Etusivu > Lyhyet ennusteet, Mennyt sää, Sääennusteet, Säätietoutta > Suomen kesäsäistä 50 vuoden ajalta

Suomen kesäsäistä 50 vuoden ajalta

Kuluneen kesän säätä on jo ruodittu melkoisesti, mutta luodaan vielä yksi katsaus lämpötiloihin viimeisten 50 vuoden valossa.

Kesäkuukausien keskilämpötila koko Suomen osalta ei poikkeuksellinen

Vuoden 2010 kesä tullaan muistamaan ennätyshelteistä, mutta koko Suomen mittakaavassa kesä ei ollut poikkeuksellisen lämmin. Kesäkuukausiksi on otettu mukaan kesä-, heinä- ja elokuu. Kesäkuu oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista viileämpi ja myös elokuu loppui varsin koleassa säässä. Kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin jatkunut helleputki maan etelä- ja keskiosassa tuleekin monelle edustamaan mennyttä kesää, mutta alku- ja loppukesän viileys sekä Lapin lämpötilat johtavat varsin tavanomaisiin lukemiin koko Suomen, koko kesän kannalta.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Vuodesta 1961 lähtien löytyy seitsemän lämpimämpää kesää kuin tänä vuonna. Kärkeä tässä 50 vuoden jaksossa pitää vuoden 1972 kesä kun taas viileintä oli 1962. Viiden vuosikymmenen ajanjaksossa on havaittavissa nouseva, tilastollisesti merkitsevä suuntaus. Suomen kesälämpötila on lineaarisovituksen perusteella noussut 50 vuodessa noin asteen. On muistettava, että Suomi on pitkä maa ja harvoin samanlainen säätyyppi vallitsee pitkään koko maassa. Niinpä tämän kesä erottuu merkittävästi jos jätetään maan pohjoisosa pois ja katsotaan heinäkuun keskilämpötilaa.

Heinäkuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen lämmin

Lähde: Ilmatieteen laitos

Etelä- ja Keski-Suomen heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna korkein vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Heinäkuu oli asteen verran lämpimämpi kuin toiseksi lämpimin heinäkuu tällä ajanjaksolla (2003). Verrattuna näiden 50 vuoden keskiarvoon, heinäkuu oli Pohjois-Suomi unohdettuna noin 4,5 astetta keskiarvoa lämpimämpi. Etelä- ja Keski-Suomen heinäkuiden keskilämpötiloissakin esiintyy tilastollisesti merkitsevä suuntaus korkeampiin lämpötiloihin. Lineaarisovituksen mukaisesti heinäkuut ovat 50 vuodessa lämmenneet  maan etelä- ja keskiosissa noin kaksi astetta. Keskilämpötilat ovat laskettu Suomen kattavasta 10 km hilaruutuihin interpoloiduista lämpötiloista, jolloin jokainen alue painottuu samalla tavalla.

Intiaanikesän tuntua osassa maata

Terminen syksy on alustavien tietojen mukaan alkanut Etelä-Suomea lukuun ottamatta (http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_69.html#1). Terminen syksy alkaa kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi +10 asteen alapuolelle. Näin ollen syksyn alku voidaan määrittää vasta jälkikäteen. Kuluvalla viikolla korkeapaine vallitsee Suomen yllä ja sää on pääosin poutaista ja osin aurinkoista. Lähipäivinä suuressa osassa maata päivälämpötilat kohoavat +15 ja +20 asteen välille ja aurinkoisilla alueilla saatetaan käväistä jopa +20 asteen yläpuolella.

Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä noin +15 astetta ja pohjoisessa hieman yli +10 astetta. Vuorokauden keskilämpötila on myös nousemassa yli +10 asteen aina Etelä- ja ehkä Keski-Lappia myöten. Niinpä lähipäivien säästä voidaan paikoin puhua intiaanikesänä. Suuria muutoksia lämpötiloissa ei ole odotettavissa seuraavan viikon aikana, mutta viikonloppuna alkaa sateiden riski hiljalleen kasvaa korkeapaineen väistyessä Suomen kaakkoispuolelle.

Mainokset
  1. Tuomo T.
    07/09/2010 08:47

    Kiitoksia katsauksesta! Intiaanikesästä tuli mieleen se jo monta vuotta askarruttanut asia eli minkä takia tietyt kuukaudet erottuvat muita ehkä vähän selvemmän lämpenemisen kuukausina? Eli sanoit, että heinäkuut ovat lämmeneet pari astetta 50 vuodessa. Samaa sanoisin syyskuista ainakin edellisen 10-15 vuoden ajalta.
    Syyskuut ovat olleet selvästi keskimääräistä lämpimämpiä jo ainakin viisi kertaa 2000-luvun aikana, keskimääräistä kylmempiä vain kerran eli 2008. 1990-luvullakin
    lämpimät syyskuut alkoivat olla standardi.

    Sen sijaan lokakuissa ja varsinkin marraskuissa on selvästi enemmän vaihtelua. MIksihän näin?

    • tilastonikkari
      09/09/2010 23:20

      Pitkässä juoksussahan, eli 1800-luvulta alkaen, keväät ovat lämmenneet selvästi enemmän kuin syksyt. Ainakin jos tarkastellaan Helsingin havaintoja. Talvetkin ovat lämmenneet melkoisesti, mutta koska talvisin vuosienväliset vaihtelut lämpötiloissa ovat hurjia ei lämpenemistrendi näyttäydy yhtä ilmiselvänä kuin keväällä. Yksi mielenkiintoinen piirre on Helsingin elokuun keskilämpötilojen aikasarjasta löytyvä siniaalto, jonka aallonpituus on noin 85-90 vuotta. Tämä erottuu silmämääräisesti melko selkeänä piirrettäessä käyrä elokuun keskilämpötiloista mittausten alusta eli vuodesta 1829. Edellinen aallonpohja osui suurin piirtein 1980-luvulle ja seuraava huippu olisi odotettavissa 2020-luvulle mikäli aaltoilu jatkuu aiempaan tapaan. Myös heinäkuun ja syyskuun keskilämpötilat menevät hieman samaan tapaan kuin elokuun isossa kuvassa, ts lämpimät ja kylmät jaksot ovat osuneet suunnilleen samoille kohdille.

      Viilentyneet kesäkuut on tosiaan mielenkiintoinen ilmiö. Helsingissä kyllä kesäkuutkin ovat lämmenneet 1800-lukuun verrattuna keskimäärin noin yhden asteen, mutta eikö Suomenselän alueella kesäkuiden olisi pitänytkin viilentyä soiden ojituksen takia? Tai siis soiden ojituksen aiheuttama paikallinen viilennysvaikutus lienee merkittävin alkukesällä, jolloin on paljon kirkkaita ja heikkotuulisia öitä eikä ilman suhteellinen kosteus ole vielä loppukesän tasolla keskimäärin.

  2. Sami
    07/09/2010 11:49

    Ja kesäkuut ovat taas kylmentyneet koko ajan

    • 07/09/2010 15:21

      Itse asiassa kesäkuiden osalta ei ole havaittavissa minkäänlaista suuntausta 1961-2010 jaksolla eli kesäkuut ovat pysyneet keskimäärin yhtä lämpiminä/viileinä kuin 50 vuotta sitten.

      • Krisse
        07/09/2010 16:32

        Siis erikoisia tendenssejä suuntaan ja toiseen! Esim. huhtikuissa, heinäkuissa ja syyskuissa näkyy ihan selvää lämpenemistä, kun sen sijaan helmikuiden, maaliskuiden ja marraskuiden välillä on huimiakin eroja. Joulu-tammikuissa nouseva suunta on ihan selvä, ja kyllä sitä kylmää elokuutakin saa hakea aika kaukaa.

      • Krisse
        07/09/2010 16:32

        Siis tottahan selvä suuntaus on lämpimämpään, mutta joidenkin kuukausien kohdalla se on muita näkyvämpää.

      • Sami
        08/09/2010 13:36

        Tässä paulille jyväskylän kesäkuiden vertailuarvot: 1961-1990 14,06, 1971-2000 13,96, 1981-2010 13,67, eli alaspäin on tultu koko ajan. En tietysti voi sanoa koko maan osalta miten tilanne on mutta näin suomen ateenassa.

      • 08/09/2010 16:14

        Yksittäisen aseman käyttäminen on hieman riskaapelia. Esimerkiksi Sodankylässä vastaavat lukemat ovat 11,57 (1961-1990) – 11,55 (1971-2000) – 11,60 (1981-2000).

  3. Sami
    08/09/2010 14:15

    Laskin mikä olisi teoriassa kylmin ja lämpimin vuoden keskilämpötila jyväskylässä. Otin mukaan vain kylmimmät ja lämpimimmät kuukaudet 1961 vuodesta lähtien. Kylmimmät kuukausiarvot antoivat vuosikeskiarvoksi -2,6 astetta ja lämpimimmät +7,8 astetta. Kylmin toteutunut vuosikeskilämpötila on 1961 vuodesta lähtien +0,6 astetta ja lämpimin 4,7 astetta, eli molemmat jäi aika tarkasti yhtä paljon(3 astetta) siitä mikä teoriassa voisi olla mahdollista. Aika erikoista muuten että ilmaston lämpenemisestä huolimatta jyväskylässä kaikki viisi lämpimintä vuotta ovat olleet vuosina 1920-1949. Yli +5 asteen vuosikeskiarvoon on päästy viimeksi vuonna 1943.

    • 08/09/2010 16:21

      Jyväskylän osalta vertailua ei oikein kannata tehdä viime vuosisadan puoliväliä pidemmälle. Tällöin oli käytössä Jyväskylän keskustassa oleva asema, joka oli selvästi nykyistä lentoasemaa lämpimämpi. Esimerkiksi 1961-1990 jaksolla kesän keskilämpötilat olivat tällä vanhalla asemalla lähes 0,6 astetta lämpimämpiä kuin lentoasemalla. Tästä syystä nämä vanhat havainnot eivät ole kunnolla vertailukelpoisia nykyisiin havaintoihin.

  4. Krisse
    08/09/2010 19:30

    Ihan toisesta asiasta kysymys: mistä muuten johtuu, että näin syyskuisen korkeapaineen aikana olosuhteet näyttävät melkeinpä matalapainetilanteelta? Ulkona on vähätuulista, melkein tyyntä, mikä viittaa korkeapaineeseen, mutta samalla aika pilvistä ja etenkin aamulla oli kova kosteus ainakin täällä Helsingissä.

    Onko ilma kosteampaa vai mistä pilvisyys johtuu?

    • 14/09/2010 17:57

      Mitä pidemmälle syksyä mennään, sitä vähäisemmäksi auringon lämmittävä vaikutus muuttuu. Kesällä aurinko pystyy ”kuivattamaan” ilmaa paremmin nostamalla lämpötiloja ja aiheuttamalla termistä turbulenssia, joka sekoittaa ilmaa tehokkaasti. Tällöin iltapäiväksi ei pääse jämähtämään ns. inversiokerrosta, johon tasaisia pilvikattoja voisi muodostua.
      Syksyllä samassa kosteussisällössä aurinko ei enää lämmitä pinnan läheisiä kerroksia samalla lailla ja niinpä ilman suhteellinen kosteus on korkeampi. Korkeapaineessa heikkojen tuulten vallitessa auringon energia ei enää vain riitä puhkomaan tuota harmaata pilvikattoa ja niinpä se voi jämähtää paikoilleen pitkiksikin ajoiksi.

  5. Sami
    11/09/2010 18:48

    Forecan 20.päivä ulottuvan ennustuksen jälkeen syyskuun keskilämpötila olisi jyväskylässä n.10,5 astetta eli yli astetta 1971-2000 keskiarvoa korkeampi. Keskiarvoa kylmempää kuuta tästä tuskin tulee, se vaatisi kymmeneltä viimeiseltä päivältä alle 4 asteen keskilämpötilaa.

  6. Tuomo T.
    12/09/2010 10:57

    Pari kysymystä: mistä Forecan sivuilta löydätte keskipitkän jakson keskilämpötilan? Ja toisaalta olen sitä mieltä, että Forecan ennusteet ovat aika käsittelemättömän näköisiä. Siis kun palvelu antaa tuhansille paikkakunnille sään, meteorologeilla ei olisi mitään mahdollisuutta käydä niitä kaikkia läpi. Ilmatieteen laitoksen ennusteet on kai ammattilainen käynyt nettiä varten läpi.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: