Arkisto

Posts Tagged ‘lämpöennätys’

Hellettä pukkaa Lappiin

Pikainen päivitys. Pahoittelut hitaasta kirjoittelutahdista, töitä riittää paljon vapaa-ajallekin. Helpotusta on tiedossa vasta ensi viikon jälkeen.

Lapissa hikoillaan

Lapissa on viime päivinä ollut poikkeuksellisen lämmintä ajankohtaan nähden. Monin paikoin on ylitetty edellinen korkein Lapissa toukokuussa havaittu lämpötila 28,3 astetta. Vaikka perjantaita on vielä jäljellä, on Utsjoki Kevon asemalla ylletty jo yli +30 asteen. Asema on tunnetusti lämmin – se sijaitsee Kevon kanjonissa, joka osittain mahdollistaa korkeat lämpötilat kesällä ja erittäin kylmät lukemat talvella.

Vaikka Lapin lukemat ovatkin poikkeuksellisia, eivät ne ole täysin omassa luokassaan. Nimittäin kaksi vuotta sitten Ylitornion Meltosjärvellä yllettiin kesäkuun helleaallossa jopa +32,8 asteeseen kesäkuun 10. päivä eli reilu viikkoa tämänpäiväistä myöhemmin. Onkin ”tuuria”, että lämpimät säät osuivat nyt aivan toukokuun loppupäiville, jolloin päästään hätyyttelemään toukokuun ennätyksiä – jos helteet olisivat tulleet pari päivää myöhemmin eivät lukemat olisi kuukausitasolla enää niin erikoisia.

Toukokuu on ollut koko maassa tavanomaista lämpimämpi, erityisesti Lapissa, jossa poikkeamat ovat (muistaakseni) jopa 5 asteen luokkaa.

Lähihetkiennustamista

Sade- ja ukkoskuuroja on jälleen paikoin liikkeellä. Lähituntiennustamisen kannalta on koko kevät tullut väkerrettyä LAPS-WRF säämallia, jonka 15 tunnin ennuste päivittyy kahden tunnin välein. Tästä enemmän seuraavassa päivityksessä, tuloksia voi käydä tiirailemassa osoitteessa: http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/.

Tässä kaikki tällä erää, tarkempaa päivitystä tiedossa toivottavasti ensi viikon jälkeen.

Kategoriat:Mennyt sää Avainsanat: , , ,

Viileydestä lämpöön

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi ja samalla meno on muuttunut lämpimämpään suuntaan.

Matalapaineet toivat sateet ja viileyden

Monet taivastelivat kesäkuussa kuinka kylmä ja sateinen alkukesä meillä on ollut. Kesäkuu oli viileä, mutta ei poikkeuksellinen tai harvinainen. Edellisen kerran yhtä viileää oli vuonna 2004, eivätkä monet muut 2000-luvun kesäkuut kovin paljon lämpimämpiä olleet. Sateita piisasi kuukauden mittaan ja monin paikoin sademäärä oli 1,5-2 kertainen tavanomaiseen verrattuna. Mikä tällaisen kesäkuun sai aikaan?

Lähde: NOAA/NCEP/ESRL

Kesäkuussa vallitsi melko ”talvimainen” matalapainejuna Pohjois-Atlantilta Brittein saarten yli kohti Suomea. Matalapaineita toisensa jälkeen kulki melko samaa reittiä ja pudotti suuret sademäärät reitilleen. Lämmin helleilmamassa jäi selvästi Suomen eteläpuolelle. Suomen lähialueista vain Etelä-Euroopassa sekä Uralin itäpuolella oli tavanomaista lämpimämpää ilmamassaa. Matalapaineiden reitti johti siihen, että Brittein saarilla (sans Irlanti) kesäkuu oli sateisin yli 100 vuoteen ja viilein yli 20 vuoteen. Tanskassa kesäkuu oli viilein 21 vuoteen.

Yhdysvalloissa ”huippulämpö” jatkuu

Kevät oli Yhdysvaltain mittaushistorian lämpimin (NCDC). Kesäkuun loppupuolella alkanut helleaalto on puolestaan myös menossa historiankirjoihin. Alustavien tietojen mukaan (Jeff Masters, Wunderblog) 11% pitkäikäisistä havaintoasemista (yli 100 vuotta) rikottiin kyseisten paikkakuntien kesäkuun lämpöennätys. Useilla pitkäikäisillä asemilla rikottiin myös koko mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja (mukaan lukien heinä- ja elokuun ennätykset). Washingtonissa yhtenä aamuna lämpötila oli +36 °C jo klo. 10:00. Tiet ovat laajalti halkeilleet lämpölaajenemisen takia. Meno näyttää jatkuvan hurjana myös heinäkuussa. Tuoreimpien ennusteiden perusteella ennätyslämpimät ilmat ovat mahdollisia tulevalla viikolla mantereen länsiosassa.

Suomessa ukkosia hyvin vähän

Suomessa on heinäkuun 4. päivään mennessä paikannettu vasta 9155 maasalamaa. Tämä on noin viidesosa mitä tyypillisesti kesäkuun loppuun mennessä on salamoinut. Vertailun vuoksi esimerkkinä Sylvin päivän rajuilma kesältä 2010, jolloin yhden vuorokauden aikana Suomessa paikannettiin yli 24 000 maasalamaa.

Pientä ”parannusta” näihin tilastoihin on odotettavissa viikonloppuna, jolloin kosteaa ja epävakaampaa ilmaa saapuu Suomeen etelästä. Vielä on epävarmaa, että kuinka laajalti ukkosia esiintyy ja kuinka voimakkaita ne ovat. Silti tämän ”surkean” alkukesän johdosta odotettavissa on toistaiseksi ehkä kesän kovimpia ukkosia.

Jatkossa?

Loppuviikolla hellerajaa paukutellaan etenkin maan etelä- ja keskiosassa samalla kun pohjoiseen on virrannut jo viileämpää ilmaa. Ensi viikolla kylmää ilmamassaa sisältävä ylämatala pörrää Suomen länsipuolella ja on kiikun kaakun pysyykö se tarpeeksi etäällä, että se voisi nostattaa Suomeen etelästä lämmintä ilmaa vielä alkuviikolla. Tällä hetkellä mallit näyttävät, että alkuviikosta ilmamassa on vielä melko lämmintä, mutta loppuviikosta tuo ylämatala jyräisi Suomen ylle ja sää muuttuisi jälleen hieman viileämpään ja epävakaisempaan suuntaan. Tosin kesäkuun kaltaista ”koleutta” ei ole varmaankaan odotettavissa. Päivälämpötilat pörräisivät etelässä ehkä jossain +20 kieppeillä tai hieman yli (silloin kun ei sada).

Säävuosi 2010

Ajattelin näin vuoden päätteksi luoda katsauksen menneeseen säävuoteen vanhojen blogikirjoitusten avulla. Alkuvuoden jutut perustuvat ilmasto.vuodatus.net sivustolla julkaistuihin kirjoituksiin ja toukokuun lopulta lähtien ollaankin sitten tämän blogin parista poimittu asiaa. Tarkempia numeroarvoja ja tilastoja vuoden 2010 säästä voi lukea Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta. Tässä päivityksessä on siis subjektiivisesti poimittuja juttuja menneistä kirjoituksista.

Tammikuu 2010

Vuosi alkoi Euroopassa ja Yhdysvalloissa kylmänä ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkimainingeissa ihmeteltiinkin kylmiä lukemia tiheään asutuilla alueilla.

Tammikuun 6. päivä: Talvi jyrää maailmalla

Viime aikoina on uutisoitu runsaista lumisateista ja kylmistä lämpötiloista niin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Syypäänä on pohjoisnavan polaaripyörteen heikkous ja siirtyminen enempi kohti Eurooppaa. Tällöin napa-alueen kylmää ilmaa on päässyt valumaan alemmille leveysasteille.

Ennuste ilmamassan lämpötilapoikkeamasta 7.1.2010 (Lähde: wetterzentrale.de)

Tammikuun 23. päivä: Kylmä sää jatkuu

Sää on edelleen kylmää kuten varmaan kaikki ovat huomanneet ja suurta muutosta ei ole näköpiirissä. Suursäätila on jatkossa hyvin meridionaalinen (pohjois-etelä-suuntainen) eikä tällöin lännestä puhaltavaa kostean lauhaa hönkäystä ole luvassa.

Pidemmälle kun katsotaan on viitteitä siitä, että helmikuu alkaisi ei-niin-kireissä-pakkasissa kuin nyt välillä on koettu, mutta helmikuun edetessä paukkupakkaset jälleen palaisivat. Talvi ei siis ole vielä lähelläkään loppumista, ehkä päinvastoin. Yleensähän helmikuu ja joskus maaliskuu ovat talven kylmimmät kuukaudet.

Helmikuu

Yhdysvalloissa ihmeteltiin itärannikon lumimyrskyjä, joista yhdessä Washingtonin lähialueille satoi jopa metri lunta (ei laskettu aivan samalla lailla kuin Suomessa).

Helmikuun 7. päivä: Lähes metri lunta USA:n eeppisestä lumimyrskystä

Arviolta 215 000 ihmistä oli ilman sähköä pahimmillaan (jotkut arviot jopa puoli miljoonaa).

    GFS mallin ennuste myrskystä (sininen vettä, pinkki lunta ja vihreä jäätävää sadetta).

    Helmikuun 19. päivä: Hyytävän kylmää ja pyryä

    Suomen itäpuolella Venäjällä on erittäin kylmää arktista ilmamassaa. Suomeen ei aivan yhtä kylmää ilmamassaa pääse, mutta meilläkin maan pohjois- ja itäosissa ilmamassa on arktista.

    Pidän todennäköisenä, että nyt yöllä rikotaan -40 astetta jossain päin maata ja täten rikottaisiin tämän talven pakkasennätys. Tätä kirjoitettaessa pakkaslukemat ovat laskeneet jo lähelle -37 astetta esimerkiksi Kuusamossa.

    Helmikuun 26. päivä: Erittäin paha talvimyrsky uhkaa Ranskaa, Portugalia ja Espanjaa

    Yksi vuoden pahimmista myrskyistä maailman laajuisesti iskeytyi Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin helmikuun lopulla.

    Potentiaalisesti tämän talven pahin myrsky Euroopassa on muhimassa Atlantilla Portugalista länteen.

    Portugalin ilmatieteen laitos on antanut jo korkeimman säävaroituksen lauantaille. Ennusteissa varoitellaan 23+ m/s keskituulesta ja 42 m/s puuskista ainakin rannikoilla ja ylängöillä. Merellä aallonkorkeus kohoaa 7 metrin korkeuteen. Madeiran saarellekin odotetaan hetkittäin rankkoja sateita ja 36 m/s puuskia.

    Espanjan ilmatieteen laitos varoittaa 33-44 m/s puuskista ja merellä keskituuli saattaa yltää 30 m/s luokkaan. Ranskan vastaava laitos varoittaa alustavasti yli 33 m/s puuskista sisämaassa ja kehoittaa ihmisiä välttämään ulkona liikkumista. Saksassakin on annettu ennakkovaroitus n. 30 m/s puuskista.

    GFS mallin ennusteanimaatio myrskystä

    Lopulta Xynthia-myrskyssä mitattiin puuskissa Portugalissa 41 m/s, Ranskassa 47 m/s ja Espanjassa jopa 55 m/s. Arviolta 62 ihmistä menehtyi, suurin osa Ranskassa.

    Vanha lumensyvyyttä mittaava keppi Helsingin Kaisaniemessä helmikuun lopulla 2010.

     

    Maaliskuu

    Kuukaudesta muotoutui vielä hyvin kylmä vaikka loppukuusta kevät alkoi painaa päälle vauhdilla.

    Maaliskuun 15. päivä: Talvi ei luovuta ilman taistelua

    Pitkän ajan tilastojen mukaan termisen kevään (keskilämpötila yli nollan) pitäisi alkaa Helsingissä viikon päästä. Tämä näyttää olevan toiveajattelua sillä talvi saattaa vielä vetää yhden ässän hihastaan loppukuussa.

    Sää on Suomessa pääosin melko poutaista, paikoin tulee lumikuuroja etenkin maan etelä- ja länsiosissa. Päivisinkin ollaan pakkasella ja yöt ovat hyvin kylmiä: selkeillä aluella on laajalti pakkasta lähellä -20 tai jopa enemmän. Suomen yllä oleva ilmamassa onkin lähes arktista.

    Torstaiksi lännestä on saapumassa sadealue. Sen reitti on vielä hieman auki. Välillä on näyttänyt, että se nostaisi suojasäätä maan eteläosiin, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että lämpötilat pysyvät pakkasella ja sade tulee lumena.

    Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

    Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille ”takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

    Maaliskuun 26. päivä: Lumet sulaa vauhdilla etelässä, pohjoisessa päinvastoin

    Etelässä terminen kevät tekee tuloaan. Lähipäivinä päivälämpötilat ovat selvästi plussan puolella ja myös yöt ovat lauhoja. Pohjoisessa sentään vietetään viikonloppu pakkaskelissä ja paikoin tulee runsaasti uutta lunta.

    Etelä-Suomen virtaamat ovat tämän hetken ennusteiden mukaan lähdössä kasvuun mahdollisesti ensi viikon aikana, tulvahuippu on odotettavissa huhtikuun puolivälin tienoilla. ”Etelärannikolle odotellaan suurimpia tulvia”, toteaa SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

    Lumen vesiarvo 26.3. Lähde: SYKE

    Huhtikuu

    Kevät saapui ryminällä ja huhtikuusta tulikin tavanomaista lämpimämpi.

    Huhtikuun 4. päivä: Kevät alkoi etuajassa

    Vaikka tilanne näytti maaliskuun alussa monen mielestä epätoivoiselta, kevättä ei tarvinnut odottaa kovinkaan pitkään. Itse asiassa terminen kevät alkoi suuressa osassa maan etelä- ja keskiosia jopa tavanomaista aikaisemmin.

    Kevään tulo tavanomaista lumisempaan maan eteläpuoliskoon on kasvattanut huolta kevättulvista. Salossa jääpadon myötä tulvinut Uskelanjoki on aiheuttanut jonkin verran ongelmia ja alkavan viikon aikana koetaan monissa etelän ja lännen joissa virtaamahuiput.

    Pikku hiljaa ollaan menossa poutaisempaan ja mahdollisesti myös aurinkoisempaan suuntaan. Päivälämpötilat ovat myös hitaasti nousemassa +10 asteen tienoille ja ylikin johtuen lisääntyvästä auringonsäteilystä. Melko tasaisena jatkuva ilmamassan lämpötila ja selkeät yöt tuovat mukanaan vielä pakkasöitä. Eli sään puolesta kevät surffaa eteenpäin tasaista vauhtia.

    Huhtikuun 19. päivä: Asiaa muun muassa huhtikuun alun lämpöisyydestä

    Huhtikuun alkupuolisko oli paikoin idässä ja Pohjois-Suomen itäosissa poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Utsjoki Kevon asemalla lämpötilapoikkeama oli +5,8 astetta. Yhtä lämmintä huhtikuun alkua ei ole esiintynyt viimeisten 50 vuoden aikana ainakaan Rovaniemellä, Sodankylässä, Mikkelissä eikä Joensuussa. Kuun puolivälissä säätyyppi muuttui viileämpään suuntaan, lähelle tavanomaisia arvoja.

    Toukokuu

    Poikkeuksellinen helleaalto ihmetytti toukokuussa.

    Toukokuun 23. päivä: Hellejakson saldoa

    Toukokuun 13. päivä kaakosta saapui Suomeen helleilmamassaa ja helleraja rikottiinkin kaakon suunnalla. Vuorokautta myöhemmin lähestyttiin Länsi-Suomessa jo +30 asteen rajapyykkiä. Kruunupyyn lentoaseman +29,6 onkin vuodesta 1961 lähtien tilastoja tarkasteltaessa aikaisin +29 asteen ylitys ja täten poikkeuksellisen lämmin mittarilukema ajankohtaan nähden. Seuraavina kahtenakin päivänä päästiin yli +29 asteen. Hellejaksosta eniten saatiin “nauttia” Kouvolassa, jossa Utin havaintoasemalla mitattiin hellettä kahdeksana päivänä, joka on uusi toukokuun ennätys. Edellinen ennätys oli niin ikään Kouvolassa, jossa toukokuisia hellepäiviä oli seitsemän vuosina 1963 ja 1984.

    Oulussa (lentoasema) hellepäiviä oli kuluneessa lämpöjaksossa ennätykselliset 7. Tyypillisesti toukokuussa Oulussa ei ole yhtäkään hellepäivää. Entinen toukokuun hellepäiväennätys Oulussa on vuodelta 1984, jolloin niitä oli kolme. Toukokuun 16. päivä Oulun lentoasemalla lämpötila kohosi jopa +28,4 asteeseen kun tyypillisesti samaan aikaan vuodesta päivän ylin lämpötila on noin +12 astetta. Kyseessä onkin Oulun tilastoidun historian (vuodesta 1959 lähtien) korkein toukokuun lämpötila.

    Vuorokauden keskilämpötilat olivat paikoin poikkeuksellisia. 15.5. Porissa sekä 16.5. Raahessa ja Kruunupyyssä vuorokauden keskilämpötila kohosi yli +22 asteen. Vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna yhdelläkään asemalla ei tätä rajaa ole rikottu näin aikaisin (vuonna 1985 vasta 29. päivä toukokuuta).

    Kaakosta tullut lämmin ja osin kostea ilmamassa mahdollisti ukkoset useampana päivänä. Tyypillisesti toukokuussa Suomessa paikannetaan noin 8300 maasalamaa. Tähän mennessä ollaan päästy reippaasti keskiarvon yläpuolelle noin 14 000 maasalamalla.

    Lounais-Suomessa Perniössä paikalleen jämähtänyt ukkoskuuro toi lyhyessä ajassa hyvin runsaasti vettä ja aiheutti taajamatulvia. Sadeasemaa Perniössä ei ole, mutta tutkakuvien perusteella vettä saattoi sataa noin 50 mm lyhyessä ajassa.

    Kesäkuu

    Totutun ailahtelevainen kesäkuu toi mukanaan suurelta osin viileyttä, mutta lopulta kunnon lämpöä.

    Kesäkuun 12. päivä: Vaarallisen voimakasta tuulta

    Erityisesti etelärannikolla tuuli voi iltapäivällä olla vaarallisen voimakasta. Ennustetun rajakerroksen yläosissa tuulet puhaltavat iltapäivällä noin 20 m/s tai hieman yli ja tämä kuvastaa mahdollisten puuskien ylärajaa. Näin korkeissa lukemissa keskellä kesää on odotettavissa jo tuulivahinkoja sillä puut ovat täydessä lehdessä ja maaperä on osittain sateen pehmentämää. Niinpä kaatuneisiin puihin on syytä varautua erityisesti etelärannikolla etenkin jos aurinko pääsee paistamaan.

    Kesäkuun 16. päivä: Myrskyn saldoa

    Viime viikonlopun matalapaine sai aikaan voimakkaita tuulia, jotka katkoivat puita ja romahduttivat rakennustelineitä maan eteläosissa. Samankaltaiset tuulet ovat melko yleisiä talvimyrskyissä, mutta kesäkuukausina puuskat harvemmin yltävät lauantain lukemiin yhtä laajalla alueella. Alla on muutamia tuulilukemia lauantailta.

    • Helsinki Kumpula: 24,4 m/s (puuska); 15,2 m/s (keskituuli)
    • Espoo Sepänkylä: 22,5 m/s (puuska)
    • Virolahti Koivuniemi: 22,2 m/s (puuska)
    • Helsinki-Vantaan lentoasema: 21,2 m/s (puuska)
    • Lappeenranta Hiekkapakka: 21 m/s (puuska)

    Porvoon Emäsalossa keskituuli käväisi hetkellisesti myrskylukemissa. Lauantaina puuskaisuutta lisäsi pilvipeitteen repeily ja auringon aiheuttama terminen turbulenssi. Tämä mahdollisti ilman sekoittumisen rajakerroksessa paremmin, jolloin kovia tuulia ylemmistä kerroksista pääsi iskeytymään helpommin maanpintaan saakka. Yli 20 m/s puuskat riittävät näin kesäaikaan helposti aiheuttamaan tuulivahinkoja laajemmaltikin. Tämä näkyi myös sähköttömien kotitalouksien määrässä, joka kipusi yhdessä vaiheessa yli 10 000.

    Kesäkuun 28. päivä: Lämmintä kesäsäätä

    • Tiistaina ja keskiviikkona lämpötila kohoaa hellelukemiin maan etelä- ja keskiosissa. +28..+29 astetta saattaa mennä rikki.
    • Viikonlopuksi Suomeen vahvistuu korkeapaine ja se tuo lounaasta erittäin lämmintä ilmaa. Ruotsissa mennee +30 astetta rikki. Suomessa on pieni mahdollisuus ns. trooppiselle yölle la-su välisenä yönä eli lämpötila ei laskisi alle +20 asteen. Tämä tosin vielä hyvin epävarmaa. Jos “paras” skenaario toteutuu, voi sunnuntaina mennä Suomessakin jopa +31 astetta rikki.

    Heinäkuu

    Kaikkien aikojen heinäkuuta ei hevillä unohdeta. Lämpöennätyksiä rikottiin ja kuukauden lopulla rajuilmat olivat otsikoissa laajalti.

    Heinäkuun 3. päivä: Kuumaa kesäsäätä

    Kuluvan kesän korkein lämpötila mitataan sunnuntaina. Suomen lounaispuolelta virtaa erittäin lämmintä ilmamassaa, joka mahdollistaa +30 asteen lukemat melko yleisesti maan etelä- ja keskiosissa. Hellekausi jatkuu myös ensi viikolla. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen viikkoennusteissa ensi viikko onkin hyvin lämmin ja sitä seuraavat viikot mahdollisesti tavanomaista lämpimämpiä ainakin etelässä.

    Heinäkuun 11. päivä: Erittäin korkeita lämpötiloja tiedossa

    Alkavalla viikolla maan etelä- ja keskiosissa lämpötilat kohoavat erittäin korkeisiin lukemiin ja ilma on paikoin tuskaisan kuumaa. Mitatut lämpötilat saattavat olla poikkeuksellisen korkeita. Etelä-Ruotsissa mitattiin eilen kesän korkein lämpötila 16 vuoteen: +34,5 astetta. Suomessakin on tänään sunnuntaina mitattu Salon suunnalla ainakin +32,2 astetta. Lähipäivinä tämä lukema todennäköisesti mitataan useammalla paikkakunnalla. On erittäin todennäköistä, että alkavalla viikolla jossain päin maan etelä- ja keskiosia mitattaisiin vähintään +32 lämpötiloja, todennäköisesti +33 astetta, mahdollisesti jopa +34 astetta.

    Viime torstaina ukkosia esiintyi etenkin maan itäosissa ja Helsingissäkin saatiin lähes paikallaan majailleesta konvektiosolusta runsaasti vettä. Itse bongailin ukkosia porukalla Lahden ympäristössä ja Nastolan kohdalla eteemme osui pyörivä nousuvirtaus.

    Heinäkuun 31. päivä: Suomen uusi lämpöennätys ja harvinaisen rajuja ukkospuuskia

    Uusi Suomen lämpöennätys mitattiin torstaina iltapäivällä Joensuun lentoasemalla +37,2. Edellinen ennätys, Turun +35,9 astetta, parani yli asteella. Suomen lämpöennätys on Pohjoismaiden toiseksi korkein, ainoastaan Ruotsin +38,0 on edellä.

    Joensuun lämpötilahavainnot 29.7.2010 Lähde: Ilmatieteen laitos

    Lämpömittari pysytteli ennätyslukemissa puolen tunnin ajan noin puoli viiden aikoihin. Lämpötila laski alle hellerajan vasta yhden aikaan yöllä perjantaina. Vuorokauden keskilämpötila oli hyvin korkea Joensuussa, mutta korkeammalle päästiin Kuopion keskustassa. Savilahdessa vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna Suomen ennätys.

    Ennätyshelteet loppuivat hyvin voimakkaisiin ukkosiin. Karjalankannakselta saapui hieman ennen puoltayötä harvinaisen voimakas konvektiivinen järjestelmä. Se aiheutti laajaa tuhoa aina Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle saakka. Korkein mitattu ukkospuuska oli 29 m/s Rantasalmi Rukkasluodolla, mutta useilla asemilla mitattiin yli 20 m/s. Esimerkiksi Varkauden lentoasemalla mitattiin puuskassa lähes 26 m/s. Ukkosessa epätavallista oli se, että rajut puuskat esiintyivät yöaikaan. Näin voimakkaat ja laaja-alaiset ukkospuuskat yöaikaan ovat Euroopassa erittäin harvinaisia, ehkä poikkeuksellisia. Tuhokuvien perusteella ukkospuuskat ovat voineet olla selvästi yli mitatun 29 m/s rajan.

    Tutka-animaatio Astasta. Lähde: Ilmatieteen laitos

    Elokuu

    Rajut ukkoset ja ennätyshelteet jatkuivat vielä elokuun alun, mutta loppukuusta mentiin tavallisempaan suuntaan.

    Elokuun 14. päivä: Kesä, joka tullaan muistamaan

    Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

    Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

    Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

    Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet.

    Elokuun 25. päivä: Syksy saapuu

    Elokuun alun ennätyslämpötilat ovat vaihtuneet kuun loppua kohden syksyisen viileisiin lukemiin koko maassa. Selvää lämpenemistä ei ole näköpiirissä, joten helteille voidaan suurella todennäköisyydellä heittää hyvästit tämän vuoden osalta.

    Syyskuu

    Sää otti nokoset syyskuussa, jolloin ei mitään kovin erikoista tapahtunutkaan.

    Syyskuun 6. päivä: Intiaanikesän tuntua

    Terminen syksy on alustavien tietojen mukaan alkanut Etelä-Suomea lukuun ottamatta.

    Kuluvalla viikolla korkeapaine vallitsee Suomen yllä ja sää on pääosin poutaista ja osin aurinkoista. Lähipäivinä suuressa osassa maata päivälämpötilat kohoavat +15 ja +20 asteen välille ja aurinkoisilla alueilla saatetaan käväistä jopa +20 asteen yläpuolella.

    Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä noin +15 astetta ja pohjoisessa hieman yli +10 astetta. Vuorokauden keskilämpötila on myös nousemassa yli +10 asteen aina Etelä- ja ehkä Keski-Lappia myöten. Niinpä lähipäivien säästä voidaan paikoin puhua intiaanikesänä.

    Lokakuu

    Ensimmäiset sankemmat lumisateet saatiin jo lokakuussa.

    Lokakuun 3. päivä: Suursäätilan muutosta odotellessa

    Syksy on edennyt jo melko pitkälle ja seuraavaksi odotellaankin ensimmäisiä lumisateita. Niitä saadaan kuitenkin vielä odottaa jonkin aikaa. Voimakas sulkukorkeapaine on pitänyt Suomen sään poutaisena pitkään ja sama meno jatkuu vielä alkavalla viikolla.

    Lokakuun 13. päivä: Syysmyrsky tuo mukanaan lunta

    Pieni, nopeasti syvenevä matalapaine on matkalla Norjan rannikolta Suomen yli kaakkoon. Odotettavissa on reippaasti lunta paikoin maan keskiosiin sekä myrskytuulia merialueille.

    Lokakuun 20. päivä: Syksy edennyt lokakuussa ensilumen ja myrskyn muodossa

    Syksy on tähän mennessä ollut suuressa osassa maata melko tavanomainen lämpötiloja tarkasteltaessa. Ainoastaan Lapissa ollaan vietetty syksyä selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu on niin ikään ollut Lapissa hyvin lämmin, mutta toisaalta etelässä paikoin selvästi keskimääräistä viileämpi. Ensimmäinen lumipeite saatiin osiin Etelä-Suomeakin kuun puolivälin myrskyn yhteydessä. Tuolloin eniten lunta kertyi kuitenkin Etelä-Savossa, Enonkoskella jopa 18 cm. Voimakas matalapaine voimisti tuulia myrskylukemiin melkein kaikilla merialueilla. Korkein mitattu keskituuli oli Pohjois-Itämerellä Utössä 28,6 m/s.

    Marraskuu

    Kuun puolivälin jälkeen alkoi pitkä pakkasjakso.

    Marraskuun 8. päivä: Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin

    Runsaiten lunta näyttäisi satavan maan etelä- ja keskiosan sisämaahan. Lunta kertynee tiistai/keskiviikon aikana parhaimmillaan noin 15 cm, mutta veikkaisin, että suurimmaksi osaksi jäädään 5-10 cm luokkaan (aivan etelärannikolla vähemmänkin). Voimakas tuuli kinostuttaa lunta ja huonontaa näkyvyyttä selvästi. Lumisateen jälkipuolella lauhtuva sää niin ikään huonontaa ajokeliä maan eteläosassa. Paikoin keskiviikkona saadaankin tarpoa kunnon sohjossa.

    Marraskuun 16. päivä: Kylmenevää myös etelässä

    Terminen talvi on alkanut maan pohjoisosassa ja osin myös maan keskivaiheilla. Säätyyppi on hiljalleen muuttumassa niin, että terminen talvi saattaa alkaa piakkoin myös aivan etelässä.

    Viikonvaihteessa suursäätila on sellainen, että Etelä-Euroopassa hyrrää laaja matalapaine. Grönlannista kohti Skandinaviaa ulottuu korkeapaineen alue ja Suomen koillispuolella on puolestaan matalapaineita.

    Suursäätila marraskuun 22. päivä GFS mallin ennusteessa.

     

    Suomen pohjoispuolella on tyrkyllä hyvin kylmää ilmaa. Koillisessa olevien matalapaineiden odotetaan putoavan etelämmäksi kylmän ilmavirtauksen myötä, jolloin suursäätila muodostuisi lähes ideaaliksi voimakkaalle kylmän purkaukselle. Tällöin siis Suomen länsipuolella vallitsee vuodenaikaan nähden epätavallinen korkeapaineen alue kun puolestaan idässä on matalapaine. Niinpä pohjoisesta pääsisi virtaamaan kylmää polaari-ilmaa (ehkä jopa arktista ilmaa) suoraan Suomeen.

    Kylmää ilmaa näyttäisi riittävän Suomeen ja etelässäkin pysytellään päivisin pakkasella. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että terminen talvi pääsisi etelässäkin alkamaan. Monet varmaan kaipaavat etelässä lunta piristämään marraskuun maisemaa. Yleensä kylmän purkauksissa ilma on melko kuivaa eikä niin “sade-herkkää”. Jotta eteläänkin saataisiin reippaammin lunta, täytyisi matalapaineen pyöriä merialueiden yllä, jotta lämpimästä merestä saatava kosteus voisi tuoda kinoksia rannikollekin.

    Joulukuu

    Lööppikuninkaasta ei ole epäselvyyttä. Kylmä sää ja etenkin Helsingin lumimäärä nostatti super-mega-hyperotsikoita.

    Joulukuun 1. päivä: Talvi tuli ryminällä Eurooppaan

    Terminen talvi alkoi suuressa osassa maata hieman tavanomaista myöhemmin, mutta sitten kun se alkoi, se alkoikin ryminällä. Huolimatta lämpimästä alkukuusta, marraskuun keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

    Marraskuun lopulla oli kyllä aineksia pakkasennätysten rikkoutumiseen laajemmaltikin, sillä Suomessa oli välillä ennätyksellisen kylmää ilmamassaa ja jos vain tuuli olisi ollut tyynempi ja pilvisyys vähäisempää olisi pakkasennätykset paukkuneet monilla asemilla.

    Suomi ei ole ainut paikka Euroopassa jossa hytistään tavanomaista kylmemmissä lukemissa. Uutisissa on mainittu kuinka lunta on satanut aina Espanjassa saakka ja kuinka rankat lumisateet ovat pahasti haitanneet eri liikenteen muotoja mm. Saksassa sekä Britanniassa.

    Epätavallisen voimakas itäkoillinen tuuli on vaikuttanut Suomen säähän marraskuun lopulla. Samainen kylmä putki on jatkunut meiltä Brittein saarille saakka. Vuodenaikaan nähden hyvin kylmä ilmamassa on virrannut reippaan itätuulen saattelemana Pohjanmeren yli. Tällöin merestä mukaan tarttunut lämpö ja kosteus ovat saaneet aikaan sankkoja lumikuuroja, jotka ovat tuoneet runsaasti lunta etenkin Brittein saarten itärannikolle. Samaa ilmiötä on esiintynyt mm. Ruotsin sekä Viron rannikolla.

    Joulukuun 13. päivä: Valkea joulu käytännössä varma

    Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

    Joulukuun 21. päivä: ’Lake-effect’ lumisateita

    Sunnuntaina 19.12 satoi pääkaupunkiseudulla lunta käytännössä koko vuorokauden. Lumi oli melko hyvä esimerkki siitä, mitä ns. “lake-effect” lumisade voi saada aikaan.

    Helsingin Kaisaniemessä lunta satoi vuorokaudessa sunnuntain aamukahdeksan havainnosta maanantain vastaavaan ajankohtaan mennessä 22 cm. Tämä arvo jää tilastoihin. Nykyään kuitenkin havaintoja saadaan 10 minuutin välein ja niinpä voidaan laskea, että vuorokaudessa lunta tuli sunnuntain vastaisesta yöstä alkaen noin 33-34 cm.

    Jouluaaton vastainen yö on erittäin kylmä. Pakkasta on suuressa osassa maata noin -25 astetta, paikoin maan keskivaiheilla jopa -30..-35 astetta. Jouluaatto on hyvin kylmä etenkin maan keskiosassa. Pakkasta on päivälläkin yleisesti -20 astetta, paikoin ehkä jopa -30 astetta. Lauhinta on Pohjois-Lapissa (-10 astetta).

     

    Hyvää uutta vuotta 2011!

    Auto ja lumi Helsingissä 22.12.2010

     

    Suomen kesäsäistä 50 vuoden ajalta

    Kuluneen kesän säätä on jo ruodittu melkoisesti, mutta luodaan vielä yksi katsaus lämpötiloihin viimeisten 50 vuoden valossa.

    Kesäkuukausien keskilämpötila koko Suomen osalta ei poikkeuksellinen

    Vuoden 2010 kesä tullaan muistamaan ennätyshelteistä, mutta koko Suomen mittakaavassa kesä ei ollut poikkeuksellisen lämmin. Kesäkuukausiksi on otettu mukaan kesä-, heinä- ja elokuu. Kesäkuu oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista viileämpi ja myös elokuu loppui varsin koleassa säässä. Kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin jatkunut helleputki maan etelä- ja keskiosassa tuleekin monelle edustamaan mennyttä kesää, mutta alku- ja loppukesän viileys sekä Lapin lämpötilat johtavat varsin tavanomaisiin lukemiin koko Suomen, koko kesän kannalta.

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    Vuodesta 1961 lähtien löytyy seitsemän lämpimämpää kesää kuin tänä vuonna. Kärkeä tässä 50 vuoden jaksossa pitää vuoden 1972 kesä kun taas viileintä oli 1962. Viiden vuosikymmenen ajanjaksossa on havaittavissa nouseva, tilastollisesti merkitsevä suuntaus. Suomen kesälämpötila on lineaarisovituksen perusteella noussut 50 vuodessa noin asteen. On muistettava, että Suomi on pitkä maa ja harvoin samanlainen säätyyppi vallitsee pitkään koko maassa. Niinpä tämän kesä erottuu merkittävästi jos jätetään maan pohjoisosa pois ja katsotaan heinäkuun keskilämpötilaa.

    Heinäkuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen lämmin

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    Etelä- ja Keski-Suomen heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna korkein vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Heinäkuu oli asteen verran lämpimämpi kuin toiseksi lämpimin heinäkuu tällä ajanjaksolla (2003). Verrattuna näiden 50 vuoden keskiarvoon, heinäkuu oli Pohjois-Suomi unohdettuna noin 4,5 astetta keskiarvoa lämpimämpi. Etelä- ja Keski-Suomen heinäkuiden keskilämpötiloissakin esiintyy tilastollisesti merkitsevä suuntaus korkeampiin lämpötiloihin. Lineaarisovituksen mukaisesti heinäkuut ovat 50 vuodessa lämmenneet  maan etelä- ja keskiosissa noin kaksi astetta. Keskilämpötilat ovat laskettu Suomen kattavasta 10 km hilaruutuihin interpoloiduista lämpötiloista, jolloin jokainen alue painottuu samalla tavalla.

    Intiaanikesän tuntua osassa maata

    Terminen syksy on alustavien tietojen mukaan alkanut Etelä-Suomea lukuun ottamatta (http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_69.html#1). Terminen syksy alkaa kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi +10 asteen alapuolelle. Näin ollen syksyn alku voidaan määrittää vasta jälkikäteen. Kuluvalla viikolla korkeapaine vallitsee Suomen yllä ja sää on pääosin poutaista ja osin aurinkoista. Lähipäivinä suuressa osassa maata päivälämpötilat kohoavat +15 ja +20 asteen välille ja aurinkoisilla alueilla saatetaan käväistä jopa +20 asteen yläpuolella.

    Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä noin +15 astetta ja pohjoisessa hieman yli +10 astetta. Vuorokauden keskilämpötila on myös nousemassa yli +10 asteen aina Etelä- ja ehkä Keski-Lappia myöten. Niinpä lähipäivien säästä voidaan paikoin puhua intiaanikesänä. Suuria muutoksia lämpötiloissa ei ole odotettavissa seuraavan viikon aikana, mutta viikonloppuna alkaa sateiden riski hiljalleen kasvaa korkeapaineen väistyessä Suomen kaakkoispuolelle.

    Kesä, joka tullaan muistamaan

    Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

    Lämpöennätyksiä ja poikkeuksellisen kuumaa maan etelä- ja keskiosissa

    Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

    Heinäkuun keskilämpötilojen osalta heinäkuun TOP 6 kuumimmat paikkakunnat havaintojen perusteella olivat seuraavat:

    1. Puumala +23,0
    2. Kouvola +22,8
    3. Lappeenranta +22,7
    4. Heinola +22,5
    5. Vantaa (lentoasema) +22,4
    6. Taipalsaari +22,4

    Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

    Vuorokauden keskilämpötilat olivat siis huimia kuten myös päivälämpötilat. Öisinkin oli ajoittain hyvin lämmintä. ”Trooppisia öitä” (lämpötila ei laske alle +20 asteen) oli lukuisia. Etelä-Savossa Rantasalmen järviasemalla yön alin lämpötila oli +24,0 astetta heinäkuun 14. päivä. Tämä ei aivan yllä ennätyslukemiin, mutta on harvinaisen korkea yölämpötila.

    Kesällä koettu hellejakso on ollut poikkeuksellinen maan etelä- ja keskiosissa. Hellepäiviä on elokuun 13. päivä mukaan laskettuna kertynyt jo 45 kappaletta Lahdessa ja Utissa mikä on uusi ennätys. Hellepäivistä moni on ollut erityisen kuuma. Puumalassa on mitattu tänä kesänä 15 päivänä vähintään +30 astetta. Hyvinä seuraajina ovat Utti (14 kpl) ja Lappeenranta (13 kpl). Nämä eivät tosin riitä mihinkään jos lukemia verrataan kesään 1914. Silloin esimerkiksi Turussa mitattiin 16 päivänä vähintään +30 astetta pelkästään heinäkuun aikana.

    Maan etelä- ja keskiosissa asuvat ovat kärsineet/nauttineet poikkeuksellisen lämpimästä keskikesästä. Kuitenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa matalapaineiden myötä heinäkuun lämpötilat jäivät lähemmäksi tavanomaisia arvoja ja sademäärät olivat paikoin hyvinkin runsaita.

    Mikä on syynä kesän 2010 helleaaltoon?

    Ilmastonmuutos ei selitä tai kumoa yksittäistä erikoista sääilmiöitä tai poikkeuksellista vuodenaikaa. Kesä 2010 tosin toimii esimerkkinä siitä minkälaisia hellejaksoja on tulevina vuosikymmeninä odotettavissa entistä useammin. Mutta mikä sai aikaan tämän kesän poikkeukselliset helteet?

    Suomessa perusvirtaus käy tyypillisesti lännen/lounaan kantilta. ”Matalapainejunat” tuovat mukanaan vaihtelevaa säätä eikä lämpötilat pysyttele korkeissa tai alhaisissa lukemissa pitkään. Merellinen ilmasto onkin lämpötilojen osalta melko ”tasapaksua”. Mantereisessa ilmastossa sen sijaan koetaan selvästi suurempia ääripäitä lämpötilojen suhteen. Talvella Venäjällä paukkuu usein kovakin pakkanen ja kesällä siellä hikoillaan kuumissa olosuhteissa. Suomen ennätyshelteet ovat ensinnäkin vaatineet sen, että itse Venäjälläkin on kesä ollut ennätyksellisen kuuma. Moskovassa on rikottu mittaushistorian korkein lämpötila kun kaupungin keskustassa mitattiin +39,0 astetta heinäkuun 29. päivä. Venäjällä on vallinnut pitkään ns. sulkukorkeapaine. Sulkukorkeapaineet voivat yleensä pysytellä paikoillaan muutaman viikon, mutta Venäjän tapauksessa tämä korkeapaine on ollut jumissa jo kesäkuun lopusta saakka. Jeff Masters viittaa blogissaan tutkimuksiin, joissa arvellaan pitkäkestoisten sulkukorkeapaineiden riippuvan meriveden lämpötilajakaumasta, joka muuttaa suihkuvirtausten reittiä sulkukorkeapaineita suosivaksi.

    Alla on suihkuvirtauksen poikkeama pitkän ajan keskiarvoon verrattuna menneen heinäkuun osalta.

    Lähde: NCEP/ESRL

    Sulkukorkeapaineen pohjoispuolella suihkuvirtaus on ollut selvästi tavanomaista voimakkaampi. Suihkuvirtaus syntyy lämpötilaerojen alueelle: yleensä pohjoispuolella on kylmempää ja eteläpuolella lämpimämpää ilmaa (pohjoisella pallonpuoliskolla). Matalapainetoiminta on myöskin kulkenut suihkuvirtausten reittiä kiertäen sulkukorkeapaineen pohjoispuolitse (tuoden mm. hyvin runsaita sateita Lappiin heinäkuun aikana). Tällainen suursäätila voi helposti muotoutua itseään ylläpitäväksi pidemmäksikin aikaa ja yleensä tarvitaankin jokin selvästi voimakkaampi säähäiriö, joka saisi muutettua suursäätilaa. Sulkukorkeapaineelle on tyypillistä sen laajuus sekä se, että korkeapaine vallitsee samalla alueella sekä ala- että ylätroposfäärissä. Niinpä sitä on entistä vaikeampi heikentää tai sysätä muualle.

    Alla on alempaa troposfääristä (noin 1,5 km korkeudelta) tuulen suunnan ja nopeuden poikkeama keskiarvosta.

    Lähde: NCEP/ESRL

    Pintaa lähemmissä kerroksissa puhalsi selvästi tavanomaista voimakkaampi kaakkoisvirtaus Suomeen heinäkuun aikana. Tämän myötä myös kuumaa, mantereista ilmamassaa pääsi virtaamaan Suomeen useammassa annoksessa. Sulkukorkeapaineen laajuuden, keston ja voimakkuuden vuoksi ilmamassa olikin useita asteita tavanomaista lämpimämpää kuten alla olevassa kuvassa nähdään.

    Lähde: NCEP/ESRL

    Kokonaisuutena heinäkuussa ilmamassa oli Suomen kaakkoispuolella laajalti yli viisi astetta tavanomaista lämpimämpää. Kaakkoisten virtausten myötä näitä kuumia putkia ulottui Suomeen saakka. Tilanteen pitkäkestoisuus ja voimakkuus mahdollistikin siis Suomen (sekä Venäjän) ennätyshelteet. Myös muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on kuluvana kesänä rikottu lämpöennätyksiä.

    Miltä kuluva kesä näytti keväällä?

    Poimin vanhasta blogistani tekstinpätkän, jossa maaliskuun puolessa välissä pohdiskelin tulevan kesän säätä. Tässä siitä otos:

    Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

    Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille ”takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

    Eli maaliskuussa pitkät ennusteet antoivat jo viitteitä siitä mitä kesä toi tullessaan. Täytyypä kokeilla tehdä vastaava ennuste tulevaksi syksyksi jossain vaiheessa.

    Useita voimakkaita rajuilmoja

    Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Seuraavassa vielä lyhyet yhteenvedot näistä myräköistä.

    ASTA (29.-30.7.)

    Saman päivän iltana, kun uusi mittaushistorian korkein lämpötila mitattiin, saapui ”Asta” kaakosta. Paikallisia ukkoskuuroja oli jo päivällä ollut liikkeellä lähinnä maan eteläosissa. Illan aikana kylmä rintama liikkui kohti pohjoista ja sen etureunaa pitkin matkasi Venäjältä mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä. Tämä Astan päivän puolella tuhojaan aiheuttanut rajuilma esiintyi erittäin suosiollisessa ympäristössä voimakkaille syöksyvirtauksille. Konvektio oli hieman tulpattu ja niinpä ukkosia ei syntynyt Astan reitille. Tämä olisi voinut  riistää liialti konvektion käytettävissä olevaa energiaa Astan nokan edestä. Tuuliprofiilit olivat hyvin rajuja. Jyväskylän luotaus iltayhdeksältä näytti varsin voimakasta tuuliväännettä troposfäärin alimmassa osassa. Tuulen nopeus kasvoi pinnan tyynestä ilmasta noin 29 m/s vajaan neljän kilometrin korkeudella. Tämä tuulen nopeuden ja/tai suunnan voimakas muutos suosii voimakkaita ukkosia. Astan tuhot syntyivät sen oikean reunan ukkoskuuronauhaan, joka liikkui kohti länttä/luodetta yli 100 km/h nopeudella. Korkein Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla mitattu puuskanopeus oli Rantasalmella 29 m/s, mutta tuhojälkien perusteella puuskat ovat paikoin olleet selvästi tätä kovempiakin. Astasta tekee Suomen  (ja koko Euroopan ) ukkoshistoriassa erikoisen se, että sen aiheuttamat laajat tuhot esiintyivät yöaikaan. Alla on vielä tutka-animaatio Astan konvektiivisesta järjestelmästä. Animaatiot saa suuremmiksi niitä klikkaamalla.

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    ——————————————————————————————————————————–

    VEERA (4.8.)

    Veeran päivänä ukkosia esiintyi laajalti ja useasta ukkosryppäästä aiheutui vahinkoja. Hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa oli jälleen levinnyt maan etelä- ja keskiosiin. Läntisillä merialueilla pohjoiseen liikkunut matalapaine voimistui lopulta myrskyksi asti ja siihen liittyvä tuuliprofiili suosi jälleen erittäin voimakkaita ukkosia lämpimässä sektorissa maa-alueilla. Suurin yksittäinen vahinkouutinen tuli Uuraisten kunnasta, jossa todennäköinen syöksyvirtaus kaatoi satoja puita leirintäalueella ja muutama ihminen loukkaantui. Paikoin maan kaakkoisosissa Astan jo runtelemat alueet saivat kokea toisen hävityksen illan aikana kun voimakkaita ukkosia liikkui itärajan tuntumassa. Salamointi kokonaisuutena oli varsin rajua Suomen mittakaavassa. Maasalamoita paikannettiin jopa 23 000 kappaletta ja halkaisijaltaan usean senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin.

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    ——————————————————————————————————————————–

    SYLVI (8.8.)

    Jo edellispäivänä rajuhko konvektiivinen järjestelmä matkasti maan lounaisosista kohti Kainuuta. Tämän myötä sähköt olivat jo valmiiksi poikki jälleen useasta tuhannesta kodista. Sylvin päivänä ukkosia riehui laajalla alueella. Pirkanmaalla satoi suuria rakeita, jotka vaurioittivat mm. autoja. Porissa meneillään olleeseen festivaaliin iskenyt syöksyvirtaus loukkaannutti noin 40 ihmistä ja myöhemmin yksi valitettavasti menehtyi saamiinsa vammoihin. Illaksi Baltiasta spurttasi vielä yksi näyttävä kaarikaikumainen ukkosjärjestelmä, johon liittyi voimakkaita ukkospuuskia. Korkein puuskalukema mitattiin Porin lentoasemalla +32,9 m/s. Lisäksi Porvoon ja Loviisan edustalla puuskalukemat ylsivät 32 m/s. Mantereella Helsingin Kumpulassa tarttui mittariin 26,4 m/s puuska.Salamointi oli jälleen voimakasta. Suomen maa-alueilla paikannettiin yhteensä noin 24 000 maasalamaa. Tämän myötä elokuun salamamäärä on kuun puoliväliin mennessä jo kaksinkertainen koko elokuun keskiarvoon verrattuna.

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    ——————————————————————————————————————————–

    Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet. Tiedä sitten mitä syksy tuo tullessaan.

    Suomen uusi lämpöennätys ja harvinaisen rajuja ukkospuuskia

    Heinäkuun viimeinen viikko on tuonut mukanaan harvinaisia ja poikkeuksellisia sääilmiöitä. Uusi Suomen lämpöennätys mitattiin torstaina iltapäivällä Joensuun lentoasemalla +37,2. Edellinen ennätys, Turun +35,9 astetta, parani yli asteella. Suomen lämpöennätys on Pohjoismaiden toiseksi korkein, ainoastaan Ruotsin +38,0 on edellä.

    Torstaina Petroskoin ja Pietarin iltapäiväluotaukset näyttivät n. +25 asteen ilmamassaa ja Jyväskylän iltaluotaus +19 ilmamassaa. Numeeristen mallien analyysien perusteella ilmamassa on itärajalla ollut noin +22…+23 astetta. Keskikesällä 2 metrin korkein lämpötila voi olla n. 17 astetta tätä 850 hPa lämpötilaa korkeampi. Nyt heinäkuun lopulla tämä suhde on pienempi. Uuteen lämpöennätykseen oli selvät mahdollisuudet, mutta epävarmuutta toi lähinnä kohtalainen tuuli, joka saattoi hidastaa lämmitystä. Ennätys kuitenkin rikkoutui selvästi ja myös Joensuun Linnunlahden asemalla rikottiin edellisen ennätys. Alla on kymmenen minuutin välein lämpötilahavainnot Joensuun lentoasemalta 29.7.2010.

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    Lämpömittari pysytteli ennätyslukemissa puolen tunnin ajan noin puoli viiden aikoihin. Lämpötila laski alle hellerajan vasta yhden aikaan yöllä perjantaina. Vuorokauden keskilämpötila oli hyvin korkea Joensuussa, mutta korkeammalle päästiin Kuopion keskustassa. Savilahdessa vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna Suomen ennätys. Vanhempien tilastojen osalta vuorokauden keskilämpötilaennätystä ei aina helposti saada, sillä muinoin havaintoja tehtiin vain kolmasti vuorokaudessa.

    Tarkempi katsaus heinäkuuhun kokonaisuutena ja muihin ennätyksiin on luvassa ensi viikolla.

    Ennätyshelteet loppuivat hyvin voimakkaisiin ukkosiin. Ukkoskuuroja, joissa saattoi esiintyä suuriakin rakeita ja voimakkaita puuskia saatiin maan eteläosissa illan aikana. Itse olin seitsemän muun bongarin kanssa ukkosia jahtaamassa ja illalla Forssan lähellä törmättiin varsin ”hyvään” ukkossoluun. Salamoita saatiin tallennettua ja vyörypilven jälkeen puuskat olivat arviolta 15-20 m/s sillä puut taipuivat melkoisesti tien vieressä ja oksia lenteli. Kuvasaldoa voi katsella täällä.

    Karjalankannakselta saapui hieman ennen puoltayötä harvinaisen voimakas konvektiivinen järjestelmä. Se aiheutti laajaa tuhoa aina Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle saakka. Korkein mitattu ukkospuuska oli 29 m/s Rantasalmi Rukkasluodolla, mutta useilla asemilla mitattiin yli 20 m/s. Esimerkiksi Varkauden lentoasemalla mitattiin puuskassa lähes 26 m/s. Ukkosessa epätavallista oli se, että rajut puuskat esiintyivät yöaikaan. Näin voimakkaat ja laaja-alaiset ukkospuuskat yöaikaan ovat Euroopassa erittäin harvinaisia, ehkä poikkeuksellisia. Tuhokuvien perusteella ukkospuuskat ovat voineet olla selvästi yli mitatun 29 m/s rajan. Tarkempien tutkimuksien myötä pystytään tuhokuvien ja muiden tietojen perusteella arvioimaan rajuimpien ukkospuuskien voimakkuutta. Alla on tutka-animaatio kymmenen minuutin välein 29.7. klo. 22.00 lähtien aamukuuteen saakka. Animaation saa suuremmaksi sitä klikkaamalla.

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    Animaatiosta nähdään kuinka kaakosta saapui konvektiivinen järjestelmä hieman ennen puoltayötä. Systeemin koillisreunassa liikkui varsin voimakas kaarikaiku (bow echo) johon kaikkein kovimmat ukkospuuskat liittyivät. Tutkakuvienkin perusteella voisi arvioida, että kovimmat puuskat osuivat Itä-Suomeen. Systeemi liikkui hyvin nopeasti koilliseen ja jatkoi (tosin heikenneenä) aina Norjan merialueille saakka.

    Ilmatieteen laitos arvostaisi tutkimuksen kannalta valokuvia Asta-rajuilman aiheuttamista vahingoista. Tärkeää olisi kirjata tarkka kuvauspaikka ja ilmansuunta minne on kuvattu. Myös yksityiskohdat esimerkiksi kaatuneiden tai katkenneiden puiden osalta ovat hyödyllisiä. Eritoten rakennuksiin kohdistuneet tuhot ovat hyviä (esimerkiksi rakennusten seiniin iskeytyneet esineet, puun pirstaleet tai muut vastaavat). Mikäli sinulla tai tutuillasi on mahdollisuus kuvata näitä Asta-rajuilman tuhoja, voit lähettää tietoja ja kuvia sähköpostilla osoitteeseen ilmastopalvelu@fmi.fi. Havainnot auttavat Astan kovimpien tuulten arvioinnissa.

    %d bloggers like this: