Lumipyry tuo talven

Talvi on odotuttanut itseään

Marraskuu on ollut hyvin leuto. Ennen kuukauden viimeisiä päiviä oli koko maan keskilämpötila yli 3,5 tavanomaista korkeampi. Viimeisten 50 vuoden aikana on Suomessa ollut ainoastaan noin neljä leudompaa marraskuuta samalla ajanjaksolla mitattuna. Tosin kuukauden lopun kylmät päivät varmaan tuovat lukemia hieman alaspäin, mutta silti marraskuusta 2012 tulee muodostumaan selvästi tavanomaista leudompi.

Terminen talvi alkoi Lapissa tyypillisiin aikoihin eli lokakuun puolessa välissä. Sen jälkeen talvi on alkanut myös koillismaalla ja paikoin Kainuussa, P-Savossa sekä P-Karjalassa. Sen sijaan suurin piirtein Oulusta Savonlinnaan ulottuvan linjan etelä- ja länsipuolella termisen talven alkua on saatu odottaa näin marraskuun loppupäiviin saakka. Niinpä tämän linjan tuntumassa termisen talven alku on noin 3,5 viikkoa ”myöhässä” kun taas Lounais-Suomessa ollaan lopulta noin viikko ”myöhässä”.

Polaaripyörre huojuu

Tuoreimmat ennusteet näyttävät siltä, että talvi näyttää lopulta siis alkavan myös etelässä. Taustalla on länsivirtauksen heikkeneminen, jolloin ilmavirtaus pääsee puhaltamaan meille idästä, josta sitä kylmää ilmaa näin talvisin yleensä tuppaa vyörymään. Taustatekijöiden taustalla on vielä ns. polaaripyörteen heikkeneminen. Kyseessä on arktiksen (ja myös antarktiksen) yllä oleva näkymätön pyörre, joka tavallaan pitää kylmän ilman jumissa. Talven mittaan näillä alueilla ei siis aurinko lämmitä ja alue jäähtyy voimakkaasti, jolloin itse pyörrekin voimistuu. Mikäli arktinen polaaripyörre on voimakas, tarkoittaa se yleensä voimakasta länsivirtausta ja lauhaa sekä epävakaista säätä meille P-Eurooppaan. Mikäli pyörre on heikko, voivat itäiset virtaukset puskea kylmää ilmaa meille Siperiasta.

Polaaripyörre alkoi vahvistua selvästi marraskuun aikana ja ainakin osittain sen myötä meillä siis vallitsi lauha säätyyppi. Nyt kuukauden lopuilla on stratosfäärin ennusteissa ollut näkyvillä polaaripyörteen osittainen kahtiajakautuminen.

30 hPa lämpötila ja korkeus. Vasemmalla analyysi 23. marraskuuta, keskellä ennuste joulukuun 1. päivälle ja oikealla ennuste joulukuun 7. päivälle. Kuvat: ECMWF/DWD/FU Berlin

Kuvasarjasta nähdään, että pyörre on parhaillaan hajoamassa eräänlaiseksi dipoliksi. Tämä on ainakin osittain syynä sään kylmenemiselle. Mielenkiintoista on sen sijaan mitä tapahtuu noin viikon päästä. Sekä GFS että ECMWF mallit ennustavat, että polaaripyörre ”sulautuisi” jälleen yhtenäisemmäksi pyörteeksi, tosin se näyttää olevan hieman sijoiltaan eli painottuvan matalemmille leveysasteille Euroopan ja Pohjois-Amerikan väliin. Mitä tämä tarkottaisi Suomen sään kannalta? Sitä on vaikea sanoa. En kuitenkaan vielä menisi julkistamaan koko joulukuuta erittäin kylmäksi ja kuivaksi kuukaudeksi. Asetelma saattaisi johtaa siihen, että matalapainetoiminta voisi joulukuun puoliväliin mennessä jälleen aktivoitua P-Atlantilla, mutta matalapaineiden reitti saattaisi olla totuttua eteläisempi. Eli vaikka länsivirtaus olisi voimakas, olisi se ”vanhojen hyvien talvien” kaltaisesti melko etelässä. En pitäisi ihmeenä, että Keski-Eurooppa saisi niskaansa muutaman voimakkaan myrskyn joulukuun aikana. Mutta ilmakehän sisäinen dynamiikka on niin monimutkainen asia, että lähes kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia joulukuun loppupuolen ja talven osalta. Ainut asia mikä on selvää on se, että pitkien ennusteiden tekeminen on tällä hetkellä haastavaa, ellei jopa turhaa. Paljon riippuu siis siitä, että miten polaaripyörre käyttäytyy tämän (hetkellisen) hajoamisen jälkeen.

Lumimyrsky lamauttaa liikenteen

Parhaillaan (ke-iltana) korkeapaineen selänne yltää Venäjältä Pohjois-Suomeen. Samalla laaja matalapaine vallitsee Italiasta kohti Baltiaa ulottuvalla alueella. Lähipäivien aikana tuo matalapaineen alue on pyrkimässä kohti pohjoista, mutta vastassa on vahvistuva korkeapaine. Etelästä tuleva lauha, kostea ilmamassa on siis törmäämässä pohjoisessa olevaan kuivaan ja kylmään ilmamassaan. Tämä vyöhyke näyttää osuvan Suomen eteläosaan, joka tarkoittaa hyvin barokliinistä vöyhykettä, sateita ja tuulta.

Ennusteissa on ollut paljon epävarmuuksia eikä vieläkään kaikki yksityiskohdat ole selvillä. Silti keskiviikko-illan näkemyksen mukaan torstaina on odotettavissa lumisadetta Pohjois-Lapin lisäksi maan eteläosaan. Etelässä sade yltää hieman pidemmälle sisämaan puolelle kuin keskiviikkona. Todennäköisimmin lumisateet painottuvat Pori-Kotka linjan eteläpuolelle. Suurimmat sademäärät ovat arviolta Porvoo-Hanko rantaviivalla, josta Hangon suunnalla lunta voi kertyä ehkä enimmillään noin 10 cm. Tilanne on hyvin herkkä pienille pohjois-etelä-suuntaisille muutoksille. Voi myös olla, että sankimmat lumisateet pysyvät torstaina aivan rannikon edustalla merellä. Veikkaanpa, että pk-seudulla on to-iltana noin 5 cm lumikerros.

Perjantaina hyvin tuulista

Perjantaille mentäessä aletaan puhumaan aivan eri mittakaavan luvuista. Etelä-Euroopasta nouseva matalapaineen osakeskus saavuttaa Baltian perjantain vastaisena yönä. Tämän myötä itätuuli alkaa voimistua, saavuttaen Suomenlahdella myrskylukemat mahdollisesti jo myöhään torstaina illalla. Tuuli on merellä voimakkaimmillaan perjantaina aamulla, jolloin saatetaan yltää kovan myrskyn status. Tuorein GFS mallin ajo nimittäin ennustaa 25-26 m/s keskituulta kun taas ECMWF pitää painegradientin hieman heikompana ja tuo merelle noin 20-21 m/s keskituulta. HIRLAM ennakoi näiden välistä 22-24 m/s keskituulta. Itse pidän ECMWF ennustamia keskituulia liian heikkoina eli HIRLAMin ja GFS:n välinen 22-25 m/s tuntuu olevan tällä hetkellä paras kompromissi.

Tuuli tulee olemaan melko todennäköisesti vaarallisen voimakasta myös maa-alueilla. Puuskaisinta tuuli on maan eteläosassa, mutta myös maan keskiosassa on perjantaina tuulista ja yksittäiset vahingot ovat täällä mahdollisia. Suurimmat haasteet painottuvat kuitenkin maan eteläosaan eli Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Uudenmaan maakuntiin. Siinä missä ECMWF piti merellä keskituulen maltillisempana, saa malli puuskiksi yleisesti noin 20 m/s ja paikoin jopa 26 m/s. GFS malli tuo 20 m/s puuskia selvästi pohjoisemmaksi, aina Pohjanmaalle saakka. Etelässä puuskat ovat GFS:n mukaan 20-25 m/s. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tietäisi se melko laajalti tuulivahinkoja. Maaperä on vielä märkä eikä tämä pikkupakkanen ehdi kehittää routaa käytännössä lainkaan. Niinpä puut tulevat reagoimaan tuuleen kuin maaperä olisi vielä syksyinen. Lisäksi tilannetta hankaloittaa tuulen suunta joka käy itä/koillisesta maa-alueilla. Tämä poikkeaa siis tyypillisen puhurin suunnasta ja puut eivät ole tähän tottuneita. Edellisen kerran vastaavanlainen tilanne oli marraskuussa 2008, jolloin hyvin syvä etelästä noussut matalapaine toi runsaita lumisateita ja myrskypuuskia. Tuolloin sähköttä oli yli 50 000 kotitaloutta. Niinpä jos ke-illan ennusteet toteutuvat, on odotettavissa ainakin joitakin kymmeniä tuhansia kotitalouksia ilman sähköä.

Pidätän kuitenkin oikeuden muutoksiin, sillä ei olisi ensimmäinen kerta, että mallit ennakoivat voimakasta myrskyä muutamaa vuorokautta ennen, jotta voisivat sitten juuri ennen h-hetkeä heikentää ennusteita selvästi.

Lumisade voi olla erittäin sakeaa

Ja kun kerta laitetaan ”bileet pystyyn” niin tarvitaanhan siihen vielä kunnon lisämauste mukaan. Potentiaalisten myrskypuuskien kukkuraksi niskaan ollaan linkoamassa liuta lunta. Etelästä saapuvan osakeskuksen myötä rintamavyöhyke saa uutta energiaa ja lumisateet voimistuvat selvästi perjantain vastaisena yönä etelärannikolla. Lumisadetta onkin sitten tiedossa lähes koko loppupäiväksi maan eteläosassa ja myöhemmin keskiosassa. HIRLAM tuntuu tuovan heikoimmat lumisateet, enimmillään noin 10-15 mm vedeksi muutettuna. ECMWF tuo yleisesti yli 10 mm, lounaisrannikolla paikoin yli 20 mm/vrk. Kokonaisuutena veikkaus on, että lunta kertyy to-illasta la-iltaan etelärannikolle enimmillään 10-40 cm, josta paras arvio on noin 20-25 cm. Huomattavaa on, että tyypillisesti tällaisissa tilanteissa lumensyvyyksissä voi olla suuriakin paikallisia eroja. Ensinnäkin meren voimistamat konvektiosolut saattavat ajautua hyvin kapealle vyöhykkeelle mantereella. Lisäksi tuulen kinostama lumi voi johtaa avonaisilla alueilla melko vähäiseen lumensyvyyteen kun taas muualla kinokset saattavat olla selvästi korkeampia.

Tällä hetkellä to-illan ja la-illan välisen ajanjakson pahimman skenaarion mahdollinen haitari on siis etelärannikolla: lunta noin 10 cm ja puuskat kovimmillaan 17-20 m/s tai lunta 40 cm ja puuskat 26 m/s. Haitari on siis vielä melkoinen, mutta potentiaali erittäin pahoille liikenneongelmille on olemassa sillä puuskainen tuuli kinostaa lunta hyvin tehokkaasti. Tämä on myrkkyä niin juna- kuin raitiovaunuliikenteelle, koska vaihteet tukkeutuvat nopeasti pöllyävän lumen johdosta. Tieliikenne on pahimman skenaarion toteutuessa erittäin suurissa vaikeuksissa todennäköisesti jo perjantain aamuliikenteessä ja sama meno jatkuu todennäköisesti iltapäivälläkin. Niinpä autolla Etelä-Suomessa (etenkin etelärannikolla) liikkuvien kannattaa tehdä varasuunnitelmat perjantain varalle mikäli näyttää siltä, että pahin toteutuu.

Tilanne on siis vielä herkkä muutoksille, etenkin perjantain suhteen. Niinpä kannattaa vielä torstaina tarkistaa tuoreimmat ennusteet sekä varoitukset televisiosta ja Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilta.

Lumipyryssä taistelua Helsingin Töölössä 23. marraskuuta 2008.

Lunta tupruttaa etelään, rajuja puuskia Tanskassa ja Ruotsissa

Lomat on vietetty ja on aika palata sorvin ääreen. Voimakas matalapaine on tiistain aikana matkaamassa Suomen eteläpuolitse itään. Sen myötä nollakelin lumisadetta on odotettavissa maan eteläosassa ja lumisade on paikoin runsasta. Samaisesta matalapaineesta saadaan myös yksiä tämän talven rajuimpia puuskia Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan.

Lunta ja tuulta ärhäkästä matalapaineesta

Annan tällä kertaa animaatioiden kertoa suurimman osan tarinasta. Alla on nyt illalla pyöräyttämäni WRF-mallin ennuste puuskien osalta.

Yllä olevasta puuska-animaatiosta nähdään, että kovimmat puuskat osunevat yön aikana Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Myöhemmin voimakkaat tuulet leviävät Kaliningradin alueelle ja Liettuaan. Etelä-Ruotsiin ennustetut puuskat ovat yli 25 m/s. Ruotsin SMHI varoittaa jopa 28 m/s yltävistä puuskista. Näin voimakkaat puuskat riittävät talvisaikaankin kaatamaan laajalti puita ja muutenkin aiheuttamaan paikoin vahinkoa katoille. Sähkökatkoksia on siis odotettavissa.

 

Meille Suomeen ei moisia puuskia ole odotettavissa. Sen sijaan maan eteläosaan saadaan reippaita lumisateita. Sateet alkavat vuorokauden vaihduttua tiistaille ja runsaimmat sateet  saadaan aamuyöstä aamupäivään. Lumisade tulee laajalti nollakelin säestämänä, joten lumensyvyys ei tule kunnolla kasvamaan. Yleisesti lunta saadaan 5-15 cm, eniten kaakon suunnalla, jossa myös lämpötila on alemmissa lukemissa ja lumi aavistuksen kuohkeampaa. Lumisateen myötä ajokeli muuttunee yön aikana erittäin huonoksi. Sateet heikkenevät iltapäivän aikana lännessä ja illalla hiljalleen myös idässä vaikka lumisateet jatkuvat keskiviikon puolelle.

Eli varsin talvinen päivä on tulossa maan eteläosaan. Tosin iltapäivällä voi olla pienet mahdollisuudet, että aurinko pilkahtaa etelärannikolla kun kuivaa ilmaa kiertyy matalapaineen keskustaa kohti.

Sää kylmenee

Matalapaineen väistyessä se imaisee mukaansa kylmää ilmaa pohjoisesta ja tuo sitä Suomen ylle. Keskiviikkona puhaltaa maan etelä- ja keskiosassa puuskainen ja kylmä pohjoistuuli. Näillä näkymin torstaina Suomen päällä vallitsee korkean selänne ja tuulet heikkenevät. Tällöin lämpötilat lähtevät laskusuuntaan. Tässä vaiheessa talvea voi jo hieman huomata selkeällä säällä auringon vaikutuksen. Torstaina päivällä liikutaan koko maassa -10..-20 asteen välillä, mutta öisin lämpötila voi paikoin selkeillä ja heikkotuulisilla alueilla laskea lähelle -30 astetta.

Perjantain tienoilla matalapaine näyttää matkaavan Norjan ja Ruotsin yli Suomen eteläpuolitse kaakkoon. Siitä saattaa yltää joitain sateita lähinnä maan lounaisosiin.

Viikonlopun aikana korkeapaine näyttää voimistavan otettaan Suomen yllä. Samalla Siperiasta saattaa purkautua erittäin kylmää arktista ilmamassaa meille saakka. Ensi viikon alussa voipi olla potentiaalia, että paikoin mitataan tämän talven pakkasennätyksiä. Nooh, täytyy kahtella tuota tilannetta tarkemmin loppuviikosta. Alla on kuitenkin mausteeksi Lahteen GFS mallin parviennuste.

Verrattuna ilmamassan pitkän ajan keskiarvoon (punainen käyrä) on ilmamassa Lahdessa ensi viikolla jopa 10 astetta tavanomaista kylmempää. Helmikuusta voipi hyvinkin muodostua tavanomaista kylmempi jos tuo Siperiasta Suomeen ulottuva korkeapaine jää paikoilleen pidemmäksikin aikaa ja matalapaineet jäävät jylläämään Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Tarkkaillaan tilannetta.

Kylmenevää myös etelässä

Terminen talvi on alkanut maan pohjoisosassa ja osin myös maan keskivaiheilla. Säätyyppi on hiljalleen muuttumassa niin, että terminen talvi saattaa alkaa piakkoin myös aivan etelässä.

Kuva: Ilmatieteen laitos

 

Lappi on kuulunut viime aikoina korkean selänteen vaikutuspiiriin ja niinpä siellä sää on ollut kylmää. Etelässä rintamavyöhyke on tuonut matalapaineita ja sateita toinen toisensa perään, mutta nyt keskiviikoksi koko Suomeen vahvistuu korkeapaine. Sen myötä sää viilenee ja pilvisyys on vaihtelevaa. Paikoin sumupilvi saattaa jäädä paikoilleen myös päiväksi etenkin entisen Oulun läänin alueella. Rannikkoseutuja lukuun ottamatta on pakkasta.

Lumipyryä torstaina?

Torstain vastaisena yönä pilvisyys lisääntyy etelässä. Aamun/aamupäivän aikana lumisadealue saapuu maan eteläosaan liikkuen kohti koillista ja on mahdollista, että paikoin lunta tulee pyryttämällä.  Sadealueen yksityiskohdissa on vielä yllättävän paljon hajontaa. Osassa malleista sade alkaa etelässä jo varhain aamulla, osassa vasta aamupäivällä. Perjantain vastaisen yön aikana sadealue on jo pääosin siirtynyt Venäjän puolelle. Lämpötila on etelässä nollan kieppeillä ja niinpä jäätävät sateet eivät ole täysin poissa laskuista. Iltapäivän ja illan aikana aivan etelässä sade voi muuttua rännäksi tai vedeksi. Lunta kertyy maan etelä/keskiosassa arviolta 5-10 cm, paikoin ehkä enemmänkin. Aivan etelärannikon läheisyydessä lumikertymä saattaa jäädä vähemmäksi (mikäli sade tulee räntänä/vetenä). Ajokeli muuttuu ainakin maan etelä- ja itäosassa huonoksi, paikoin ehkä erittäin huonoksi. Sadealueen reitissä on epävarmuutta ja voi olla, että myös lännempänä saadaan lunta ja ajokeli heikkenee. Kuitenkin torstain aamuruuhkaan kannattaa etelässä varata tavanomaista enemmän aikaa.

Viikonloppua kohti korkeapaine vahvistuu pohjoisessa entisestään, sää on pääosin poutaista ja kaamosalueita lukuun ottamatta melko aurinkoista. Pakkasta riittää Lapissa viikonloppunakin. Paikalliset lumikuurot ovat kuitenkin mahdollisia. Etelässä rintamavyöhyke pitää sään pilvisempänä ja ajoittain tulee sateita, jotka voivat olla lähes missä olomuodossa vain (vettä, räntää, lunta tai jäätäviä sateita). Lämpötilat ovat etelässä nollan tienoilla, rannikolla plussalla. Maan keskivaiheilla ollaan joitakin asteita pakkasella (pilvisyydestä riippuen).

Ensi viikolla kylmenee

Viikonvaihteessa suursäätila on sellainen, että Etelä-Euroopassa hyrrää laaja matalapaine. Grönlannista kohti Skandinaviaa ulottuu korkeapaineen alue ja Suomen koillispuolella on puolestaan matalapaineita.

GFS malli: Merenpintapaine ja ilmamassan lämpötila maanantaina (lämpötila n. 1,5 km korkeudella).

Suomen pohjoispuolella on tyrkyllä hyvin kylmää ilmaa. Koillisessa olevien matalapaineiden odotetaan putoavan etelämmäksi kylmän ilmavirtauksen myötä, jolloin suursäätila muodostuisi lähes ideaaliksi voimakkaalle kylmän purkaukselle. Tällöin siis Suomen länsipuolella vallitsee vuodenaikaan nähden epätavallinen korkeapaineen alue kun puolestaan idässä on matalapaine. Niinpä pohjoisesta pääsisi virtaamaan kylmää polaari-ilmaa (ehkä jopa arktista ilmaa) suoraan Suomeen. Asetelmaa tukee myös NAO-indeksi, joka on menossa selvästi negatiivisen puolelle.

Kuva: Climate Prediction Center/NWS

 

Kylmä ilmamassa ja korkeapaineen yhteisvaikutus johtaa talvella kylmiin lämpötiloihin. Epävarmuuksia on vielä siitä, missä vaiheessa kylmän purku todella alkaa ja minne se tarkalleen suuntaa (meneekö hieman idästä ohi..). Jokatapauksessa kylmää ilmaa näyttäisi riittävän Suomeen ja etelässäkin pysytellään päivisin pakkasella. Kymmeneen asteen pakkaset ovat hyvinkin mahdollisia ensi viikolla etelässäkin, eikä öisin -15..-20 asteen pakkaset paikoitellen olisi täysi mahdottomuus. Vielä on kuitenkin noin viikko aikaa ja yksityiskohdat muuttuvat lähipäivien aikana. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että terminen talvi pääsisi etelässäkin alkamaan. Monet varmaan kaipaavat etelässä lunta piristämään marraskuun maisemaa. Yleensä kylmän purkauksissa ilma on melko kuivaa eikä niin ”sade-herkkää”. Jotta eteläänkin saataisiin reippaammin lunta, täytyisi matalapaineen pyöriä merialueiden yllä, jotta lämpimästä merestä saatava kosteus voisi tuoda kinoksia rannikollekin.

Pyrin loppuviikosta päivittämään tilanteen koskien ensi viikon kylmyyttä ja luomaan viimeisimmän katsauksen vuodenaikaisennusteisiin.

Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin

Paljon hehkutettu lumipyry on saapumassa etelästä tiistai-illan aikana. Vaikka lööppilehdistö on jälleen nostanut odotukset uusiin sfääreihin, on lunta kuitenkin odotettavissa paikoin runsaasti reippaan tuulen kera. Aivan etelärannikolla ja etenkin pääkaupunkiseudulla voi käydä niin, että lunta saadaan alkuun vain hieman ja loput sateista tulee vedensekaisena. Keskiviikkoaamuna Helsingissä heräävät saattavatkin ihmetellä, että mihin se runsas lumipeite oikein jäi. Toisaalta aina kun liikutaan nollan tuntumassa voivat pienetkin muutokset saada aikaan lumisemman maiseman.

Etelästä on siis tiistain aikana nousemassa matalapaine ja sen (lämpimään/okluusio)rintamaan liittyvät sateet saavuttavat etelärannikon iltapäivän/illan aikana. Lämpimässä rintamassa lämmintä ilmaa kipuaa kylmän ilman päälle. Niinpä sateet tulevat ainakin aluksi etelärannikkoa myöten lumena. Tuuli käykin pinnan lähellä mantereen puolelta, jolloin lämpötilat pysyvät pakkasella tai nollassa. Yöllä tuulet kääntyvät puhaltamaan etelästä pintarintaman jälkipuolella ja lämpötilat nousevat etelässä nopeasti selvästi plussalle. Toisaalta tällöin runsaimmat sateet ovat jo ohi.

Runsaiten lunta näyttäisi satavan maan etelä- ja keskiosan sisämaahan. Tosin länsirannikollakin lunta voi tulla reippaasti, sillä tuuli puhaltaa mantereelta ja pitää lämpötilan kurissa. Alla on GFS mallin sade-ennuste lähipäiville.

GFS tuo Pohjois-Itämerelle ja Suomenlahdelle myrskyä. Myös maa-alueilla tuuli voimistuu ja puuskat voivat olla 20 m/s luokkaa lähinnä Lounais-Suomessa. Tämä runsaan lumisateen kanssa johtaa erittäin huonoon ajokeliin. Tilannetta mutkistaa vielä mahdollinen jäätävä sade keskiviikon puolella. Jäätävä sade on mahdollista yleensä lämpimän rintaman yhteydessä. Tällöin ylemmistä kerroksista putoava lumisade osuu lämpimän rintaman nostattamaan lämpimään kerrokseen, jossa lumihiutaleet sulavat vesipisaroiksi. Rintaman kalteuden takia tämän alapuolella ilma voi olla vielä pakkasella. Tähän kerrokseen putoavat vesipisarat alijäähtyvät eli ovat nestemäisessä muodossa, mutta lämpötilaltaan nollan alapuolella. Pakkasen puolella olevaan pintaan osuessaan alijäähtyneet pisarat jäätyvät samantien kiinni. Alla on esimerkki lämpötilan pystyprofiilista alueelle, johon GFS malli näyttää jäätävää sadetta torstai-aamuksi.

Jäätävään sateeseen vaikuttaa muun muassa kuinka paksu ja lämmin ylempänä oleva lämmin kerros on sekä alempana olevan kylmän kerroksen paksuus. Jos pinnan yläpuolella oleva kylmä kerros on liian paksu/kylmä, vesipisarat ehtivät jäätyä jääjyväsiksi. Jos taasen lämmin kerros on liian ohut tai viileä, lumihiutaleet eivät ehdi kunnolla sulaa. Niinpä jäätävä sade vaatii melko tarkat olosuhteet.

Eli keskiviikkona ja torstaina kannattaa ottaa huomioon, että paikoin saattaa esiintyä jäätävää sadetta. Jäätävä sade tulee yleensä yllä kuvatuissa olosuhteissa jääjyvästen ja tavallisen vesisateen välissä. Eli mikäli lähipäivinä taivaalta tulee pieniä rakeita muistuttavia jääjyväsiä, voi hetken päästä olla odotettavissa jäätävää sadetta. Suomessa jäätävät sateet ovat kuitenkin melko harvinaisia ja niiden sademäärät vähäisiä.

Kaikenlaista liikennettä haittaavaan tekijää on siis ilmassa. Lunta kertynee tiistai/keskiviikon aikana parhaimmillaan noin 15 cm, mutta veikkaisin, että suurimmaksi osaksi jäädään 5-10 cm luokkaan (aivan etelärannikolla vähemmänkin). Voimakas tuuli kinostuttaa lunta ja huonontaa näkyvyyttä selvästi. Lumisateen jälkipuolella lauhtuva sää niin ikään huonontaa ajokeliä maan eteläosassa. Paikoin keskiviikkona saadaankin tarpoa kunnon sohjossa.

Uusi matalapaine on saapumassa keskiviikko-iltana. Sen yhteydessä sade saattaa alkaa vetisenä kaakossa, mutta muuttuu etenkin idässä lumisempaan suuntaan yön aikana. Tuon matalapaineen lumimäärä ja reitti on vielä hieman auki.

Syysmyrsky tuo mukanaan lunta

Pieni, nopeasti syvenevä matalapaine on matkalla Norjan rannikolta Suomen yli kaakkoon. Odotettavissa on reippaasti lunta paikoin maan keskiosiin sekä myrskytuulia merialueille.

Runsas lumisade vaikeuttaa ajokeliä huomattavasti

Lumisade alkaa Pohjanmaan maakunnissa (P-Pohjanmaalla jää vähäiseksi) varhain torstai-aamuna. Rankinta lumisade on aamun ja aamupäivän aikana Pohjanmaan maakunnissa sekä Keski-Suomen maakunnan pohjoisosissa. Lunta saattaa kertyä useita senttejä tunnissa ja kokonaismääräksi saattaa muodostua 15-20 cm lumikerros paikoitellen. Päivän aikana voimistuva tuuli vaikeuttaa ajokeliä entisestään. Ajokeli onkin erittäin huono päivän mittaan.

Yllä on GFS-mallin sade-animaatio perjantai-iltapäivään saakka (animaation saa isommaksi sitä klikkaamalla). Kuten tästä malliajosta nähdään, sade on aluksi silkkaa vettä maan etelä-osassa. Matalapaineen pohjoispuolella kylmää ilmaa virtaa pohjoisesta, joka pitää lämpötilat tarpeeksi alhaalla, että märkää lunta tulee etenkin maan keskivaiheilla aamun ja iltapäivän aikana. Iltaa kohti matalapaineen liikkuessa kaakkoon kylmää ilmaa virtaa myös etelämmäksi. Tuolloin sade muuttuu paikoin lumeksi ja rännäksi etelärannikkoa myöten. Lumikertymät ovat tosin jäämässä etelässä alhaisempiin lukemiin. Kuitenkin muutamia senttejä voi etelärannikon tuntumaankin jäädä maahan. Perjantain vastaisena yönä tienpinnat jäätyvät helposti, joten aamuliikenteessä tulee olla varovainen.

Yllä on GFS-mallin arviota lumisateiden vaikutuksesta. Kyseessä ei ole varsinainen lumen syvyys, mutta karkeasti ottaen sitä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen (riippuu mm. onko kyseessä pakkaslunta vaiko märkää lunta jne.). Suurimmat lumikertymät osuisivat siis maan keskiosiin.

Merellä kovaa myrskyä

Matalapaine voimistaa tuulia kaikilla merialueilla, erityisesti Selkämerellä. Painegradientti (ilmanpaineen samanarvonkäyrien tiheys) on suurimmillaan matalapaineen takaosissa liikesuuntaan nähden. Näillä paikkeilla esiintyykin kovimmat tuulet.

Tuuli yltyy myrskylukemiin todennäköisesti jo aamun aikana. Numeeristen mallien välillä on viime ajoissa ollut tarjolla 22-29 m/s keskituulia Selkämerelle. Tilanteen muuttaa mielenkiintoisaksi lämmin meri ja matalapaineen reitti. Lämmin meri voi tähän aikaan vuodesta yllättää monellakin tapaa ja voimistaa painegradienttia länsirannikon läheisyydessä. missä okluusion häntä sijaitsee. Onkin syytä seurata tilannetta tarkoin torstain aikana. Vaikka todennäköisimmin keskituulet jäävät merellä ylimmillään 24-26 m/s luokkaan, ei muutamille asemille paukahtava 27-28 m/s keskituuli olisi mikään hirvittävä yllätys. Lusikkansa soppaan saattaa iskeä ns. isallobaarinen ageostrofinen tuuli, joka on seurausta pienellä alueella tapahtuvista suurista ilmanpaineen laskuista ja nousuista. Vaikka tämän isallobaarisen tuulen suunta ei ole sieltä suosiollisemmasta päästä, voi sillä paikoin olla vaikutusta maan lounaisosissa tuulia voimistavana tekijänä.

Maalla puuskamaksimit vielä pieni arvoitus

Maa-alueilla puuskien ennustamisessa on myös epävarmuuksia. Numeeristen mallien perusteella voimakkain alatroposfäärin suihkuvirtaus melkolailla osuu yksiin matalapaineen jälkipuolella olevan okluusiorintaman hännän kanssa.

Yllä on GFS-mallin tulkinta korkeimmasta tuulen nopeudesta alimmassa n. 1,5 km kerroksessa myöhään torstai-iltana. Voimakas alatroposfäärin suihkuvirtaus puhaltaa hieman yli kilometrin korkeudella ja sen yhteydessä tuulen nopeudet ovat mallista riippuen 25-32 m/s. Tuulituhojen kannalta tuleekin selvittää, missä määrin ylempien kerrosten tuulia pystyy sekoittumaan maanpintaan saakka.

Kuvassa on malliennuste Lahteen samalle ajanhetkelle kuin edeltävässä kuvassa. Menemättä liikaa yksityiskohtiin voidaan nähdä oikeassa reunassa olevista tuulinuolista, että kovimmat tuulet sijaitsevat noin 900-800 hPa korkeudella eli karkeasti ottaen 1000-2000 metrin korkeudella. Vihreä kastepisteen käyrä ja punainen lämpötilan käyrä ovat hyvin lähekkäin yli 6 km saakka. Tämä tarkoittaa hyvin kosteaa, pilvistä ja satavaa säätä, joka ei suosi suuria liikemäärän pystymuutoksia. Niinpä 1000-2000 metrin korkeudella olevat tuulet eivät pääse kunnolla sekoittumaan stabiilin ilman vuoksi pintaan saakka.

Osa numeerisista malleista on tosin ennakoinut, että alatroposfäärin suihkuvirtaus vaikuttaisi välillä alueella, joka olisi suosiollisempi ilman sekoittumiselle ja täten kovemmille puuskille. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan puuskat ovat maan eteläosissa ylimmillään noin 20 m/s. Kuitenkin länsirannikolla ja maan lounaisosissa sekä muualla suurten vesistöjen läheisyydessä puuskat saattavat yltää parhaimmillaan 25 m/s luokkaan. Mikäli näin käy, ovat tuulivahingot jo selviö. Maa ei luonnollisesti ole vielä roudassa ja osassa puista on vielä lehdet tallella. Lisäksi kesän rajuilmojen heikentämiä puita esiintyy vielä paikkapaikoin, joten nämä olosuhteet huomioon ottaen, tuulivahinkoja tulee ainakin paikoin esiintymään. Sähkökatkoksiin tuleekin varautua Kokkola-Jyväskylä-Savonlinna-linjan eteläpuolella.

Kovimmat tuulet maa-alueilla osuvat lännessä iltapäivään ja alkuiltaan, maan eteläosissa iltaan ja yöhön. Perjantaina aamulla kovimmat tuulet ovat jo Suomen rajojen ulkopuolella. Päivitän tilannetta mahdollisuuksien mukaan twitteriin torstain aikana.

Eli tuulivahingoilta tuskin vältytään kokonaan torstaina. Lämpimän meren vaikutus painegradienttiin matalapaineen jälkipuolella saattaa voimistaa tuulia ennakoitua kovemmiksi. Lisäksi on olemassa pieniä viitteitä matalan konvektion mahdollisuudesta maan lounaisosissa lähinnä rannikon läheisyydessä. Paikalliset, voimakkaat kuurot voivat helpostikin lisätä tuulituhojen riskiä näillä alueilla. Laajemmalla alueella on seurattava missä määrin tuulisin alue pysyy tai ei pysy okluusiorintaman suojissa. Kaiken kaikkiaan melko voimakkaasta syysmyrskystä on kyse. Vaikka laajemmalti maa-alueilla ei vielä ole selkeitä viitteitä pahemmasta tuulituhojen riskistä, on epävarmuustekijöiden takia niihin kuitenkin varauduttava.