Arkisto

Posts Tagged ‘ilmasto’

Bardarbungan trilleri

Vaikka kyseessä on sääblogi, on aivan pakko tarttua Islannissa meneillään olevaan trilleriin. Viime viikolla uutisoitiin Bardarbunga tulivuoren ”heräämisestä” ja mahdollisesta uhasta lentoliikenteelle. Kun äkillisen aktiivisuuden lisäyksen myötä Islannin ilmatieteen laitos antoi punaisen varoituksen mahdollisesta alkaneesta purkauksesta, olivat kaikki varpaillaan. Kun mitään selviä merkkejä pinnalle yltäneestä purkauksesta ei havaittu muutamaan päivään, alennettiin vaaratasoa ja hiljalleen uutisointikin väheni.

Uhka ei ole kuitenkaan väistynyt, vaikka uutisointi aiheesta on vähentynyt. Itse asiassa Islannissa on meneillään vulkanologinen tilanne, jollaista ei ole koettu nykyaikaisten havaintolaitteiden aikakaudella. Käyn pikaisesti läpi missä mennään oman ymmärrykseni mukaan. Mikäli lukijakunnassa on asiasta enemmän tietäviä, ilman muuta korjatkaa sillä kuten sanottua, en ole tämän alan asiantuntija, vain innokas harrastaja. Pahoittelut myös mahdollisista virheistä terminologiassa, olen seurannut vain englanninkielisiä blogeja ja en kunnolla tunne suomenkielisiä vastineita.

Kahden tulivuoren draama

Tuorein jännitysnäytelmä alkoi Bardarbungan kraaterista Vatnajökull-jäätikön alla vajaa pari viikkoa sitten. Tulivuoren lähistössä havaittiin voimakkaita maanjäristyksiä ja pääkraaterista lähti magmaa virtaamaan tulivuoren ”verisuonia” pitkin kohti itäkoillista. Tämän magnaintruusion reittiä pystyttiin seuraamaan maanjäristyksien avulla. Paineen kasvaessa maan alla, magma pyrki puskemaan eteenpäin vanhoja(?) halkeamia pitkin. Välillä magman liike pysähtyi sen kohdatessa kovempaa vastarintaa, mutta välillä taasen magma kulki nopeaa tahtia kohti koillista. Pikakelaus eteenpäin. Magmaintruusio on jo kymmeniä kilometrejä pitkä ja eri arvioiden mukaan se sisältää jo vajaa 400 miljoonaa kuutiometriä magmaa. Lisäksi kaikkia ennakko-odotuksia vastoin on käynyt niin, että Bardarbungan tulivuorisysteemin halkeamia pitkin kulkenut magma on ilmeisesti ensimmäistä kertaa havaintohistorian aikana murtautunut läpi toisen tulivuoren, Askjan, vaikutuspiiriin. Korjatkaa, jos olen tässä väärässä.

Manuaalisesti tarkistetut maanjäristykset. Värikoodi kertoo ajanhetken alkuhetkestä. Kuva: IMO

Manuaalisesti tarkistetut maanjäristykset. Värikoodi kertoo päivien lukumäärän elokuun 16. päivästä. Kuva: IMO

Magmaintruusio on nyt hitaasti matkalla kohti kuvan yläreunan tuntumassa olevaa Askja -tulivuorta, joka on tunnettu räjähdysmäisistä purkauksistaan ns. ryoliitti -magmakiven vuoksi. Samanaikaisesti itse Bardarbungan kalderan ympäristössä on useana päivänä havaittu yli 5 magnitudin järistyksiä, jotka ovat ilmeisesti seurausta sen alapuolella tapahtuvista paineen muutoksista kun magmaa virtaa kohti koillista matkaavaan magmaintruusioon.

Netissä bloggaavat tutkijat/harrastajat ovat esittäneet skenaarioita, että itse Bardarbungan pääkraateri voi purkautua näiden voimakkaiden maanjäristysten seuraksena, mikäli sen ”katto” romahtaa. Yksi blogisti pitää jo todennäköisenä, että sekä Askja, että Bardarbunga tulivuori purkautuvat lähiaikoina. Lisäksi on mahdollista, että tapahtuu ns. ”rifting-episode” purkaus, jossa tuo Bardarbungasta lähelle Askjaa yltävä halkeama aukeaa useasta kohtaa ja alueelle muodostuu kunnon ”hell on earth”.

Mutta tilanteen jännittävyydestä ja arvoituksellisuudesta kertoo muun muassa yhden blogistin kommentti kuultuaan Islantilaisen eläkkeellä olevan tutkijan haastattelusta:

So the best ever Volcanologist, the man who quite literlly wrote the book on Icelandic volcanoes is as clueless as I am. I feel better now. Seriously.

Kukaan nykysukupolvesta ei ole Islannissa kokenut vastaavaa tilannetta ja maailman parhaatkin asiantuntijat ovat ”hämillään”. Joka tapauksessa tilanteessa on potentiaalia vaikka mihin ja kun tiedetään mihin Islannin tulivuoret pystyvät (siitä asiaa hieman myöhemmin), on tilannetta seurattava erittäin tarkasti.

Tropiikin purkauksilla maailmanlaajuiset vaikutukset

Tropiikissa tapahtuvat suuret tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa koko maapallon lämpötilaan viilentävästi usean vuoden ajan. Korkealle yltävät purkaukset yltävät lopulta troposfääristä stratosfääriin. Tropiikin stratosfäärissä ilma on hitaassa nousuliikkeessä ja ilma virtaa sieltä enemmän tai vähemmän molemmille pallonpuoliskoille. Niinpä stratosfääriin yltävät aerosolit leviävät laajoille alueille. Koska stratosfäärissa ilma liikkuu varsin hitaasti verrattuna alempana olevaan troposfääriin, eikä stratosfäärissä ole aerosoleja ”pudottavia” sateita, jäävät nämä hiukkaset sinne pitkäksi aikaa. Tyypillisesti kestää vuosi, pari ennen kuin tulivuoren puskemat aerosolit putoavat stratosfääristä takaisin troposfääriin.

Nämä aerosolit vähentävät troposfääriin saapuvan auringonsäteilyn määrää ja niinpä usein havaitaan ilmaston hetkellinen globaali viileneminen, joka voi kestää muutaman vuoden suuren tropiikin tulivuorenpurkauksen jälkeen. Esimerkiksi Pinatubon VEI-6 purkaus Filippiineillä vuonna 1991 viilensi ilmastoa noin puolella asteella muutaman vuoden ajan.

Korkeammilla leveysasteilla stratosfäärin ilma on puolestaan tyypillisesti hitaassa laskuliikkeessä ja samalla liikkeessä kohti napoja. Näin ollen esimerkiksi Alaskassa tai Islannissa purkautuvat tulivuoret eivät stratosfääriin yltäessään pysty ”levittämään” viilentäviä aerosoleja läheskään yhtä laajalle alueelle. Aerosolit eivät myöskään pysyisi yhtä pitkään stratosfäärissä kuin tropiikissa sattuneiden purkausten tapauksissa.

Luonto on tosin aina täynnä poikkeuksia sääntöön. Islannissa tapahtunut Laki-purkaus (1783-1784) kesti huimat kahdeksan kuukautta ja ilmaan päätyi 120 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Purkaus johti erilaisiin kaukovaikutuksiin eri puolilla maailmaa ja muun muassa Euroopassa seurannut talvi oli erittäin ankara. Rikkidioksidipilvi oli Euroopassa niin tiheä, että laivat jäivät satamiin kun näkyvyys oli niin huono. Pelkästään Brittejä arvioitiin kuolleen jopa 23 000 rikkidioksidin aiheuttamiin terveysongelmiin.

Säämalleilla tuhkaennusteita

Mikäli purkaus lähtee käyntiin Islannissa ja syntyy korkea tuhkapilvi, voidaan sen liikkeitä ennakoida sääennustemallien avulla.

Bardarbungan tulivuoren 10 000m korkeudesta lähtien trajektorien ennuste. Kuva: NOAA/HYSPLIT

Bardarbungan tulivuoren yltä 10 000m korkeudesta lähtevät trajektorit ja niiden korkeudet parviajon perusteella. Kuva: NOAA/HYSPLIT

Mikäli Bardarbungassa tapahtuisi suuri purkaus esimerkiksi nyt perjantaina puolen päivän aikaan, olisi GFS mallin mukaan 10 000 metrin korkeudelle yltävän tuhkapilven suunta yläilmoissa ensin pohjoiseen ja sitten itään kohti Pohjois-Lappia/Huippuvuoria. Tilanne luonnollisesti elää koko ajan ja uusia laskentoja suoritetaan jatkuvasti tulevaisuuteen. Näin ollen purkauksen myötä olisi heti arvio siitä, mihin suuntaan mahdollinen tuhkapilvi lähtisi etenemään. Muun muassa tätä HYSPLIT-mallia voi kuka vaan itse ajaa varsin nopeasti esimerkiksi täällä.

Seurattavia linkkejä

Itse olen viimeisen kahden viikon ajan seurannut tilannetta silmät ruutuun liimattuna ja sama jatkuu aina siihen saakka, kunnes suuntaus johtaa joko purkaukseen tai tilanteen hellittämiseen. Seuraamista auttavat muun muassa nämä sivustot.

Islannin ilmatieteen laitoksen sivut, jossa paljon asiaa ja virallista tietoa:

IMO

Alueen maanjäristyksiä voi seurata muun muassa useista seismografeista:

Seismografit 

Harmoninen värähtely on merkki magman liikkeistä. Nouseva punainen, matalataajuuksinen värähtely merkkaa, että jotain on tekeillä. Linkeissä lähimmät ”mittarit”:

Bardarbunga

Askja

Maanjäristysten kolmiulotteinen plottaustyökalu:

3D maanjäristykset

Mikäli iso pamaus tulee, voi purkausta seurata alueelle kohdistetuista webcameista:

Webcam 1

Webcam 2

Webcam 3

Blogit, joissa on paljon vilkasta keskustelua, kuvia ja hienoa asiantuntevaa tekstiä:

VolcanoCafé

Jón Frímanin blogi

Suomenkielinen blogi

 

Kevään saapumisesta ja ilmastomallien helmikuista

Laskiaismäet on nyt laskettu ja odotus säämaailmassa kohdistuukin nyt entisestään kevään saapumiseen. Ennen ensimmäisiä hiirenkorvia on kuitenkin vielä odotettavissa lumisateita.

Kevään tulvariskit

Vaikka en mikään hydrologi tai tulvaexpertti olekaan, niin katsotaan pikaisesti olisiko kevättulvia mahdollisesti odotettavissa. Lumensyvyyttä tärkeämpi suure tulvia ennustettaessa on lumen vesiarvo eli kuinka paljon lumipeitteessä on vettä jos se sulatettaisiin. Hötöisessä pakkaslumessa vesiarvo on hyvin pieni kun taas märässä nuoskalumessa arvo on suuri. Lisäksi tulvien saapumiseen vaikuttaa säätilanne eli jos sää lämpenee äkillisesti ja mukaan saadaan vesisateita niin tulvien riski kasvaa (edellyttäen, että muut olosuhteet ovat kohdallaan). Tekijöitä on monia, mutta tarkastellaan tuota lumen vesiarvoa eli onko lumipeitteeseen nyt sidottu kuinka paljon vettä.

Kuvien lähde: SYKE

Poimin vanhasta blogistani tilanteen viime vuodelta maaliskuun lopulta. Kuvista nähdään, että lumen vesiarvo oli vuosi sitten selvästi suurempi etenkin Etelä- ja Keski-Lapissa. Maan etelä- ja keskiosassa tilanne on kvalitatiivisesti samanlainen kuin vajaa vuosi sitten vaikka vielä ollaan hieman viime vuoden lukemien alapuolella. Toki tässä voi vielä lähiviikkoina tulla vesiarvoa kasvattavia lumisateita, mutta samalla auringon kasvava lämmitysefekti ja lauhemmat ilmat hiljalleen sulattavat lumipeitettä ja pienentävät lumen vesiarvoa. Tämän tilanteen perusteella ei suurempaa, laaja-alaista tulvariskiä näyttäisi omasta mielestäni olevan tulossa ellei yhtäkkiä saapuisi hyvin lauhaa ilmaa ja vesisateita. Hydrologit mielellään korjatkoon jos olen väärässä.

Kevät hiipii hiljalleen

Vielä ei kevättä odottaville ole mitään jättiuutista kerrottavana. Keskipitkät ennusteet ovat viime aikoina heilahdelleet päivittäin suuntaan jos toiseen. Viimeisimpien ennusteiden perusteella voisi ensi viikolla päivälämpötilat jäädä selkeämmin plussan puolelle maan etelä- ja keskiosassa kun taas pohjoisessa on viileämpää. Öisin lämpötilat pysyttelevät varmaankin koko maassa pääosin pakkasen puolella. Eli jos päivälämpötilojen pysyvämpi kipuaminen plussan puolelle riittää joillekin kevään määritelmäksi, niin sitä saattaapi olla ensi viikosta lähtien odotettavissa. Odotellaan tässä kuitenkin vielä tovi, että jotain varmaa ja konkreettista ilmenee ennusteisiin.

Ilmastomalleissa kylmiä sydäntalvia lähivuosille?

Tässä eräs päivä ilmastomalleja tutkiessani tein sattumoisin yhden välikuvan ja ajattelin jakaa sen täällä pienenä iltapalana. Viime kuukausina on paljon ollut otsikoissa tämän talven kylmyys kuten myös viime talven pakkaset. Epäilevimmät skeptikot ovatkin saaneet tästä jälleen polttoainetta koneisiinsa, mutta ei tämä talvi kuitenkaan tilastojen valossa mikään erikoinen ole. Esimerkiksi Helsingissä talvi 2010-2011 on ollut yhdenneksi kylmin viimeisten 50 vuoden aikana. Eli monia kylmempiäkin talvia on koettu.

Tämän talven kuukausista tammikuu oli lähes koko maassa tavanomaista lauhempi kun taas joulu- ja helmikuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä. Edellinen talvi oli myös kylmä, etenkin tammi- ja helmikuun osalta. Onko ilmastomallit pielessä kun on usein puhuttu, että etenkin talvet lämpenevät? Ensinnäkin muutamasta talvesta ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä sillä ilmastoa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon usean vuosikymmenen mittakaavat. Mutta mennäänpä itse siihen kuvaajaan minkä halusin näyttää.

Yllä olevassa nopeasti kyhätyssä kuvassa on 13 ilmastomallin keskiarvo siitä miten eri kuukausien lämpötilat muuttuvat vuosikymmenien saatossa verrattuna 1971-2000 keskiarvoon. Kuvassa on siis jokaiselle kuukaudelle laskettu 30 vuoden liukuva keskiarvomuutos lämpötilalle. Mielenkiintoisin juttu löytyy 2010 paikkeilta (tavallaan keskiarvo vuosilta 1996-2025), jossa on nähtävissä pieni hetkellinen notkahdus lämpenemisen kasvunopeudessa joidenkin kuukausien osalta. Kontrollijaksoon 1971-2000 verrattuna suhteellisesti  heikoimman lämpenemisen kokeneen kuukauden lämpötilapoikkeama tilapäisesti jopa hieman laskee 2000-luvun alkuvuosista. Mikä tuo keskiarvoon verrattuna vähäisimmän lämpenemisen kokenut kuukausi sitten tässä lähivuosien tienoilla on? Ilmastomallien perusteella se on helmikuu.

Eli tämän hyvin nopean ja pienoisen tarkastelun perusteella ilmastomallit näyttäisivät, että tässä 2010-luvun tienoilla helmikuut lämpenevät muihin kuukausiin verrattuna vähiten ja ovat täten suhteellisesti viileimpiä verrattuna 1971-2000 vertailujakson lämpötiloihin. Eli ovatko ilmastomallit saaneet mallinnettua nämä nyt koetut kylmät talvet oikein? Onko ilmastomallien perusteella siis odotettavissa lähivuosinakin kylmiä helmikuita? Eipä nyt hätäillä. Tarkastelun tein siis hyvin epävirallisesti yhdelle hilapisteelle pääkaupunkiseudun lähelle ja joudumme muutenkin odottamaan vielä monien vuosien helmikuiden ja muiden kuukausien havainnot, ennen kuin tämä notkahdus voitaisiin esim. havaintojen perusteella todentaa.  Lisäksi mallien näyttämä helmikuiden poikkeama 30 vuoden keskiarvojen perusteella on kuitenkin plussan puolella, joten ei mitään ennätyskylmiä helmikuita  toinen toisensa perään ole tämän perusteella odotettavissa 2010-luvulla. Kuitenkin kyseessä on ihan mielenkiintoinen knoppijuttu kun nämä kaksi kylmää talvea ja helmikuuta on nyt koettu. Mainittakoon, että simulaatioiden edetessä talvikuukaudet (siis myös helmikuu) ovat myöhempinä vuosikymmeninä puolestaan niitä eniten lämpeneviä kuukausia. Toivottavasti tästä selostuksesta joku otti jotain selvää. Mainittakoon siis vielä kerran, että kuvasta on nyt turha suurempia johtopäätöksiä vetää sillä se on vain yhdelle hilapisteelle nopeasti tehty kuva ilman sen suurempia tutkimuksia.

Menneiden kuukausien sääkarttoja ja erikoisia sääilmiöitä Euroopassa

Jos joitakin kiinnostaa esimerkiksi, että miten sadepoikkeamat jakautuivat Espanjassa tammikuussa 2011 tai kuinka paljon tavanomaista lämpimämpää oli Virossa elokuussa 2010, niin kannattaa käydä tutustumassa Saksan Wetterdienstin kehittyville ilmastosivuille, joiden yhden osion nimi on ”Regional Climate Centre on Climate Monitoring”. Sinne eri maiden tahot lähettävät kasvavassa määrin karttakuvia eri kuukausien lämpötila- ja sadetiedoista sekä samalle sivulle kootaan menneiden kuukausien mielenkiintoisimpia sään ääritilanteita Euroopassa. Juttua löytyy esimerkiksi Xynthia-myrskystä helmikuulta 2010 tai kesän 2003 lämpöaallosta. Eli Euroopan menneiden kuukausien ja vuosien säästä kiinnostuneille ihan mielenkiintoinen ”saitti”.

%d bloggers like this: