Poikkeuksellinen heinäkuun helle

Heinäkuun alkupuoliskolla koettiin poikkeuksellinen hellejakso ja saattaa olla, että korkein koskaan Suomessa mitattu kuukauden keskilämpötila toteutuu kuun vaihtuessa. Sitä ennen on syytä seurata torstaina-perjantaina syntyvää matalapainetta.

Hellekausi alkoi käytännössä jo kesäkuun loppupuolella, mutta ensimmäinen kuumempi aalto alkoi heinäkuun kolmannesta päivästä lähtien. Ylimmillään noin +30 asteen helteitä mitattiin useana päivänä ja kyyti muuttui hurjemmaksi kuun 11. päivä kun erittäin kuumaa ilmamassaa virtasi etelästä. Jakson korkein lämpötila mitattiin 13.7. Hämeenlinnassa +34,2 astetta. Tämä on Suomen varmennettujen havaintojen kolmanneksi korkein lämpötila Turun +35,9 (1914) ja Lieksan +35,6 (1934) jälkeen.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Yli +30 asteen lämpötiloja mitattiin putkeen kuutena päivänä Puumalassa, Lahdessa ja Kouvolan asemilla. Vuonna 1972 yli +30 astetta mitattiin paikoin maan pohjoisosissa jopa seitsemänä päivänä putkeen. Kuluneen heinäkuun aikana on ainakin Lahdessa, Puumalassa ja Kouvolassa (mahdollisesti myös Heinolassa) mitattu hellettä 19 päivänä 20:stä (ainoastaan kuun toinen päivä jäätiin alle hellerajan). Suurin hellepäivien lukumäärä yhden kuukauden aikana koettiin merellä Utössä vuonna 2002, jolloin elokuussa hellettä mitattiin 24 päivänä. Maa-asemista kärkisijaan vaaditaan tällä hetkellä 23 hellepäivää. Eli mikäli edellä mainituilla asemilla mitataan hellettä ensi viikon lauantaihin mennessä ainakin neljänä päivänä, on kyseessä ennätys.

Tänä kesänä hellepäiviä on kertynyt Kouvolassa jo 30. Piikkiön vuoden 1959 kesän hellepäivien ennätykseen Kouvola tarvitsee enää 11 hellepäivää.

Kuumien päivälämpötilojen lisäksi helteestä teki tukalan trooppiset yöt. Korkein yölämpötila mitattiin 14.7. Rantasalmen Rukkasluodolla +24,0 astetta. Jos järvi- ja meriasemia ei lasketa, lämpimin yö oli Helsingin Kumpulassa +23,4 astetta. Kyseiset yölämpötilat ovat aivan Suomen mittaushistorian kärkipäätä.

Vuorokauden keskilämpötilat olivat myös hyvin korkeita. Puumalan Kirkonkylässä 13.7.2010 vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +27,9 astetta. Tämä on korkein keskilämpötila Suomessa vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna.

Tällä hetkellä suuri mielenkiinto kohdistuu heinäkuun keskilämpötilaan. Heinäkuun 19. päivään mennessä keskilämpötila on ollut korkein vuodesta 1961 tarkasteltuna maan etelä- ja keskiosissa aina Kauhavan, Jyväskylän ja Mikkelin korkeudelle saakka. Korkein Suomessa mitattu kuukauden keskilämpötila oli vuonna 1925 Lappeenrannassa +22,1 astetta. Tällä hetkellä 15 aseman kuluvan heinäkuun keskilämpötila on tätä Lappeenrannan lukemaa korkeampi. Puumalassa 1.-19. päivien keskilämpötila on jopa +23,3 astetta. On siis täysin mahdollista, että Suomen mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila saadaan ennätysten kirjoihin kuun vaihtuessa.

Helsinkiläisille vielä kerrottakoon, että Kaisaniemen havaintoasemalla mitattiin yli +30 astetta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1983.

Katsotaan vielä hieman tarkemmin syitä tähän poikkeukselliseen hellejaksoon. Alla on heinäkuun ensimmäisten 19 päivän poikkeamia pitkän ajan keskiarvosta. Ensimmäisenä on ilmamassan lämpötilan poikkeama.

Lähde: NCEP/NOAA

Ilmamassa on kuun 19. ensimmäisenä päivänä ollut maan etelä- ja itäosissa +4…+5 astetta tavanomaista korkeampi. Tavanomaista lämpimämpi ilmamassa on vallinnut suuressa osassa Keski- ja Pohjois-Eurooppaa. Ainoastaan Kaakkois-Euroopassa ilmamassa on ollut tavanomaista viileämpää.

Lähde: NCEP/NOAA

Ilmanpaine on myös ollut Suomessa tavanomaista korkeampi: maan etelä- ja keskiosissa poikkeama noin +3..+5 hPa. Kuvasta nähdään kuinka suurin poikkeama löytyy Suomen itäpuolelta, jossa on ollut selvästi keskimääräistä korkeampi ilmanpaine. Tämä on mahdollistanut etelästä puhaltavat tuulet Suomeen, sillä pohjoisella pallonpuoliskolla korkeapaine on tuulen kulkusuuntaan nähden oikealla puolella. Erittäin lämmin ilmamassa ja selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine selittävät tämän hyvin kuuman hellejakson.

Heinäkuun alkupuolisko on siis jo ollut poikkeuksellisen kuuma. Viimeiset kymmenisen päivää määrää sen, onko se ennätyksellinen. Siinäpä vasta pulma, sillä tällä hetkellä ennustettavuus on hyvin heikkoa edes viikonloppua ajatellen. Ongelman luo torstaina-perjantaina Suomen pohjoisosien yli koilliseen liikkuva voimakas matalapaine. Tietokonemalleissa on vielä suuria eroavaisuuksia tuon matalapaineen ajoituksen ja voimakkuuden suhteen. Joissakin skenaarioissa tuulet yltyvät vaarallisen voimakkaiksi etenkin maan pohjoisosissa. Matalapaine nostattaa itäpuolella etelästä lämmintä ilmamassaa ja niinpä torstaina lähennellään maan kaakkoisosissa jälleen +30 astetta. Lämpimään ilmamassaan saattaa liittyä voimakkaitakin ukkosia maan keskiosissa, mutta näiden ennustaminen vielä tässä vaiheessa on hyvin vaikeaa.

Kun matalapaine lopulta siirtyy Suomen koillispuolelle, se on tuonut maan pohjoisosiin viileämpää ilmamassaa. Kylmä rintama on kuitenkin pysähtymässä maan eteläosien tuntumaan ja tälle alueelle syntyykin varsin suuri lämpötilaero pohjoisen ja etelän välillä. Rintaman pohjoispuolella lämpötilat ovat +20 asteen tienoilla tai sen alle ja rintaman eteläpuolella on erittäin kuumaa ilmamassaa, jossa päivisin päästään yli +30 asteen. Suuri kysymys kuuluukin, pääseekö tuo kuuma ilmamassa maan eteläosiin vai ei. Alla on GFS mallin ilmamassan (850 hPa) lämpötilan ennuste lauantaille. Siitä huomataan hyvin suuri ilmamassojen ero, jopa 15 astetta.

Voi siis olla, että maan eteläosat jäävät viileän ilmamassan puolelle. Mikäli kuuma ilmamassa yltää maan eteläosiin, on ennätyksellinen heinäkuu lähes varma. Sekä Yhdysvaltalaisen GFS:n kuin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen mallin parviajoissa on hyvin suuri haitari lämpötiloissa. GFS on tosin lämpimämmällä kannalla keskiarvon puolesta kuin Euroopan keskuksen parviajot.

Jos tarkastellaan pidemmälle keskipitkiä ja pitkiä ennusteita, ei lomaa odottavilla näyttäisi olevan liiemmälti syytä huoleen. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennuste ennakoi seuraaville viikoille ainakin maan etelä- ja keskiosiin tavanomaista lämpimämpää säätä. Lämpötilapoikkeama olisi noin +1..+3 astetta. Lappiin ei ole selvempää signaalia suuntaan tai toiseen. Tuorein ECMWF:n vuodenaikaisennuste ennakoi, että elokuu-lokakuu ajanjakson keskilämpötila on 70-90 % todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi poikkeaman ollessa todennäköisimmin +0,5..+2 astetta tavanomaista korkeampi. ECMWF, Britannian ja Ranskan mallien kombinaatio niin ikään ennakoi alkusyksystä selvästi tavanomaista lämpimämpää poikkeaman ollessa Lappia lukuunottamatta +1..+2 astetta. Yhdysvaltain vuodenaikaisennuste on selvästi pessimistisempi sillä se ei anna Suomeen juurikaan signaalia suuntaan tai toiseen.

Torstain-perjantain matalapaine saattaa vaatia uuden blogipäivityksen lähipäivinä ja lisäksi on syytä seurata mikäli viikonvaihteessa/ensi viikolla kaakosta virtaisi etelään jälleen hyvin lämmintä ilmamassaa.

Mainokset
  1. Sami
    20/07/2010 23:59

    Kyllä se nyt siltä näyttää että saamme ainakin jyväskylän korkeudella heittää hyvästit ennätyslämpimälle heinäkuulle. Jopa 20 asteen raja tekee tiukkaa viimeisimpien ennusteiden mukaan. Jos nyt oletetaan että heinäkuusta tulee täällä n.4astetta tavanomaista lämpimämpi niin koko vuoden osalta tammi-heinäkuu jakso on ollut n.0,5 astetta keskiarvoja viileämpi. Edellisen kerran 1971-2000 keskiarvoa kylmempi vuosi on ollut jyväskylässä 1998 ja 1996. Yli 0,4 astetta kylmempää vuotta saadaan hakea aina vuodesta 1987. Todennäköisyys siis on suuri että elo-joulukuun lämpötila on sellaiset 1,0-3,0 astetta 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpiä, näin jyväskylän keskiarvoksi tulisi esim. että jokainen loppukuukausi olisi keskimäärin 2 astetta normaalia lämpimämpi sellaiset 3,5-3,6 astetta, eli samaa tasoa kuin 2001,2002,2003,2004 ja 2009. Vuosien 2005-2008 lämpötilat olivat päälle 4 astetta, leutojen talvien ansiosta.

  2. Tuomo T.
    21/07/2010 08:31

    Kiitoksia erittäin perusteellisesta päivityksestä! Ennustettu 1-2 asteen poikkeama tuleville kuukausille ei olisi mitenkään epätavallinen.

    Kun katsoo edellisiä vuosia, on ollut hyvin tavallista, että syys- ja lokakuut ovat olleet ainakin pari astetta keskimääräistä lämpimämpiä. ne ovat olleet ”niitä tavallisen lämpimiä” syksyjä. Toisin sanoen syyskuussa on ollut kesäkelejä ainakin puoleen kuuhun saakka ja lokakuussakin ensimmäiset talven enteet ovat tulleet pohjoiseen ehkä lokakuun alussa, mutta todellisuudessa vasta kuun lopulla.

    Koska merilämpötilat ovat niin lämpimiä, elokuusta tulee helpolla ainakin pari astetta 1971-2000 tasoa lämpimämpi. Jännä juttu tosiaan, miten amerikkalaisten CFS-ennuste poikkeaa niin suuresti eurooppalaisista ennusteista. Viime talvena he olivat varsin oikeassa Euroopan kylmästä talvesta, eikä kesän osaltakaan ole pahoja harhoja tullut. Esimerkiksi keväällä ECMWF ennusti, että keväästä tulee meillä melko kylmä – no, eipä tullut vaan noin asteen keskivertoja lämpimämpi!

  3. Tuomo T.
    21/07/2010 08:45

    Kuten todettu, on kyllä edelleen mahdollisuuksia, että ensi viikolla tulisi uusia helteitä. Etenkin kun tässä palasin lomalta töihin sietokyvyn rajat ovat olleet koetuksella, kun ilmastointi on ihan mitä sattuu.

  4. Tuomo T.
    21/07/2010 08:48

    Vielä viimeisenä kommenttina: jos kuukauden keskilämpötilan ennätys menee rikki yli asteella entiseen verrattuna mikä on mahdollista, se on TODELLA harvinaista, minkä Pauli voi varmaan vahvistaa. Niin on sattunut lähivuosina pari kertaa: 2006 joulukuussa ja 2007 maaliskuussa.

  5. Sami
    22/07/2010 02:21

    ECMWF:n ennustukset ovat tosiaan olleet mitä sattuu, niin kuukausi kuin vuodenaikaisennusteet. Lappeenrannassa on keskilämpötila 20.päivän jälkeen n.22,8 astetta, lappeenranta pitää myös ennätystä hallussaan(22,1). Eri ennusteissa kuun loppuun on aika paljon hajontaa joten parempi katsoa päivä kerrallaan. Eihän tätä jännitystä ole jäljellä kuin reilu viikko.

  6. Tuomo T.
    22/07/2010 08:06

    Viimeisin ennuste on erikoinen: esimerkiksi sunnuntaille ennustetaan Helsinkiin 26 astetta, Tampereelle 14! Siis kylmempi virtaus pääsisi melkein etelään asti mutta ei ihan. Olen suht hyväkuntoinen kolmekymppinen mutta ei meinaa asenne riittää näin pitkään jatkuviin kuumiin säihin! 🙂

  7. Tuomo T.
    22/07/2010 15:26

    Jahas, kyllä sitä huippulämmintä ilmaa on sitten tulossa sunnuntaista lähtien, vaikka hetki sitten vielä näytti, että niin ei käy! Kuukausiennätykset menevät siis varmuudella rikki, mutta kuinka laajalla alueella?

  8. Sami
    22/07/2010 17:53

    Sanoisinko että salpausselän korkeudelta etelään on kuukausiennätykseen hyvät mahdollisuudet, ainakin ennustukset lupaavat keskiseen suomeen viimeiseksi 10 päiväksi noin 18 astetta, ennätys vaatisi jyväskylässä sellaisen 22 asteen keskiarvon 22-31.7.
    Suomi on iso maa….etelässä ollut pitkään helteitä ja ennätyslämmintä. 22.7-23.7 väliseksi yöksi on ennustettu pohjois-lappiin +1 – +3 astetta ja sadetta joka ainakin käsivarressa voi ajoittain muuttua rännäksi! Kuinkahan usein suomessa sataa räntää heinäkuussa?, ei heti tule mieleen, elokuun loppupuolelta kyllä muistan tapauksia. Mitä tämä ennakoi syksyä ajatellen kun talvi kolkuttaa näin aikaisin ovelle?

  9. Tuomas
    22/07/2010 20:02

    Miksi 35 asteen helteet ovat Suomessa niin harvinaiset?

    Tässä seuraavassa esitän Paulille pitkällisesti pohjustetun kysymyksen Suomen helle-ennätyksistä. Olen nimittäin ihmetellyt parisen vuotta, miksi 35 asteen helteet ovat Suomessa niin harvinaiset.

    Juuri nyt asia on erityisen ajankohtainen, sillä osa sääennusteajoista on ennustanut tänne noin viikon päähän jopa +22-asteista ilmamassaa. Siten maksimit 2 metrissä voisivat nousta 38–39 asteen tienoille — jos arpa osuu oikein ja juuri nämä ennusteajot toteutuvat.

    Äärimmäisten helteiden puutteessa kyse ei ole pelkästään pohjoisesta sijainnistamme. Wetterzentralen sääkarttoja seuraamalla minulle on jäänyt sellainen vaikutelma, että jo viitisensataa kilometriä Suomen itäpuolella,siis Itä-Karjalassa ja hieman sen itäpuolella, näitä 35 asteen helteitä sattuu verrattain usein, jopa pari kertaa vuosikymmenessä.

    Leveyspiiri on sama kuin Suomen, mutta Suomessa yhtä kuuma sää on suunnilleen kymmenkertaluokkaa harvinaisempaa. Ja vaikka ero ei olisikaan ihan näin iso (omat havaintoni ovat hyvin vajavaiset), on karttojen seuraaminen ainakin antanut minulle aiheen vakavasti otettavaan hypoteesiin.

    Leveyspiirin jälkeen seuraava karkea yleistys olisi maamme mereisyyden ja mantereisuuden arviointi. Karjala on kauempana merestä — siispä siellä on kesäisin kuumempaa.

    Tämä selitys on kuitenkin sellaisenaan heikko, sillä mereisyys ja matereisuus mittaavat keskimääräistä säätä ja sään keskimääräistä hajontaa. Lähempänä valtamerta sää on kesällä viileämpi ja vaihteluiltaan keskimäärin tasaisempi. (Käytännössä Itä-Karjala kuitenkaan ei ole suuresti Suomea kuumempi, koska se on herkempi myös Jäämereltä saapuville virtauksille.)

    Sen sijaan ääriarvoihin Suomen ””mereisyyden” ei pitäisi vaikuttaa läheskään yhtä paljon. Jos tuuli käy kesällä kaakosta, ilma saapuu tänne kuumalta mantereelta. Etelärannikolla on silloin viileämpää, mutta Keski-Suomeen ja viimeistään Pohjanmaalle saavuttaessa se on lämmennyt takaisin. Tämä nähtiin viimeksi toukokuun puolivälissä.

    Mitään arkipäiväisen yksinkertaista selitystä ei siis näyttäisi löytyvän.

    Eteenpäin asiassa: Kyselin huippuhelteistä pari vuotta sitten Ilmatieteen laitoksen web-lomakkeelta. Sain kysymykseeni vastauksenkin, ja yhdeksi selitykseksi tarjottiin coriolis-voimaa. Sen seurauksena lounaiset ilmavirtaukset puristuvat kasaan (konvergenssi), kun taas kaakkoiset pyrkivät leviämään (divergenssi). Tästä edelleen seuraa, että kaakkoistuulet laajetessaan pyrkivät fysiikan lakien mukaan viilenemään adiabaattisesti.

    Koska lounaasta päin saapuu erittäin harvoin kaikkein lämpimimpiä ilmoja, ja toisaalta kaakon puoleiset erittäin kuumat ilmat viilenevät, tarjoaisi coriolis-voima yhdessä maantieteen kanssa selityksen kuumuuden harvinaisuuteen Suomessa. Idempänä 60. leveyspiirillä myös lounaistuulet puhaltavat mantereelta, mutta täällä eivät.

    Nyt kuitenkin osa sääennustemalleista on ennakoinut Suomeen 20–22 asteen ilmamassaa. Ennusteissa on ollut kyse kaakonpuoleisesta, melko kapeasta virtauksesta, joka yltäisi täsmälleen Suomen kohdalle. (Wetterzentralen AVN-mallin pääajo eilen +22 ja pilveä, toissa iltana +21 ja selkeä taivas.)

    Toisin sanoen kaakkoistuulesta ja coriolis-voimasta huolimatta ilma olisi näin korviahyytävän kuumaa: kahdesta kolmeen astetta viimeisen 60 vuoden ennätyksiä lämpimämpää.

    Vaikka näiden ennusteiden toteutuminen onkin varsin epätodennäköistä (jossakin 5 tai 10 prosentin tienoilla?), ei kai ennustemalleissa mitään perustavanlaatuista vikaa ole? Vai onko sittenkin vikaa?

    Olisiko siten kaakkoistuulten harvinaisuus verrattuna lännenpuoleisiin tuuliin vähintään yhtä hyvä selitys kuin coriolis-voima?

    Toisaalta kysymys on tämä: eivät kaakonpuoleiset tuulet _näin_ harvinaisia ole. Miksi +22 asteen ilmamassoja tällaisia ilmoja saapuu meille 10 % todennäköisyydellä yhtenä päivänä kerran 100 vuodessa, ts. kerran vuosituhannessa?

    Vaatiiko siis äärimmäisen kuuman ilmavirtauksen syntyminen muutakin kuin kuumaa ilmaa kaakosta? Vaatimus voisi olla esimerkiksi se, että alusta (maaperä) Venäjällä on lämminnyt ja kuivunut helteessä useita viikkoja. 35–40 asteen helteet saattavat siis edellyttää sitä, että riittävän lähelle Suomea (tyyliin Moskovan tienoilla) on syntynyt olosuhteet sille, että ilmamassa saattaa pysyä hyvin kuumana.

    Jos tällaisia olosuhteita ei ole lähialueilla, ilmat ehtivät viiletä jo matkalla. Ja tämä samalla selittäisi yli 20-asteisten ilmamassojen valtavan harvinaisuuden: ne vaativat kaksi tekijää kerralla. Poikkeukselliset helteet Venäjällä (miksei täälläkin) ja sitten sopiva kaakkoistuuli.

    Olenko omissa arvauksissani ollenkaan jäljillä? Vai onko vielä jokin muu tekijä?

  10. Sami
    22/07/2010 22:14

    Kyllä arviosi kuulostaa ihan järkevältä…itse olen pitänyt huippuhelteiden(+35- +40) puuttumisen suurimpana syynä nimenomaan meriä ja myös suurta järvien määrää. Suomen sisävesien pinta-alaksi on arvioitu 33350 neliökilometriä, eli n.10% suomen pinta-alasta. Kuten juuri olemme saaneet uutisista kuulla niin maailman kylmyysnavassa siperiassa on lämpöä 35 astetta. Minä olen saanut suoraan vastauksen että suomessa ei ole mahdollisia 40 asteen helteet, perusteluita ei paljoa tullut. Suomessa ja myös muualla näillä leveysasteilla huippuhelteitä verottaa varmasti auringon kauempi etäisyys maasta kun täällä on kesä.

    Onkohan tuo mitä kerroit että tänne olisi tulossa jopa +22 asteista ilmamassaa ihan täysjärkisten laatima ennustus? Hiukan epäilen, mutta onhan se totta että vänäjällä on ollut todella kuumaa jo kauan mutta silti. Kuten mainitsit niin jos tuo toteutuisi niin se tarkoittaisi jopa 39 asteen helteitä. En usko ennen kuin se toteutuu.

  11. Nimetön
    23/07/2010 02:03

    Ite olen sitä mieltä, että 35 asteen helteet on tiukassa suomessa suoraan sanottuna pohjoisesta sijainnista, ja auringon tehosta. tottakai aurinko on hieman heikompi kesällä kun etelämpänä, jos luet Pauli tämän, mitä itse aattelet tästä?

  12. Tuomo T.
    23/07/2010 07:40

    Mielenkiintoisia pohdintoja! Näyttää jotenkin siltä, että nyt päällä on samanlainen sulkukorkeapaine kuin vuonna 2002 eli matalapaineet eivät vain kerta kaikkiaan pääse koko maahan kuin hetkeksi. Vuonna 2002 ilmamassa ei ollut lähellekään näin lämmintä – tai ainakin jos voi päätellä päivälämpötiloista. Silloin yötkään eivät olleet näin lämpimiä, mutta helteistä ilmaa jatkui syyskuun alkuun saakka lähes katkeamatta.

    Miltä teidän mielestänne näyttää – voiko samanlainen hellekorkeapaine jatkua tästä vielä viikkoja eteenpäin? Kuinka kauan 30 asteen tai ainakin melkein niin kuumia päiviä voi jatkua?

  13. Tuomo T.
    23/07/2010 07:43

    Erikoista, että CFS-mallin sivulla ollaan edelleen sitä mieltä, että Skandinavian elokuusta tuli mielummin viileä tai tavanomainen kuin kuuma:

  14. Jussi
    23/07/2010 08:33

    Laskin pikkasen keskiarvoja. Tähän asti kuumin kesä eli 2002 on ollut Helsingissä 2,3 astetta keskimääräistä lämpimpi, Jyväskylässä 2,7 astetta ja Oulussa 2,4 astetta. Ajatellaanpa, että heinäkuu päättyy viisi astetta normaalia kuumempana ja elokuu kaksi astetta. Koska Helsingin kesäkuu oli melkein piirulleen vuosien 1971-2000 keskiarvolla, voidaan laskea voisi pyöreästi laskea, että kesäkuukausien poikkeama tavanomaisesta olisi 2,3 astetta. Se sivuaisi ennätystä. Jos poikkeama olisi 3 astetta, kyseessä olisi jo kesäennätys Helsingissä eli noin 2,7 asteen poikkeama.

  15. Krisse
    23/07/2010 09:16

    Näköjään enimmillään on ollut 40 hellepäivää samana kesänä Piikkiössä vuonna 1959. Menee varmaan kohta rikki jossain päin!!

  16. Sami
    23/07/2010 12:30

    Niinhän siinä kävi että ensilumi tuli lappiin jo 23.7! Tosin samantienhän se toki lähtikin. Kertokaahan lukijat ja pauliltakin mielellään kuulisin kommentin että miten yleistä tälläinen heinäkuun lumisade on pohjoisessa ja voiko sillä olla vaikutusta tulevaan syksyyn kun lumisateet ovat jo heinäkuussa suomen lähellä. Nimetön kirjoittaja kirjoitti että suomen huippuhelteiden syynä olisi pohjoinen sijainti, tottakai sekin on totta mutta ei se ole yksin syy siihen että täällä päästään vain kerran sadassa vuodessa 35-40 asteen välille.

    • 24/07/2010 14:14

      Hain nopeasti vanhoja havaintoja joihin on tallennettu sateen olomuoto. Näitä ei nykyään ole kunnolla saatavilla havaintoasemien automatisoitumisen myötä. Tilastojen mukaan räntää tai lunta sataisi pohjoisessa heinäkuussa ehkä kerran kymmenessä vuodessa karkeasti ottaen. Poikkeuksellisesta ilmiöstä ei näyttäisi olevan kyse, mutta harvinaisesta kylläkin.

  17. Krisse
    24/07/2010 11:59

    Ensi viikolle on luvassa nyt niin huikeita helteitä, että ei tiedä, itkeäkö vai nauraa! Olin jo kohtuullisen varma, ettei noin kuuma hellemassa voisi enää tälle kesälle palata, mutta toisin kävi.

    Nyt on ainoa olennainen kysymys se, kuinka ihmeen kauan tämä voi oikein jatkua?? Luulisi, että jossain vaiheessa tulisi pakostakin matalapaineita.

  18. Sami
    24/07/2010 13:29

    Kyllähän tälläinen ”plokki”korkea voi hyvinkin kestää pitkälle elokuulle. Matalapaineita on ollut hyvin vähän, esim, jyväskylässä on satanut juhannuksen(27.6) jälkeen vain n.15mm, tänne ei ole ukkoskuurotkaan päässeet vaikka niitä useasti on lupailtu. Se että kuinka kauan tämä voi jatkua, niin teoreettinen vastaus olisi jotain luokkaa 10.9. Sen jälkeen pakostikin jo viilenee. En kuitenkaan usko vaikka monet ovat ennustaneet että elokuusta tulisi yhtä kuuma kuin heinäkuusta(+4-5 astetta k-arvoa lämpimpiä). Elokuun lopulle veikkaan hyvinkin kylmää säätä.

  19. 24/07/2010 14:48

    Koskien +35 asteen helteiden harvinaisuutta Suomessa:

    Kaikki esitetyt teoriat ovat hyviä ja omalta osiltaan voivat vaikuttaa.
    Ilmamassan lämpötilaan vaikuttaa mm. seuraavat seikat:
    +Alustasta saatava lämpeneminen (johtuminen, säteily ja molekyläärinen diffuusio)
    +Ilman pystyliikkeet (nouseva virtaus=lämpötila laskee…laskeva virtaus=lämpötila nousee)
    +Turbulenttinen sekoittuminen
    +Meridionaalinen (pohjois-etelä-suuntainen liike)

    Kuumimmat ilmamassat tulevat Suomeen yleensä kaakosta. Siellä kesäisin voi vallita sulkukorkeapaine, jossa tuulet ovat heikkoja ja aurinko lämmittää pintaa. Näillä alueilla ilmamassa lämpenee tehokkaasti. Jotta tätä kuumaa ilmaa saapuisi Suomeen, vaaditaan yleensä tilanne, että Suomen eteläpuolelle syntyy matalapaine, joka nostattaa lämmintä ilmaa matalan itäpuolelta kohti pohjoista. Mitä nopeampi virtaus on, sitä vaikeampaa ilmamassan on matkallaan lämmetä.

    Kun virtaus tulee Suomeen yleensä alemmilta leveysasteilta, tulee coriolisvoima ottaa huomioon. Pohjoiseen matkatessaan ilmapilari yleisesti ottaen laajenee ja viilenee fysiikan lakien mukaisesti (vastaavasti etelään matkatessaan ilmapilari pakkautuu kasaan ja lämpenee). Kun ilmaa on virtaamassa kuumassa putkessa kohti Suomea, on yleensä länsipuolella matalapaine ja itäpuolella korkeapaine. Fysiikan lakien mukaisesti (liittyy pyörteisyyteen) matalapainetta lähin ilma kokee suurimman venytyksen ja viilenemisen. Vastaavasti korkeapaineen lähellä virtaava ilma saattaa kokea jopa heikkoa pienenemistä ja lämpenemistä. Niinpä ideaalissa tapauksessa Suomeen puhaltavan kuuman ilman asetelma tulisi olla seuraava:
    Matalapaine tarpeeksi etäällä Suomesta (lounaispuolella?) ja korkeapaine mahdollisimman lähellä Suomea idässä. Tällöin Suomessa ilma ei pohjoiseen matkatessaan laajenisi (viilenisi) yhtä paljoa. Lisäksi idempänä heikko tuuli edesauttaisi ilmamassan lämpenemistä mantereen yllä.

    Toki Suomen pohjoinen sijainti vaikuttaa ja samalla auringon vähäisempi lämmitysvaikutus. Meret (ja järvet jossakin määrin) voivat vaikuttaa etenkin jos ilmamassa kulkee viileiden ja kosteiden alustojen yli. ”Ideaalissa” tilanteessa Suomeen virtaisi keskikesällä ensin kaakosta hyvin lämmintä ilmamassaa, jonka jälkeen aivan meidän läheisyyteen itärajan tuntumaan parkkeeraisi laaja korkeapaine, joka hiljalleen toisi kaakosta lämmitettyä ilmamassaa, joka edelleen heikkojen tuulten vallitessa ja aurinkoisessa säässä lämpenisi entisestään Suomen yllä. Näitä tilanteita vain erittäin harvoin sattuu, sillä Suomi on kesäisin matalapaineiden reitillä ja hyvin kuuma ilmamassa vain nopeasti käväisee Suomessa (usein runsaan pilvisyyden ja sateiden saattelemana). Tuon ilmamassan tulisikin pysyä lähes paikoillaan pidempään, jotta ennätyshelteitä saataisiin.

    Nyt viikonvaihteessa tilanne onkin jännä, sillä Suomen etelä/lounaispuolella matalapaine on nostamassa kuumaa ilmamassaa kaakosta. Edellä kuvatulla tavalla matalan lähellä ilmamassa ei pysy yhtä lämpimänä kuin millaista se oli alunperin. Idässä sen sijaan ilmamassa ei viilene yhtä paljoa ja jos virtauskenttä hellittää tarpeeksi ja korkean selänne vahvistaa otettaan ja sää pysyisi selkeänä, voi ilmamassa olla erittäin lämmintä ja helle-ennätykset paukkua.

  20. Sami
    24/07/2010 19:39

    Viimeisten ennusteiden mukaan jyväskylässä on sittenkin mahdollisuudet saavuttaa korkein kuukausikohtainen keskiarvo. Ennätyksen tavoittelua myös avittaa se että tälle päivälle(eli lauantaille) ennustettu runsas sade jäi kokonaan tulematta ja lämpötilat olivat päivällä 17-18 astetta eikä koko päivää 10-13 välissä. Nyt on todella jännä viikko tulossa…vannoin jo tuossa reilu viikko sitten että 34,2 astetta on ja pysyy tämän kesän korkeimpana noteerauksena suomessa…ei se niin varmaa enää olekaan. Sinänsä tämä heinäkuu on ollut kyllä aika huikea…2007 elokuussa mitattiin edellisen kerran suomessa 30 asteen lukemia, nyt on ilmeisesti käynnissä jälkimaksu 7 peräkkäisen kesäkuukauden osalta (2008 kesä-2010kesä), jolloin 30 jäi haaveeksi.

  21. Tuomo T.
    24/07/2010 21:44

    On silti aika uskomatonta katsoa, miten järkähtämättä korkeapaine on pysynyt paikallaan ja sieltä on tullut koko ajan niin kuumaa ilmaa. Muistan hyvin kesän 2002, jolloin korkeapaine pysyi paikallaan koko ajan, tuoden helteitä syyskuun alkuun saakka. Silloinkin kuitenkin Helsingissä korkeimmat lukemat olivat yleensä 25-26 asteen luokkaa, tosin hyvin tasaisesti ja pitkään.

    Jos siis Helsingissä heinäkuu olisi vaikkapa viisi astetta keskimääräistä lämpimämpi ja elokuu kaksi astetta, päädyttäisiin koko kesän osalta noin 2,3 asteen poikkeamaan koko kesän osalta, sillä kesäkuussa poikkeamaa ei juuri ollut.

    Jos elokuun poikkeama olisikin +3 astetta, kesä olisi n. 2,7 astetta 1971-2000 tasoa korkeampi ja se olisi selvä uusi ennätys. Sen verran olen tarkkaillut eri vuodenaikojen ennätyksiä ja huomannut, että lopulta poikkeamat aiempiin ennätyksiin nähden ovat yleensä aika pieniä.

    Siis (korjaa Pauli jos olen väärässä) kun esim. joulukuu 2006 ja maaliskuu 2007 olivat peräti asteen tai vähän yli lämpimämpiä kuin aiemmat ennätyskuukaudet joulu- ja maaliskuun osalta, yli +1 asteen poikkeama entiseen oli ERITTÄIN harvinaista.

    Ja moni muistaa ennätyssurkean talven 2007-08. Sen keskilämpötila oli Helsingissä huikeat +1,4 C (huomattakoon, että viime talvena kyseinen luku oli -7,4, eroa 8,8 C!) ja se oli 0,4 C korkeampi kuin aiempi ennätys talvelta 1924-25.

  22. Krisse
    24/07/2010 21:46

    Tietääkö joku, mitä uusin ECMWF:n kausiennuste sanoo? Sehän tosin ennustaa vain arvioitua tilastollista poikkeamaa, ei tarkkoja lämpötiloja.

  23. tilastonikkari
    24/07/2010 22:30

    Kyllähän heinäkuun keskilämpötilaennätykset menevät väistämättä uusiksi monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa, kun koko loppukuun päivälämpötilat ovat 30 asteessa tai ylikin. Hellepäivienkin määrässä voivat ennätykset rikkoutua. Nuo Ilmatieteen laitoksen tilastothan alkavat yleensä vuodesta 1961, joten helposti ei taida olla saatavilla tietoa mikä on todella Suomen ennätys hellepäivien määrässä yhtenä kuukautena? Ainakin vuonna 1914 niitä oli Turussa heinäkuussa 25, joista 15 oli yli 30 asteen päiviä ja yksi yli 35 asteen päivä, mutta onko jossain ollut vielä helteisempää kuukautta?

    Entä tietääkö Pauli tai joku muu mitä on tapahtunut esimerkiksi Inarissa 7.7.1914 mitatulle 34,7 °C lämpötilalle ja Nastolassa 10.7.1933 mitatulle 34,4 °C lämpötilalle, kun tuota Lammin tämänvuotista lämpötilaa nyt hehkutetaan Suomen mittaushistorian kolmanneksi lämpimimpänä päivänä? Nämä edelliset lukemat on listattuna vuoden 1995 Mitä Missä Milloin -kirjassa, joten ainakin vielä 16 vuotta sitten ovat olleet kelvollisia havaintoja. Ovatko siis myöhemmin virheellisiksi todettuja?

  24. Krisse
    25/07/2010 16:39

    Jokohan kysyin tätä: löytyisikö jostain tilastoista, miten kuumia olivat elokuut 1914, 1925, 1927 tai 1941? Ne löytyvät viiden kuumimman heinäkuun joukosta. Netissä olevat kattavat tilastot ulottuvat vain vuoteen 1961. Se tiedetään, että vuoden 2003 elokuu poikkesi keskimääräisestä enää 0,5 astetta, kun heinäkuun poikkeama oli +3,5-4 astetta. Samansuuntaisesti kävi 1988.

  25. tilastonikkari
    25/07/2010 19:05

    Kyllähän nuo tiedetään. Helsingissä elokuun keskilämpötilat mainittuina vuosina olivat seuraavat:

    1914 13,9 °C
    1925 15,4 °C
    1927 18,3 °C
    1941 16,3 °C

    Vastaavasti kesäkuut samoina vuosina

    1914 14,8 °C
    1925 14,0 °C
    1927 12,2 °C
    1941 13,3 °C

    Eli noiden kesien osalta lämpimyys on rajoittunut lähinnä heinäkuuhun lukuunottamatta vuotta 1927, jolloin myös elokuu oli lämmin, mutta kesäkuu oli silloin puolestaan melkoisen kylmä. Vuoden 1914 huippulämmintä heinäkuuta seurasi jo poikkeuksellisen kolea elokuu. Itse asiassa Pohjois-Suomessa ei heinäkuukaan silloin poikennut keskilämpötilaltaan tavanomaisesta, koska siellä helteistä alkukuuta kompensoi kylmä loppukuu.

    Jos vielä jatketaan tilastojen tutkimista niin vuonna 1941 olivat lämmintä heinäkuuta ja tavallisen lämpöistä elokuuta lukuunottamatta kaikki muut kuukaudet reilusti normaalia kylmempiä ja koko vuoden keskilämpötila oli Helsingissä vain 2,8 °C. Kyseessä oli viimeinen vuosi, jolloin keskilämpötila jäi Helsingissä alle kolmen asteen. Alle kahden asteen vuosikeskilämpötila siellä mitattiin viimeksi vuonna 1875, alle neljän asteen vuosikeskilämpötila 1987, alle viiden asteen vuosikeskilämpötila 1996 ja alle kuuden asteen vuosikeskilämpötila 2003. Vastaavasti ensimmäinen vuosi, jolloin vuosikeskilämpötila ylitti viisi astetta oli Helsingissä 1858, kuusi astetta ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 1910 ja seitsemän astetta vuonna 1934. Mittauksethan alkavat vuodesta 1829.

    Lämpimistä kesäkuukausista voisi nostaa vielä esiin elokuun 1846, jolloin keskilämpötila oli Helsingissä peräti 20,6 °C, eli kyseessä on kaikkein lämpimin tunnettu elokuu siellä. Samana vuonna kesäkuu oli melko viileä ja heinäkuu tavanomaisen lämpöinen. Elokuun lisäksi ainoastaan toukokuun keskilämpötilaennätys on Helsingissä 1800-luvun puolelta; 13,3 °C vuodelta 1897. Sen sijaan monen kuukauden kylmin keskilämpötila on Helsingissä saavutettu 1800-luvulla. Näitä ovat helmikuu 1871 (-18,2 °C), maaliskuu 1888 (-9,7 °C), huhtikuut 1847 ja 1852 (-2,4 °C), toukokuu 1867 (käsittämättömät 1,8 °C), heinäkuu 1862 (13,1 °C), elokuu 1856 (12,1 °C), lokakuu 1880 (-0,4 °C), marraskuu 1856 (-6,4 °C) ja joulukuu 1876 (-13,2 °C). Lisäksi syyskuun 1877 keskilämpötila oli sama kuin 1900-luvun kylmimmän syyskuun 1993 eli 7,7 °C. Ainoastaan kylmimmät tammikuu (-16,5 °C vuonna 1987) ja kesäkuu (10,3 °C vuonna 1923) on koettu 1900-luvun puolella.

    • Tuomas
      25/07/2010 22:24

      Mistä nämä tiedot ovat peräisin? Haluaisin itsekin tutustua tähän lähteeseen. IL:n kotisivut kertovat historiaa vain vuodesta 1900 alkaen.

      • tilastonikkari
        26/07/2010 19:18

        IL:n nettisivuilla ei tosiaan mitään kovin kattavia tilastoja ole tarjolla ja niissä vähissäkin on joskus joitain pikkuvirheitä. Yksi virhe-esimerkki on tilasto keskitalven suojajaksoista http://www.fmi.fi/saa/tilastot_101.html#3 Tuossa tilastossa oli alkujaan vain tammi-helmikuun suojajaksot, mutta jossain vaiheessa siihen on alettu päivittää joulu-helmikuun suojajaksoja. Tästä johtuen tilastosta puuttuvat kaikki joulukuun suojajaksot ennen tätä muutosta ja vuodenvaihteen yli ulottuneistakin suojajaksoista on aiemmilta vuosilta huomioitu vain tammikuun puolelle sattuneet suojapäivät. Koko tilastohan vääristyy tästä täysin, koska joulukuussa suojasäitä on paljon enemmän kuin myöhemmin talvella.

        Nuo Helsingin vanhat kuukausikeskilämpötilat satuin kerran saamaan käsiini luotettavalta taholta ja otin tiedot omaksi ilokseni talteen.

        Netistä vanhaa säädataa voi etsiskellä ainakin osoitteista http://eca.knmi.nl/dailydata/index.php ja http://www.wetterzentrale.de/klima/index.html

        Tuolta ecan sivuilta voi ladata Suomesta päivittäiset havainnot Sodankylästä vuodesta 1908 alkaen ja Jyväskylästä sekä Helsingistä vuodesta 1951 alkaen. Helsingin aikasarjassa havaintopaikka tosin siirtyy vuoden 2004 jälkeen Kaisaniemestä Isosaareen, joten siitä ei ole paljoa iloa uusimpien havaintojen osalta. Naapurimaista havaintoja onkin julkisesti tarjolla aivan eri malliin, jonka huomaa vaikka Data Availability Mapsia vilkaisemalla. Lähialueiden pisin havaintosarja lienee Tukholman vuodesta 1756 alkava.

        Ilmatieteen laitoksellehan nämä säähavainnot ovat kauppatavaraa, joten niitä ei kauheasti julkisesti jaella. Esimerkiksi Norjan Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy melkoisesti kattavammin tilastoja paikallisesta säähistoriasta.

    • Krisse
      25/07/2010 22:49

      Kiitokset harvinaisen kattavasta paketista! Summa summarum voisi sanoa, että jos historia toistaisi itseään, tätä kuuta seuraisi korkeintaan keskilämpöinen tai hieman lämpimämpi, ei poikkeuksellinen elokuu. Itse veikkaan tässä vaiheessa vastoin parempaa tietoa, että elokuusta tulee pari astetta 1971-2000 tasoa lämpimämpi.

      Monesti sanotaan, että kylmää talvea seuraa kuuma kesä. No, tänä vuonna siltä näyttää, mutta toisaalta 1987 on klassinen esimerkki, että kävi toisin. Silloinhan kesäkin oli tosi kolea. Ja 2007-08 talvi: silloin satoi masentavan paljon vettä talvella ja kesäkin oli varsin sateinen.

  26. Matti
    26/07/2010 00:45

    Huhhuh. Yölämpötila 23 astetta. Huomaa kyllä, että on kuuma ilmamassa on saapunut.

  27. Krisse
    26/07/2010 15:06

    Oulussa näki huimasti kahden päivän eron: sunnuntaina aamulla oli noin +10 astetta, nyt jo lähellä +30:a!

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: