA-40. Data: ECMWF

Uudempi uusanalyysi (ERA-Interim), joka kattaa vuodet 1979 nykypäivään, antaa toukokuiden korkeimmiksi ilmamassan lämpötiloiksi seuraavaa:

Max. T850 ERA-Interim. Data: ECMWF

Näiden uusanalyysien perusteella korkeimmat Suomen maa-alueilla olleet toukokuiset ilmamassan lämpötilat ovat olleet juuri ja juuri +16 °C.

Poikkeuksellisen lämmintä ilmamassaa virtaa Suomeen

Alla on kahden ”päämallin” viimeisimmät ilmamassan lämpötilan ennusteet maanantaille 19. toukokuuta.

T850 ennuste GFS mallin näkemänä. Data: NCEP/NOMADS

 

Ilmamassan lämpötila ECMWF ennusteen mielestä. Oranssein värisävy on +16 ja värit vaihtuvat kahden asteen välein. Kuva: ECMWF

 

Sekä GFS, että ECMWF malli ennustavat +16 °C ilmamassaa aina noin Joensuun korkeudelle saakka. ECMWF ennusteessa käydään kaakonkulmalla lähellä +18 asteen lukemia. Suomessa ajettava HIRLAM malli ennustaa kaakkoon jopa +18 asteen ilmamassaa. Kaikki nämä skenaariot näyttävät siis maanantaille maan etelä- ja itäosaan poikkeuksellisen lämmintä toukokuista ilmamassaa.

Korkein Suomessa mitattu kahden metrin lämpötila toukokuussa on vuodelta 1995 kun Lapinjärvellä yllettiin +31 asteeseen. Maanantaina on olemassa mahdollisuudet +30 asteen rikkoutumiseen muutamissa paikoissa. Monet asiat vaikuttavat tähän, kuten esimerkiksi pilvisyys, sateet jne. Kotimainen HIRLAM malli ennustaa ”raakana” noin +30 asteen lukemia maan eteläosan sisämaahan. Globaalit mallit GFS ja ECMWF ennustavat ylimmäksi lämpötilaksi noin +29 astetta. On siis mahdollista, että maanantaina hätyytellään mittaushistorian toukokuun lämpöennätystä +31 °C. Melko todennäköisesti sitä ei rikota, mutta teoriassa se on mahdollista.

Lämmön lisäksi on etenkin maan länsiosassa odotettavissa maanantaina mahdollisesti voimakkaita ukkosia. Lisää maanantain rajuilmaennusteista tullaan kirjoittamaan www.myrskyvaroitus.com -sivustolle myöhemmin su-iltana.

Onko jo kevät?

Tehdäänpä vaihteeksi päivitys, jotta kommentoijien elämä hieman helpottuisi.

Kuu kiurusta kesään

Keväästä on ollut puhe harvase päivä. Onko se jo alkanut? Keväisiä merkkejä ovat olleet niin leskenlehdet, vihreät golf-kentät, muuttolinnut, siitepölytiedotteet, lumeton maa jne jne..

Varmaan moni maan etelä- ja länsiosassa asuva on kokenut viimeisen viikon varsin keväisenä, vaikka lämmittävää auringonpaistetta ei pahemmin ole näkynyt. Useat merkit näyttäisivät kevään alkaneen ja jokainen kokeekin kevään alkamisen omalla tavallaan – ei siihen tarvita Ilmatieteen laitoksen ”virallista” lupaa tai vahvistusta.

Termiset vuodenajat ovat määritelminä joskus hankalia, eikä yksittäisen vuoden osalta niihin kannata liikaa antaa painoarvoa. Viimeisten viikkojen lauha sää olisi varmaankin määritelmän puolesta täyttänyt termisen kevään kriteerit, mutta tällaisessa tilanteessa maltti on valttia. Historiasta löytyy luonnollisesti tapauksia, jolloin lauhaa helmikuuta on seurannut ainakin jonkinlainen pakkasjakso lumisateineen. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 1914 lunta ei helmikuun loppupuolella ollut juuri lainkaan. Kuukauden vaihteessa lunta kuitenkin sateli ja lumensyvyys kasvoi 14 cm saakka. Tämä lumi pysyikin maassa aina huhtikuun 9. päivään saakka.

Vielä dramaattisempi esimerkki on vuodelta 1961. Tuolloin Helsingin maaperä oli lumeton helmikuun 13. päivä aina maaliskuun 12. päivä saakka. Sen jälkeen tuli ajoittaisia lumisateita, jotka sulivat muutamassa päivässä. Maaliskuun 30. päivä ryöpsähti kuitenkin vuorokaudessa 25 cm lunta ja tämä lumi suli vasta huhtikuun 16. päivä. Koska varsin talviset olosuhteet pakkasineen ovat mahdollisia maaliskuussa ja vielä huhtikuun puolellakin, on termisen kevään suhteen sitkeästi odotettava, kunnes voidaan varmuudella sanoa milloin se alkoi.

Kevättä kohti

Vaikka varsin talviset olosuhteet ovat etelässäkin mahdollisia maaliskuussa tai jopa huhtikuun alussa, on auringon lämmittävä vaikutus päivä päivältä merkittävämpää. Yöt voivat olla selkeässä ja heikkotuulisessa säässä vielä erittäin kylmiä, mutta päivisin aurinko lämmittää pilvisestäkin säästä huolimatta siinä määrin, että kireitä pakkasia ei todennäköisesti enää iltapäivisin esiinny ainakaan maan etelä- ja keskiosassa.

Viimeisimmät keskipitkät sääennusteet pitävät samanlaisen suursäätilan aina ennusteiden loppuun saakka. Eli etelänpuoleisten ilmavirtausten myötä sää näyttää pysyvän keskimääräistä lauhempana myös maaliskuun alkupuolella. Myös kokeelliset pidemmät ennusteet näyttävät leudon sään jatkuvan pidempäänkin.

Euroopan keskuksen säämallin lumensyvyystulkinta. Lähde: ECMWF

Paitsi, että lumet ovat lähes sulaneet maan etelä- ja länsiosasta, ovat ne pitkälti kaikonneet myös Suomen eteläpuolelta. Tämä tarkoittaa, että aurinko pääsee tehokkaammin lämmittämään maanpintaa eikä energia enää kulu lumen sulattamiseen. Yleensä ennen kunnon kevään alkamista on saanut odottaa, että lumet ovat sulaneet Baltiasta. Nyt tuota estettä ei enää juurikaan ole, joten periaatteessa ensimmäinen kunnon kaakkoinen lämmin hönkäys pääsee pidemmälle pohjoiseen ilman, että se viilenee kylmän lumipinnan yllä.

Helmikuu historiankirjoihin

Kalenteriin perustuva talvi alkaa olla paketissa. Yhteenveto on helppo: lauhat joulu- ja helmikuu, kylmä tammikuu. Helmikuun lämpötilapoikkeamat ovat melko huimia. Karttoja interpoloineet kollegat eivät äkkiseltään tänään muistaneet, että koska viimeksi piti keskilämpötilapoikkeaman väriskaalaa hinata yli +8 asteen. Pitkäikäisistä havaintoasemista suurimmat poikkeamat näyttävät muodostuvan Kuusamon Kiutakönkään sekä Pellon asemille. Molemmilla on päivittäisdatasta laskettuna helmikuu ollut huikeat 9,3 °C keskimääräistä lauhempi.

Käytännössä koko maassa aivan etelää lukuun ottamatta poikkeama on 6…9 astetta. Ainoa vuosi viimeisen 50 vuoden aikana mikä päihittää kuluvan helmikuun on vuosi 1990 (eteläisissä maakunnissa myös 2008). Maan eteläosassa helmikuuta voidaan pitää harvinaisen leutona, muualla poikkeuksellisena.

Kylmän tammikuun vuoksi talvikuukausien (joulukuu-helmikuu) keskilämpötila ei nouse aivan samoihin sfääreihin kuin yksittäisinä kuukausina joulukuu ja helmikuu. Koko maassa ”talvi” oli kokonaisuutena keskimääräistä lauhempi. Yleisesti maan keskiosassa ja paikoin pohjoisempanakin talvi oli harvinaisen leuto. Edellisen kerran vastaavaa oli talvella 2007-2008, mikä olikin Suomen mittaushistorian lauhin talvi.

Lumia etsimässä

Lumenpuute on perunut useita talviurheilutapahtumia. Näin helmikuun lopulla lunta on poikkeuksellisen vähän lähes kaikkialla Oulusta etelään. Ainoastaan rannikoiden läheisyydessä lumeton maa helmikuun lopulla on hieman yleisempää, ja näillä alueilla lumitilannetta voidaan pitää harvinaisena ajankohtaan nähden. Kymmenillä pitkäikäisillä havaintoasemilla lunta on nyt vähiten mittaushistoriassa. Jyväskylän havaintoasemilla ei ole mitattu näin vähän lunta kertaakaan helmikuun lopulla yli 100 vuoteen.

Helsingissäkin lumeton maa tähän aikaan kevättalvesta on tapahtunut vain muutamia kertoja sadassa vuodessa. Lumi tuli erittäin myöhään ja suli aikaisin. Lumipeitejaksosta onkin muodostumassa yksi lyhimmistä.

1 cm ja 50 cm lumipeitepäivien lukumäärät Helsingin Kaisaniemessä. Talven 2013-2014 (2014) lukema on vielä alustava. Data: Ilmatieteen laitos

Lumensyvyyden maksimi on yksi tapa kuvata lumitalvea, mutta lumipeitepäivät ovat vähintään yhtä hyvä. Helsingissä on ollut kuluvana talvena vain 43 päivänä vähintään sentti lunta. ”Ennätystä” pitävät hallussaan talvet 1924-1925, 1929-1930 sekä 2007-2008 yhteensä 47:llä lumipäivällä. Mainittakoon, että viimeisimmät vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia menneiden vuosikymmenien kanssa automaattimittareiden virhemarginaalin vuoksi. Silti on selvää, että kuluva talvi menee Helsingin mittaushistoriassa TOP 4 listalle, ellei jotain yllättävää tapahtu maaliskuun ja huhtikuun aikana lumisateiden suhteen.

Eniten lumipeitteisiä päiviä oli Helsingissä talvella 1941-1942, 179 kpl eli noin kuuden kuukauden verran.

Jos katsotaan yli 50 cm lumipeitepäiviä, romahtavat lukemat luonnollisesti. Silti talvina 1915-1916 ja 1941-1942 oli Helsingissä lunta yli puoli metriä yli 120 päivänä. Merkille pantavaa ovat puolen metrin kinosten puuttuminen vuoden 1985 jälkeen, kunnes 2009-2010 ja 2010-2011 talvet korjasivat hieman tilannetta.

Ääreviä vappusäitä

Vapusta on moneksi

Huhtikuun loppu ja toukokuun alku ovat aikaa, jolloin sää voi olla vielä varsin talvista, tai sitten nautitaan jo kesäisistä lämpötiloista. Menneiden vuosikymmenien vappusäihin on mahtunut jos jonkinlaista eksoottista säätä ja tähän postaukseen olen koonnut niistä karttakuvia.

Leikin hieman python-ohjelmointikielellä ja kuvat ovat tuon testauksen tuotosta, joten en mene täysin takuuseen toimiko skripti täysin oikein. Postauksen lopussa on siis kuvia, joissa on esitetty kartalla missä päin mikäkin vuosi oli lämmin/kylmä/sateinen ja minkälaisia arvoja tuolloin mitattiin.

Kuviin olen ottanut havaintoasemat, joista on vähintään 30 vuoden ajalta havaintoja ja asema oli toiminnassa vuoden 2012 vappuna. Havaintoarvot alkavat tässä aineistossa 1950 & 1960 lukujen taitteesta, joten joillakin asemilla voi olla havaintoja 1960-luvulta kun taas toisilta vasta 1970/1980-luvulta. Niinpä jokainen yksittäinen arvo ei ole välttämättä täysin vertailukelpoinen vierekkäisen aseman arvon kanssa, mutta näistä saa kuitenkin yleiskuvan, että minä vuonna oli milläkin alueella poikkeuksellista vappusäätä. Lukemia ei tule pitää virallisina ennätyksinä, koska otin aineiston päivittäisarvojen tietokannasta, joka alkaa 1959-1961 tienoilta. Vappupäivän jätin tästä vertailusta pois.

Vappuaattojen äärilämpötiloja

Kuten kuvista nähdään, lämpimimmät vappuaatot menneinä vuosikymmeninä olivat maan etelä- ja keskiosassa vuosina 1998 ja 2008, jolloin päivän ylimmät lämpötilat nousivat paikoin lähelle hellelukemia. Lapissa vuoden 2008 lisäksi vuonna 2002 päästiin yleisesti yli +15 asteen.

Koleimpia vappuaaton päiviä vietettiin yleisesti ottaen 1960-luvulla vuosina 1962, 1967, 1969. Etelässä on jääty päivälläkin siis vain aavistuksen plussan puolelle ja maan keskiosassa on ollut vappuaattoja, jolloin päivälläkin lämpötila on pysynyt koko ajan pakkasella (Lapista puhumattakaan).

Vappuyöt

Kaupungilla juhlijoita lämmittävät leudot yöt, jolloin juhlintaa voi jatkaa pidempää ulkosalla. Erityisesti vuosina 2002, 2008 ja 2010 on maan etelä- ja keskiosassa vietetty vappuyötä leudoissa lukemissa kun yön alin lämpötila on huidellut +10 asteen tuntumassa. Lapissa yöllä ollaan pysytty leudoimpina vappuöinä muutamia asteita plussalla.

Kylmimpinä vappuöinä on koko maassa mitattu selvästi pakkasta: maan etelä- ja keskiosassa -5..-10 astetta ja Lapissa on hytisty jopa yli 20 asteen pakkasessa.

Sateinen 70-luku

Juhlijoiden paljon kammoama vappusade häiritsi juhlintaa maan länsi- ja pohjoisosassa etenkin vuonna 1973, jolloin vappuaaton sademäärä oli yleisesti yli 10 millimetriä. Idässä muun muassa vuosien 1997 ja 2003 vappuaatot olivat erityisen kosteita.

Vuoden 2013 vappusää

Tänä vuonna vappua ei vietetä kesäisissä, mutta ei myöskään kovin talvisissa olosuhteissa – suuressa osassa maata on tiedossa varsin perinteinen vappusää.

Vappuaattona on suuressa osassa maata syytä varautua sateeseen/sadekuuroihin. Maan etelä- ja keskiosassa sadekuurojen välissä aurinko näyttäytyy ja etenkin rannikkoseuduilla voi olla täysin poutaistakin. Yötä kohti sadekuurot heikkenevät, mutta etenkin Lapissa rintamasateen osalta aurinkonlasku ei tuo mukanaan suurta muutosta. Lapissa sateet tulevat osittain räntänä tai lumena lämpötilan ollessa muutamia asteita plussalla, mutta etelämpänä aurinkoisimmilla seuduilla vappuaattoa vietetään +5..+10 asteen lukemissa. Päivälämpötilat ovat hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolella.

Vappuyö on siis lähinnä Lappia lukuun ottamatta poutainen. Lämpötila laskee suuressa osassa maata nollan tuntumaan tai hieman pakkaselle.

Vappupäivä on aavistuksen aattoa lämpimämpi. Päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa aurinkoisilla alueilla +10 asteen tuntumassa tai muutaman asteen sen yli. Suuressa osassa Lappia jäädään vappupäivänäkin vain muutamaan plusasteeseen. Sateet painottuvat vappupäivänä Lappiin ja itäisimpiin maakuntiin. Maan etelä- ja länsiosassa on pääosin poutaa ja varsin aurinkoistakin.

Hauskaa vappua!

Karttakuvat

”Outoa” säätä joulukuussa

Iltapäivälehtien otsikointityyliä noudattaen joulukuun säätä joku voisi kutsua oudoksi. Mielenkiintoiseksi sitä ainakin voi kutsua, sillä varsin monenlaista sääilmiötä on näin vuoden loppuun osunut.

Hyvin lämmin joulukuu

Joulukuun keskilämpötilasta muodostui koko Suomessa harvinaisen korkea, paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Kaikkein suurin poikkeama tavanomaiseen on ollut maan pohjoisosassa, jossa on ollut jopa 8..9 astetta tavanomaista lämpimämpi joulukuu. Koko Suomen keskilämpötila oli noin 7 astetta tavanomaista korkeampi. Kun verrataan Suomen keskiarvoa menneiden vuosien joulukuihin, löytyy 1900-luvun alusta alkaen ainoastaan vuosien 1929 sekä 2006 joulukuut, jotka olivat suurin piirtein yhtä lämpimiä. Tänään tiedotettiinkin myös, että edellisen kerran Itämeressä on tähän aikaan vuodesta ollut yhtä vähän jäätä 1930 tammikuun alussa. Niinpä 1929 joulukuun lämmöt johtivat samanlaiseen tilanteeseen kuin tälläkin kertaa.

Termisen talven alkamista saatiin odottaa maan eteläosassa ja suuressa osassa maan keskiosaa ainakin joulukuun loppuun saakka. Niinpä termisen talven alku onkin noin 1-2 kuukautta tavanomaista myöhässä.

Tilastollinen ensilumi ei ehtinyt sataa Helsinkiin edes vuodenvaihteeseen mennessä. Parhaillaan tammikuun toisena päivänä lunta on tuprutellut pitkästä aikaa kunnolla myös Helsingin keskustaan. Näin ollen on todennäköistä, että huomisaamuna lunta on Helsingin Kaisaniemessä tarpeeksi, jotta se lasketaan mukaan ensilumen tilastoihin. Tämä on Helsingin Kaisaniemen myöhäisin tilastoidun ensilumen saapumisajankohta noin 100 vuoden mittaushistoriassa. Ainut hankaluus vanhoihin havaintoihin verrattaessa on se, että muinoin ihminen suoritti lumensyvyyshavaintojen teon kun nykyään sen tekee automaatti tietyllä virhemarginaalilla. Niinpä nämä menetelmät eivät ole täysin verrattavissa keskenään.

Paikoin ennätyksellisen sateinen joulukuu

Yksi mielenkiintoisimmista joulukuun ”ilmiöistä” oli lähes tauoton sade etenkin maan eteläosassa. Suurin kuukausisade, Kemiönsaaren 190 mm, ylittää entisen ”Suomen ennätyksen” useilla kymmeneillä millimetreillä. Tyypillisesti maan eteläosassa joulukuun sademäärä on tyypillisesti noin 60 mm luokkaa, joten paikoin sadetta tuli jopa kolminkertainen määrä tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Jotain sademäärästä kertoo se, että esimerkiksi yhtenäkään vuosien 2009 ja 2010 kesäkuukausista ei satanut yhtä paljon kuin Kemiönsaaressa nyt joulukuussa. Kesäkuukaudet ovat meillä sademääriltään suurimpia rankkojen ukkossateiden vuoksi.

Pitkäikäisistä havaintoasemista joulukuun sade-ennätys rikottiin muun muassa Kaarinassa, Hangossa, Salossa, Helsinki-Vantaalla, Lohjalla, Jokioisilla ja Kouvolassa.

Harvinaisen myrskyisä joulukuu

Myrskypäiviä kertyi joulukuulle 11 kappaletta. Edellisen kerran yhtä monta myrskypäivää oli Suomen merialueilla vuonna 2003. Erityisesti tullaan muistamaan tapaninpäivän ja Hannun päivän myrskyt, joiden vuoksi sähköttä oli joidenkin arvioiden mukaan yhteensä yli 300 000 kotitaloutta. Tapaninpäivän myrskyä vastaava myteri oli edellisen kerran marraskuussa 2001 Janika-myrskyn muodossa. Kesän 2010 Astaa, Veeraa jne. ei lasketa, sillä ne olivat rajuilmoja, joissa ukkospuuskat aiheuttivat vahingot. Eli kyseessä oli aivan eri ilmiö.

Tapaninpäivän myrskyssä mitattiin puuskassa jopa 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä. Yhtä kovia puuskahavaintoja ei maan etelä- ja keskiosan maa-asemilla ole talvimyrskyissä havaittu noin 10 vuoden puuskamittaushistorian aikana. Kesän 2010 rajuilmoissa mitattiin kuitenkin vielä hieman kovempia lukemia.

Harmittavasti myrsky katkoi myös joidenkin havaintoasemien sähköt ja niinpä joiltakin Lounais-Suomen asemilta jäivät puuskat mittaamatta kovimman myterin aikaan. Koostin 10 minuutin välein tehdyistä puuskahavainnoista animaation sekä tapaninpäivän, että Hannun päivän myrskyistä:

Havainnot: Ilmatieteen laitos

Vuosi 2011 yksi mittaushistorian lämpimimmistä

Helmikuun 2011 jälkeen ei moni olisi uskonut, että vuoden keskilämpötila yltää mihinkään erikoisiin lukemiin. Toisin kävi. Maaliskuusta joulukuulle jokaisen kuukauden keskilämpötila oli Suomessa tavanomaista korkeampi. Vuosi oli erityisen lämmin Lapissa, jossa keskilämpötila oli 2…3 astetta tavanomaista korkeampi.

Edellisen kerran yhtä korkea koko maan vuosikeskilämpötila oli vuonna 1989 ja ainut lämpimämpi vuosi Suomen säämittaushistoriassa oli vuosi 1938.

Erittäin lämmin kesä

Kesä 2011 on lopuillaan. Vaikka terminen syksy ei tiettävästi ole vielä alkanut missään päin Suomea, on kalenterikuukausien perusteella kesä jo paketissa.

Harvinaisen lämmin kesä

Vuodesta 1900 alkaen kulunut kesä oli neljänneksi lämpimin eli ei aivan poikkeuksellinen. Koko Suomen keskilämpötila oli kaksi astetta 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpi. Kesällä poikkeamat ovat selvästi pienempiä kuin talvisin, joten kaksikin astetta on suuri ero.

Kulunut kesä oli 0,8 astetta vuoden 2010 kesää lämpimämpi. Monen mielestä 2010 kesä tuntui läkähdyttävältä, mutta ero johtuu monestakin tekijästä. Kesällä 2010 Keski- ja Pohjois-Lappi eivät olleet erityisen lämpimiä vaan melko epävakaisen sään armoilla. Lisäksi viime vuonna kesäkuu oli viileä kuten myös elokuun loppu. Tänä vuonna lämmintä säätä riitti melko tasaisesti aina kesäkuun alusta alkaen ja tällä kertaa myös pohjoiseen.

Kesän keskilämpötilaennätyksiä

Muutamilla paikkakunnilla koettiin mittaushistorian lämpimimmät kesät. Näistä ehkä merkittävin oli Helsingin Kaisaniemen ennätys. Nyt Helsingin kesäennätys kirjataan lukemin +18,3 astetta. Toki on muistettava, että etenkään 1800-luvun havainnot eivät ole täysin verrattavissa nykyhavaintoihin. Kaupungistumisen vaikutusta voidaan arvioida ja yhden menetelmän perusteella 1800-luvulla saattoi esiintyä sellainen kesä, että jos se olisi koettu nyt, olisi lämpötilalukema ollut vielä korkeampi.

Pidemmistä aikasarjoista myös Vaalan ja Vihdin asemilla meni kesän keskilämpötilaennätykset rikki. Asemien mittaushistoria ulottuu noin 70 vuoden päähän.

Mitä kesällä tapahtuikaan?

Tässä on lyhyt lista joistakin säätapahtumista, mitkä sävyttivät tätä kulunutta kesää.

  • Kesäkuun alussa poikkeuksellinen hellejakso (viikon ajan +30 asteen helteitä, myös Lapissa hyvin lämmintä)
  • Lapissa 4.6. erittäin voimakkaita puuskia (30+ m/s)
  • Juhannusta edeltänyt myrsky
  • Rankkasateet (mm. Turku, Helsinki)
  • Elokuun viimeisen viikonlopun helteet (elokuun ylin lämpötila, erikoista kyllä, mitattiin vasta aivan kuun lopulla)

Kesän sääknoppeja

  • Kesän ylin lämpötila: Ylitornion Meltosjärvellä +32,8 astetta (10. kesäkuuta). Viimeksi yhtä korkea kesäkuun lämpötila mitattiin vuonna 1974
  • Suurin vuorokausisade: Tornio 24. heinäkuuta 121 mm. Vastaa noin kaksinkertaista kuukauden sademäärää
  • Suurin kuukauden sademäärä: Vaala (heinäkuu) 228 mm. Tyypillisesti heinäkuussa 76 mm
  • Eniten hellepäiviä: Lahti 36 kpl. Tyypillisesti Lahdessa 17 kpl. Kouvolassa 2010 oli jopa 48 kpl
  • Hellepäiviä Suomessa: 46 kpl. Tyypillisesti 38 kpl. Vuonna 2010 yhteensä 57 kpl
  • Ylin vuorokauden keskilämpötila: Kouvola +26,4. Vuonna 2010 Kuopiossa +28,9 astetta
  • Eniten +30 asteen päiviä: Kouvola & Kruunupyy 7 kpl. Vuonna 2010 Puumalassa 15 kpl
  • Korkein yön alin: Kuopio +22,4. Vuonna 2010 Helsinki Kumpula +23,4 astetta

Hurrikaanikausi lähellä maksimia

Pikakatsaus Atlantille, jossa hurrikaanikauden maksimi lähestyy tilastojen mukaan (noin 10. syyskuuta). Katia on parhaillaan ykkösluokan hurrikaani ja se on matkalla kohti länsiluodetta.

Lähde: National Hurricane Center

Hurrikaaneja synnyttävät Itä-Afrikasta Atlantille saapuvat trooppiset aallot liikkuvat länteen. Yksi suurimmista kysymyksistä hurrikaanien reittien suhteen liittyy Yhdysvaltain mantereelta Pohjois-Atlantille liikkuviin keskileveysasteiden matalapaineisiin. Ne yleensä poraavat subtrooppiseen korkeapaineeseen ”aukkoja”, joista etelämpänä matkaavat hurrikaanit pääsevät nousemaan kohti pohjoista. Tällä kertaa yksi tällainen matalapaine ja sen kylmä rintama ovat jättäneet portin auki Katialle ja systeemi onkin matkaamassa nyt selvästi kohti luodetta. Tällä hetkellä ennusteen mukaan pohjoisempi matalapaine on kuitenkin matkaamassa sen verran nopeasti pois alueelta, että korkeapaine pääsee vahvistumaan tähän välimaastoon uudestaan, pakottaen Katian ensi viikon aikana palaamaan enemmän läntiselle reitilleen – kohti Yhdysvaltojen itärannikkoa.

Katian osalta se kaikkein suurin kysymys kuuluukin, saapuuko Yhdysvaltain mantereelta uusi voimakkaampi matalapaine ajoissa, jotta se voisi ”imaista” Katian mukaansa ennen tämän rantautumista USA:n rannikolle. Tällä hetkellä luotettavimmat globaalit mallit pitävät Katian loppuun saakka merellä, mutta sen reitti on muuttunut päivä päivältä lähemmäksi Yhdysvaltian rannikkoa. Tilannetta kannattaa siis seurata tiiviisti.

Trooppinen myrsky Lee on aivan hetki sitten voimistunut Meksikonlahdelle. Sen ennakoidaan pyörivän usean päivän ajan aivan Louisianan rannikon tuntumassa.
Suurin uhka tästä systeemistä ei näyttäisi olevan tuulet tai mereltä nouseva tulva vaan rankkasateiden aiheuttamat tulvat sisämaassa. Esimerkiksi Euroopan keskuksen malli näyttää paikoin Yhdysvaltain rannikolle kolmessa päivässä yli 300 mm sadetta. Kansallinen hurrikaanikeskus ennustaa paikoin jopa 500 millimetriä sunnuntaihin mennessä. Tämä vastaa tyypillistä suomalaista vuoden sademäärää.

Erittäin rankat sateet eivät ole mikään yllätys, sillä merivesi Meksikonlahdella on paikoin jopa +31 astetta – lähestulkoon ennätyslämmintä.

Tällä hetkellä ollaan siis menossa jo L-kirjaimessa eli nimettyjä trooppisia myrskyjä on ollut jo 12 kappaletta. Pitkän ajan keskiarvo on noin 11 eli nyt ollaan jo saatu keskivertokauden edestä trooppisia myrskyjä Atlantilla, vaikka kausi on vasta kohta puolivälissä.

Säävuosi 2010

Ajattelin näin vuoden päätteksi luoda katsauksen menneeseen säävuoteen vanhojen blogikirjoitusten avulla. Alkuvuoden jutut perustuvat ilmasto.vuodatus.net sivustolla julkaistuihin kirjoituksiin ja toukokuun lopulta lähtien ollaankin sitten tämän blogin parista poimittu asiaa. Tarkempia numeroarvoja ja tilastoja vuoden 2010 säästä voi lukea Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta. Tässä päivityksessä on siis subjektiivisesti poimittuja juttuja menneistä kirjoituksista.

Tammikuu 2010

Vuosi alkoi Euroopassa ja Yhdysvalloissa kylmänä ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkimainingeissa ihmeteltiinkin kylmiä lukemia tiheään asutuilla alueilla.

Tammikuun 6. päivä: Talvi jyrää maailmalla

Viime aikoina on uutisoitu runsaista lumisateista ja kylmistä lämpötiloista niin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Syypäänä on pohjoisnavan polaaripyörteen heikkous ja siirtyminen enempi kohti Eurooppaa. Tällöin napa-alueen kylmää ilmaa on päässyt valumaan alemmille leveysasteille.

Ennuste ilmamassan lämpötilapoikkeamasta 7.1.2010 (Lähde: wetterzentrale.de)

Tammikuun 23. päivä: Kylmä sää jatkuu

Sää on edelleen kylmää kuten varmaan kaikki ovat huomanneet ja suurta muutosta ei ole näköpiirissä. Suursäätila on jatkossa hyvin meridionaalinen (pohjois-etelä-suuntainen) eikä tällöin lännestä puhaltavaa kostean lauhaa hönkäystä ole luvassa.

Pidemmälle kun katsotaan on viitteitä siitä, että helmikuu alkaisi ei-niin-kireissä-pakkasissa kuin nyt välillä on koettu, mutta helmikuun edetessä paukkupakkaset jälleen palaisivat. Talvi ei siis ole vielä lähelläkään loppumista, ehkä päinvastoin. Yleensähän helmikuu ja joskus maaliskuu ovat talven kylmimmät kuukaudet.

Helmikuu

Yhdysvalloissa ihmeteltiin itärannikon lumimyrskyjä, joista yhdessä Washingtonin lähialueille satoi jopa metri lunta (ei laskettu aivan samalla lailla kuin Suomessa).

Helmikuun 7. päivä: Lähes metri lunta USA:n eeppisestä lumimyrskystä

Arviolta 215 000 ihmistä oli ilman sähköä pahimmillaan (jotkut arviot jopa puoli miljoonaa).

    GFS mallin ennuste myrskystä (sininen vettä, pinkki lunta ja vihreä jäätävää sadetta).

    Helmikuun 19. päivä: Hyytävän kylmää ja pyryä

    Suomen itäpuolella Venäjällä on erittäin kylmää arktista ilmamassaa. Suomeen ei aivan yhtä kylmää ilmamassaa pääse, mutta meilläkin maan pohjois- ja itäosissa ilmamassa on arktista.

    Pidän todennäköisenä, että nyt yöllä rikotaan -40 astetta jossain päin maata ja täten rikottaisiin tämän talven pakkasennätys. Tätä kirjoitettaessa pakkaslukemat ovat laskeneet jo lähelle -37 astetta esimerkiksi Kuusamossa.

    Helmikuun 26. päivä: Erittäin paha talvimyrsky uhkaa Ranskaa, Portugalia ja Espanjaa

    Yksi vuoden pahimmista myrskyistä maailman laajuisesti iskeytyi Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin helmikuun lopulla.

    Potentiaalisesti tämän talven pahin myrsky Euroopassa on muhimassa Atlantilla Portugalista länteen.

    Portugalin ilmatieteen laitos on antanut jo korkeimman säävaroituksen lauantaille. Ennusteissa varoitellaan 23+ m/s keskituulesta ja 42 m/s puuskista ainakin rannikoilla ja ylängöillä. Merellä aallonkorkeus kohoaa 7 metrin korkeuteen. Madeiran saarellekin odotetaan hetkittäin rankkoja sateita ja 36 m/s puuskia.

    Espanjan ilmatieteen laitos varoittaa 33-44 m/s puuskista ja merellä keskituuli saattaa yltää 30 m/s luokkaan. Ranskan vastaava laitos varoittaa alustavasti yli 33 m/s puuskista sisämaassa ja kehoittaa ihmisiä välttämään ulkona liikkumista. Saksassakin on annettu ennakkovaroitus n. 30 m/s puuskista.

    GFS mallin ennusteanimaatio myrskystä

    Lopulta Xynthia-myrskyssä mitattiin puuskissa Portugalissa 41 m/s, Ranskassa 47 m/s ja Espanjassa jopa 55 m/s. Arviolta 62 ihmistä menehtyi, suurin osa Ranskassa.

    Vanha lumensyvyyttä mittaava keppi Helsingin Kaisaniemessä helmikuun lopulla 2010.

     

    Maaliskuu

    Kuukaudesta muotoutui vielä hyvin kylmä vaikka loppukuusta kevät alkoi painaa päälle vauhdilla.

    Maaliskuun 15. päivä: Talvi ei luovuta ilman taistelua

    Pitkän ajan tilastojen mukaan termisen kevään (keskilämpötila yli nollan) pitäisi alkaa Helsingissä viikon päästä. Tämä näyttää olevan toiveajattelua sillä talvi saattaa vielä vetää yhden ässän hihastaan loppukuussa.

    Sää on Suomessa pääosin melko poutaista, paikoin tulee lumikuuroja etenkin maan etelä- ja länsiosissa. Päivisinkin ollaan pakkasella ja yöt ovat hyvin kylmiä: selkeillä aluella on laajalti pakkasta lähellä -20 tai jopa enemmän. Suomen yllä oleva ilmamassa onkin lähes arktista.

    Torstaiksi lännestä on saapumassa sadealue. Sen reitti on vielä hieman auki. Välillä on näyttänyt, että se nostaisi suojasäätä maan eteläosiin, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että lämpötilat pysyvät pakkasella ja sade tulee lumena.

    Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

    Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille ”takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

    Maaliskuun 26. päivä: Lumet sulaa vauhdilla etelässä, pohjoisessa päinvastoin

    Etelässä terminen kevät tekee tuloaan. Lähipäivinä päivälämpötilat ovat selvästi plussan puolella ja myös yöt ovat lauhoja. Pohjoisessa sentään vietetään viikonloppu pakkaskelissä ja paikoin tulee runsaasti uutta lunta.

    Etelä-Suomen virtaamat ovat tämän hetken ennusteiden mukaan lähdössä kasvuun mahdollisesti ensi viikon aikana, tulvahuippu on odotettavissa huhtikuun puolivälin tienoilla. ”Etelärannikolle odotellaan suurimpia tulvia”, toteaa SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

    Lumen vesiarvo 26.3. Lähde: SYKE

    Huhtikuu

    Kevät saapui ryminällä ja huhtikuusta tulikin tavanomaista lämpimämpi.

    Huhtikuun 4. päivä: Kevät alkoi etuajassa

    Vaikka tilanne näytti maaliskuun alussa monen mielestä epätoivoiselta, kevättä ei tarvinnut odottaa kovinkaan pitkään. Itse asiassa terminen kevät alkoi suuressa osassa maan etelä- ja keskiosia jopa tavanomaista aikaisemmin.

    Kevään tulo tavanomaista lumisempaan maan eteläpuoliskoon on kasvattanut huolta kevättulvista. Salossa jääpadon myötä tulvinut Uskelanjoki on aiheuttanut jonkin verran ongelmia ja alkavan viikon aikana koetaan monissa etelän ja lännen joissa virtaamahuiput.

    Pikku hiljaa ollaan menossa poutaisempaan ja mahdollisesti myös aurinkoisempaan suuntaan. Päivälämpötilat ovat myös hitaasti nousemassa +10 asteen tienoille ja ylikin johtuen lisääntyvästä auringonsäteilystä. Melko tasaisena jatkuva ilmamassan lämpötila ja selkeät yöt tuovat mukanaan vielä pakkasöitä. Eli sään puolesta kevät surffaa eteenpäin tasaista vauhtia.

    Huhtikuun 19. päivä: Asiaa muun muassa huhtikuun alun lämpöisyydestä

    Huhtikuun alkupuolisko oli paikoin idässä ja Pohjois-Suomen itäosissa poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Utsjoki Kevon asemalla lämpötilapoikkeama oli +5,8 astetta. Yhtä lämmintä huhtikuun alkua ei ole esiintynyt viimeisten 50 vuoden aikana ainakaan Rovaniemellä, Sodankylässä, Mikkelissä eikä Joensuussa. Kuun puolivälissä säätyyppi muuttui viileämpään suuntaan, lähelle tavanomaisia arvoja.

    Toukokuu

    Poikkeuksellinen helleaalto ihmetytti toukokuussa.

    Toukokuun 23. päivä: Hellejakson saldoa

    Toukokuun 13. päivä kaakosta saapui Suomeen helleilmamassaa ja helleraja rikottiinkin kaakon suunnalla. Vuorokautta myöhemmin lähestyttiin Länsi-Suomessa jo +30 asteen rajapyykkiä. Kruunupyyn lentoaseman +29,6 onkin vuodesta 1961 lähtien tilastoja tarkasteltaessa aikaisin +29 asteen ylitys ja täten poikkeuksellisen lämmin mittarilukema ajankohtaan nähden. Seuraavina kahtenakin päivänä päästiin yli +29 asteen. Hellejaksosta eniten saatiin “nauttia” Kouvolassa, jossa Utin havaintoasemalla mitattiin hellettä kahdeksana päivänä, joka on uusi toukokuun ennätys. Edellinen ennätys oli niin ikään Kouvolassa, jossa toukokuisia hellepäiviä oli seitsemän vuosina 1963 ja 1984.

    Oulussa (lentoasema) hellepäiviä oli kuluneessa lämpöjaksossa ennätykselliset 7. Tyypillisesti toukokuussa Oulussa ei ole yhtäkään hellepäivää. Entinen toukokuun hellepäiväennätys Oulussa on vuodelta 1984, jolloin niitä oli kolme. Toukokuun 16. päivä Oulun lentoasemalla lämpötila kohosi jopa +28,4 asteeseen kun tyypillisesti samaan aikaan vuodesta päivän ylin lämpötila on noin +12 astetta. Kyseessä onkin Oulun tilastoidun historian (vuodesta 1959 lähtien) korkein toukokuun lämpötila.

    Vuorokauden keskilämpötilat olivat paikoin poikkeuksellisia. 15.5. Porissa sekä 16.5. Raahessa ja Kruunupyyssä vuorokauden keskilämpötila kohosi yli +22 asteen. Vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna yhdelläkään asemalla ei tätä rajaa ole rikottu näin aikaisin (vuonna 1985 vasta 29. päivä toukokuuta).

    Kaakosta tullut lämmin ja osin kostea ilmamassa mahdollisti ukkoset useampana päivänä. Tyypillisesti toukokuussa Suomessa paikannetaan noin 8300 maasalamaa. Tähän mennessä ollaan päästy reippaasti keskiarvon yläpuolelle noin 14 000 maasalamalla.

    Lounais-Suomessa Perniössä paikalleen jämähtänyt ukkoskuuro toi lyhyessä ajassa hyvin runsaasti vettä ja aiheutti taajamatulvia. Sadeasemaa Perniössä ei ole, mutta tutkakuvien perusteella vettä saattoi sataa noin 50 mm lyhyessä ajassa.

    Kesäkuu

    Totutun ailahtelevainen kesäkuu toi mukanaan suurelta osin viileyttä, mutta lopulta kunnon lämpöä.

    Kesäkuun 12. päivä: Vaarallisen voimakasta tuulta

    Erityisesti etelärannikolla tuuli voi iltapäivällä olla vaarallisen voimakasta. Ennustetun rajakerroksen yläosissa tuulet puhaltavat iltapäivällä noin 20 m/s tai hieman yli ja tämä kuvastaa mahdollisten puuskien ylärajaa. Näin korkeissa lukemissa keskellä kesää on odotettavissa jo tuulivahinkoja sillä puut ovat täydessä lehdessä ja maaperä on osittain sateen pehmentämää. Niinpä kaatuneisiin puihin on syytä varautua erityisesti etelärannikolla etenkin jos aurinko pääsee paistamaan.

    Kesäkuun 16. päivä: Myrskyn saldoa

    Viime viikonlopun matalapaine sai aikaan voimakkaita tuulia, jotka katkoivat puita ja romahduttivat rakennustelineitä maan eteläosissa. Samankaltaiset tuulet ovat melko yleisiä talvimyrskyissä, mutta kesäkuukausina puuskat harvemmin yltävät lauantain lukemiin yhtä laajalla alueella. Alla on muutamia tuulilukemia lauantailta.

    • Helsinki Kumpula: 24,4 m/s (puuska); 15,2 m/s (keskituuli)
    • Espoo Sepänkylä: 22,5 m/s (puuska)
    • Virolahti Koivuniemi: 22,2 m/s (puuska)
    • Helsinki-Vantaan lentoasema: 21,2 m/s (puuska)
    • Lappeenranta Hiekkapakka: 21 m/s (puuska)

    Porvoon Emäsalossa keskituuli käväisi hetkellisesti myrskylukemissa. Lauantaina puuskaisuutta lisäsi pilvipeitteen repeily ja auringon aiheuttama terminen turbulenssi. Tämä mahdollisti ilman sekoittumisen rajakerroksessa paremmin, jolloin kovia tuulia ylemmistä kerroksista pääsi iskeytymään helpommin maanpintaan saakka. Yli 20 m/s puuskat riittävät näin kesäaikaan helposti aiheuttamaan tuulivahinkoja laajemmaltikin. Tämä näkyi myös sähköttömien kotitalouksien määrässä, joka kipusi yhdessä vaiheessa yli 10 000.

    Kesäkuun 28. päivä: Lämmintä kesäsäätä

    • Tiistaina ja keskiviikkona lämpötila kohoaa hellelukemiin maan etelä- ja keskiosissa. +28..+29 astetta saattaa mennä rikki.
    • Viikonlopuksi Suomeen vahvistuu korkeapaine ja se tuo lounaasta erittäin lämmintä ilmaa. Ruotsissa mennee +30 astetta rikki. Suomessa on pieni mahdollisuus ns. trooppiselle yölle la-su välisenä yönä eli lämpötila ei laskisi alle +20 asteen. Tämä tosin vielä hyvin epävarmaa. Jos “paras” skenaario toteutuu, voi sunnuntaina mennä Suomessakin jopa +31 astetta rikki.

    Heinäkuu

    Kaikkien aikojen heinäkuuta ei hevillä unohdeta. Lämpöennätyksiä rikottiin ja kuukauden lopulla rajuilmat olivat otsikoissa laajalti.

    Heinäkuun 3. päivä: Kuumaa kesäsäätä

    Kuluvan kesän korkein lämpötila mitataan sunnuntaina. Suomen lounaispuolelta virtaa erittäin lämmintä ilmamassaa, joka mahdollistaa +30 asteen lukemat melko yleisesti maan etelä- ja keskiosissa. Hellekausi jatkuu myös ensi viikolla. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen viikkoennusteissa ensi viikko onkin hyvin lämmin ja sitä seuraavat viikot mahdollisesti tavanomaista lämpimämpiä ainakin etelässä.

    Heinäkuun 11. päivä: Erittäin korkeita lämpötiloja tiedossa

    Alkavalla viikolla maan etelä- ja keskiosissa lämpötilat kohoavat erittäin korkeisiin lukemiin ja ilma on paikoin tuskaisan kuumaa. Mitatut lämpötilat saattavat olla poikkeuksellisen korkeita. Etelä-Ruotsissa mitattiin eilen kesän korkein lämpötila 16 vuoteen: +34,5 astetta. Suomessakin on tänään sunnuntaina mitattu Salon suunnalla ainakin +32,2 astetta. Lähipäivinä tämä lukema todennäköisesti mitataan useammalla paikkakunnalla. On erittäin todennäköistä, että alkavalla viikolla jossain päin maan etelä- ja keskiosia mitattaisiin vähintään +32 lämpötiloja, todennäköisesti +33 astetta, mahdollisesti jopa +34 astetta.

    Viime torstaina ukkosia esiintyi etenkin maan itäosissa ja Helsingissäkin saatiin lähes paikallaan majailleesta konvektiosolusta runsaasti vettä. Itse bongailin ukkosia porukalla Lahden ympäristössä ja Nastolan kohdalla eteemme osui pyörivä nousuvirtaus.

    Heinäkuun 31. päivä: Suomen uusi lämpöennätys ja harvinaisen rajuja ukkospuuskia

    Uusi Suomen lämpöennätys mitattiin torstaina iltapäivällä Joensuun lentoasemalla +37,2. Edellinen ennätys, Turun +35,9 astetta, parani yli asteella. Suomen lämpöennätys on Pohjoismaiden toiseksi korkein, ainoastaan Ruotsin +38,0 on edellä.

    Joensuun lämpötilahavainnot 29.7.2010 Lähde: Ilmatieteen laitos

    Lämpömittari pysytteli ennätyslukemissa puolen tunnin ajan noin puoli viiden aikoihin. Lämpötila laski alle hellerajan vasta yhden aikaan yöllä perjantaina. Vuorokauden keskilämpötila oli hyvin korkea Joensuussa, mutta korkeammalle päästiin Kuopion keskustassa. Savilahdessa vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna Suomen ennätys.

    Ennätyshelteet loppuivat hyvin voimakkaisiin ukkosiin. Karjalankannakselta saapui hieman ennen puoltayötä harvinaisen voimakas konvektiivinen järjestelmä. Se aiheutti laajaa tuhoa aina Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle saakka. Korkein mitattu ukkospuuska oli 29 m/s Rantasalmi Rukkasluodolla, mutta useilla asemilla mitattiin yli 20 m/s. Esimerkiksi Varkauden lentoasemalla mitattiin puuskassa lähes 26 m/s. Ukkosessa epätavallista oli se, että rajut puuskat esiintyivät yöaikaan. Näin voimakkaat ja laaja-alaiset ukkospuuskat yöaikaan ovat Euroopassa erittäin harvinaisia, ehkä poikkeuksellisia. Tuhokuvien perusteella ukkospuuskat ovat voineet olla selvästi yli mitatun 29 m/s rajan.

    Tutka-animaatio Astasta. Lähde: Ilmatieteen laitos

    Elokuu

    Rajut ukkoset ja ennätyshelteet jatkuivat vielä elokuun alun, mutta loppukuusta mentiin tavallisempaan suuntaan.

    Elokuun 14. päivä: Kesä, joka tullaan muistamaan

    Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

    Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

    Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

    Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet.

    Elokuun 25. päivä: Syksy saapuu

    Elokuun alun ennätyslämpötilat ovat vaihtuneet kuun loppua kohden syksyisen viileisiin lukemiin koko maassa. Selvää lämpenemistä ei ole näköpiirissä, joten helteille voidaan suurella todennäköisyydellä heittää hyvästit tämän vuoden osalta.

    Syyskuu

    Sää otti nokoset syyskuussa, jolloin ei mitään kovin erikoista tapahtunutkaan.

    Syyskuun 6. päivä: Intiaanikesän tuntua

    Terminen syksy on alustavien tietojen mukaan alkanut Etelä-Suomea lukuun ottamatta.

    Kuluvalla viikolla korkeapaine vallitsee Suomen yllä ja sää on pääosin poutaista ja osin aurinkoista. Lähipäivinä suuressa osassa maata päivälämpötilat kohoavat +15 ja +20 asteen välille ja aurinkoisilla alueilla saatetaan käväistä jopa +20 asteen yläpuolella.

    Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä noin +15 astetta ja pohjoisessa hieman yli +10 astetta. Vuorokauden keskilämpötila on myös nousemassa yli +10 asteen aina Etelä- ja ehkä Keski-Lappia myöten. Niinpä lähipäivien säästä voidaan paikoin puhua intiaanikesänä.

    Lokakuu

    Ensimmäiset sankemmat lumisateet saatiin jo lokakuussa.

    Lokakuun 3. päivä: Suursäätilan muutosta odotellessa

    Syksy on edennyt jo melko pitkälle ja seuraavaksi odotellaankin ensimmäisiä lumisateita. Niitä saadaan kuitenkin vielä odottaa jonkin aikaa. Voimakas sulkukorkeapaine on pitänyt Suomen sään poutaisena pitkään ja sama meno jatkuu vielä alkavalla viikolla.

    Lokakuun 13. päivä: Syysmyrsky tuo mukanaan lunta

    Pieni, nopeasti syvenevä matalapaine on matkalla Norjan rannikolta Suomen yli kaakkoon. Odotettavissa on reippaasti lunta paikoin maan keskiosiin sekä myrskytuulia merialueille.

    Lokakuun 20. päivä: Syksy edennyt lokakuussa ensilumen ja myrskyn muodossa

    Syksy on tähän mennessä ollut suuressa osassa maata melko tavanomainen lämpötiloja tarkasteltaessa. Ainoastaan Lapissa ollaan vietetty syksyä selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu on niin ikään ollut Lapissa hyvin lämmin, mutta toisaalta etelässä paikoin selvästi keskimääräistä viileämpi. Ensimmäinen lumipeite saatiin osiin Etelä-Suomeakin kuun puolivälin myrskyn yhteydessä. Tuolloin eniten lunta kertyi kuitenkin Etelä-Savossa, Enonkoskella jopa 18 cm. Voimakas matalapaine voimisti tuulia myrskylukemiin melkein kaikilla merialueilla. Korkein mitattu keskituuli oli Pohjois-Itämerellä Utössä 28,6 m/s.

    Marraskuu

    Kuun puolivälin jälkeen alkoi pitkä pakkasjakso.

    Marraskuun 8. päivä: Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin

    Runsaiten lunta näyttäisi satavan maan etelä- ja keskiosan sisämaahan. Lunta kertynee tiistai/keskiviikon aikana parhaimmillaan noin 15 cm, mutta veikkaisin, että suurimmaksi osaksi jäädään 5-10 cm luokkaan (aivan etelärannikolla vähemmänkin). Voimakas tuuli kinostuttaa lunta ja huonontaa näkyvyyttä selvästi. Lumisateen jälkipuolella lauhtuva sää niin ikään huonontaa ajokeliä maan eteläosassa. Paikoin keskiviikkona saadaankin tarpoa kunnon sohjossa.

    Marraskuun 16. päivä: Kylmenevää myös etelässä

    Terminen talvi on alkanut maan pohjoisosassa ja osin myös maan keskivaiheilla. Säätyyppi on hiljalleen muuttumassa niin, että terminen talvi saattaa alkaa piakkoin myös aivan etelässä.

    Viikonvaihteessa suursäätila on sellainen, että Etelä-Euroopassa hyrrää laaja matalapaine. Grönlannista kohti Skandinaviaa ulottuu korkeapaineen alue ja Suomen koillispuolella on puolestaan matalapaineita.

    Suursäätila marraskuun 22. päivä GFS mallin ennusteessa.

     

    Suomen pohjoispuolella on tyrkyllä hyvin kylmää ilmaa. Koillisessa olevien matalapaineiden odotetaan putoavan etelämmäksi kylmän ilmavirtauksen myötä, jolloin suursäätila muodostuisi lähes ideaaliksi voimakkaalle kylmän purkaukselle. Tällöin siis Suomen länsipuolella vallitsee vuodenaikaan nähden epätavallinen korkeapaineen alue kun puolestaan idässä on matalapaine. Niinpä pohjoisesta pääsisi virtaamaan kylmää polaari-ilmaa (ehkä jopa arktista ilmaa) suoraan Suomeen.

    Kylmää ilmaa näyttäisi riittävän Suomeen ja etelässäkin pysytellään päivisin pakkasella. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että terminen talvi pääsisi etelässäkin alkamaan. Monet varmaan kaipaavat etelässä lunta piristämään marraskuun maisemaa. Yleensä kylmän purkauksissa ilma on melko kuivaa eikä niin “sade-herkkää”. Jotta eteläänkin saataisiin reippaammin lunta, täytyisi matalapaineen pyöriä merialueiden yllä, jotta lämpimästä merestä saatava kosteus voisi tuoda kinoksia rannikollekin.

    Joulukuu

    Lööppikuninkaasta ei ole epäselvyyttä. Kylmä sää ja etenkin Helsingin lumimäärä nostatti super-mega-hyperotsikoita.

    Joulukuun 1. päivä: Talvi tuli ryminällä Eurooppaan

    Terminen talvi alkoi suuressa osassa maata hieman tavanomaista myöhemmin, mutta sitten kun se alkoi, se alkoikin ryminällä. Huolimatta lämpimästä alkukuusta, marraskuun keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

    Marraskuun lopulla oli kyllä aineksia pakkasennätysten rikkoutumiseen laajemmaltikin, sillä Suomessa oli välillä ennätyksellisen kylmää ilmamassaa ja jos vain tuuli olisi ollut tyynempi ja pilvisyys vähäisempää olisi pakkasennätykset paukkuneet monilla asemilla.

    Suomi ei ole ainut paikka Euroopassa jossa hytistään tavanomaista kylmemmissä lukemissa. Uutisissa on mainittu kuinka lunta on satanut aina Espanjassa saakka ja kuinka rankat lumisateet ovat pahasti haitanneet eri liikenteen muotoja mm. Saksassa sekä Britanniassa.

    Epätavallisen voimakas itäkoillinen tuuli on vaikuttanut Suomen säähän marraskuun lopulla. Samainen kylmä putki on jatkunut meiltä Brittein saarille saakka. Vuodenaikaan nähden hyvin kylmä ilmamassa on virrannut reippaan itätuulen saattelemana Pohjanmeren yli. Tällöin merestä mukaan tarttunut lämpö ja kosteus ovat saaneet aikaan sankkoja lumikuuroja, jotka ovat tuoneet runsaasti lunta etenkin Brittein saarten itärannikolle. Samaa ilmiötä on esiintynyt mm. Ruotsin sekä Viron rannikolla.

    Joulukuun 13. päivä: Valkea joulu käytännössä varma

    Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

    Joulukuun 21. päivä: ’Lake-effect’ lumisateita

    Sunnuntaina 19.12 satoi pääkaupunkiseudulla lunta käytännössä koko vuorokauden. Lumi oli melko hyvä esimerkki siitä, mitä ns. “lake-effect” lumisade voi saada aikaan.

    Helsingin Kaisaniemessä lunta satoi vuorokaudessa sunnuntain aamukahdeksan havainnosta maanantain vastaavaan ajankohtaan mennessä 22 cm. Tämä arvo jää tilastoihin. Nykyään kuitenkin havaintoja saadaan 10 minuutin välein ja niinpä voidaan laskea, että vuorokaudessa lunta tuli sunnuntain vastaisesta yöstä alkaen noin 33-34 cm.

    Jouluaaton vastainen yö on erittäin kylmä. Pakkasta on suuressa osassa maata noin -25 astetta, paikoin maan keskivaiheilla jopa -30..-35 astetta. Jouluaatto on hyvin kylmä etenkin maan keskiosassa. Pakkasta on päivälläkin yleisesti -20 astetta, paikoin ehkä jopa -30 astetta. Lauhinta on Pohjois-Lapissa (-10 astetta).

     

    Hyvää uutta vuotta 2011!

    Auto ja lumi Helsingissä 22.12.2010

     

    %d bloggers like this: