Jäätävää menoa

Helmikuun ensimmäisinä päivinä etelän taivaalta tuli lähes kaikkea muuta paitsi sammakoita. 

Lumirakeet

Lauantaina alkuillasta taivaalta putoili pieniä valkoisia palleroita, lumirakeita. Ne yleensä kertovat, että yläpuolella olevassa pilvessä oli jonkin verran konvektiivisia elementtejä eli hieman kovempia nousuvirtauksia. Lumirakeet itsessään syntyvät kun alijäähtyneet vesipisarat osuvat lumihiutaleeseen tai muuhun jääkiteeseen ja alkavat muodostaa sen ympärille hentoa ”lumipalloa” eli lumiraetta. Nämä lumirakeet ovat ukkoskuurojen salamoinnin kannalta erittäin oleellisia, sillä ne pelaavat tärkeää roolia pilven sähköistymisen kannalta. Lumirakeet ovat yleensä maahan pudotessaan vain muutaman millimetrin kokoisia, mutta joskus ne voivat olla talvisissa konvektiivissa tilanteissa yli sentin kokoisia halkaisijaltaan. Lumirakeen erottaa ukkoskuuroissa esiintyvistä jäärakeista niiden koostumuksen perusteella – lumirae hajoaa lähes heti pulveriksi jos sitä koskettaa kun taas jäärae säilyttää muotonsa.

Lumirakeita Helsingissä 1. helmikuuta.

Jäätävää vesisadetta

Vuorokautta myöhemmin tilanne muuttui jäätäväksi. Lounaasta noussut sadealue toi mukanaan ylemmissä ilmakerroksissa varsin lämmintä ilmamassaa. Lämpötila nousi noin kahden kilometrin korkeudella nollaan tai hieman suojan puolelle, vaikka maanpinnan lähettyvillä oltiin pakkasella. Tämä loi otolliset olosuhteet jäätävälle vesisateelle.

LAPS-luotausanalyysi Helsingistä jäätävän vesisateen aikaan.

Yllä on keinotekoinen luotaus eli poikkileikkaus ilmakehästä sunnuntaina 2. helmikuuta Helsingistä. Pystyakselilla on korkeus ilmanpaineen kuvaamana (karkeasti ottaen 1000 hPa = pinta, 900 hPa= 1km, 800 hPa=2km jne). Vihreä viiva on kastepiste ja punainen ohut viiva on lämpötila. Lämpötilan saman arvon viivat ovat vinossa olevat siniset viivat. Olen korostanut nollan asteen rajaa paksummalla punaisella viivalla. Malliluotauksesta nähdään kuinka Helsingin yllä olleessa ilmassa on lämpötila käväissyt nollassa asteessa noin 800 hPa korkeudella (noin 2km) kuten keltainen nuoli osoittaa. Sen sijaan pinnan lähettyvillä ollaan oltu muutamia asteita pakkasella. Tällainen on melko otollinen jäätävän sateen luotaus.

Käytännössä lumihiutaleet alkavat sulaa kun ne saapuvat tuohon noin 2km korkeudella olevaan nollan asteen kerrokseen. Sulattuaan vesipisaroiksi ne putoavat nopeasti alla olevaan pakkasilmaan. Mikäli ne eivät ehdi jäätyä matkallaan, ne putoavat maanpintaan alijäähtyneinä, nestemäisinä vesipisaroina. Tällöin nämä pisarat jäätyvät heti osuessaan mihin tahansa pakkasella olevaan pintaan kuten puiden oksiin. Mikäli tuo maanpinnan lähellä oleva kylmä ilma on tarpeeksi paksussa kerroksessa, ehtivät alijäähtyneet vesipisarat jäätyä matkallaan, jolloin ne lopulta putoavat maahan jääjyväsinä.

Alla on kuvaamani video kun sade alkoi Helsingissä iltapäivällä viiden jälkeen. Siinä nähdään pieniä jääjyväsiä, jotka ovat siis ehtineet jäätyä uudelleen matkallaan taivaalta. Mukana on myös jonkin verran alijäähtyneitä vesipisaroita, jotka jäätyivät heti osuessaan puulankkuihin (tummemmat täplät).

Helsingissä suurin osa sateesta näytti tulevan jääjyväsinä, mutta idempänä jäätävä sade kuulemma aiheutti junan pysähtymisen, koska tuulilasiin jäätyi liiaksi pisaroita.

Kanada

Suomessa jäätävät sateet eivät ole tiettävästi aiheuttaneet mitään erityisen merkittäviä vahinkoja, mutta yksi tunnetuimmista jääsateista oli Kanadassa vuonna 1998. Tuolloin usean päivän aikaja sarja jäätäviä sateita aiheutti suurjännitelinjoja ylläpitävien tornien romahtamisen jään painon vuoksi. Miljoonat jäivät ilman sähköä, osa moneksi viikoksi tai jopa kuukaudeksi. Tiettävästi 35 ihmistä menehtyi. Pohjois-Amerikassa taloudelliset vahingot olivat arviolta noin 5 miljardia dollaria. Pahimmillaan jäätä kertyi pinnoille yli 10 cm kerroksiksi. Tapausta on kutsuttu Kandan pahimmaksi luonnonkatastrofiksi.

Eli tämä sunnuntainen jäätävä sade oli kuin pieru Saharassa verrattuna mitä ison lammikon toisella puolella on sattunut.

Rutikuivaa

Terminen kesä ei ole vielä alkanut, mutta varsin kesäisiä lukemia on mitattu viime päivinä maan etelä- ja keskiosassa sisämaan puolella. Kuivaa on myös ollut laajalti ja se näkyy sekä luonnossa, että varoituskartoilla.

Uusi blogi HS:n sivuilla

Kuten osa varmaan huomasi, aloin pitämään sääblogia myös Helsingin Sanomien nettisivuilla osoitteessa: http://blogit.hs.fi/saa/

Moni varmaan kysyy, että mitä vikaa tässä vanhassa on? Eipä juuri mitään, näitä kahta blogia yritänkin kehittää toisiaan tukeviksi. HS:n blogin myötä tulee tehtyä useammin päivityksiä, jotka samalla ovat lyhyempiä kuin tässä blogissa välillä olevat megapäivitykset. Eli enempi ajankohtaisuutta ja lisätietoa jokapäiväisistä sääilmiöistä vähemmällä ammattijargonilla. Lisäksi HS:n blogin avulla tulee tavoitettua huomattavasti suurempi määrä ihmisiä, joiden tietoisuuteen voi tuoda monia sään hienouksia.

Tässä blogissa tulen keskittymään ehkä astetta haastavempiin aiheisiin, onhan osa lukijoista pysynyt mukana jo monta vuotta, joten pakkohan sitä rimaa on vähän nostaa. Lisäksi sääbriefing.comissa on mukana myös ennusteaspekti eli tässä voidaan luoda epävirallisempia katsauksia tulevaankin. Eli no worries, samaa rataa jatketaan. Suurin vapaa-aikaani vienyt projekti eli wrf-säämallin säätäminen on käytännössä valmis, joten se jo helpottaa paljon ajankäytön osalta.

Avotulikieltokeliä

Kommenteissa toivottiin juttua kuivuudesta. Varoituskartat ovat olleet viime aikoina melko punasävytteisiä metsäpalovaaran ja suuren ruohikkopalovaaran takia. Havainnoista tsekkasin, että Suomesta löytyy kolmisenkymmentä havaintoasemaa, joissa on ollut käytännössä poutaa ainakin kahden viikon ajan. Syynä on pitkään jatkunut korkeapainesää.

Parhaillaan Lounais-Euroopasta Suomeen ulottuu yläkorkeanselänne. Se on hiljalleen menettämässä otettaan ja painottumassa enempi Suomen kaakkoispuolelle. Silti se pitää sateet loitolla suurimmasta osasta Suomea lähipäivät. Torstaina saattaa sadekuuroja tulla lähinnä maan etelä- ja länsiosassa. Perjantain aikana lounaasta on nousemassa matalapaine ja se saattaa tuoda runsaampia sateita myös Suomen puolelle, mutta sen reitti on vielä pienoinen arvoitus. Voi olla, että se jarruttaa ja jää pääosin Suomen rajojen ulkopuolelle. Eli kuivuuteen auttavia sateita saattaa tulla to-la akselilla lähinnä maan etelä- ja länsiosissa, mutta sademäärät voivat jäädä yleisesti melko vähiin. Ehkä parhaat mahdollisuudet runsaammille sateille on aivan etelässä pe-la.

Kuivaa on siis ollut. Suhteellinen kosteus on myös ollut hyvin alhaisissa lukemissa kuten keväälle on tyypillistä. Viime päivien suhteellisesti kuivinta oli äitienpäivänä Ahvenanmaan Jomalassa, jossa suhteellinen kosteusprosentti oli hetkellisesti vain 6%. Kyllä tuollaisissa lukemissa ruuti kuivuu hyvää vauhtia.

Jokioisten luotaus 9.5.2011 iltapäivällä

Kuten Jokioisten iltapäiväluotaus maanantailta kertoo, on kuivaa ilmaa monien kilometrien korkeudelle saakka. Hyvin alhaiset suhteellisen kosteuden arvot selittyy sillä, että talven jäljiltä kosteutta ei ole vielä paljoa meille asti virrannut, mutta samalla aurinko porottaa jo heinä/elokuun vaihteen tasoisesti. Tällöin kastepiste laahaa vielä pakkasen puolella kun lämpötila on pinnan voimakkaan lämmityksen johdosta kohonnut yli 20 asteen.  Niinpä suhteellinen kosteusprosentti voi painua hyvin alhaisiin lukemiin.

Mitä jatkossa?

Eli viikonlopun alkua vietetään ehkä sateisessä säässä. Lauantaina taitaa olla viileintä ilmamassaa Suomen yllä. Maanantain pääajoissa sekä Euroopan keskus, että GFS ovat tuoneet suoraan etelästä kunnon kuuman putken Baltiaan (helleilmamassaa) viikon päästä. Voi kuitenkin olla, että lämmin pintarintama jää juuri Suomen eteläpuolelle, eikä tuo lämmin ilma ulotu pinnassa saakka meille asti vaan kaartaa Venäjälle (GFS ratkaisu). Euroopan keskus sen sijaan toi yön ajossaan kunnon helleilmaa pitkälle Suomeen ensi viikon tiistain kieppeillä. Iltapäivän ajossa tilanne on jälleen muuttunut toiseen suuntaan eli suurta epävarmuutta on. Parviajot eivät myöskään kunnolla tämmöistä lämpöskenaarioita tue, mutta kuitenkin tuota ensi viikon alkupuoliskoa kannattaa pitää silmällä mahdollisen kuuman putken toivossa. Jokatapauksessa mitään merkittävän kylmää ilmaa ei ole näköpiirissä.

Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin

Paljon hehkutettu lumipyry on saapumassa etelästä tiistai-illan aikana. Vaikka lööppilehdistö on jälleen nostanut odotukset uusiin sfääreihin, on lunta kuitenkin odotettavissa paikoin runsaasti reippaan tuulen kera. Aivan etelärannikolla ja etenkin pääkaupunkiseudulla voi käydä niin, että lunta saadaan alkuun vain hieman ja loput sateista tulee vedensekaisena. Keskiviikkoaamuna Helsingissä heräävät saattavatkin ihmetellä, että mihin se runsas lumipeite oikein jäi. Toisaalta aina kun liikutaan nollan tuntumassa voivat pienetkin muutokset saada aikaan lumisemman maiseman.

Etelästä on siis tiistain aikana nousemassa matalapaine ja sen (lämpimään/okluusio)rintamaan liittyvät sateet saavuttavat etelärannikon iltapäivän/illan aikana. Lämpimässä rintamassa lämmintä ilmaa kipuaa kylmän ilman päälle. Niinpä sateet tulevat ainakin aluksi etelärannikkoa myöten lumena. Tuuli käykin pinnan lähellä mantereen puolelta, jolloin lämpötilat pysyvät pakkasella tai nollassa. Yöllä tuulet kääntyvät puhaltamaan etelästä pintarintaman jälkipuolella ja lämpötilat nousevat etelässä nopeasti selvästi plussalle. Toisaalta tällöin runsaimmat sateet ovat jo ohi.

Runsaiten lunta näyttäisi satavan maan etelä- ja keskiosan sisämaahan. Tosin länsirannikollakin lunta voi tulla reippaasti, sillä tuuli puhaltaa mantereelta ja pitää lämpötilan kurissa. Alla on GFS mallin sade-ennuste lähipäiville.

GFS tuo Pohjois-Itämerelle ja Suomenlahdelle myrskyä. Myös maa-alueilla tuuli voimistuu ja puuskat voivat olla 20 m/s luokkaa lähinnä Lounais-Suomessa. Tämä runsaan lumisateen kanssa johtaa erittäin huonoon ajokeliin. Tilannetta mutkistaa vielä mahdollinen jäätävä sade keskiviikon puolella. Jäätävä sade on mahdollista yleensä lämpimän rintaman yhteydessä. Tällöin ylemmistä kerroksista putoava lumisade osuu lämpimän rintaman nostattamaan lämpimään kerrokseen, jossa lumihiutaleet sulavat vesipisaroiksi. Rintaman kalteuden takia tämän alapuolella ilma voi olla vielä pakkasella. Tähän kerrokseen putoavat vesipisarat alijäähtyvät eli ovat nestemäisessä muodossa, mutta lämpötilaltaan nollan alapuolella. Pakkasen puolella olevaan pintaan osuessaan alijäähtyneet pisarat jäätyvät samantien kiinni. Alla on esimerkki lämpötilan pystyprofiilista alueelle, johon GFS malli näyttää jäätävää sadetta torstai-aamuksi.

Jäätävään sateeseen vaikuttaa muun muassa kuinka paksu ja lämmin ylempänä oleva lämmin kerros on sekä alempana olevan kylmän kerroksen paksuus. Jos pinnan yläpuolella oleva kylmä kerros on liian paksu/kylmä, vesipisarat ehtivät jäätyä jääjyväsiksi. Jos taasen lämmin kerros on liian ohut tai viileä, lumihiutaleet eivät ehdi kunnolla sulaa. Niinpä jäätävä sade vaatii melko tarkat olosuhteet.

Eli keskiviikkona ja torstaina kannattaa ottaa huomioon, että paikoin saattaa esiintyä jäätävää sadetta. Jäätävä sade tulee yleensä yllä kuvatuissa olosuhteissa jääjyvästen ja tavallisen vesisateen välissä. Eli mikäli lähipäivinä taivaalta tulee pieniä rakeita muistuttavia jääjyväsiä, voi hetken päästä olla odotettavissa jäätävää sadetta. Suomessa jäätävät sateet ovat kuitenkin melko harvinaisia ja niiden sademäärät vähäisiä.

Kaikenlaista liikennettä haittaavaan tekijää on siis ilmassa. Lunta kertynee tiistai/keskiviikon aikana parhaimmillaan noin 15 cm, mutta veikkaisin, että suurimmaksi osaksi jäädään 5-10 cm luokkaan (aivan etelärannikolla vähemmänkin). Voimakas tuuli kinostuttaa lunta ja huonontaa näkyvyyttä selvästi. Lumisateen jälkipuolella lauhtuva sää niin ikään huonontaa ajokeliä maan eteläosassa. Paikoin keskiviikkona saadaankin tarpoa kunnon sohjossa.

Uusi matalapaine on saapumassa keskiviikko-iltana. Sen yhteydessä sade saattaa alkaa vetisenä kaakossa, mutta muuttuu etenkin idässä lumisempaan suuntaan yön aikana. Tuon matalapaineen lumimäärä ja reitti on vielä hieman auki.

Syysmyrsky tuo mukanaan lunta

Pieni, nopeasti syvenevä matalapaine on matkalla Norjan rannikolta Suomen yli kaakkoon. Odotettavissa on reippaasti lunta paikoin maan keskiosiin sekä myrskytuulia merialueille.

Runsas lumisade vaikeuttaa ajokeliä huomattavasti

Lumisade alkaa Pohjanmaan maakunnissa (P-Pohjanmaalla jää vähäiseksi) varhain torstai-aamuna. Rankinta lumisade on aamun ja aamupäivän aikana Pohjanmaan maakunnissa sekä Keski-Suomen maakunnan pohjoisosissa. Lunta saattaa kertyä useita senttejä tunnissa ja kokonaismääräksi saattaa muodostua 15-20 cm lumikerros paikoitellen. Päivän aikana voimistuva tuuli vaikeuttaa ajokeliä entisestään. Ajokeli onkin erittäin huono päivän mittaan.

Yllä on GFS-mallin sade-animaatio perjantai-iltapäivään saakka (animaation saa isommaksi sitä klikkaamalla). Kuten tästä malliajosta nähdään, sade on aluksi silkkaa vettä maan etelä-osassa. Matalapaineen pohjoispuolella kylmää ilmaa virtaa pohjoisesta, joka pitää lämpötilat tarpeeksi alhaalla, että märkää lunta tulee etenkin maan keskivaiheilla aamun ja iltapäivän aikana. Iltaa kohti matalapaineen liikkuessa kaakkoon kylmää ilmaa virtaa myös etelämmäksi. Tuolloin sade muuttuu paikoin lumeksi ja rännäksi etelärannikkoa myöten. Lumikertymät ovat tosin jäämässä etelässä alhaisempiin lukemiin. Kuitenkin muutamia senttejä voi etelärannikon tuntumaankin jäädä maahan. Perjantain vastaisena yönä tienpinnat jäätyvät helposti, joten aamuliikenteessä tulee olla varovainen.

Yllä on GFS-mallin arviota lumisateiden vaikutuksesta. Kyseessä ei ole varsinainen lumen syvyys, mutta karkeasti ottaen sitä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen (riippuu mm. onko kyseessä pakkaslunta vaiko märkää lunta jne.). Suurimmat lumikertymät osuisivat siis maan keskiosiin.

Merellä kovaa myrskyä

Matalapaine voimistaa tuulia kaikilla merialueilla, erityisesti Selkämerellä. Painegradientti (ilmanpaineen samanarvonkäyrien tiheys) on suurimmillaan matalapaineen takaosissa liikesuuntaan nähden. Näillä paikkeilla esiintyykin kovimmat tuulet.

Tuuli yltyy myrskylukemiin todennäköisesti jo aamun aikana. Numeeristen mallien välillä on viime ajoissa ollut tarjolla 22-29 m/s keskituulia Selkämerelle. Tilanteen muuttaa mielenkiintoisaksi lämmin meri ja matalapaineen reitti. Lämmin meri voi tähän aikaan vuodesta yllättää monellakin tapaa ja voimistaa painegradienttia länsirannikon läheisyydessä. missä okluusion häntä sijaitsee. Onkin syytä seurata tilannetta tarkoin torstain aikana. Vaikka todennäköisimmin keskituulet jäävät merellä ylimmillään 24-26 m/s luokkaan, ei muutamille asemille paukahtava 27-28 m/s keskituuli olisi mikään hirvittävä yllätys. Lusikkansa soppaan saattaa iskeä ns. isallobaarinen ageostrofinen tuuli, joka on seurausta pienellä alueella tapahtuvista suurista ilmanpaineen laskuista ja nousuista. Vaikka tämän isallobaarisen tuulen suunta ei ole sieltä suosiollisemmasta päästä, voi sillä paikoin olla vaikutusta maan lounaisosissa tuulia voimistavana tekijänä.

Maalla puuskamaksimit vielä pieni arvoitus

Maa-alueilla puuskien ennustamisessa on myös epävarmuuksia. Numeeristen mallien perusteella voimakkain alatroposfäärin suihkuvirtaus melkolailla osuu yksiin matalapaineen jälkipuolella olevan okluusiorintaman hännän kanssa.

Yllä on GFS-mallin tulkinta korkeimmasta tuulen nopeudesta alimmassa n. 1,5 km kerroksessa myöhään torstai-iltana. Voimakas alatroposfäärin suihkuvirtaus puhaltaa hieman yli kilometrin korkeudella ja sen yhteydessä tuulen nopeudet ovat mallista riippuen 25-32 m/s. Tuulituhojen kannalta tuleekin selvittää, missä määrin ylempien kerrosten tuulia pystyy sekoittumaan maanpintaan saakka.

Kuvassa on malliennuste Lahteen samalle ajanhetkelle kuin edeltävässä kuvassa. Menemättä liikaa yksityiskohtiin voidaan nähdä oikeassa reunassa olevista tuulinuolista, että kovimmat tuulet sijaitsevat noin 900-800 hPa korkeudella eli karkeasti ottaen 1000-2000 metrin korkeudella. Vihreä kastepisteen käyrä ja punainen lämpötilan käyrä ovat hyvin lähekkäin yli 6 km saakka. Tämä tarkoittaa hyvin kosteaa, pilvistä ja satavaa säätä, joka ei suosi suuria liikemäärän pystymuutoksia. Niinpä 1000-2000 metrin korkeudella olevat tuulet eivät pääse kunnolla sekoittumaan stabiilin ilman vuoksi pintaan saakka.

Osa numeerisista malleista on tosin ennakoinut, että alatroposfäärin suihkuvirtaus vaikuttaisi välillä alueella, joka olisi suosiollisempi ilman sekoittumiselle ja täten kovemmille puuskille. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan puuskat ovat maan eteläosissa ylimmillään noin 20 m/s. Kuitenkin länsirannikolla ja maan lounaisosissa sekä muualla suurten vesistöjen läheisyydessä puuskat saattavat yltää parhaimmillaan 25 m/s luokkaan. Mikäli näin käy, ovat tuulivahingot jo selviö. Maa ei luonnollisesti ole vielä roudassa ja osassa puista on vielä lehdet tallella. Lisäksi kesän rajuilmojen heikentämiä puita esiintyy vielä paikkapaikoin, joten nämä olosuhteet huomioon ottaen, tuulivahinkoja tulee ainakin paikoin esiintymään. Sähkökatkoksiin tuleekin varautua Kokkola-Jyväskylä-Savonlinna-linjan eteläpuolella.

Kovimmat tuulet maa-alueilla osuvat lännessä iltapäivään ja alkuiltaan, maan eteläosissa iltaan ja yöhön. Perjantaina aamulla kovimmat tuulet ovat jo Suomen rajojen ulkopuolella. Päivitän tilannetta mahdollisuuksien mukaan twitteriin torstain aikana.

Eli tuulivahingoilta tuskin vältytään kokonaan torstaina. Lämpimän meren vaikutus painegradienttiin matalapaineen jälkipuolella saattaa voimistaa tuulia ennakoitua kovemmiksi. Lisäksi on olemassa pieniä viitteitä matalan konvektion mahdollisuudesta maan lounaisosissa lähinnä rannikon läheisyydessä. Paikalliset, voimakkaat kuurot voivat helpostikin lisätä tuulituhojen riskiä näillä alueilla. Laajemmalla alueella on seurattava missä määrin tuulisin alue pysyy tai ei pysy okluusiorintaman suojissa. Kaiken kaikkiaan melko voimakkaasta syysmyrskystä on kyse. Vaikka laajemmalti maa-alueilla ei vielä ole selkeitä viitteitä pahemmasta tuulituhojen riskistä, on epävarmuustekijöiden takia niihin kuitenkin varauduttava.

Suursäätilan muutosta odotellessa

Syksy on edennyt jo melko pitkälle ja seuraavaksi odotellaankin ensimmäisiä lumisateita. Niitä saadaan kuitenkin vielä odottaa jonkin aikaa. Voimakas sulkukorkeapaine on pitänyt Suomen sään poutaisena pitkään ja sama meno jatkuu vielä alkavalla viikolla.

Pahoittelut pitkästä päivitystauosta. Matkasin tässä välillä Azorien saarille keskelle Atlanttia ja tulipahan tuo kuuluisa ”Azorien korkeapaine” koettua ihan paikan päällä. Niille, jotka eivät tätä termiä ole kuulleet, kerrottakoon, että kyseessä on ns. stationäärinen korkeapaine Islannin matalapaineen tavoin. Azorit majailevat subtrooppisella vyöhykkeellä, jossa usein vallitsee laaja-alainen laskeva ilmavirtaus ja korkeapainesää. Tästä tuleekin nimitys Azorien paikallaan pysyvä tai ”stationäärinen” korkeapaine. Tämä on toki yleistys, mutta pitkän ajan keskiarvoistuksessa tämän korkeapaineen huomaa Islannin vastaavan matalapaineen tavoin.

Sulkukorkeapaineesta aurinkoa ja sumua

Suomen säätä on hallinnut laaja korkeapaine. Se on pitänyt sään poutaisena nyt noin viikon ajan eikä muutosta ole ainakaan heti näköpiirissä. Euroopan mittakaavassa vallitsee varsin ”meridionaalinen” virtaustyyppi eli pohjois-etelä-suuntainen.

Lähde: http://www.wetter3.de

Atlantilla majailee varsin laaja matalapaineen alue ja Suomen kaakkoispuolella korkeapaine. Ilmavirtaukset käyvät karkeasti ottaen paksujen sinisten viivojen mukaisesti eli pohjois-etelä-suunnassa. Tällöin sää on yleensä samantyyppistä pidemmän aikaa toisin kuin ”zonaalisessa” virtauksessa, jossa matalapaineen alue on pohjoisessa ja korkeapaine etelässä. Tällöin voimakkaan länsivirtauksen saattelemana Suomeen saapuisi jatkuvalla syötöllä matalapaineita, sateita ja tuulia.

Alkavalla viikolla ei suuria muutoksia tapahdu ja tämä näkyy myös alla olevasta GFS mallin sade-ennusteesta torstaihin saakka.

Sateita ei ole siis juurikaan tiedossa, ne jäävät Norjan huoleksi. GFS malli saa heikkoa signaalia lähinnä Lappiin, mutta kyseessä on todennäköisesti pienoista tihkua sumupilvistä tai alapilvistä. Sademäärät jäävät kuitenkin lähes olemattomiin. Korkeapaine siis lymyää Suomen läheisyydessä ja tämä tietää yleisesti ottaen melko aurinkoisia päiviä, mutta vaarana on sumupilven jääminen taivaalle pitkällekin iltapäivään.

Yllä on malliluotaukset kolmen tunnin välein Joensuuhun torstai-iltapäivään saakka. Pystyakselilla on korkeus hehtopascaleissa ja vaaka-akselilla on lämpötila. Punainen käyrä on lämpötila ja vihreä on kastepiste. Käytännössä mitä lähempänä toisiaan tietyllä korkeudella nämä käyrät ovat, sitä korkeampi on suhteellinen kosteusprosentti. Animaatiossa nähdään hienosti kuinka korkeapaineessa laaja-alainen laskeva liike kuivattaa ilmaa ja suhteellinen kosteusprosentti laskee. Ainoastaan aivan ilmakehän rajakerroksessa (alimmassa osassa) kosteutta riittää enemmän. Heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa tapahtuu öisin (talvella myös päivisin) säteilyjäähtymistä siinä määrin, että lämpötila laskee nopeasti. Kun pinnan läheinen kosteusmäärä ei muutu, lähenee lämpötila kastepistettä ja ilma yltää kyllästystilaan, jossa vesihöyry tiivistyy sumuksi/sumupilveksi. Päivällä aurinko yrittää kaikkensa nostaakseen pinnan lämpötilaa ja aiheuttaakseen turbulenssia, jotta tuo sumukerros hälvenisi. Näin syksyllä auringon lämmittävä vaikutus on kuitenkin jo vähäisempää ja niinpä on mahdollista, että sumukerros ei pääse päivän aikana katoamaan. Tällöin maanpinnan yllä on tiheä, muutamia kymmeniä tai satoja metrejä korkea sumupilvi, mutta sen yläpuolella aurinko paistaa selkeältä taivaalta.

Yllä on GFS mallidatasta tehty meteogrammi eri suureille torstai-iltapäivään saakka. Ylimmästä paneelista nähdään kuinka korkeapaine on Joensuussa kiristämässä otettaan viikon puolivälissä (ilmanpaine nousee). Tuulet ovat toisen paneelin mukaan pysymässä heikkoina eikä puuskatkaan ole nousemassa kuin maksimissaan 10 m/s. Sademäärät ovat nollassa kolmannen paneelin mukaisesti ja lämpötilat nousevat päivisin +10 asteen tuntumaan neljännen paneelin kertomana. Öisin mennään alle +5 asteen, mutta tyypillisesti mallit saattavat antaa liian korkeita yölukemia tällaisissa korkeapainetilanteissa, jossa pintaan muodostuu inversiokerros. Keski- ja yläpilvisyys vähenee Joensuussa tiistaiksi ja alapilven määrä on myös vähäistä.

Seuraavan meteogrammi kuvaaja kertoo eri suureiden pystyprofiilien muutoksista ajan suhteen. Toiseksi alimmassa kuvaajassa nähdään suhteellinen kosteusprosentti ja se kertoo jo aiemmin todetun varsin hyvin. Alkuun alimmassa 1-2 km on varsin runsaasti kosteutta, mutta viikon edetessä ylemmistä kerroksista hiljalleen saapuva ilma kuivattaa lähes koko troposfäärin. Eli tämän ennusteen mukaisesti Joensuussa olisi ainakin tiistai-torstain päivinä varsin aurinkoista säätä tiedossa – ellei hyvin matala sumupilvikerros jää kummittelemaan yön jäljiltä.

Yllä olevia meteogrammeja ja muita GFS mallidatoja voi käydä tsekkaamassa sivun ylälaidassa olevan ”säämallidataa” osion kautta. Mahdollisesti syksyn aikana ollaan lisäämässä sivuille parviennusteet ja todennäköisyysennusteita, mutta niistä enemmän sitten myöhemmin.

Suursäätilan muutosta odotellaan

Mitään suurempaa muutosta ei parviennusteiden perusteella ole odotettavissa kunnes varhaisintaan ensi viikonloppuna. GFS malli on viime ajoissa antanut pieniä viitteitä, että kuun puoliväliä lähestyttäessä ilmamassa alkaisi selkeämmin viiletä. Tämä olisi mallin mukaan seurausta Suomen itäpuolella olevan korkeapaineen heilahtamisesta Suomen länsipuolelle, jolloin pohjoisesta pääsisi virtaamaan kylmempää ilmaa.

Euroopan keskuksen parviajot eivät vielä ole tähän kelkkaan lähtenyt. Vielä ei siis voida sanoa, että koska ensimmäiset maistajaiset talvesta saadaan eteläänkin, mutta jos GFS malliin on uskominen, niin kuun puolivälin paikkeilla voisi olla mahdollisuuksia.