Arkisto

Posts Tagged ‘pitkät ennusteet’

Populaarit pitkät ennusteet

Eilen (9. huhtikuuta) tuli nähtyä ensimmäinen vappusääennuste lööpeissä. Tänään uutisoidaan Eurooppaan ennustetusta viileästä loppukeväästä. Pitkät sääennusteet ovat näemmä tulleet jäädäkseen meidän elämään.

Hupia vai vakava asia?

Vaikka olen ollut sääalalla vasta verrattaen lyhyen aikaa, niin omasta mielestäni useiden viikkojen ja kuukausien sääennusteisiin pohjautuvat uutiset ovat yleistyneet valtaisasti viime vuosien aikana. Nykyään on lähes ihme, jos viikkoon ei näe mediassa pitkästä ennusteesta tehtyä uutista. Toki oli ennen vanhaan sammakkoprofessorin ennusteet hupia tuomassa, mutta viime vuosina painopiste tuntuu siirtyneen silkasta huvista vakavempiin otsikoihin.

Sääennusteiden luotettavuutta voidaan mitata monin eri tavoin. Monet näistä ovat melko teknisiä eli en niihin sen koommin mene. Kuitenkin yleisenä ennustettavuuden rajana pidetään nykyään suunnilleen viikkoa. Tämä ei suinkaan ole vakio, vaan vaihtelee säätyypin mukaan. Joskus voidaan tehdä jopa kahden viikon sääennusteita melko hyvällä luotettavuudella.

Viime vuosina on säätieteessä menty sen verran eteenpäin, että voidaan ajaa viikkojen tai kuukausien päähän ulottuvia sääennusteita. Tämä on tullut mahdolliseksi muun muassa kasvaneen tietokonekapasiteetin myötä. Tällöin ei toki pyritä ennustamaan yksittäisen päivän säätä vaan ennemminkin säätyyppiä (epävakaista/poutaa, lämmintä/kylmää jne). Ennusteessa säämallia ajetaan yleensä kymmeniä kertoja hieman asetuksia ja alkuarvoja muuttaen ja lopulta otetaan ajojen keskiarvo, jota sitten verrataan pitkän ajan keskiarvoihin.

Tarve on suuri

Miksi näitä pitkiä sääennusteita pitäisi tehdä? Niille on suuri kysyntä ja taloudelliset hyödyt voivat olla valtaisia. Maanviljelijät tietäisivät jo hyvissä ajoin miten varautua tulevaan kasvukauteen, VR tietäisi kuinka monta vaihteita putsaavaa työntekijää tarvitaan, vanhainkodit osaisivat varautua kesän poikkeuksellisen koviin helteisiin jne.

Eli selvästi pitkille ennusteille on suuri tarve. Niinpä näitä ennusteita on alettu kehittämään. Nyt tullaankin asian ytimeen: pitkät ennusteet eivät kertaheitolla voi millään yltää ”normiennusteiden” luotettavuuteen.

Olen monesti törmännyt viesteihin, että ”miksi ihmeessä näitä pitkiä ennusteita tehdään kun ne eivät ikinä osu oikeaan”. Jos tuolla tavalla oltaisiin ajateltu 30 vuotta sitten, olisi meillä edelleenkin vain parin päivän sääennusteita käytettävissä koska ”eihän viikon päästä olevaa säätä voida millään ennustaa – se on noituutta se”. Vain tutkimalla ja kehittämällä voidaan mennä eteenpäin ja juuri sitä tehdään parhaillaan pitkien sääennusteiden osalta. Eli kyllä pitkät ennusteet ovat jo paikoin varsin hyviä, etenkin tropiikissa. Hiljalleen vuosien kuluessa myös täällä keskileveysasteilla niiden osuvuus paranee, vaikka aina ei tältä tuntuisi. Kuinka pitkään joudutaan odottamaan, että ne yltävät nykypäivän viiden vuorokauden ennusteiden tasolle? Vain aika näyttää. Uskon kuitenkin, että joskus tähänkin päästään. Ja siihen päästään vain tutkimalla ja kehittämällä.

Vastuu käyttäjällä

Useat pitkiä ennusteita tekevät instituutiot ovat laittaneet mallituloksensa nettiin kaikkien nähtäville. Tämä on kansalaisten kaipaamaa avoimuutta ja vastinetta verorahoilleen. On kuitenkin muistettava erittäin tärkeä seikka: nämä tuotteet ovat siis vielä lähestulkoon kaikin tavoin tutkimustuotteita – eivät operatiivisia virallisia ennusteita. Tämän mullistavan sääennusteiden pituuden kasvun häikäiseminä ovat jotkin tahot, erityisesti tietyt mediatahot, alkaneet käyttää niitä kuin ne olisivat yhtä luotettavia kuin lyhyet ennusteet (osalla tämä on tietoinen, osalla tiedostamaton valinta).

Jonkinlainen analogia tuntuu olevan, että annetaan lapselle lelu, mutta ei kerrota, että mikä se on tai mitä sillä tehdään. Toisaalta, vaikka kerrottaisiin, ei lapsi välttämättä kuuntele – ja tekee sillä kuitenkin mitä itse haluaa.

Pitkien ennusteiden kehittymistä tulee seurata ja niistä tulee saada puhua. On kuitenkin AINA pidettävä mielessä se asia, että ne ovat vielä vuosien ajan tutkimusasteella eikä niistä tule vetää liian suuria johtopäätöksiä tai aina vaan valittaa, että ”taas ne on pielessä – eivät ne meteorologit ja tutkijat vaan osaa”. Erityisen huolestuttavaa on se, että pitkiä ennusteita julkaistaan uutisina. Lyhyet sääennusteet uutisina vielä ymmärrän ja hyväksyn, mutta pitkiä en.

Voidaanko tälle ilmiölle tehdä mitään? Tulisiko kaikki pitkät ennusteet ottaa pois netistä? Tällöin alkaisi valitus siitä, että jälleen kansalaisilta pimitetään verorahoin tuotettua tietoa. Lisäksi tällöin syntyisi yksi toistaan epäilyttävempiä yrityksiä, jotka huomaavat tämän markkinaraon – sillä kyllä aina joku maksaa saadakseen pitkän ennusteen käsiinsä (oli se oikeassa tai väärässä).

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on ollut muistuttaa siitä, että miten pitkiin ennusteisiin tulee suhtautua. Niitä saa ja voi seurata omaksi huvikseen tai ammatillisen kiinnostuksen vuoksi. Niihin ei kuitenkaan saa suhtautua kuin raamattuun ”yhtenä totuutena”, mutta niitä ei myöskään pitäisi mielestäni kritisoida. Pitkissä ennusteissa on siis pohjimmiltaan kyse uusista tulevaisuuden tuotteista, joita parhaillaan kehitetään, ja joiden alustavia tuloksia annetaan ihmisten nähtäville. Jokaisen tulisi siis miettiä, että miten niitä tuotoksia tulee käyttää oikein.

Mainokset

Myrskyä(?), talviennusteita ja lööppimaniaa

”Myrskyjuna” viikonloppuna?

Vuoden 2011 myrskypäivien lukumäärässä ollaan nyt hieman jäljessä ”tyypillistä” vuotta. Tähän saattaa olla tulossa muutos, sillä Pohjois-Atlantilla on muotoutumassa varsin voimakas läntinen/lounainen ilmavirtaus, joka on tuomassa Fennoskandian läheisyyteen voimakkaita malapaineita. Pitkästä aikaa säämalleissa onkin myrskybongaria kiehtovia näkymiä. Jo useamman päivän ajan muun muassa GFS malli on näyttänyt varsin voimakasta myrskymatalaa Norjanmerelle, josta kyseinen systeemi kulkisi Suomen yli itään samalla heiketen. Aikataulu Suomen ylitykselle on tällä hetkellä lauantai. Useat mallit saavat Norjanmerelle hirmumyrskytuulia.

Yllä on viimeisimmästä (23.11. 12 UTC) GFS ajosta olevat keskituuliennusteet. Norjanmerelle siis olisi GFS:n mukaan odotettavissa hirmumyrskylukemia ja Perämerellä myös kovaa myrskyä (yli 25 m/s). Kyseisen matalan jälkipuolella malli kuljettaa toisen ärhäkän matalapaineen eteläisempää reittiä viikonvaihteessa. Sen yhteydessä myös keskituuli puhaltaisi kovan myrskyn tasolla. Mikäli GFS mallin ennusteet toteutuisivat, olisi odotettavissa laajempia tuulivahinkoja maan keskivaiheilla ensimmäisen myrskyn toimesta ja etelässä jälkimmäisen vuoksi.

Mielenkiintoa tilanteeseen tuo Euroopan keskuksen malli, joka saa molemmat matalapaineet suunnilleen samoille reiteille ja samoihin aikoihin – tosin tuulet ECMWF pitää selvästi heikompina. Niinpä tässä nyt odotellaan, että kumpi malli luovuttaa ensin. Tyypillisesti h-hetkeä lähestyttäessä voimakkaita myrskymatalia ennustaneet mallit alkavat heikentää tuuliennusteitaan, joten hieman luulen, että ECMWF on lähempänä totuutta hieman heikompine tuulineen. Tosin senkin skenaariossa voisi paikallisia tuulivahinkoja ehkä syntyä.

Tarkempia tietoja myrsky(i)stä saa lähipäivinä myrskyvaroitus.com -sivustolla.

Talviennusteita

Kaikkien vihaamat ja rakastamat vuodenaikaisennusteet jaksavat näemmä puhuttaa edelleen. Niinpä yleisön pyynnöstä olisi alla olevaan listaan koottu tusinan verran ennusteita eri maista ja eri laitosten toimensa. Ja jälleen totuttuun tapaan muistutus siitä, että vuodenaikaisennusteet eivät ole totuuksia eikä niitä varsinaisesti ole edes suurelle yleisölle tarkoitettu. Ne ovat lähinnä tutkimusasteella ja ne toimivat parhaiten tropiikin läheisyydessä – ei niinkään Suomen vaihtelevassa säätyypissä. Eli suhtautukaa näihin ennusteisiin suurella varauksella, pienoisella huumorilla ja letkeällä meiningillä – säästähän tässä vaan on kyse 😉

Maa/taho T-poikkeama
ECMWF +
Eurosip (Kolmen combi) +
NCEP v.1 +
NCEP v.2 +
IRI ?
Venäjä +
Kiina
Met Office (Britannia) +
Etelä-Afrikka v.1 (*) +
Etelä-Afrikka v.2 (*) +
Etelä-Korea (**) +
Japani ?

* Vain joulu- ja tammikuu

** 850 hPa lämpötila

? Ei signaalia

Eli tämän kokoelman perusteella on selvää, että suurin osa ennusteista ennakoi tavanomaista lauhempaa talvea Suomeen. Kiinassa ajettu ennuste tekee poikkeuksen ja kaksi tahoa ei anna merkkiä suuntaan eikä toiseen. Jos nyt itse on joku veikkaus heitettävä ilmoille, niin kyllä itsekin kallistun tavanomaista lauhemman talven puoleen. Ei olisi kuitenkaan ensimmäinen kerta kun vuodenaikaisennusteet ovat hakoteillä. Niinpä paras ratkaisu on vain odotella maaliskuun alkua, jolloin spekuloinnille voidaan laittaa piste (ainakin puoleksi vuodeksi).

Lööppimaniaa

Loppukevennyksenä hieman koottuja säälööppejä syksyn varrelta. Veikkaan, että kooste puhuu puolestaan.

Tylsä toukokuu

Omasta mielestäni varsin tylsä toukokuu säiden puolesta lähestyy loppuaan. Tyypillisesti näin loppukeväästä ja alkukesästä äärisäitä ei juurikaan esiinny, joten ei tämä yllätyksenä tullut. Terminen kesä on alkanut ainakin etelässä, mutta vielä varsin vilpoisia säitä on riittänyt.

Melko tavanomainen toukokuu

Toukokuussa lämpötilat ovat olleet yleisesti ottaen 0,5-1,5 astetta tavanomaista korkeammissa lukemissa. Sademäärissä on suuria paikallisia eroja kesäiseen tapaan. Ukkosia on ollut varsin vähän, Suomen maasalamamäärä on vasta noin 1500 kun pitkän ajan keskiarvo toukokuulle on noin 7000 enemmän. Alkukuu oli melko poutainen ja maa oli paikoin rutikuivaa. Helleraja meni rikki kahdesti hieman ennen kuun puoltaväliä. Loppukuusta matalapainetoiminta on voimistunut ja niiden myötä meille on tullut sateita sekä ajoittain lähes helleilmamassaa, mutta sateiden ja kapeiden lämpimien sektorien vuoksi ei pinnassa olla päästy hellelukemille loppukuusta.

Kesäisempiä lukemia kesäkuulle mentäessä

Ensi viikolla ilmat ovat lämpenemään päin ja ei hellerajan ylitys täysi mahdottomuus ole viikon puolivälin paikkeilla. Alla on kirjoitushetkellä voimassa olleen GFS mallin parviajojen ennuste Etelä-Suomen ilmamassan (850 hPa) ja 2 metrin lämpötiloille. Kuun vaihteessa olisi siis tiedossa lyhyt lämpöpiikki sekä mahdollisesti ukkosia.

Tornadokausi pahimmillaan Yhdysvalloissa

Uutisista on saatu kuulla useaan kertaan poikkeuksellisen rajusta tornadokaudesta Pohjois-Amerikassa. Alustavien tietojen mukaan siellä on rikottu jo joitakin ennätyksiä kuten suurin tornadojen lukumäärä vuorokaudessa sekä kuukaudessa. Kuolonuhrien määrässä ollaan valitettavasti myös hyvin korkeissa lukemissa. Tornadoissa on menehtynyt tänä vuonna jo yli 500 ihmistä kun tyypillisesti koko vuoden aikana tornadot tappavat noin 50-60 ihmistä. Kauteen on mahtunut myös kaikkein voimakkaimpia tornadoja, luokitukseltaan EF5 niin sanotulla Enhanced Fujita Scale -asteikolla. Yhdysvalloissa on 2000-luvulla todettu kuusi F5/EF5 tornadoa, joista neljä vajaan kuukauden sisällä tänä keväänä. Tornadokausi pysyy yleensä vielä hyvin aktiivisena kesäkuun alussa, mutta hiljalleen tuuliväänteet ovat hellittämässä siinä määrin, että tornadojen määrät vähenevät.

Vuodenaikaisennusteet kesäksi

Loppukevennyksenä käydään läpi kesän kausiennusteet eri laitosten toimesta. Ja totuttuun tapaan näille ei kannata laittaa liialti painoarvoa eli kolmen kuukauden etelänmatkaa keskikesällä ei kannata lähteä varaamaan näiden perusteella. Tarkasteltava on Euroopan keskuksen, Britannian Met Officen, Venäjän, Yhdysvaltain (uusi ja vanha ennustemalli) sekä kolmen ennusteen yhdistelmän kausiennusteet. Kesä-elokuun jaksolle 2/6 ennusteesta ei anna merkkejä tavanomaisesta poikkeavista lämpötiloista, 3/6 veikkaa tavanomaista lämpimämpää ja yksi hieman tavanomaista viileämpää kesää. Näiden perusteella ei siis voi ainakaan sanoa, että kesän säästä olisi laitosten välillä konsensus.

Yhdysvaltalaiset mallit (uusi sekä vanha) eivät anna juuri mitään merkkejä, Venäjä on ”neutraalin” / hieman tavanomaista viileämmän kesän kannalla ja Met Office, EC sekä kolmen mallin yhdistelmä (johon kuuluvat edeltävät kaksi sekä Ranska) veikkaavat lämpöistä kesää. Oma veikkaukseni on lämpötiloiltaan melko vaihteleva kesä, johon mahtuu muutama pidempi hellejakso, mutta myös melko koleita säitä. Eli ei viime kesän kaltaista helletykitystä, mutta ei surkean viileää ja sateista kesää. Itseasiassa sademäärät jäävät oman epävirallisen veikkaukseni puolesta selvästi tavanomaisten lukemien alapuolelle. Nooh, katsotaan syksyllä, että miten kävi – ei näihin kannata liialla vakavuudella suhtautua sillä hauskaahan tämä veikkailu vaan on.

Pilvistä ja vaihtelevaa

Jos palataan vaihteeksi tappokeleistä ja trombivaarasta takaisin itse säähän. Talvi on nyt suurin piirtein puolivälissä (jos lasketaan talvikuukausien perusteella eli joulu-, tammi- ja helmikuista). Aurinko ei juurikaan vielä lämmitä, joten ainakin teoriassa erittäin kylmiä lämpötiloja voi vielä esiintyä. Vasta maaliskuun lopulla päivälämpötilat alkavat pakostakin nousta paukkupakkasista lähemmäksi nollakelejä. Eli talvea saattaa olla etelässä vielä parisen kuukautta (ei mikään suuri yllätys).

Pilvisyys ollut runsasta

Vaikka mustasta talvesta ei ole tarvinut kärsiä, aurinko ei ole juurikaan piristänyt talvimaisemaa. Pohjoisessa aurinkoa ei luonnollisesti nähty pitkään kaamoksen takia, mutta etelässä auringonpaistetuntien perusteella aika harmaalta on vuodenalku näyttänyt. Toistaiseksi tammikuussa aurinko on paistanut etelässä muutamasta tunnista noin 12 tuntiin. Auringonpaistetunteja mittaavista Etelä- ja Keski-Suomen asemista ”pimeimmät” ovat olleet Kouvolan Utti ja Jyväskylä. Näillä paikoilla on aurinkoa nähty vain kolmisen tuntia kuun 18 ensimmäisen vuorokauden aikana.  Havaintoasemien perusteella eniten aurinkoa on saatu Ahvenanmaalla ja Turun tienoilla (noin 11,5 tuntia).

Loppukuu näyttää, että kuinka harmaaksi tammikuu lopulta muodostuu. Tuskin mitään ennätyksiä rikotaan, mutta ehkä paikoin on kyseessä tavanomaista pilvisempi tammikuu.

Sää ollut vaihtelevaa

Marraskuussa alkanut pakkasjakso jatkui pitkään. Nyt tammikuussa sää on kuitenkin ollut varsin vaihtelevaa. Välillä ollaan oltu etelässä ja maan keskiosassa suojan puolella ja välillä on ollut kireitäkin pakkasia. Tähän mennessä tammikuu on ollut hieman tavanomaista kylmempi, poikkeaman ollessa lähes koko maassa -0,5 ja -1,5 asteen välillä.  Harvinaisen saatika poikkeuksellisen kylmästä tammikuusta ei kuitenkaan ole kyse (ainakaan tähän mennessä).

Miltä jatko näyttää?

Suomen yllä oleva matalapaine väistyy hyvin hitaasti etelään, mutta paikallisia heikkoja lumisateita saadaan maan etelä- ja keskiosassa vielä torstainakin. Matalapaineen väistyessä ilma pakastuu myös etelässä. Perjantain aikana Lappiin leviää luoteesta lumisateita. Viimeistään lauantaina sama sadealue leviää myös etelämmäksi samalla kuitenkin heiketen. Seuraava mielenkiintoisempi seurattava on luoteesta lauantai-iltana tai viimeistään sunnuntaina saapuva matalapaine. Se marssii melko voimakkaan ylätroposfäärin suihkuvirtauksen saattelemana ja lumisateet voivat olla paikoin runsaita, etenkin maan keskivaiheilla.

Yllä on GFS mallin parviajojen ennuste ilmamassa (ylempi kuvaaja) ja 2 metrin lämpötilojen osalta (alempi). Ilmamassan lämpötila näyttää tällä hetkellä pysyttelevän lähellä tai hieman alle pitkän ajan keskiarvon (punainen käyrä). Arktista ilmamassaa ei ole näiden ennusteiden perusteella näköpiirissä. Kuitenkin selkeässä heikkotuulisessa korkeapainesäässä lämpötilat voivat nopeasti laskea kireisiin pakkaslukemiin kuten GFS mallin pääajo näyttää ensi tiistain vastaiseksi yöksi. Näiden ennustaminen on kuitenkin varsin hankalaa kuten edellisessä blogikirjoituksessa tuli esille.

Uudet vuodenaikaisennusteet

Otetaan tähän loppukevennyksenä mukaan tuoreimmat vuodenaikaisennusteet kevään osalta. Yhdysvalloissa pitkiä ennusteajoja tekevän ’coupled forecast system’  eli CFS-mallin piti kokea täydellinen remontti tammikuun 18. päivä. Viivästyksen vuoksi uusi malli otetaan operatiiviseen käyttöön vasta helmikuun lopulla. Niinpä otetaan tähän nyt vielä ’vanhan’ mallin ennuste kevääksi. CFS näyttää viimeisimmässä ajossaan, että helmi-huhtikuu ajanjakso olisi Pohjois-Suomessa tavanomaista lämpimämpi (+0,5 .. +2 astetta). Kuukausitasolla helmikuu olisi mallin mukaan selvästi tavanomaista lämpimämpi koko maassa. Vastaavasti huhtikuu olisi Etelä-Suomessa hieman tavanomaista viileämpi.

Euroopan keskuksen malli ei näytä helmikuusta huhtikuuhun ulottuvalle jaksolle signaalia selvästi tavanomaisesta poikkeavista lämpötiloista. Kolmen mallin yhdistelmä (johon myös Euroopan keskuksen malli kuuluu) näyttää vastaavalle ajanjaksolle noin puolesta asteesta asteeseen tavanomaista lämpimämpää lähinnä itä- ja pohjoispainotteisesti.

Mikä näistä on oikeassa vai onko mikään? Sitä ei kukaan pysty vielä sanomaan. Euroopan keskuksen mallissa on viitteitä, että Etelä-Skandinaviasta kohti Baltian maita ulottuisi tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue ja vastaavasti Islannin ja Grönlannin tienoilla olisi hieman matalampi ilmanpaine.  Kolmen mallin kombo on samoilla linjoilla korkeapaineen kanssa, mutta ulottaa sen pitkälle Grönlantiin saakka.

Oma leikkimielinen veikkaukseni on, että helmikuu on maan etelä- ja keskiosassa lämpötiloiltaan joko melko tavanomainen tai hieman tavanomaista kylmempi. Lappiin sen sijaan veikkaisin ehkä suhteessa hieman lämpimämpää säätä, joka olisi seurausta satunnaisen matalapainetoiminnan tuomasta lämmöstä Atlantilta tuon Etelä-Skandinaviassa olevan korkeapaineen pohjoispuolitse. Talvisessa säässä helmikuu kuitenkin mentäisiin noin päällisin puolin. Suuressa osassa maata sademäärät jäisivät selvästi tavanomaisesta. Maaliskuu ei toisi suurta muutosta tilanteeseen, kiprakoita pakkasia voisi vielä esiintyä etenkin öisin, mutta viime vuoden tapaan huhtikuulle mentäessä kevät saapuisi kertaheitolla. Tosin runsas lumimäärä hidastaa alkuun lämpötilojen nousua, mutta kyllä nykyisestä lumimäärästä voidaan päästä eroon runsaassa viikossa jos ilmat sopivasti sitä suosivat. Tällöin myös kevättulvien riski kasvaisi, mutta lumen vesiarvo ei vielä ole hätkähdyttävän korkealla missään.

Tiedä sitten miten käy kevään kanssa. Nautitaan nyt tästä talvesta täysin siemauksin kun sitä vielä riittää.

Talven kylmyydestä ja polaaripyörteestä

Talvi on saapunut koko maahan eikä se näytä mihinkään karkaavan ainakaan kahteen viikkoon. Tässä päivityksessä käydään läpi mm. seuraavia aiheita:

  • Miten ns. polaaripyörre liittyy tämän marraskuisen kylmän jakson syntyyn?
  • Mitä tästä talvesta on eri lähteissä sanottu ja miltä vuodenaikaisennusteet näyttävät?

Mistä kylmyys johtuu?

Talvisin arktisilla alueilla vallitsee ns. polaaripyörre. Se on säteilyjäähtymisestä johtuva ilmiö, jossa kylmä, arktinen ilmamassa on tavallaan eristyksissä napa-alueella. Kun polaaripyörre on voimissaan, napa-alueella on kylmää ja sen reunoilla matalapainetoimintaa. Tämän kylmän arktisen ilman ja keskileveysasteiden lämpimän korkeapainesään välissä on suuri lämpötilakontrasti ja tyypillisesti voimakas läntinen virtaus. Eli kun polaaripyörre on voimakas, Atlantilta yleensä puhaltaa voimalla lauhaa ja kosteaa ilmaa Eurooppaan. Silloin tällöin otollisissa olosuhteissa tuo kompakti, eristynyt polaaripyörre kokee häiriöitä ja se voi hajota. Tällöin arktisella alueella ollut kylmä ilma pääsee eristyksistään ja lähtee ”valumaan” kohti matalampia leveysasteita. Samalla myös voimakas läntinen virtaus voi heiketä ja ilmavirtaus saattaakin kääntyä puhaltamaan idän suunnalta.

Lähde: Andreas Dörnbrack, Thomas Birner, ECMWF

30 hPa geopotentiaalikorkeus ja lämpötila.

Yllä on yksi tapa esittää polaaripyörteen sijainti.  Kuvassa on käytännössä se korkeus dekametreinä missä ilmanpaine on 30 hPa. Animaatio kattaa noin viimeiset puolitoista viikkoa. ja Eurooppa on kuvan alaosassa. Animaatiosta nähdään kuinka polaaripyörre (alhaiset geopotentiaalikorkeudet) liikkuvat napa-alueen lähistöllä, mutta aivan animaation lopulla pyörre alkaa jakautua kahtia niin, että kylmempi pyörre jää Siperian lähistölle. Samalla on nähtävissä kuinka Pohjois-Atlantilla ilma stratosfäärissä lämpenee ja kehittää ”korkean selännettä”. Polaaripyörteen geopotentiaalikorkeudet alkavat nousta enteillen sen heikkenemistä. Entä miltä jatko näyttää?

Lähde: FU Berlin, ECMWF

30 hPa geopotentiaalikorkeus ja lämpötila.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ennusteen mukaan polaaripyörre jatkaa lähipäivinä jakautumistaan. Sen kylmin osa ja samalla kylmin ilmamassa on Suomen itäpuolella. Atlantilla puolestaan on korkean selänne ja se myös indusoi alemmissa kerroksissa korkeapainetta Suomen länsipuolelle ja ylle. Niinpä stratosfäärin virtauskenttä suosii ainakin alkuun kylmää säätyyppiä luoteistuulien myötä. Aivan ennusteanimaation lopussa eli kuun vaihteessa polaaripyörre näyttäisi saavan ryhtinsä kasaan. Tämä voisi pitkällä tähtäimellä ehkä tarkoittaa säätyypin muuttumista jälleen länsivirtaus-voittoiseksi joulukuun puolivälin kieppeillä. Toisaalta ennusteen lopussa polaaripyörteen painopiste on enemmän kallellaan kohti Eurooppaa, joka viittaisi siihen, että kylmä ilmamassa saattaisi pysytellä Pohjois-Euroopan lähettyvillä myös jatkossakin vaikka länsivirtaus voimistuisikin Euroopassa.

Kylmien talvien todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä?

Jokin aikaa sitten YLE uutisoi Potsdamin ilmastoinstituutin tiedotteesta, jonka mukaan ilmastonmuutoksen myötä kylmien talvien todennäköisyys kolminkertaistuu tulevaisuudessa. Tämä tietenkin herätti jälleen paljon mielenkiintoa kun edellistalvi on vielä ihmisten mielissä. En ole heidän artikkeliaan lukenut, mutta ajattelin tässä nopeasti hieman arvioida näitä asioita, sillä ne saattavat liittyä edellä käsiteltyyn polaaripyörteeseen. Polaaripyörteen hajoamisessa lämmin ilma pääsee tunkeutumaan arktiselle (antarktiselle) napa-alueelle, jolloin vastaavasti länsivirtaus heikkenee ja Pohjois-Eurooppaan  voi virrata kylmää ilmaa pidemmäksikin aikaa. Näin kävi esimerkiksi viime talvena ja on näitä esimerkkejä nähty viime vuosikymmeninä monesti.

Oletan, että tutkimuksen mukaan vähenevä arktinen merijää ja lämpimämpi napa-alue tulevina vuosikymmeninä eivät pystyisi ylläpitämään yhtä eristäytynyttä ja vahvaa polaaripyörrettä kuin nykyään. Tämä pyörre voisi herkemmin häiriintyä ja edellä mainituin tavoin johtaa kylmän ilman ”valumiseen” napa-alueilta kohti mantereita. Tämä voi olla yksi mahdollinen teoria, jonka mukaan kylmien talvien todennäköisyys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Tässä on kuitenkin yksi asia mikä tulisi pitää mielessä. Otsikko ”kylmät talven todennäköisempiä ilmastonmuutoksen myötä” saa automaattisesti ajattelemaan, että 80-luvun puolivälin kaltaisia megakylmiä talvia on tulevaisuudessa odotettavissa useammin. On syytä kuitenkin muistaa, että tulevaisuuden ilmasto ei ole samanlainen kuin nykyinen tai mennyt ilmasto. Tulevaisuudessa ilmastomallien perusteella talvet eivät ole keskimäärin yhtä kylmiä kuin nykyään. Eli jos puhutaan, että kylmien talvien todennäköisyys kasvaa tulevaisuudessa, niin on syytä miettiä, että kuinka kylmä onkaan tulevaisuuden kylmä talvi. Se ei todennäköisesti ole yhtä kylmä kuin ne talven joihin meidän vanhemmat ovat tottuneet. Eli jos ilmastonmuutoksen myötä polaaripyörre esimerkiksi herkemmin hajoaa ja napa-alueiden kylmää ilmaa virtaa Skandinaviaan, ei tuo napa-alueilta lähtöisin oleva ilma ole keskimäärin yhtä kylmää kuin nykyään.

Summa summarum: Viime aikainen uutisointi ”Ilmastonmuutos kylmentää talvia” voi olla harhaanjohtavaa, sillä keskimääräistä kylmempien talvien todennäköisyyden kasvu tulevaisuudessa ei  välttämättä tarkoita, että talvet absoluuttisessa mielessä kylmenisivät. Painotan, että olen lukenut vain Potsdamilaisten tiedotteen, en itse artikkelia, joten en pysty varmuudella ottamaan kantaa heidän väitteisiinsä, jotka voivat tieteellisessä mielessä olla aivan perusteltuja. Lähinnä tässä on kysymys jälleen sään ja ilmaston uutisoinnin vaikeudesta.

Kylmin talvi tuhanteen vuoteen?

Tähän väitteeseen on tullut törmättyä harmittavan usein tänä syksynä. Kyseessä on jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka yksikin otsikko jää ihmisten mieleen totuutena, jonka he muistavat pitkään. Kyseessä on siis uutisointi, jossa puolalaiset meteorologit olivat kuulemma ennustaneet kylmintä talvea tuhanteen vuoteen. Todellisuudessa tämän sopan juuret ovat Meksikonlahden öljykatastrofissa keväältä. Tuolloinhan spekuloitiin vaikutuksista, mitä öljyllä olisi Golfvirtaan. Puolalaismeteorologeilta on siis tiettävästi kysytty aiheesta ja he olivat vastanneet, että JOS golfvirta yhtäkkiä pysähtyisi voisi olla odotettavissa kylmin talvi tuhanteen vuoteen (ilmeisesti perustuen siihen, että kuinka paljon golfvirta lämmittää ja jos se otettaisiin pois nykyisistä lämpötiloista niin millainen toistuvuus tällaisilla lämpötiloilla olisi). Eli jälleen monien suodattimien läpi kuljettuaan puolalaisten sanomisista on jätetty ”JOS” pois sekä unohdettu spekulaatiot ja yhteydet öljyn vaikutuksesta golfvirtaan (jonka vaikutuksesta ei ole yhtenevää mielipidettä). Eli loppujen lopuksi Iltalehden ”uutiseksi” on päätynyt äärimmilleen yksinkertaistettu lööppiotsikko ”Suomeen kylmin talvi tuhanteen vuoteen”.

Mitä pitkät ennusteet näyttävät?

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) viimeisin kuukausiennuste näyttää ainakin joulukuun alkuun saakka koko Suomeen tavanomaista kylmempää. Etelässä ja maan keskiosassa kylmä poikkeama voisi jatkua joulukuun puoliväliinkin saakka, vaikka signaali heikkeneekin huomattavasti niin pitkälle mentäessä. Viimeisin ECMWF:n vuodenaikaisennuste näyttää joulukuu-helmikuu ajanjaksosta tavanomaista lämpimämpää koko Suomeen, erityisesti Lappiin. Vastaavasti Etelä-Euroopassa olisi tavanomaista kylmempää. Tämä lämpötilaennuste näyttää olevan seurausta suursäätilasta, jossa Keski-Euroopasta Pohjanmerelle ulottuu tavanomaista korkeampi ilmanpaine. Tämä ohjaisi matalapaineet sen pohjoispuolitse kohti Skandinaviaa tuoden lännestä lauhaa ja kosteaa ilmaa.

Kolmen mallin yhdistelmäennuste näyttää samansuuntaisia viitteitä lämpimästä keskitalvesta ECMWF:n kanssa. Yhdysvaltain vuodenaikaisennuste on hieman tavanomaista kylmemmän joulu-helmikuun kannalla, mutta toisaalta näistä kuukausista tammikuu olisi tavanomaista lämpimämpi. Yhdysvaltain suursäätilaennusteessa on samanlaisia piirteitä kuin Euroopankin, mutta suurin kysymysmerkki tulee todennäköisesti olemaan tuo Länsi-Euroopan/Itä-Atlantin yllä olevan korkeapaineen sijainti. Mikäli se on hieman pohjoisempana ja/tai lännempänä, käy meille ilmavirtaus enemmän pohjoisesta ja sää pysyisi kylmänä (USA:n ennusteen joulukuu). Jos taasen kyseisen korkeapaineen sijainti on etelämpänä/idempänä, pääsee meille virtaamaan lännestä lauhempaa ilmaa (ECMWF joulu-helmikuu). Tällä hetkellä on erittäin vaikea sanoa, miten lopulta käy. Ehkä paras keskiarvo on arvioida korkeapaineen majailevan pääosan joulukuuta pohjoisempana vielä melko heikon arktisen polaaripyörteen takia, mutta tammikuulle mentäessä se hivuttautuisi etelämmäksi avaten länsiputken. Eli joulukuun alkupuoli mentäisiin ainakin talvisessä säässä, mutta tammikuuta kohti tai viimeistään tammikuussa sää saattaisi lauhtua eikä edellistalven kaltaista pitkää yhtenäistä talvea ehkä koeta.

Muuta ajankohtaista

Tarkoitukseni oli vielä käydä tarkemmin läpi tämän viikon säätä Suomessa, mutta kello on jo paljon, joten jätän sen seuraaville päiville. Yleisesti sanottakoon, että etelässä sää on suuren osan viikosta pilvistä ja osin epävakaista. Lumipeitteeseen on siis odotettavissa kasvua. Tässä vielä muutama pointti:

  • Keskiviikkona tuuli on hyvin voimakasta (merellä myrskyä)  ja tuuli lisää merkittävästi pakkasen purevuutta etelässä ja maan keskiosassa. 
  • Lämmin meri ja itätuulen aiheuttaman rannikkokonvergenssi saattavat yllättää ja voimistaa kuluvalla viikolla etelärannikon lumisateita.
  • Ruotsin itärannikolla saattaa tulla lumikaaos kun kylmää ilmaa virtaa voimakkaan tuulen myötä Itämeren poikki. Tällöin merestä saatava lämpö ja kosteus voivat kehittää ns. ”lake-effect” -ilmiön eli sankkoja lumikuuroja, jotka solkenaan osuvat samaan paikkaan rannikolla.
  • Näillä näkymin viikonlopun aikana lämpötiloja kurissa pitävä tuuli ja pilvisyys hiljalleen luovuttavat ja korkeapaine vahvistuu. Tällöin pakkanen kiristyy myös etelässä.

Talven sääennusteen päivitys

Syksy edennyt lokakuussa ensilumen ja myrskyn muodossa

Syksy on tähän mennessä ollut suuressa osassa maata melko tavanomainen lämpötiloja tarkasteltaessa. Ainoastaan Lapissa ollaan vietetty syksyä selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu on niin ikään ollut Lapissa hyvin lämmin, mutta toisaalta etelässä paikoin selvästi keskimääräistä viileämpi. Ensimmäinen lumipeite saatiin osiin Etelä-Suomeakin kuun puolivälin myrskyn yhteydessä. Tuolloin eniten lunta kertyi kuitenkin Etelä-Savossa, Enonkoskella jopa 18 cm. Voimakas matalapaine voimisti tuulia myrskylukemiin melkein kaikilla merialueilla. Korkein mitattu keskituuli oli Pohjois-Itämerellä Utössä 28,6 m/s. Tietokonemallit ennustivat kovimpia tuulia Selkämeren keskiosiin, mutta koska lähes kaikki havaintoasemat ovat rannikon läheisyydessä, saattoivat kovimmat tuulet jäädä mittaamatta.

Päivitystä pitkiin ennusteisiin

Kaksi kuukautta sitten tarkastelin syksyn ja alkutalven säätä vuodenaikaisennusteiden valossa. Tuolloin pohdittiin seuraavaa:

Yhteenvetona voisi siis arvioida, että syyskuu mennään karkeasti ottaen tyypillisessä, vaihtelevassa syyssäässä. Lokakuun aikana sää viilenee selvemmin ja ensimmäiset reippaammat lumisateet ovat mahdollisia. Marras- ja joulukuu olisivat suurimpaan osaan 2000-luvun alkutalviin verrattuna kylmempiä ja lumisempia. Eli todennäköisemmin on odotettavissa viileämpi kuin lämpimämpi loppuvuosi.

Ensimmäiset reippaammat lumisateet tosiaan ilmestyivät lokakuun puolivälissä. Lokakuu on toistaiseksi ollut hieman pitkän ajan keskiarvoa viileämpi etelässä, mutta toisaalta lämmin Lapissa. GFS mallin parviajojen perusteella lokakuun loppuun saakka ilmamassa pysyisi etelässä pääosin hieman tavanomaisten arvojen alapuolella (climatology, punainen käyrä). Lapissa oltaisiin loppukuun aikana myös menossa kylmempään suuntaan.

Ilmamassan (T850 hPa) ja 2 metrin lämpötilan parviennuste Lahteen.

 

Ilmamassan (T850 hPa) ja 2 metrin lämpötilan parviennuste Ivaloon.

 

Mitä marraskuu tuo sitten tullessaan? Euroopan keskuksen viimeisin kuukausiennuste ei sisällä suuria viitteitä marraskuun osalta. Yhdysvaltain CFS malli saa marraskuusta 0-1 astetta tavanomaista viileämmän. Yleiskuvaltaan loppuvuoden säätyyppi näyttäisi mukailevan elokuussa tehtyä ennustetta. Marras-tammikuulle pitkät ennusteet ennakoivat selvästi tavanomaista korkeamman ilmanpaineen vallitsevan Pohjois-Atlantilla. Tämä tuntuu olevan melko järkevä ennuste sillä se on todennäköisesti osittain seurausta korkeasta meriveden lämpötilasta. Trooppisella Atlantilla on tänä vuonna rikottu useina kuukausina meriveden lämpöennätyksiä. Syksyn ja alkutalven mittaan tuota lämmintä merivettä  virtaa kohti pohjoista. Tällä saattaa olla vaikutusta ilmakehän dynamiikkaan juuri korkeapaineen muodossa Pohjois-Atlantilla. Tästä seuraisi se, että alkutalvella myrskyjen määrä on tavanomaista pienempi ja meillä ilmavirtaus kävisi ennemmin pohjoisesta kuin lännestä. Niinpä lauhan, kostean läntisen ilmavirtauksen sijaan meillä pääsääntöisesti puhaltaisi viileä, kuiva pohjoisvirtaus.

Meriveden pintalämpötilan poikkeama keskiarvosta. Lähde: NCDC

 

Toisaalta lämmintä merivettä saattaa virrata myös Jäämerelle saakka, joka hidastaisi merijään muodostusta Skandinavian pohjoispuolella. Tällöin pohjoisnavalta lähtevä kylmän purku joutuisi ylittämään avointa merta pidemmän matkaa, joka puolestaan lämmittäisi ilmaa hieman ennen sen saapumista mantereelle. Eli arktisen ilman junarataa pohjoisesta ei usko tapahtuvan. Näin ollen veikkaisin, että marras-joulukuu on tavanomaista viileämpi, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen kylmä. Toki ajoittain saattaa esiintyä varsin kylmiäkin jaksoja pohjoisvirtausten myötä. Sademäärä näyttäisi numeeristen mallien perusteella jäävän loppuvuonna tavanomaista alhaisemmaksi. Kylmän purkausten yhteydessä olisi ilmavirtausten perusteella mahdolliset sankemmat lumikuurot mahdollisia etenkin länsirannikolla kun meri on vielä suhteessa lämmin.

Lopputalven osalta ennusteet näyttäisivät venyttävän Atlantin korkeapainetta enemmän Keski-Euroopan poikki. Tämä avaisi portit lännestä saapuville matalapaineille ja lauheammalle ilmalle. Niinpä ensimmäinen karkea veikkaus on, että talven edetessä tammi-maaliskuussa esiintyy enemmän myrskyjä, sää muuttuu ehkä tavanomaista lauhempaan ja sateisempaan suuntaan. Tämä koskisi erityisesti maan pohjoisosia.

Loppuun jälleen tuttu disclaimer. Pitkät ennusteet ovat aina Suomen leveysasteilla varsin vaikea taidelaji. Niihin ei tule suhtautua absoluuttisena totuutena. Tässä päivityksessä oli  vain allekirjoittaneen lokakuun puolivälin mielipide seuraavien kuukausien suursäätilasta tietokonemalleihin perustuen. Lähinnä tarkoituksena on seurata pitkien ennusteiden osuvuutta ja kuinka niiden antamia tuloksia voi tulkita. Päivitetään vuodenaikaisennusteita seuraavan kerran kuukauden tai kahden päästä.

Syksy saapuu

Elokuun alun ennätyslämpötilat ovat vaihtuneet kuun loppua kohden syksyisen viileisiin lukemiin koko maassa. Selvää lämpenemistä ei ole näköpiirissä, joten helteille voidaan suurella todennäköisyydellä heittää hyvästit tämän vuoden osalta.

Menneestä kesästä

Alla on 2 metrin lämpötilan poikkeama maa-alueilta 20N latitudin pohjoispuolelta touko-heinäkuilta. Poikkeama on laskettu 1989-2001 suhteen. Siitä nähdään kuinka mennyt touko-heinäkuu oli pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimin vuosikymmeniin.

Lähde: ECMWF

Toukokuun alusta elokuun 17. päivään saakka ollut ajanjakso oli koko Suomen mittakaavassa lämpimin vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Tämän jakson Suomen keskilämpötila oli +13,94 astetta kun toiseksi lämpimin vastaava jakso koettiin vuonna 2002, jolloin keskilämpötila oli +13,79 astetta. Koko kesän yhteenvedon teen lähempänä kuunvaihdetta.

Vesipatsaille otolliset olosuhteet

Ruotsin yllä oleva matalapaine on keskiviikon aikana kulkemassa Suomen eteläpuolitse kohti itää. Keskiviikkona onkin maan eteläosissa odotettavissa paikoin ukkoskuuroja. Etelä- ja länsirannikolla kannattaa torstai-aamupäivään saakka tarkkailla vesipatsaita merellä. Vesipatsas on käytännössä trombi veden yllä. Ne ovat yleisimpiä syksyllä lämpimän meriveden yllä. Heikko tuuliväänne, alhainen pilven alaraja ja tuulien törmäysalue suosivat vesipatsaita. Nämä olosuhteet ovat jossain määrin kehittymässä lähipäivinä. Vesipatsaat ovat tyypillisimpiä rannikon tuntumassa olevissa nauhamaisissa (ukkos)kuuroryppäissä. Mikäli tällaisen vesipatsaan tai suppilon havaitset, ilmoita siitä Ilmatieteen laitokselle (nettisivujen kautta). Vesipatsaista on tullut alustavasti havaintoja viime päiviltä, joten tilannetta kannattaa tarkkailla.

Loppuvuoden pitkä ennuste

Vuodenajat ovat hiljalleen vaihtumassa ja on aika luoda ensimmäinen karkea silmäys syksyn ja alkutalven säähän. Jälleen alkuun maininta, että ennuste on hyvin epävirallinen eikä siitä tule tehdä suurempia johtopäätöksiä. Pitkiä ennusteita on vaikea tehdä Suomen leveysasteille meidän hyvin vaihtelevien säätyyppien vuoksi. Niinpä signaalit ovat yleensä varsin heikkoja ja ne vaativat merkittävämpää subjektiivista tulkintaa ja spekulointia. Tätä ennustetta tuleekin päivittää syksyn kuluessa.

Tällä hetkellä pitkät ennusteet ennakoivat, että syksyllä ja alkutalvesta suursäätilanne olisi seuraava: Atlantilla vallitsee tavanomaista korkeampi ilmanpaine Azorien ja Islannin välillä. Toisaalta Suomen yllä tai Suomesta itään/kaakkoon vallitsee keskimäärin matalampi paine. Tällaisessa asetelmassa matalapaineet matkaisivat Atlantin korkeapaineen pohjoisreunaa pitkin idemmäksi ja ne putoaisivat etelämmäksi Skandinavian yllä ja jäisivät pyörimään Suomen itäpuolelle. Tämä tarkoittaisi ehkä hetkellisesti hieman lämpimämpiä tuulahduksia maan eteläosiin matalapaineiden etupuolella, mutta vastaavasti voimakkaampia kylmän purkauksia pohjoisen suunnalta matalapaineen jälkipuolella. Kylmän purkaukset ja matalapainetoiminta viittaisivat ehkä hieman lumisempaan alkutalveen. En pitäisi mahdottomana, että jo lokakuun toisella puoliskolla saataisiin eteläänkin välillä hieman reippaammin lunta.

Vaikka asetelma ei suoranaisesti suosi pitkäkestoista myrskyjunaa, on tilanteessa potentiaalia varsin voimakkaille ja puuskaisille pohjoistuulille matalapaineiden takaosissa (etenkin maan pohjoisosissa).

Yhteenvetona voisi siis arvioida, että syyskuu mennään karkeasti ottaen tyypillisessä, vaihtelevassa syyssäässä. Lokakuun aikana sää viilenee selvemmin ja ensimmäiset reippaammat lumisateet ovat mahdollisia. Marras- ja joulukuu olisivat suurimpaan osaan 2000-luvun alkutalviin verrattuna kylmempiä ja lumisempia. Eli todennäköisemmin on odotettavissa viileämpi kuin lämpimämpi loppuvuosi. Varsinaisia talvikuukausia (tammikuu-helmikuu) en vielä uskalla arvioida lainkaan.

Seurataan tilannetta syksyn mittaan ja päivitetään ennustetta uusien tietojen pohjalta aina kuukausittain.

%d bloggers like this: