Arkisto

Posts Tagged ‘tulvat’

Sateet pahentavat tulvia

Kevät on käynnissä ja nyt jännitetään kuinka pahoiksi kevättulvat muodostuvat.

Myöhässä alkanut kevät?

Huhtikuun alku oli vielä kylmähkö, mutta kevät alkoi todennäköisesti vajaa viikko sitten suuressa osassa maata eli 10.-13. huhtikuuta. Etelässä ja lännessä tämä on noin 1,5-3 viikkoa tavanomaista myöhemmin, mutta jos meno jatkuu ennusteiden kaltaisena, alkoi terminen kevät esimerkiksi Koillismaalla noin viikon keskimääräistä aikaisemmin. Aika tosin näyttää miten tilanne kehittyy huhtikuun loppupuolella, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kevät nyt niin kovin myöhässä kaikkialla ole alkanut.

Huhtikuun alku on ollut Suomessa noin 1,5 astetta tavanomaista kylmempi, mutta tämä ei ole harvinaista tai poikkeuksellista. Itse asiassa vuosi sitten sama jakso oli hieman jopa kylmempi. Jos keskipitkät ennusteet pitävät kutinsa, muodostuu kuluvasta huhtikuusta keskilämpötiloiltaan melko tavanomainen.

Tulvahuippuja lähipäivinä

En ole hydrologi, joten seuraaviin kommentteihin kannattaa suhtautua asianmukaisesti.

Suomen ympäristökeskus on viime päivinä tiedottanut, että erityisesti Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä tulvariski ja joidenkin arvioiden perusteella tilanne saattaa vetää vertoja jopa vuoden 1984 kevättulville.

Vesitilanne 17.4.2013. Kuva: SYKE

Viime päivien sateet ovat osuneet juuri tulvaherkälle alueelle. Viikonloppuna ja alkuviikolla on Satakunnan pohjoisosassa, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eteläosissa satanut 20-30 millimetriä. Vuorokauden keskilämpötilat ovat olleet alueella selvästi plussalla, joten olosuhteet lumen sulamiselle ovat olleet otolliset.

Pohjalla onkin ollut maaliskuun puolivälissä melko pienelle alueelle tullut lumipyry, jossa lunta kertyi vuorokaudessa 20-30 cm. Tämä kasvatti alueen lumen vesisisältöä ja korkeutta melkoisesti verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin. Vielä viime viikolla lumen syvyydet ja vesiarvot olivat vuodenaikaan nähden erittäin korkealla ja nyt muutamassa päivässä tuota saldoa on nakerrettu kunnolla tyhjiin.

Viiden vuorokauden sadesumma. Kuva: Ilmatieteen laitos

Viikon runsaimpia sateita odotetaan torstaina kun lännestä saapuva voimakas matalapaine pyyhältää melko nopeasti Suomen yli. Numeeriset mallit antavat maan länsiosaan noin 5-15 mm sademääriä vuorokaudessa. Suurimmat sadekertymät näyttävät ennusteiden puolesta osuvan juuri samoille alueille Satakunta/Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa rajoille. Euroopan keskuksen ennusteen mukaan vuorokauden suurin sadekertymä kyseisellä alueella on 90% todennäköisyydellä 7-14 mm välillä. Sateet alkavat länsirannikolla aamulla/aamupäivällä ja kestävät useamman tunnin. Lämpötila on samalla +5..+7 asteen tienoilla, joten huominen on ratkaiseva tulvatilanteen kannalta Etelä-Pohjanmaalla. Huippu saavutetaan näillä alueilla todennäköisesti to-pe aikana. Viikonloppuna öisin saattaa olla hieman pakkasta eikä sateita ole juurikaan tiedossa, mutta tästä ei ymmärtääkseni ole hirveästi alueella hyötyä kun sulaminen on jo suurelta osin tapahtunut.

Aika näyttää kuinka merkittäviksi tulvat lopulta muodostuvat Etelä-Pohjanmaan ympäristössä. Tulvatilanteen etenemistä voi seurata SYKE:n sivuilla.

Mainokset

Kukkuluuruu kevät?

Vaikka talvella on kannattajansa, on viime aikoina tuntunut siltä, että valtaosa kansasta haluaa kevään jo alkavan. Onko kevät jo myöhässä? Kuinka kylmä maaliskuu on lopulta ollut? Miltä jatko näyttää?

Maaliskuu ollut kylmä

Vaikka maaliskuun on kuullut jo julistettavan kylmimmäksi puoleen vuosisataan, ei se sitä kuitenkaan tule olemaan. Koko maan keskiarvon perusteella ollaan tällä hetkellä sijalla neljä viimeisten noin 50 vuoden ajanjaksolla – maaliskuuta on vielä toki jäljellä. Viimeksi vuosi 1981 oli kylmempi ja myös maaliskuut 1962 ja 1963 olivat kylmempiä. Vaikka viime vuosina kevät on alkanut yleensä melko varhain, oli vuonna 2006 maaliskuu lähes yhtä kylmä kuin nyt tähän mennessä on ollut. Voi olla, että lopulta 2006 ja 2013 maaliskuu ovat koko maan mittakaavassa lähes yhtä kylmät. Eli ennätyksellisestä tai poikkeuksellisesta maaliskuusta ei vielä ole kyse, mutta harvinaisesta voidaan ainakin paikoin puhua.

Pääasiallinen ”syy” tähän kylmyyteen on Jäämeren yllä ollut selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine,. Tämän myötä meille Suomeen ilmavirtaus on käynyt keskiarvoa enemmän koillisesta samalla hiljalleen tyhjentäen Siperian kylmyyspajatsoa. Samasta on saanut kärsiä myös monet muut Euroopan alueet. Britit saivatkin niskaansa myöhäiset lumipyryt kun etelästä noussut lämmin ja kostea ilma törmäsi koillisesta virranneeseen polaari-ilmaan.

Auringonpaistetta piisannut

Helmikuussa lähes kaikki kaipasivat yhteen ääneen aurinkoa. Takana oli yksi pilvisimmistä jaksoista Suomen mittaushistoriassa. Toiveisiin vastattiin ensin helmikuun lopun ”fööneillä” ja sitten tulikin maaliskuu. Kannattaa toivoessaan muistaa, että jos toivoo talvikuukausille aurinkoa, saa yleensä myös kylmää säätä. Nämä kulkevat siis käsikädessä sillä selkeällä säällä säteilyjäähtyminen on talvisin voimakasta ja lämpötilat pääsevät etenkin öisin laskemaan hyvin alhaalle. Maaliskuu on siis ollut hyvin aurinkoinen. Paistetta on piisannut lähes 2x keskiarvoon verrattuna laajoilla alueilla ja maaliskuu on tähän mennessä ollut useilla havaintoasemilla top 3 aurinkoisimpien maaliskuiden sarjassa.

Onko kevät myöhässä?

Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa tyypillisesti näinä päivinä maan eteläosassa. Maan keskiosassa terminen kevät alkaa tyypillisesti huhtikuun ensimmäisen tai toisen viikon aikana. Pohjois-Lapissa kevään odotusta saadaan yleensä odottaa aivan huhtikuun loppuun. Eli vielä ei voida sanoa, että terminen kevät on varsinaisesti myöhässä. Vaihteluväli termisen kevään alkamisen ajankohdan suhteen on melkoinen. Esimerkiksi Helsingissä olisi joinakin vuosina voinut sanoa termisen kevään alkaneen jo helmikuussa (”virallisesti” tällöin merkataan 1. maaliskuuta). Joinakin vuosina on kevään alku viivästynyt Helsingissä jopa huhtikuun puoliväliin. Saas nähdä kuinka pitkään tänä vuonna termistä kevättä saadaan odottaa.

Kuinka kylmää voi vielä teoriassa olla?

Aurinko porottaa päivisin jo korkealla, joten kuinka alhaiseksi päivälämpötilat voivat enää jäädä? Euroopanlaajuisen E-OBS-aineiston perusteella päivän ylin lämpötila voisi maan länsiosassa jäädä tästä eteenpäin alimmillaan noin -5..-6 asteeseen. Kannattaa huomioida, että aineistossa havainnot ovat interpoloitu 25 km hilaan, joten yksittäisten asemien ääriarvot saattavat hieman tasoittua.

Alin päivän ylin 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Lapissa päivälämpötilat voivat ainakin periaatteessa jäädä vielä reippaasti -10 asteen kylmemmälle puolelle. Entäpä yölämpötilat? Etelässäkin ovat teoriassa reippaasti yli 20 asteen pakkaset vielä mahdollisia ja pohjoisessa on -30 asteen lukemat vielä päihitettävissä otollisissa olosuhteissa. Varsin kylmiä lukemia on siis vielä maaliskuun 26. päivän jälkeenkin Suomessa havaittu.

Yön alimpien lämpötilojen minimi 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta ajanjaksona vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS

Miltä jatko näyttää?

Ilmakehän kevätmoottori on käynnistynyt ja Pohjois-Afrikasta on nousemassa pääsiäisen aikoihin yksi lämpöpulssi kohti pohjoista. Se suuntautuu Suomen kaakkoispuolitse ohi Venäjälle. Suomi näyttää jäävän kyseisen pulssin kylmemmälle puolelle odottamaan uutta pulssia. Seuraava mahdollisuus näyttäisi alustavasti olevan ensi viikon loppupuolella, mutta ennustettavuus alkaa kärsiä pääsiäisviikonlopun jälkeen. Voi myös olla, että ilman sen kummoisempaa pulssia alkaa ilmamassa vain hiljalleen lämmetä kohti keväisiä lämpötiloja. Tämä olisi kevättulvatilanteen kannalta paras vaihtoehto, ettei lumi sulaisi kertaheitolla.

Kevättä kaipaaville siis vielä kärsivällisyyttä. Yksi asia on kuitenkin varmaa: kyllä se kevät sieltä ennemmin tai myöhemmin saapuu.

Esterillä on asiaa

Syystulvat ovat hankaloittaneet elämää Länsi-Suomessa, erityisesti Pohjanmaan maakunnissa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan nyt koetut syystulvat ovat poikkeuksellisia. Minkälainen tilanne on meteorologiselta kantilta?

Suomi matalapaineen keskiössä

Sateen muodostuminen vaatii ilman nousuliikettä ja sitä tarjoavat suuremmassa mittakaavassa matalapaineet. Niinpä ei ole suuri yllätys, että sateisen syksyllä keskellä ollut Suomi on ollut matalapaineiden reitillä (itse asiassa myös kesällä oli sama tilanne).

Merenpintapaineen poikkeama pitkän ajan keskiarvosta 1.9.-5.10. Kuva: NOAA/ESRL

Vaikka syksyisin matalapainetoiminta alkaakin jälleen aktivoitua voimistuvan länsivirtauksen myötä, on tänä syksynä ilmanpaine juuri Suomen yllä ollut huomattavasti tavanomaista alhaisempi. Matalapaineiden jatkuvan syötön myötä on sateita saatu lähes päivittäin. Itse asiassa syyskuun alusta alkaen on Kuhmossa ollut 35 sadepäivää 36 mahdollisesta (vähintään 0,1 mm sadetta). Jokioisten havaintoasemalla sadepäiviä on ollut 34 ja Jyväskylän havaintoasemalla 33.

Ongelmana on siis yleisesti ollut se, että sateet ovat jatkuneet pitkään ilman pidempää poutajaksoa. Niinpä maaperä on jo paikoin täysin kyllästetty vedellä eivätkä uudet sateet enää imeydy maaperään. Lokakuun kuuden ensimmäisen vuorokauden aikana eniten vettä on kertynyt Isojoen Kärjenkosken asemalla, 105 mm. Myös Merikarvian ja Teuvan asemilla ollaan 100 mm tienoilla. Tyypillinen lokakuun sademäärä näillä alueilla on noin 70 mm paikkeilla eli tosiaan alle viikossa on jo saatu yli tyypillisen lokakuun verran vettä. Itsessään tällaiset sademäärät eivät ole harvinaisia tai poikkeuksellisia, sillä kesäisissä ukkoskuuroissa voi tulla vuorokaudessakin yli 100 mm, mutta tällä kertaa pohjalla on siis ollut jo monta rankempaa sadepäivää.

Vuosi on tähän mennessä ollut varsin sateinen. Monen mielestä kesä ”meni piloille” epävakaan sään johdosta ja syksy on jatkanut samaa sateista rataa. Jos sateet olisivat jakautuneet tasaisesti tänä vuonna koko Suomeen, olisi tammi-syyskuun sademäärä yksittäisellä paikkakunnalla noin 551 mm. Pitkän ajan keskiarvon mukaan lukema olisi 450 mm. Eli tammi-syyskuussa on Suomeen satanut noin 100 millimetriä tavanomaista enemmän jokaista paikkakuntaa kohden (edelleen olettaen, että sateet olisivat jakautuneet tasaisesti). Edellisen kerran tammi-syyskuun Suomen sademäärä on ollut suurempi vuonna 1998, mutta muita sateiseimpia ei viimeisten 50 vuoden ajanjaksolta löydy. Eli kyllä hyvällä syyllä voidaan todeta, että tähän saakka vuosi on ollut varsin sateinen. Tosin aina alueelliset erot on otettava huomioon. Tähän mennessä eniten ”vodaa” tänä vuonna on satanut Kajaanin Saaresmäen asemalla, 848 mm.

Helsingin Kaisaniemen 12 kuukauden liukuva sadesumma (mm). Lähde: Ilmatieteen laitos

Helsingissä rikottiin paikkakunnan mittaushistorian syyskuun sade-ennätys. Sadetta on tuntunut riittäneen menneiden kuukausien mittaan ja niinpä otin koko Helsingin sadeaikasarjasta 12 kuukauden liukuvan sadesumman. Tällä lailla mitattuna sateisin jakso osui Helsingissä maaliskuusta 1944 helmikuulle 1945. Kuten käppyröistä näkyy, tässä viimeisen vuoden, puolentoista aikana ollaan Helsingissä saatu ”nauttia” varsin runsaista sademääristä.

Tuleeko vuodesta lämpötiloiltaan erikoinen?

Suomen keskilämpötila ei ole syyskuun loppuun mennessä ollut kokonaisuudessaan kovin erikoinen.

Suomen keskilämpötilan poikkeama vuoden alusta kyseiseen kuukauteen saakka. Lisäksi vastaavat tiedot kolmen lämpimimmän ja kylmimmän vuoden osalta (vuodesta 1900 alkaen). Mukana myös skenaariot loppuvuodelle mikäli loppuvuosi olisi lämpimin/kylmin havaittu (1900 alkaen) tai lähellä pitkän ajankeskiarvoa.

Yllä olevasta kuvasta nähdään, että kuluva vuosi on syyskuuhun mennessä ollut keskilämpötilaltaan hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa (huolimatta kylmähköstä helmikuusta). Jos meno jatkuu samanlaisena, ei vuoden 2012 keskilämpötilasta tule kovin suurta merkintää historiankirjoihin. Silti vielä on melkein kolme kuukautta vuotta jäljellä, joten kuinka suureksi vuoden lämpötilapoikkeama voisi vielä muuttua? Mikäli loppuvuosi olisi yhtä lämmin kuin viime vuoden loka-joulukuu, voisi poikkeama nousta noin asteen tienoille. Jos puolestaan loppuvuosi olisi vuoden 1915 kaltainen, voisi poikkeama olla lopulta -1,6 asteen luokkaa. Eli mahdollinen haitari on vielä melko suuri, mutta TOP 3 -luokkaan (1900 alkaen) vaaditaan hurjia poikkeamia suuntaan tai toiseen.

Baltiassa voimakas myrsky

Samalla kun osa Suomea sai viikonlopun aluksi niskaan vettä oikein urakalla, saivat Baltian maat niskaansa voimakkaan myrskyn. Kyseessä oli lyhytikäinen ja hyvin pieni, mesoskaalan matalapaine, joka alkoi voimistua varhain perjantaina Pohjois-Saksan tuntumassa ja lopulta iskeytyi Liettuaan pe-la välisenä yönä. Paikallisten sanomalehtien mukaan luokkaa 150 000 kotitaloutta oli ilman sähköä kun tuulet puhalsivat noin 30 m/s. Alla on FINWRF-mallin tulkintaa tuulen nopeuksista.

WRF-säämallin tuulitulkinnat Baltian myrskystä.

Miltä jatko näyttää?

Lokakuun alku on ollut Suomessa yli kolme astetta tavanomaista leudompi, kiitos tuulisen ja pilvisen sään. Lokakuun toisen viikon aikana suuntaus on hiljalleen kohti poutaisempaa ja viileämpää säätä kun matalapaineen alue lopulta siirtyy Suomen itäpuolelle ja meille ilmavirtaus käy pohjoisesta ja korkean selänne alkaa ottaa vallan, ainakin tilapäisesti. Kuinka pitkäikäinen tämä muutos on, se jää nähtäväksi. Globaalit mallit ovat eri mieltä mitä lokakuun puolenvälin paikkeilla tapahtuu suursäätilassa: Jääkö Suomen ylle/lähettyville korkeapaine ja ilmavirtaus kävisi koillisesta pitäen sään kylmänä ja poutaisena vai aktivoituuko länsivirtaus uudelleen, joka toisi mukanaan lauhempaa ja epävakaisempaa säätä.

Kevään saapumisesta ja ilmastomallien helmikuista

Laskiaismäet on nyt laskettu ja odotus säämaailmassa kohdistuukin nyt entisestään kevään saapumiseen. Ennen ensimmäisiä hiirenkorvia on kuitenkin vielä odotettavissa lumisateita.

Kevään tulvariskit

Vaikka en mikään hydrologi tai tulvaexpertti olekaan, niin katsotaan pikaisesti olisiko kevättulvia mahdollisesti odotettavissa. Lumensyvyyttä tärkeämpi suure tulvia ennustettaessa on lumen vesiarvo eli kuinka paljon lumipeitteessä on vettä jos se sulatettaisiin. Hötöisessä pakkaslumessa vesiarvo on hyvin pieni kun taas märässä nuoskalumessa arvo on suuri. Lisäksi tulvien saapumiseen vaikuttaa säätilanne eli jos sää lämpenee äkillisesti ja mukaan saadaan vesisateita niin tulvien riski kasvaa (edellyttäen, että muut olosuhteet ovat kohdallaan). Tekijöitä on monia, mutta tarkastellaan tuota lumen vesiarvoa eli onko lumipeitteeseen nyt sidottu kuinka paljon vettä.

Kuvien lähde: SYKE

Poimin vanhasta blogistani tilanteen viime vuodelta maaliskuun lopulta. Kuvista nähdään, että lumen vesiarvo oli vuosi sitten selvästi suurempi etenkin Etelä- ja Keski-Lapissa. Maan etelä- ja keskiosassa tilanne on kvalitatiivisesti samanlainen kuin vajaa vuosi sitten vaikka vielä ollaan hieman viime vuoden lukemien alapuolella. Toki tässä voi vielä lähiviikkoina tulla vesiarvoa kasvattavia lumisateita, mutta samalla auringon kasvava lämmitysefekti ja lauhemmat ilmat hiljalleen sulattavat lumipeitettä ja pienentävät lumen vesiarvoa. Tämän tilanteen perusteella ei suurempaa, laaja-alaista tulvariskiä näyttäisi omasta mielestäni olevan tulossa ellei yhtäkkiä saapuisi hyvin lauhaa ilmaa ja vesisateita. Hydrologit mielellään korjatkoon jos olen väärässä.

Kevät hiipii hiljalleen

Vielä ei kevättä odottaville ole mitään jättiuutista kerrottavana. Keskipitkät ennusteet ovat viime aikoina heilahdelleet päivittäin suuntaan jos toiseen. Viimeisimpien ennusteiden perusteella voisi ensi viikolla päivälämpötilat jäädä selkeämmin plussan puolelle maan etelä- ja keskiosassa kun taas pohjoisessa on viileämpää. Öisin lämpötilat pysyttelevät varmaankin koko maassa pääosin pakkasen puolella. Eli jos päivälämpötilojen pysyvämpi kipuaminen plussan puolelle riittää joillekin kevään määritelmäksi, niin sitä saattaapi olla ensi viikosta lähtien odotettavissa. Odotellaan tässä kuitenkin vielä tovi, että jotain varmaa ja konkreettista ilmenee ennusteisiin.

Ilmastomalleissa kylmiä sydäntalvia lähivuosille?

Tässä eräs päivä ilmastomalleja tutkiessani tein sattumoisin yhden välikuvan ja ajattelin jakaa sen täällä pienenä iltapalana. Viime kuukausina on paljon ollut otsikoissa tämän talven kylmyys kuten myös viime talven pakkaset. Epäilevimmät skeptikot ovatkin saaneet tästä jälleen polttoainetta koneisiinsa, mutta ei tämä talvi kuitenkaan tilastojen valossa mikään erikoinen ole. Esimerkiksi Helsingissä talvi 2010-2011 on ollut yhdenneksi kylmin viimeisten 50 vuoden aikana. Eli monia kylmempiäkin talvia on koettu.

Tämän talven kuukausista tammikuu oli lähes koko maassa tavanomaista lauhempi kun taas joulu- ja helmikuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä. Edellinen talvi oli myös kylmä, etenkin tammi- ja helmikuun osalta. Onko ilmastomallit pielessä kun on usein puhuttu, että etenkin talvet lämpenevät? Ensinnäkin muutamasta talvesta ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä sillä ilmastoa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon usean vuosikymmenen mittakaavat. Mutta mennäänpä itse siihen kuvaajaan minkä halusin näyttää.

Yllä olevassa nopeasti kyhätyssä kuvassa on 13 ilmastomallin keskiarvo siitä miten eri kuukausien lämpötilat muuttuvat vuosikymmenien saatossa verrattuna 1971-2000 keskiarvoon. Kuvassa on siis jokaiselle kuukaudelle laskettu 30 vuoden liukuva keskiarvomuutos lämpötilalle. Mielenkiintoisin juttu löytyy 2010 paikkeilta (tavallaan keskiarvo vuosilta 1996-2025), jossa on nähtävissä pieni hetkellinen notkahdus lämpenemisen kasvunopeudessa joidenkin kuukausien osalta. Kontrollijaksoon 1971-2000 verrattuna suhteellisesti  heikoimman lämpenemisen kokeneen kuukauden lämpötilapoikkeama tilapäisesti jopa hieman laskee 2000-luvun alkuvuosista. Mikä tuo keskiarvoon verrattuna vähäisimmän lämpenemisen kokenut kuukausi sitten tässä lähivuosien tienoilla on? Ilmastomallien perusteella se on helmikuu.

Eli tämän hyvin nopean ja pienoisen tarkastelun perusteella ilmastomallit näyttäisivät, että tässä 2010-luvun tienoilla helmikuut lämpenevät muihin kuukausiin verrattuna vähiten ja ovat täten suhteellisesti viileimpiä verrattuna 1971-2000 vertailujakson lämpötiloihin. Eli ovatko ilmastomallit saaneet mallinnettua nämä nyt koetut kylmät talvet oikein? Onko ilmastomallien perusteella siis odotettavissa lähivuosinakin kylmiä helmikuita? Eipä nyt hätäillä. Tarkastelun tein siis hyvin epävirallisesti yhdelle hilapisteelle pääkaupunkiseudun lähelle ja joudumme muutenkin odottamaan vielä monien vuosien helmikuiden ja muiden kuukausien havainnot, ennen kuin tämä notkahdus voitaisiin esim. havaintojen perusteella todentaa.  Lisäksi mallien näyttämä helmikuiden poikkeama 30 vuoden keskiarvojen perusteella on kuitenkin plussan puolella, joten ei mitään ennätyskylmiä helmikuita  toinen toisensa perään ole tämän perusteella odotettavissa 2010-luvulla. Kuitenkin kyseessä on ihan mielenkiintoinen knoppijuttu kun nämä kaksi kylmää talvea ja helmikuuta on nyt koettu. Mainittakoon, että simulaatioiden edetessä talvikuukaudet (siis myös helmikuu) ovat myöhempinä vuosikymmeninä puolestaan niitä eniten lämpeneviä kuukausia. Toivottavasti tästä selostuksesta joku otti jotain selvää. Mainittakoon siis vielä kerran, että kuvasta on nyt turha suurempia johtopäätöksiä vetää sillä se on vain yhdelle hilapisteelle nopeasti tehty kuva ilman sen suurempia tutkimuksia.

Menneiden kuukausien sääkarttoja ja erikoisia sääilmiöitä Euroopassa

Jos joitakin kiinnostaa esimerkiksi, että miten sadepoikkeamat jakautuivat Espanjassa tammikuussa 2011 tai kuinka paljon tavanomaista lämpimämpää oli Virossa elokuussa 2010, niin kannattaa käydä tutustumassa Saksan Wetterdienstin kehittyville ilmastosivuille, joiden yhden osion nimi on ”Regional Climate Centre on Climate Monitoring”. Sinne eri maiden tahot lähettävät kasvavassa määrin karttakuvia eri kuukausien lämpötila- ja sadetiedoista sekä samalle sivulle kootaan menneiden kuukausien mielenkiintoisimpia sään ääritilanteita Euroopassa. Juttua löytyy esimerkiksi Xynthia-myrskystä helmikuulta 2010 tai kesän 2003 lämpöaallosta. Eli Euroopan menneiden kuukausien ja vuosien säästä kiinnostuneille ihan mielenkiintoinen ”saitti”.

%d bloggers like this: