Kuumaa, kosteaa ja ukkosia

Kesä alkaa ”huipentua”. Viime kesää kopioiden ilmavirtaukset ovat jälleen kääntyneet puhaltamaan kaakosta, josta meille on virtaamassa varsin lämmintä sekä kosteaa ilmaa. Tämä tietää luonnollisesti myös ukkosia jossain vaiheessa.

Lämpöä jatkunut pitkään

Kesäkuu oli harvinaisen lämmin ja meno on jatkunut samoilla raiteilla myös heinäkuussa. Vaikka ennätyksiä ei vielä uhata, niin silti heinäkuu on tähän mennessä ollut Suomessa reilut kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Vielä ollaan kuitenkin jäljessä esimerkiksi viime kesän heinäkuun lukemista, mutta kun ensi viikkokin näyttää lämpimältä, niin kyllä tästä heinäkuusta muotoutuu selvästi tavanomaista lämpimämpi.

Tukalat yöt tulevat

Suomeen on parhaillaan virtaamassa eteläkaakosta kuumaa ja varsin kosteaa ilmaa. Näiden yhdistelmä varmistaa sen, että tuulettimille on jälleen öisin käyttöä useassa kotitaloudessa. Paikoin koetaan ”trooppisia öitä” eli lämpötila ei laske alle +20 asteen. Kaikkein lämpimintä on etelässä ja idässä. Rintamavyöhyke halkoo maata Pohjanmaan maakuntien yli länsirannikolta kohti koillista. Lappiin kaikkein kuumin ilma ei missään vaiheessa yllä, mutta kyllä Lapissakin lämpenee viikonlopun mittaan.

Alimman 500 metrin kosteuden määrä WRF-mallin näkemänä.

Lämmön ja kosteuden yhdistelmä eli ekvivalentti potentiaalilämpötila noin 1,5 km korkeudella.

Ukkosia piisaa

Vielä viime viikolla ennusteet näyttivät näille päiville pelottavia asetelmia ukkosten kannalta. Joissakin ennusteissa Astakin olisi jäänyt kakkoseksi. Ennusteet ovat tuttuun tapaan tullut takaisin maanpinnalle, mutta silti seuraavina päivinä on potentiaalia tämän kesän voimakkaimmille ukkosille.

Nyt keskiviikon ja torstain välisenä yönä on aivan maan eteläosassa pienet mahdollisuudet ns. kohokonvektiolle. Kuitenkin useiden säämallien perusteella ukkonen on todennäköisempää nyt yöllä maan lounaisosassa, jossa saattaa liikkua mahdollinen mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä länsirannikkoa pitkin kohti pohjoista/koillista. Keskiviikko-illan tutka- ja satelliittihavaintojen perusteella tietokonemallit eivät näyttäisi kuitenkaan olevan aivan perillä todellisuuden kanssa, joten yön ukkostilanne on vielä pienoinen arvoitus.

Tämä epävarmuus heijastuu myös torstai-iltapäivän ukkosennusteeseen maan länsiosasta kohti Kainuuta. Silti torstain tilanteessa on suurten energiamäärien vuoksi potentiaalia voimakkaalle salamoinnille, hyvin runsaille sateille ja mahdollisesti myös suuriin rakeisiin ja yksittäisiin tuulituhoihin. Perjantaina ukkoset painottuvat karkeasti ottaen samoille alueille, mutta tuuliväänteiden heiketessä tilanne ei näytä aivan yhtä vaaralliselta. Lauantaina kaikki on jälleen toisin, sillä voimakkaiden ukkosten kaipaamaa tuuliväännettä näyttäisi olevan ainakin perjantaita enemmän tarjolla ja kaakosta saattaa tulla järjestäytyneempää konvektiota illalla suihkuvirtauksen säestämänä. Lauantain ukkosiin saattaakin liittyä vaaraa aiheuttavia ukkospuuskia. Tilannetta täytyy tosin seurata vielä lähipäivinä.

Tarkempia ukkosennusteita voi lueskella www.myrskyvaroitus.com -sivustolla.

Poikkeuksellinen heinäkuun helle

Heinäkuun alkupuoliskolla koettiin poikkeuksellinen hellejakso ja saattaa olla, että korkein koskaan Suomessa mitattu kuukauden keskilämpötila toteutuu kuun vaihtuessa. Sitä ennen on syytä seurata torstaina-perjantaina syntyvää matalapainetta.

Hellekausi alkoi käytännössä jo kesäkuun loppupuolella, mutta ensimmäinen kuumempi aalto alkoi heinäkuun kolmannesta päivästä lähtien. Ylimmillään noin +30 asteen helteitä mitattiin useana päivänä ja kyyti muuttui hurjemmaksi kuun 11. päivä kun erittäin kuumaa ilmamassaa virtasi etelästä. Jakson korkein lämpötila mitattiin 13.7. Hämeenlinnassa +34,2 astetta. Tämä on Suomen varmennettujen havaintojen kolmanneksi korkein lämpötila Turun +35,9 (1914) ja Lieksan +35,6 (1934) jälkeen.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Yli +30 asteen lämpötiloja mitattiin putkeen kuutena päivänä Puumalassa, Lahdessa ja Kouvolan asemilla. Vuonna 1972 yli +30 astetta mitattiin paikoin maan pohjoisosissa jopa seitsemänä päivänä putkeen. Kuluneen heinäkuun aikana on ainakin Lahdessa, Puumalassa ja Kouvolassa (mahdollisesti myös Heinolassa) mitattu hellettä 19 päivänä 20:stä (ainoastaan kuun toinen päivä jäätiin alle hellerajan). Suurin hellepäivien lukumäärä yhden kuukauden aikana koettiin merellä Utössä vuonna 2002, jolloin elokuussa hellettä mitattiin 24 päivänä. Maa-asemista kärkisijaan vaaditaan tällä hetkellä 23 hellepäivää. Eli mikäli edellä mainituilla asemilla mitataan hellettä ensi viikon lauantaihin mennessä ainakin neljänä päivänä, on kyseessä ennätys.

Tänä kesänä hellepäiviä on kertynyt Kouvolassa jo 30. Piikkiön vuoden 1959 kesän hellepäivien ennätykseen Kouvola tarvitsee enää 11 hellepäivää.

Kuumien päivälämpötilojen lisäksi helteestä teki tukalan trooppiset yöt. Korkein yölämpötila mitattiin 14.7. Rantasalmen Rukkasluodolla +24,0 astetta. Jos järvi- ja meriasemia ei lasketa, lämpimin yö oli Helsingin Kumpulassa +23,4 astetta. Kyseiset yölämpötilat ovat aivan Suomen mittaushistorian kärkipäätä.

Vuorokauden keskilämpötilat olivat myös hyvin korkeita. Puumalan Kirkonkylässä 13.7.2010 vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +27,9 astetta. Tämä on korkein keskilämpötila Suomessa vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna.

Tällä hetkellä suuri mielenkiinto kohdistuu heinäkuun keskilämpötilaan. Heinäkuun 19. päivään mennessä keskilämpötila on ollut korkein vuodesta 1961 tarkasteltuna maan etelä- ja keskiosissa aina Kauhavan, Jyväskylän ja Mikkelin korkeudelle saakka. Korkein Suomessa mitattu kuukauden keskilämpötila oli vuonna 1925 Lappeenrannassa +22,1 astetta. Tällä hetkellä 15 aseman kuluvan heinäkuun keskilämpötila on tätä Lappeenrannan lukemaa korkeampi. Puumalassa 1.-19. päivien keskilämpötila on jopa +23,3 astetta. On siis täysin mahdollista, että Suomen mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila saadaan ennätysten kirjoihin kuun vaihtuessa.

Helsinkiläisille vielä kerrottakoon, että Kaisaniemen havaintoasemalla mitattiin yli +30 astetta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1983.

Katsotaan vielä hieman tarkemmin syitä tähän poikkeukselliseen hellejaksoon. Alla on heinäkuun ensimmäisten 19 päivän poikkeamia pitkän ajan keskiarvosta. Ensimmäisenä on ilmamassan lämpötilan poikkeama.

Lähde: NCEP/NOAA

Ilmamassa on kuun 19. ensimmäisenä päivänä ollut maan etelä- ja itäosissa +4…+5 astetta tavanomaista korkeampi. Tavanomaista lämpimämpi ilmamassa on vallinnut suuressa osassa Keski- ja Pohjois-Eurooppaa. Ainoastaan Kaakkois-Euroopassa ilmamassa on ollut tavanomaista viileämpää.

Lähde: NCEP/NOAA

Ilmanpaine on myös ollut Suomessa tavanomaista korkeampi: maan etelä- ja keskiosissa poikkeama noin +3..+5 hPa. Kuvasta nähdään kuinka suurin poikkeama löytyy Suomen itäpuolelta, jossa on ollut selvästi keskimääräistä korkeampi ilmanpaine. Tämä on mahdollistanut etelästä puhaltavat tuulet Suomeen, sillä pohjoisella pallonpuoliskolla korkeapaine on tuulen kulkusuuntaan nähden oikealla puolella. Erittäin lämmin ilmamassa ja selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine selittävät tämän hyvin kuuman hellejakson.

Heinäkuun alkupuolisko on siis jo ollut poikkeuksellisen kuuma. Viimeiset kymmenisen päivää määrää sen, onko se ennätyksellinen. Siinäpä vasta pulma, sillä tällä hetkellä ennustettavuus on hyvin heikkoa edes viikonloppua ajatellen. Ongelman luo torstaina-perjantaina Suomen pohjoisosien yli koilliseen liikkuva voimakas matalapaine. Tietokonemalleissa on vielä suuria eroavaisuuksia tuon matalapaineen ajoituksen ja voimakkuuden suhteen. Joissakin skenaarioissa tuulet yltyvät vaarallisen voimakkaiksi etenkin maan pohjoisosissa. Matalapaine nostattaa itäpuolella etelästä lämmintä ilmamassaa ja niinpä torstaina lähennellään maan kaakkoisosissa jälleen +30 astetta. Lämpimään ilmamassaan saattaa liittyä voimakkaitakin ukkosia maan keskiosissa, mutta näiden ennustaminen vielä tässä vaiheessa on hyvin vaikeaa.

Kun matalapaine lopulta siirtyy Suomen koillispuolelle, se on tuonut maan pohjoisosiin viileämpää ilmamassaa. Kylmä rintama on kuitenkin pysähtymässä maan eteläosien tuntumaan ja tälle alueelle syntyykin varsin suuri lämpötilaero pohjoisen ja etelän välillä. Rintaman pohjoispuolella lämpötilat ovat +20 asteen tienoilla tai sen alle ja rintaman eteläpuolella on erittäin kuumaa ilmamassaa, jossa päivisin päästään yli +30 asteen. Suuri kysymys kuuluukin, pääseekö tuo kuuma ilmamassa maan eteläosiin vai ei. Alla on GFS mallin ilmamassan (850 hPa) lämpötilan ennuste lauantaille. Siitä huomataan hyvin suuri ilmamassojen ero, jopa 15 astetta.

Voi siis olla, että maan eteläosat jäävät viileän ilmamassan puolelle. Mikäli kuuma ilmamassa yltää maan eteläosiin, on ennätyksellinen heinäkuu lähes varma. Sekä Yhdysvaltalaisen GFS:n kuin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen mallin parviajoissa on hyvin suuri haitari lämpötiloissa. GFS on tosin lämpimämmällä kannalla keskiarvon puolesta kuin Euroopan keskuksen parviajot.

Jos tarkastellaan pidemmälle keskipitkiä ja pitkiä ennusteita, ei lomaa odottavilla näyttäisi olevan liiemmälti syytä huoleen. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennuste ennakoi seuraaville viikoille ainakin maan etelä- ja keskiosiin tavanomaista lämpimämpää säätä. Lämpötilapoikkeama olisi noin +1..+3 astetta. Lappiin ei ole selvempää signaalia suuntaan tai toiseen. Tuorein ECMWF:n vuodenaikaisennuste ennakoi, että elokuu-lokakuu ajanjakson keskilämpötila on 70-90 % todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi poikkeaman ollessa todennäköisimmin +0,5..+2 astetta tavanomaista korkeampi. ECMWF, Britannian ja Ranskan mallien kombinaatio niin ikään ennakoi alkusyksystä selvästi tavanomaista lämpimämpää poikkeaman ollessa Lappia lukuunottamatta +1..+2 astetta. Yhdysvaltain vuodenaikaisennuste on selvästi pessimistisempi sillä se ei anna Suomeen juurikaan signaalia suuntaan tai toiseen.

Torstain-perjantain matalapaine saattaa vaatia uuden blogipäivityksen lähipäivinä ja lisäksi on syytä seurata mikäli viikonvaihteessa/ensi viikolla kaakosta virtaisi etelään jälleen hyvin lämmintä ilmamassaa.