Arkisto

Posts Tagged ‘taifuuni’

Supertaifuuni Haiyan

Suomen myrskyt kalpenevat Haiyanin rinnalla

Mittasuhteet maailman voimakkaimpien hirmumyrskyjen ja kotimaisten myrskymatalapaineiden välillä ovat hieman erilaiset. Tänään kävin ulkona kävelyllä ja arvioisin, että kovimmat puuskat olivat Helsingissä noin 15-20 m/s luokkaa. Siinä on aikuisella pieniä vaikeuksia pysyä täysin tolpillaan kahdella jalalla ilman varautumista. Kun puuskat yltyvät 30 m/s luokkaan, on pystyssä pysyminen jo hyvin hankalaa. Voi vai kuvitella minkälaista olisi ollut olla supertaifuuni Haiyanin pilvivallin alla, kun puuskat todennäköisesti puhalsivat 70..80..90 tai jopa 100 m/s.

Annetaan tälle Filippiinien myrskylle hieman lisää perspektiiviä: Tapani-myrsky pari vuotta sitten puhalsi läntisillä merialueilla 10 minuutin keskituulen nopeudeksi noin 29 m/s ja oli puuskissa merellä 36 m/s. Supertaifuuni Haiyan riehui Filippiinien itäpuolella torstaina 7. marraskuuta ja sen minuutin keskituulen nopeudeksi arvioitiin 87 m/s ja puuskissa 105 m/s. Jos minuutin keskituulen nopeus muutetaan meikäläisittäin tutummaksi 10 minuutin keskituulen nopeudeksi, saadaan lukemaksi noin 76 m/s. Eli kuvittele, että jos kykenisit ajamaan autolla Saksan autobahnilla noin 300 km/h, ja sitten avaisit ikkunan ja tyrkkäisit pääsi ulos. Siinä saisi jotain osviittaa minkälaisella puhurilla hirmumyrsky puhalsi ennen rantautumistaan Filippiineille. Näillä lukemilla Haiyan pääsee tunnetun historian raskaaseen sarjaan (alustavat arviot):

  • Tunnetun historian voimmakkain hirmumyrsky rantautumishetkellä
  • Yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä (voimakkaimmalla hetkellä)
  • Filippiinien historian kallein luonnonkatastrofi (ensimmäiset taloudelliset arviot)

Kaunotar ja hirviö

Haiayn oli satelliittikuvissa lähes täydellinen, meteorologisesta näkökulmasta äärimmäisen kaunis hirmumyrsky, mutta todellisuudessa varsinainen hirviö.

Satelliittikuvien vertailu hurrikaani Katrinan ja supertaifuuni Haiyanin välillä. Kuvassa on infrapunakanava ja värit kuvaavat pilvien lämpötilaa (mitä korkeammalle ne ulottuvat, sitä kylmempiä). Kuva: https://twitter.com/WeatherDecTech

Satelliittikuvien vertailu hurrikaani Katrinan ja supertaifuuni Haiyanin välillä. Kuvassa on infrapunakanava ja värit kuvaavat pilvien yläosien lämpötilaa – mitä korkeammalle pilvet ulottuvat, sitä kylmempiä ne ovat kuvassa. Kuva: https://twitter.com/WeatherDecTech

Yllä olevasta vertailusta nähdään, kuinka massiivinen Haiyania ympäröivä voimakkaiden ukkoskuurojen alue oli. Myrsky oli saanut luoduksi oikein kunnon muurin suojatakseen itseään kuivemmalta ilmalta tai tuuliväänteiltä, jotka olisivat voineet sotkea myrskyn rytmiä. Yleensä tuota satelliittikuvan harmaata värisävyä näkee voimistuvissa hirmumyrskyissä ajoittain pienellä alueella. Haiyan sen sijaan piti sitä yllä tunteja ja taas tunteja.

Tutkakuva kun Haiyan moukaroi Teclebanin kaupunkia. Kuva: Wunderblog / Climatex.ph

Tutkakuva ajalta, kun Haiyan moukaroi Taclobanin kaupunkia. Kuva: Wunderblog / Climatex.ph

Hirmumyrskyjen vaarallisin osa tuulten kannalta on aina sen liikesuuntaan nähden oikea reuna, koska siinä myrskytuulet ja itse myrskyn etenemisnopeus lasketaan yhteen. Yllä on tutkakuva myrskystä kun se rantautui Leyten saarelle. Kuvasta ilmenee hyvin myrskyn tyyni, sateeton silmä. Haiyan on kuvassa ollut liikkeellä oikealta vasemmalle, joten liikesuuntaan nähden oikeanpuoleinen reuna on kuvan yläosassa. Haiyanin voimakkaimmat tuulet siis osuivat tämän silmää ympäröivän pilvivallin pohjoisreunaan, jonka alle myös 200 000 asukkaan Taclobanin kaupunki jäi. Kaikkein suurin meriveden nousu osuu myös tälle samalle vyöhykkeelle. Suurin osa uutisista on keskittynyt juuri Taclobanin kaupunkiin, mutta myrsky rantautui muihin pienempiin saariin tätäkin ennen, joten mahdollisesti kaikkein pahimmat tuhojäljet ovat vielä näkemättä.

Tuuliarviot ovat vain arvioita

Supertaifuuni Haiyanin tuulen nopeuksia ei juuri mittareilla voida mitata. Nopea vilkaisu kotimaisen meteorologisten antureiden valmistajan Vaisalan sivuille näytti, että tuulimittareiden yläraja mittauksissa oli 60-75 m/s luokkaa. Niinpä Haiyanin arvioidut tuulen nopeudet olisivat todennäköisesti kyykyttäneet näitä mittareita. Vaikka itse anturit olisivatkin voineet tuulia mitata, suurimmaksi ongelmaksi yleensä muodostuu itse anturien kiinnitys.

Erilaisten mastojen tai tolppien päällä nämä anturit olisivat todennäköisesti irronneet kiinnikkeistään jo huomattavasti heikommissa tuulen nopeuksissa. Näin ollen maailman voimakkaimpien hirmumyrskyjen todelliset tuulet jäävät lähes aina mysteeriksi. Näin kävi esimerkiksi hurrikaani Camillen kohdalla Yhdysvaltain rannikolla vuonna 1969. Camille on ollut luotettavimpien tietojen mukaan tiettävästi voimakkain hirmumyrsky rantautumishetkellään missään päin maailmaa – siis aikana ennen Haiyania. Camillen on arvioitu puhaltaneen rantautuessaan 190 mph…306 km/h…85 m/s. Tuulimittarit menivät kuitenkin Camillen tapauksessa rannikon läheisyydessä rikki, joten tarkkaa mittausta tuulista ei saatu. Sama kävi 5. kategorian hurrikaani Andrew’n kanssa Yhdysvalloissa vuonna 1992.

Miten tuulen nopeudet sitten arvioidaan, jos tuulimittarit eivät myrskyissä kestä? Arviot perustuvat joko satelliittikuviin tai ns. ”hurricane hunters” -lentoihin. Jälkimmäisessä tapauksessa lennetään myrskyn silmään erikoisvalmisteisella lentokoneella. Myrskyn eri osissa pudotetaan antureita, jotka mittaavat erilaisia suureita tuulen nopeudesta ilmanpaineeseen. Näitä datoja hyödynnetään mm. sääennustusmalleissa, jotta mallilla olisi mahdollisimman tarkka tieto myrskyn rakenteesta ja voimakkuudesta. Suurin osa maailman ”myrskylennoista” tehdään nykyään Yhdysvaltain toimesta lähinnä Pohjois-Atlantilla sekä Tyynenmeren itäosassa lähellä Meksikoa ja USA:a riehuvissa myrskyissä.

Satelliittikuvilla voidaan arvioida tuulen nopeuksia hirmumyrskyissä, jotka ovat kauempana merellä tai alueilla, joissa ei ole tarvittavaa lentokalustoa tai osaamista. Tietääkseni Tyynenmeren länsiosassa ei nykyään harrasteta myrskylentoja, joten tuulen nopeudet arvioidaan satelliittikuvien avulla. Ehkä tunnetuin tapa on ns. Dvorak-menetelmä. Siinä arvioidaan myrskyn rakennetta kuvien avulla eli onko myrskyllä minkälainen yläpilvipeite tai ympäröivä ukkoskuurojen ”syöttönauha” kohti myrskyn keskusta.

Voimakkaammissa tapauksissa arvioidaan satelliittikuvien infrapunakanavista saatavia lämpötilamittauksia myrskyn eri osista. Tällöin verrataan hirmumyrskyn silmän ja ympäröivän pilvivallin yläosien lämpötilaeroa. Silmässähän ilma on laskevassa liikkeessä ja varsin lämmintä kun taas vieressä pilvivallin voimakkaat ukkoskuurot yltävät jopa kylmään stratosfääriin saakka. Mitä suurempi lämpötilaero, sitä suurempi Dvorak-indeksin arvo ja täten myös voimakkaampi hirmumyrsky. Mainittakoon, että Haiyan saavutti Dvorak-asteikon korkeimman lukeman, 8.0. Arvon antaneen meteorologin kommenteissa olikin mainittu, että perinteistä Dvorak-menetelmää ei enää voida soveltaa Haiyan hirmumyrskyssä. Satelliiteista saadut arviot korreloivat lentokonemittausten kanssa, mutta ne eivät ole tarkkoja mittauksia vaan arvioita kun muita tietoja ei ole saatavilla.

Myrskyä siis arvioitiin satelliittien avulla päiviä etukäteen ja siitä myös varoitettiin voimakkain sanoin kun yksityiskohdat alkoivat selvitä. Mielenkiintoista oli kuitenkin jälleen huomata, että kun alle vuorokausi myrskyn iskemisen jälkeen puhuttiin vain kahdesta tai neljästä kuolleesta, olivat jotkin ulkomaiset tahot jo syyttämässä ennusteita aivan liioitelluiksi. Siirrytäämpä hetkeksi hieman sivuraiteille..

Varoitusten rikkinäinen puhelin ja ennusteiden verifiointi

Nykypäivänä tuntuu olevan melko tyypillistä, että myrskyennusteet ovat pielessä, jos merkittäviä vahinkoja ei ilmene. Esimerkiksi Intiaa taannoin uhannut erittäin voimakas hirmumyrsky  Phailin sai aikaan massiiviset, yli 500 000 ihmisen evakuoinnit, joista uutisoitiin päivien ajan ympäri maailmaa. Sitten kun myrsky iski eikä alueelta kantautunut kummoisia uutisia menehtyneistä (”vain” 45 lopulta kuoli), oli ajoittain aistittavissa mielipiteitä, että etukäteen annetut varoitukset olivat yliampuvia.

Hieman samaa oli nähtävissä loka-marraskuun taitteessa meillä Suomessa. Brittein saarilla, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa useita ihmishenkiä vaatinut myrsky oli matkalla Suomeen, joskin selvästi heikenneenä. Myrskystä annettiin varoitus merialueille sekä alimman tason tuulivaroitus aivan etelärannikolle 20 m/s puuskista. Kuinka ollakaan, aivan etelärannikolla ylletiin 20 m/s myrskypuuskien tuntumaan ja ennustetun kaltaisia vain vähäisiä myrskyvahinkoja esiintyi. Mutta koska median etukäteen hypettämää Tanskan kaltaista hypermyrskyä ei meillä ollutkaan, alettiin jälleen epäsuoraan tai suoraan etsiä meteorologeista syyllisiä yliampuviin ennusteisiin (joita siis lähinnä media itse oli lietsonut).

Vaarallisissa säätilanteissa kaiken A ja O on, että selkeä viesti saataisiin nopeasti ja muuttumattomana viranomaisilta suurelle yleisölle, eikä rikkinäisen puhelimen kautta. On kuitenkin todettava, että vastuullisiakin tahoja löytyy Suomen mediasta, mutta media-alan kiristyvä kilpailu ei tulevaisuuden osalta näytä tässä asiassa kovin ruusuiselta. Ja ilman muuta myös viranomaispuolella on kommunikoinnissa luonnollisesti petrattavaa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että kaikki toimisivat näissä asioissa ympäri maailmaa vastuullisesti yhteisen hyvän vuoksi.

Merkittävät vahingot

Palataan takaisin Haiyan -hirmumyrskyyn. Lopulliset vahingot ja kuolleiden määrä selviävät todennäköisesti vasta viikkojen päästä. Haiyan rantautui monta kertaa eri puolille Filippiinien saariryhmää. Kaikkein uloimpiin saariin, jotka olivat kovimman linkouksen alla, ei tiettävästi ole vielä saatu yhteyttä. Trooppisten hirmumyrskyjen suurin uhka liittyy veteen. Jopa heikotkin trooppiset hirmumyrskyt voivat aiheuttaa paljon haittaa. Hurrikaani Jeanne (2004) oli suurimman osan ajasta ”vain” trooppinen myrsky (ei hirmumyrsky) kun se ohitti Hispaniolan saaren Karibialla. Silti se toi mukanaan päiviä kestäneitä rankkasateita, joita seuranneissa muta- ja maanvöyrymissä sekä tulvissa menehtyi 3000 ihmistä Haitissa.

Rankkasateiden lisäksi meriveden nousu on ehkä suurin uhka kaikkein voimakkaimmissa hirmumyrskyissä. Alhainen ilmanpaine ja voimakas tuuli voi nostaa merivettä useita metrejä tavanomaista korkeammalle, joilloin rantakaistaleet tuhoutuvat lähes tyystin. Tiettävästi Haiyan puski edellään juuri tällaisen valtaisan, jopa viisi metriä korkean vesimassan Filippiinien rannikolle ja seurauksista aletaan saada nyt hiljalleen tietoa.

”Kumma kyllä” hirmumyrskyn tuuli ei yleensä ole se kaikkein vaarallisin myrskyn osatekijä vaikutusten suhteen. Tuulet heikkenevät nopeasti maa-alueiden kitkan vuoksi, ja tyypillisesti tuuli aiheuttaa vain jonkin verran taloudellisia vahinkoja ja muutamia kuolonuhreja kaatuvien puiden vuoksi. Silti Haiyan edusti sitä kovinta luokkaa mitä hirmumyrskyissä voidaan tuulten osalta maa-alueilla kokea. Tuulen nopeus oli merellä arviolta lähes 90 m/s mikä maa-alueilla tarkoittaa kitkan hidastavan vaikutuksen vuoksi noin 70 m/s lukemaa (puuskissa enemmän). Tämä kuitenkin tarkoittaa EF-3 tai EF-4 luokan tornadoa, joka pauhaa laajalla alueella useiden kymmenien minuuttien ajan. Niinpä aivan Haiyanin silmän ympärillä tuulituhot ovat voineet olla merkittäviä ja ne ovat itsessään voineet aiheuttaa monien ihmisten kuoleman.

Haiyan on nyt selvästi heikentynyt muun muassa viilenneen meriveden sekä voimistuneiden ylätroposfäärin tuulien vuoksi. Niinpä siinä ei ole enää lähellekään samaa voimaa rantautuessaan Vietnamiin maanantain vastaisena yönä. Silti kuten aiemmin todettiin, vaaralliset rankkasateet eivät aina vaadi erittäin voimakasta hirmumyrskyä aiheuttaakseen mittavia vahinkoja.

Lisätietoa Haiyan-hirmumyrskystä (ja muista säätapahtumista maailmalla) saa loistavasta Jeff Mastersin Wunderblog- sääblogista, johon osa tämänkin jutun taustoista perustuu.

Mainokset

Kolme trooppista amigoa

On se aika vuodesta kun pohjoisen pallonpuoliskon trooppiset (hirmu)myrskyt uhkaavat maa-alueita toden teolla. Parhaillaan maailmalla pörrää kolme trooppista systeemiä, yksi Pohjois-Atlantilla ja kaksi muuta ei-niin-tyynen Tyynenmeren länsiosassa. Jokainen näistä saattaa aiheuttaa mittavia vahinkoja lähipäivien aikana.

Trooppinen myrsky Isaac

Pohjois-Atlantilla on tänä kesänä esiintynyt jo 10 nimettyä trooppista myrskyä. Keskiarvojen mukaan kauden kymmenes nimetty myrsky syntyy yleensä vasta lokakuun loppupuolella, eli nyt ollaan ”tyypillistä” hurrikaanikautta lähes kaksi kuukautta etuajassa. Toistaiseksi Pohjois-Atlantin myrskyt eivät ole saaneet aikaan erityisen mittavia vahinkoja, mutta Isaac-myrsky saattaa olla eri maata.

Kuva: NOAA

Isaac on taistellut kuivaa ilmaa ja suurta kokoaan vastaan jo usean päivän ajan. Se on parhaillaan Kuuban koillisreunalla rannikon tuntumassa. Haitiin se on pudottanut jo suuret määrät kaatosadetta, eikä satelliittikuvien mukaan tuo ole vieläkään ohi. Niinpä voi olla, että viikonvaihteessa alueelta saattaa kuulua huonoja uutisia, sillä vielä noin 400 000 ihmistä elää väliaikaisissa majoituksisa (teltoissa yms.) muutaman vuoden takaisen maanjäristyksen jäljiltä.

Isaac ei satelliittikuvassa näytä tällä hetkellä kovin vakuuttavalta. Haitin ja Kuuban vuoristot ovat riepotelleet myrskyn rakennetta eikä se ole vielä saanut itseään kunnolla kasaan. Nyt myrskyn ”ydin” on matkaamassa luoteeseen Kuuban pohjoisrannikkoa viistäen.

Kuva: NOAA/NHC

Ennusteen mukaan Isaac on siis viistämässä Kuuban rannikkoa pitkin sunnuntain aikana ja paljon riippuu siitä, että kuinka lähellä sen ydin on saarea. Mikäli myrskyn keskus pääsee irtaantumaan Kuuban vuoristoisesta saaresta etäämmälle, on se saapumassa voimistumisen kannalta erittäin suosiollisten alueiden ylle.

Kuva: NOAA/AOML

Kuuban ja Floridan välillä TCHP (Tropical Cyclone Heat Potential) on korkeissa lukemissa. Korkeat arvot saadaan mikäli erittäin lämmintä merivettä ulottuu tarpeeksi syvälle. Tyypillisesti yli 50 kJ/cm² arvot saattavat johtaa äkilliseen myrskyn voimistumiseen. Isaacin täytyy kuitenkin ensin saada rakenteensa kuntoon, ennen kuin se pystyy hyödyntämään tätä potentiaalia. Tällä hetkellä ennusteet ovat viemässä myrskyn Florida Keys-saariryhmän läpi Meksikonlahdelle, jossa todennäköisin rantautumispaikka on Floridan luoteisosassa Pensacolan ja Panama Cityn välissä. Paras arvio on, että myrsky voimistuu Kuubasta irtauduttuaan hurrikaaniksi ja Meksikonlahdella kategoriaan kaksi tai kolme. Tällainen myrsky voisi saada jo aikaan merkittävämpää vahinkoa niin tuulen, myrskyvuoksen kuin sisämaan tulvien myötä.

Nyt on kulunut jo lähes seitsemän vuotta siitä kun vähintään kolmannen kategorian hurrikaani viimeksi iskeytyi Yhdysvaltain manner-alueille. Edellinen tällainen tapaus oli hurrikaani Wilma vuonna 2005, jolloin muun muassa Katrina sai aikaan kuuluisat tuhonsa. Näin pitkää odotusta ei ole ollut yli sataan vuoteen.

Taifuuni Tembin

Kuva: NOAA

Toisella puolella maapalloa taifuuni Tembin on jo aiheuttanut vahinkoa. Se osui Taiwanin eteläosaan perjantaina kolmannen kategorian taifuunina (mikäli käytetään samaa skaalaa kuin hurrikaaneissa). Sademäärät olivat huikeita. Useammalla asemalla vettä kertyi mittalaitteisiin yli 600 millimetriä vuorokaudessa. Määrä vastaa tyypillistä VUOTUISTA sademäärää Keski-Suomessa.

Kuva: NOAA

Tembin ei luovuta. Se on lähes pysähtynyt paikoilleen ja on peruuttamassa takaisin kohti Taiwania toiseen iskuun. Ennusteiden mukaan se osuu jälleen Taiwanin eteläosaan maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaan toisen kategorian taifuunina. Näin ollen Taiwanin kokema sademäärä alle viikossa tulee olemaan huikea. Taiwan on vuoristoinen saari, joten suurimpana uhkana tulee jälleen olemaan maanvöyrymät sekä tulvat.

Taifuuni Bolaven

Lähes supertaifuuni luokkaan kuuluva Bolaven on yksi syypää siihen, että taifuuni Tembin pakittaa takaisin Taiwaniin. Mikäli trooppiset myrskyt ovat tarpeeksi lähellä toisiaan (alle 1500 km), alkavat myrskyt kiertää niiden välistä keskipistettä vastapäivään. Tämä on ns. Fujiwhara-efekti. Mikäli toinen myrsky on isompi ja voimakkaampi kuin toinen, dominoi isompi myrsky ja pikkuisempi liikkuu näennäisesti enemmän. Niinpä Bolaven tempaisee Tembinin takaisin Taiwania kohti.

Bolavenissa keskituulen nopeus (minuutin keskiarvo) on nyt noin 64 m/s ja puuskissa 77 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus on noin 16 metriä eli yksittäinen aalto voi olla tuosta vielä selvästi korkeampi. Taifuunin voimalla puhaltavat tuulet ulottuvat 100-110 km myrskyn silmän ulkopuolelle. Trooppisen myrskyn voimalla puhaltavat tuulet puhaltavat puolestaan hulppeat 340 km keskustan ulkopuolella.

Kuva: NOAA

Suurimman uhan alla on Japaniin kuuluva Okinawan saari ja sen yli miljoona ihmistä. Bolavenin on ennustettu iskeytyvän saareen sunnuntain aikana. Käytännössä koko saari kokee taifuunin voimalla puhaltavia tuulia. Sademäärän on ennustettu nousevan jopa 800 mm vuorokauden aikana.

Kuva: NOAA

Yhteenveto

Paljon on siis tapahtumassa lähipäivinä trooppisten (hirmu)myrskyjen suhteen. Lisätietoa Isaacin voimistumisesta saa osoitteesta: www.nhc.noaa.gov

Lisätietoa taifuuneistamme saa osoitteesta: http://www.usno.navy.mil/JTWC/

%d bloggers like this: