Etusivu > Säätietoutta > Jäätävää menoa

Jäätävää menoa

Helmikuun ensimmäisinä päivinä etelän taivaalta tuli lähes kaikkea muuta paitsi sammakoita. 

Lumirakeet

Lauantaina alkuillasta taivaalta putoili pieniä valkoisia palleroita, lumirakeita. Ne yleensä kertovat, että yläpuolella olevassa pilvessä oli jonkin verran konvektiivisia elementtejä eli hieman kovempia nousuvirtauksia. Lumirakeet itsessään syntyvät kun alijäähtyneet vesipisarat osuvat lumihiutaleeseen tai muuhun jääkiteeseen ja alkavat muodostaa sen ympärille hentoa ”lumipalloa” eli lumiraetta. Nämä lumirakeet ovat ukkoskuurojen salamoinnin kannalta erittäin oleellisia, sillä ne pelaavat tärkeää roolia pilven sähköistymisen kannalta. Lumirakeet ovat yleensä maahan pudotessaan vain muutaman millimetrin kokoisia, mutta joskus ne voivat olla talvisissa konvektiivissa tilanteissa yli sentin kokoisia halkaisijaltaan. Lumirakeen erottaa ukkoskuuroissa esiintyvistä jäärakeista niiden koostumuksen perusteella – lumirae hajoaa lähes heti pulveriksi jos sitä koskettaa kun taas jäärae säilyttää muotonsa.

Lumirakeita Helsingissä 1. helmikuuta.

Jäätävää vesisadetta

Vuorokautta myöhemmin tilanne muuttui jäätäväksi. Lounaasta noussut sadealue toi mukanaan ylemmissä ilmakerroksissa varsin lämmintä ilmamassaa. Lämpötila nousi noin kahden kilometrin korkeudella nollaan tai hieman suojan puolelle, vaikka maanpinnan lähettyvillä oltiin pakkasella. Tämä loi otolliset olosuhteet jäätävälle vesisateelle.

LAPS-luotausanalyysi Helsingistä jäätävän vesisateen aikaan.

Yllä on keinotekoinen luotaus eli poikkileikkaus ilmakehästä sunnuntaina 2. helmikuuta Helsingistä. Pystyakselilla on korkeus ilmanpaineen kuvaamana (karkeasti ottaen 1000 hPa = pinta, 900 hPa= 1km, 800 hPa=2km jne). Vihreä viiva on kastepiste ja punainen ohut viiva on lämpötila. Lämpötilan saman arvon viivat ovat vinossa olevat siniset viivat. Olen korostanut nollan asteen rajaa paksummalla punaisella viivalla. Malliluotauksesta nähdään kuinka Helsingin yllä olleessa ilmassa on lämpötila käväissyt nollassa asteessa noin 800 hPa korkeudella (noin 2km) kuten keltainen nuoli osoittaa. Sen sijaan pinnan lähettyvillä ollaan oltu muutamia asteita pakkasella. Tällainen on melko otollinen jäätävän sateen luotaus.

Käytännössä lumihiutaleet alkavat sulaa kun ne saapuvat tuohon noin 2km korkeudella olevaan nollan asteen kerrokseen. Sulattuaan vesipisaroiksi ne putoavat nopeasti alla olevaan pakkasilmaan. Mikäli ne eivät ehdi jäätyä matkallaan, ne putoavat maanpintaan alijäähtyneinä, nestemäisinä vesipisaroina. Tällöin nämä pisarat jäätyvät heti osuessaan mihin tahansa pakkasella olevaan pintaan kuten puiden oksiin. Mikäli tuo maanpinnan lähellä oleva kylmä ilma on tarpeeksi paksussa kerroksessa, ehtivät alijäähtyneet vesipisarat jäätyä matkallaan, jolloin ne lopulta putoavat maahan jääjyväsinä.

Alla on kuvaamani video kun sade alkoi Helsingissä iltapäivällä viiden jälkeen. Siinä nähdään pieniä jääjyväsiä, jotka ovat siis ehtineet jäätyä uudelleen matkallaan taivaalta. Mukana on myös jonkin verran alijäähtyneitä vesipisaroita, jotka jäätyivät heti osuessaan puulankkuihin (tummemmat täplät).

Helsingissä suurin osa sateesta näytti tulevan jääjyväsinä, mutta idempänä jäätävä sade kuulemma aiheutti junan pysähtymisen, koska tuulilasiin jäätyi liiaksi pisaroita.

Kanada

Suomessa jäätävät sateet eivät ole tiettävästi aiheuttaneet mitään erityisen merkittäviä vahinkoja, mutta yksi tunnetuimmista jääsateista oli Kanadassa vuonna 1998. Tuolloin usean päivän aikaja sarja jäätäviä sateita aiheutti suurjännitelinjoja ylläpitävien tornien romahtamisen jään painon vuoksi. Miljoonat jäivät ilman sähköä, osa moneksi viikoksi tai jopa kuukaudeksi. Tiettävästi 35 ihmistä menehtyi. Pohjois-Amerikassa taloudelliset vahingot olivat arviolta noin 5 miljardia dollaria. Pahimmillaan jäätä kertyi pinnoille yli 10 cm kerroksiksi. Tapausta on kutsuttu Kandan pahimmaksi luonnonkatastrofiksi.

Eli tämä sunnuntainen jäätävä sade oli kuin pieru Saharassa verrattuna mitä ison lammikon toisella puolella on sattunut.

Mainokset
  1. Juha R
    04/02/2014 07:02

    Kiitos päivityksestä. Mukava tietää lumirakeen syntymekanismi näin ennen sesongin alkua. Onko nuo kovat jäätävät sateet yleensäkin mantereiden itäreunojen juttu?

  2. Teemu
    04/02/2014 07:32

    Kuin pieru saharassa – kuten moni muukin säätapahtuma verrattuna ison veden takaisiin ilmiöihin…:)

  3. Teemu
    04/02/2014 08:38

    Tuolta voi kurkkia WSI:n Twitter tiliä, jossa päivitetään Euroopan ennustuksia. Mielenkiintoista dataa ja varsinkin runsaat sateet Etelä-Euroopan alueella. Italiassa ja Sloveniassa on tullut vuoristossa metritolkulla lunta. Tulisi tännekin!!!

    https://twitter.com/WSI_EuroEnergy

  4. Antti R.
    04/02/2014 08:52

    Kiitos päivityksestä. Muistelinkin että jäätävä sade jotenkin noin syntyy.

  5. Tutkailija
    04/02/2014 19:47

    Edellisen bloggauksen kommenttiosiosta jäi mieleen yksi kommentti, jossa pohdittiin, että olisiko tulossa ennätyspitkä pakkasjakso. Viime päivinä on käynyt plussalla, taitaa olla parasta aikaakin jossain päin Suomea plussalla. Joten pakkasjakso jäi alle kuukauden pituiseksi ja hyvin todennäköisesti voi sanoa, että ennätyspitkää pakkasjaksoa ei ole tälle talvelle tulossa. Se vaatisi yhtäjaksoisia pakkasia esimerkiksi Helsingissä tuonne huhtikuun puoliväliin asti, vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, lähes mahdottomalta varsinkin nykyilmastossa. Onko edes 1800-luvun nälkävuosina ollut huhtikuussa yhtäjaksoisesti pakkasta?

    Toki talvista sää on viimeisen kuukauden aikana ollut ja sitä se voi hyvinkin olla myös jatkossa. Mutta eiköhän tässä kevättä ja lämpimämpääkin kohden olla silti menossa. 🙂

    • Teemu
      04/02/2014 22:01

      Taisi silloin kuuluisana vuonna 18xx olla toukokuukin vielä pakkasella melkein joka päivä. Aivan lonkalta joudun heittämään, mutta tuota vuottahan on käsitelty monessa julkaisussa. Jäät lähti Etelä-Suomen järvistä kesäkuussa. Voisi olla nykyihmiselle vaikea käsittää noita kelejä varsinkin keväisin, kun pitää päästä skumppaa juomaan nurtsille jo vappuna…:)

      • Sami
        05/02/2014 11:55

        Tässä Kaisaniemen kylmimpiä huhti ja toukokuita 1829 vuodesta alkaen:
        Huhtikuut: 1852 -2,4. 1829 -1,7. 1881 -1,6. 1853 -1,2. 1839,1843 ja 1867 -1,1.
        Toukokuut 1867 +1,8. 1876 +4,2. 1843 ja 1864 +4,5.

        Toukokuu 1867 oli siis aivan omassa kastissaan. 1829-1881 oli Kaisaniemessä peräti 14 huhtikuuta joiden keskilämpötila oli miinuksella, 1882-2013 näitä oli vain 4kpl.

  6. SääJaMää
    05/02/2014 00:04

    Kovin on kivat nämä kelit pakkasjakson jälkeen. Tulis vaan lunta tänne pohjoisemmas. Tänne sitä mahtuis hyvin. Sitten vois tulla viime maaliskuun uusinta. Oe voe, kun ollut haikeaa katsella viime maaliskuun kuvia upeasta luonnosta ja auringonpaisteesta. Moneen talveen ei ole ollut näin vähälumista talvea tässä vaiheessa. Viimeistään tammikuussa on tullut kunnolla lunta. Vielähän tuota toki ehtii tulla mutta tänä vuonna ei taida tulla kovin pitkää kevättalvea eikä kovin kummoisia kevättulvia. Pidentynyt päivä sulattaa sen, minkä taivas pudottaa ja yö jäädyttää. Maa voi olla hyvinkin paljaana jo ennen pääsiäistä. Kevään lapsena muistaa hyvin säät maalis-huhtikuun taitteessa. Joskus on ollut korkeat hanget. Joskus puolestaan suuret rapakot. Huhtikuussa jopa näillä Pohjois-Pohjanmaan leveysasteilla on saanut joinain vuosina rapsutella pihanurmikot kuntoon. Miten käynee tänä vuonna. Helteet on joka tapauksessa tilattu heinäkuun lopun lomalle. 🙂

    • Nimetön
      05/02/2014 07:56

      Maan keskivaiheilla on tosiaan vuodenaikaan nähden todella vähäluminen vyöhyke, Ihmettelen että tämä Jyväskylän tilastonikkari ei ole tähän aiheeseen tarttunut? Jyväskylän seudullakin lienee ollut vähälumisin tammikuun loppu / helmikuun alku moneen vuosikymmeneen?

      • AP
        05/02/2014 08:46

        Itse katsoin viime perjantaina eli tammikuun viimeisenä päivänä, että ennen viikonlopun lumisateita Ähtärissä oli 2 cm. Nyt on huikeat 6 cm. En tiedä oliko näin vähän edes lauhana talvena 2008, mutta 70-luvulla oli ilmeisesti pari kertaa (1973, 1975).

      • Juha R
        06/02/2014 07:26

        Tilastogurun kommenttia odotellessa mieleen tulee juurikin nuo 1973, 1975 ja olisikohan ollut myös 1993.

  7. Tapio R.
    05/02/2014 08:01

    Kiitos päivityksestä, Pauli!

    Otavassa on lämpötila -5° ja pilvistä.

  8. Säästä kuusta, säästä kuusi
    05/02/2014 20:38

    Mitenköhän käy lauantaina.. tuleeko vetistä sadetta vai lunta etelään?

    • Tapio R.
      05/02/2014 21:39

      Lumena alkaa, muttuu nopeasti Etelä- ja Länsi-Suomessa räntä- ja myöhemmin vesisateeksi. Lauantai-iltana saapuu lounaasta uusi vesi- ja räntäsadealue. Sade muuttuu vesisateeksi ainakin etelä- ja länsirannikolla Kokkolan korkeudelle saakka. Rannikon lumet painuu hyvin vähiin, sillä koko ensi viikoksi ennustetaan suojasäätä. Yöllä voi olla muutama miinusaste ensi viikolla.

    • Teemu
      06/02/2014 07:28

      Itse näkisin, että ainakin Etelä-Suomen sisämaassa on sateet kiinteässä muodossa. Rannikko vetisempi.

      • Teemu
        06/02/2014 07:32

        ..painegradientit sellaisessa asennossa onneksi, että pääsee hörppäämään balttiasta vähän viileämpää ilmaa sadealueiden alle, eikä virtaus käy suoraan lounaasta.

      • Jussi
        06/02/2014 08:31

        Nyt sateet ovat ennusteissa enimmäkseen räntää täällä Helsingissä. Viime vuonna oli samanlainen helmikuu, mutta silloinhan lunta oli suurin piirtein puoli metriä ja silloin lumen hupeneminen ja painuminen ei haitannut. Nythän lunta on sen verran vähän, että ei kummoisia sateita tarvita niin se sulaa kokonaan pois.

  9. Teemu
    • Jussi
      06/02/2014 08:24

      Mille paikkakunnalle tuo on? Etelä-Suomen ja aika paljon muunkin Suomen suursäätila suosii seuraavan viikon ajan goretex-kenkien käyttöä ja lasten lumisotaa. Forecan 15 päivän parviennusteissa on ollut merkkejä, että puolen kuun jälkeen ainakin Pohjois-Suomeen palaisi ei kovin kylmät mutta kuitenkin ihan asialliset talvikelit: noin -5-10 astetta. Nollan ympärillähän pyörii viikon ajan aika korkeallakin pohjoisessa.

      Jos ulkolämpötila pysyy tasaisesti plussalla, niin sehän tarkoittaa, että lumi alkaa painua nopeasti kasaan, vaikka ei kovin paljon sataisikaan. Eipä täällä etelässä kovinkaan sissi ole kummoisia hiihtokilometrejä saanut kasaan.

      Olen odottanut kuin kuuta nousevaa Saariselän reissua viikolla 8. Paskojen talvikelien lisäksi on ollut muitakin vastuksia, kuten yllättävä työttömyys ja muita vastuksia.

      • Teemu
        06/02/2014 20:05

        Höh..päänniihän rankasti se, jos on loskakelit ja tulee vielä kenkulia duunista….

      • Jussi
        07/02/2014 08:13

        No, eipä henkilökohtaisista asioista sen enempää, mutta pitää toivoa, että taivaalta tulee mahdollisimman vähän nestemäisessä muodossa. Siis jos menee plussalle, niin silloin ei sula yhtä nopeasti, jos on poutaa.

  10. Teemu
    06/02/2014 09:42

    Tuolta ei voi valita paikkakuntaa. Lätkäsin pohjoista leveyttä 60.7 ja itäistä pituutta 24.9, joka edustaa Etelä-Suomea ihan hyvin mielestäni. Rannikot tietysti erikseen, jotka häiritsevät suurempaa kuvaa.

  11. anonyymisti
    06/02/2014 11:22

    Milloin olette viimeksi nähneet auringon kirkkaalla taivaalla?

  12. Jykä
    06/02/2014 11:31

    Tällä hetkellähän se täällä etelässä paistaa. Tosin taivas ei taida ihan kirkas olla, mutta melkein. 🙂

  13. Teemu
    • AP
      07/02/2014 09:16

      Kauniita kuvia, vaikka ymmärränkin että vahingot ovat valtavat.

      Luulin tuonnäköisiä jäämyrskyjä esiintyvän lähinnä Kanadassa, mutta näköjään Euroopassakin täysin mahdollista sopivissa olosuhteissa.

  14. AP
    07/02/2014 09:33

    Jussi :
    No, eipä henkilökohtaisista asioista sen enempää, mutta pitää toivoa, että taivaalta tulee mahdollisimman vähän nestemäisessä muodossa. Siis jos menee plussalle, niin silloin ei sula yhtä nopeasti, jos on poutaa.

    Surkealta näyttää nyt ainakin viikon tästä eteenpäin. Lännessä ja etelässä ollaan oikeastaan yötä päivää 0 ja +2 asteen välillä. Sade on enimmäkseen räntää, mutta etenkin rannikoilla välillä silkkaa vettäkin.

    Merkillinen talvi. Ei nopeasti vaihtelevaa säätä kuten joskus, vaan tietyt säätilanteet lukkiutuvat paikoilleen viikkokausiksi.

    • Jussi
      07/02/2014 09:46

      Siinä ei sinänsä ole mitään outoa, että säätilanteet lukkiutuvat viikoiksi, jopa kuukausiksi. Niinhän kävi viime vuonnakin. Silloin vain lukkiutui päälle kylmät korkeapaineet, ja toisaalta helmikuu meni hyvin lauhana. Sanoisin, että tämä on sellainen klassisen lauhansurkea talvi. Tammikuun pakkaset takasivat sen, että ei onneksi jouduttu aivan 2007-08 tasolle, mutta ellei loppukuusta tapahdu pientä korjausliikettä kylmempään, niin varsinainen talvi jää tänä vuonna alle kuukauden mittaiseksi.

      Joukossamme oli optimisteja, jotka uskoivat kylmään talveen marraskuussa, mutta minusta siitä ei ollut missään vaiheessa kunnon merkkejä. Olen toki itsekin tosi pettynyt tällaiseen lauhuuteen.

      • Jussi
        07/02/2014 09:58

        Oli jo tilastollisesti varsin pieni mahdollisuus, että olisi tullut viides kylmä lumitalvi peräkkäin. Ja sitten on tietysti tämä globaali ilmiö, josta ei tällä palstalla keskustella :). MOni on jo aiemmin verrannut tätä talvea esimerkiksi vuoteen 1990. Silloin helmikuu oli lämmin, samoin maaliskuu. Mm. CFS on ihan selvästi leudon maaliskuun kannalla. Tällä hetkellä CFS tarjoaa maaliskuulle +3 asteen poikkeamaa. 2000-luvulla on ollut vain yksi hyvin lämmin maaliskuu, 2007, tosin se olikin sitten aivan omaa luokkaansa.

  15. Teemu
    07/02/2014 09:57

    Jussi :
    Siinä ei sinänsä ole mitään outoa, että säätilanteet lukkiutuvat viikoiksi, jopa kuukausiksi. Niinhän kävi viime vuonnakin. Silloin vain lukkiutui päälle kylmät korkeapaineet, ja toisaalta helmikuu meni hyvin lauhana. Sanoisin, että tämä on sellainen klassisen lauhansurkea talvi. Tammikuun pakkaset takasivat sen, että ei onneksi jouduttu aivan 2007-08 tasolle, mutta ellei loppukuusta tapahdu pientä korjausliikettä kylmempään, niin varsinainen talvi jää tänä vuonna alle kuukauden mittaiseksi.
    Joukossamme oli optimisteja, jotka uskoivat kylmään talveen marraskuussa, mutta minusta siitä ei ollut missään vaiheessa kunnon merkkejä. Olen toki itsekin tosi pettynyt tällaiseen lauhuuteen.

    Yhtä vähän oli merkkejä lauhuudesta, ellei sitten joitakin pitkiäennusteita oteta huomioon…:) Itse veikkasin, että ”viileä” jatkuu, kun sille päälle vihdoin pääsimme, kun alla on kuitenkin hyvin pitkä jakso lauhoja talvia. No ensi talvena sitten uusi yritys, QBO kääntymässä ilmeisesti negatiiviseksi, niin on paremman saumat polaaripyörteen kunnolliseen hajoamiseen. Nythän tuo on vain jakautunut Kanadan ja Siperian päälle ruokkien energiaa Atlantille. Lauhempaakin olisi voinut olla, mutta ilmanpaine ei ole päässyt nousemaan onneksi korkealle Keski-Europpassa.

    • Nimetön
      07/02/2014 11:00

      Taitaa kääntyä talvi kokonaisuutena nyt lauhaksi? Olisihan se ollutkin vääryys jos lähes ennätyslämpimästä alkutalvesta huolimatta koko talvi olisi jäänyt tilastoihin jotenkin ”kylmänä” tai ”kunnon talvena”. Talvena 2011-2012 oli vähän sellainen meininki: lunta ja pakkasta tuli lopulta ja kukaan ei enää muistanut että marras-joulukuu 2011 oli ennätyslauhaa.

  16. Teemu
    07/02/2014 11:17

    Keskustelussa vähän hämää se, että helmikuu ja maaliskuu jo nyt tuomitaan lauhaksi. Eihän tammikuustakaan pitänyt tulla normaalia kylmempää..:)

    • Jussi
      07/02/2014 11:24

      Puhut totta. Vielähän voi kaikenlaista tapahtua. Se on kuitenkin varmaa, että seuraava viikko on goretex-valmistajan unelmaviikko.

    • Nimetön
      07/02/2014 16:23

      Toki voi olla kylmä maaliskuu, ja helmikuun loppukin, hyvinkin mahdollista. Tai sitten ei. Mutta puhuin vain siitä, millaisena tämä talvi kokonaisuutena muistetaan. Siihen tämä (ainakin) parin viikon lauha jakso (yhdessä erittäin lauhan alkutalven kanssa) kyllä vaikuttaa, että lauhaksi jää.

      • Kristian
        08/02/2014 09:36

        Minä en usko kylmään helmikuun loppuun tai maaliskuuhun, jonkinlaisia pakkasia voidaan saada vielä toki mutta ei mitään mainittavia. Maaliskuusta tulee lauha. Ainakaan en itse ole nähnyt yhtään ennustetta, joka viittaisi kylmään maaliskuuhun. Jännä juttu, että venäläiset eli Meteoinfo uskoi koko talven ajan kylmyyden jatkuvan Skandinaviassa ja viimeisinkin eli helmi-huhtikuun ajo oli heillä neutraali tai viileä.

        Veikkaan, että myös huhtikuu on lämmin. Kaksi viime huhtikuuta olivat viileitä ja siinä tulikin viileiden huhtikuiden kiintiö täyteen 10 vuodeksi ;).

  17. Matti
    07/02/2014 11:31

    Ei tartte näköjään palella ainakaan ihan hetkeen. Hyvä 😉

    • Matti
      07/02/2014 11:31

      Ainut miinus tietty, että auringon paisteen todennäköisyys on lähellä nollaa.

      • Janne
        07/02/2014 15:43

        ainakaan ei häikäse silmiä

  18. Sami
    07/02/2014 15:53

    Vielä tässä ehtii kylmät säät tulla, viimeiset ajot ovat tuoneet kylmää säätä parin viikon päähän, se sopisi hyvin siihen että olisi jälleen peräkkäiset hyvin kylmät maaliskuut. Kuten jo aiemmin olen maininnut niin joka kerta on tähän asti 1951-vuodesta alkaen tullut se toinen kylmä maaliskuu perään. Jos se tuossa helmikuun lopussa viilenee niin hyvinkin voi kylmää(Jyväskylässä -10..-15 asteen päiväkeskiarvot) olla sinne maaliskuun 15.-20.päivän paikkeille saakka.

    • Janne
      07/02/2014 18:49

      Toivottavasti ei tulisi paljoa lunta jotta kevät pyörähtää nopeaa käyntiin. Maaliskuussa UV-säteily on voimakasta, jos on lunta eli aurinkolasit ovat todella tarpeen. Ihoa ei kannata heti altistaa suurelle määrällä säteilyä.

  19. Petri
    08/02/2014 17:03

    Hiihtotilanteen kannalta tämä talvi on itse asiassa vielä surkeampi kuin 2007-2008. Silloin lunta alkoi sentään löytyä Jyväskylän tienoilta ja Oulusta. Nyt lunta on latupohjia varten vain Lapissa ja Kainuussa.

    Lämpimän ystäviltä kysyisin, eikö tällainen kura ole inhottavaa? Vai eikö teillä ole lapsia taikka koiria?

  20. Teemu
    08/02/2014 17:06

    Petri :
    Hiihtotilanteen kannalta tämä talvi on itse asiassa vielä surkeampi kuin 2007-2008. Silloin lunta alkoi sentään löytyä Jyväskylän tienoilta ja Oulusta. Nyt lunta on latupohjia varten vain Lapissa ja Kainuussa.
    Lämpimän ystäviltä kysyisin, eikö tällainen kura ole inhottavaa? Vai eikö teillä ole lapsia taikka koiria?

    Vain Kainuussa ja Lapissa? Kyllä Pohjoisella-Uudellamaalla hiihtämään pääsee? Ajattelin just lähteä lenkille.

    • Petri
      10/02/2014 17:29

      Tarkoitin luonnonlumilatuja. Jyväskylässä ei ole yksikään lumettamaton latu auki. Sääpalstan henkeen kannatan luomuhiihtoa taivaalta sataneen lumipeitteen päällä.

      Ennen vanhaan hiihtolomaviikot olivat varmimpia lumen suhteen, ja jos lunta puuttuikin aivan eteläisimmästä Suomesta, oli lunta kuitenkin muualla Suomessa. Nyt lumi on käymässä harvinaiseksi herkuksi ja sen hinta nousee koko ajan. Lumivarman hiihtoloman saa enää Lapista.

  21. Antti L
    08/02/2014 17:47

    No ei varmaan lapsille eikä koirillekaan ole hauskaa enkä nyt tuonne vesisateeseen lähtisi hiihtämäänkään, mutta lämpimän ystävänä kaikinpuolin on elämä nyt helpompaa, kun pakkasessa kärvistely loppui ja autollakin pääsee heti liikkeelle eikä tarvitse kiinnitellä johtoja ja raaputella ikkunoita.

  22. AP
    08/02/2014 19:22

    ”Lämmennyt sää tuskin sulattaa etelän lumet”

    Aika optimistinen oli otsikko Hesarissa tänään.

    Näin kosteanlauha sää kyllä vie lumet alueilla, joilla entuudestaankin oli lunta vain noin 10 cm. Tosin puolen viikon maissa tuulen on ennustettu kääntyvän itään, jolloin sää hieman jäähtyisi ja sataisi uudelleen kunnolla lunta. Mutta sen jälkeen sää jatkunee jälleen lauhana.

    Ehkä helmikuun lopussa alkaa vielä yksi talvisen kylmä kausi, mutta en vielä paljoa luottaisi tuohon malliin, kun kerran nyt on taas Atlantin matalapaineiden vyöry päässyt kunnolla vauhtiin. Britanniassa taotaan ilmeisesti jatkossakin sade- ja tulvaennätyksiä.

  23. Teemu
    08/02/2014 21:54

    Aika vähän on käsitelty missään Pohjois-Amerikan kylmyyden vaikutusta Atlantin alueen energisöintiin. Tässä olisi ollut saumat hyvinkin lauhaan keliin, mutta Venäjän korkea on estänyt pahimman tapahtumasta täällä päin. Britit tosiaan saaneet koko roskan niskaansa. Tosin aika monta mallia on ollut sitä mieltä, että homma alkaisi puolen kuun jälkeen rauhoittumaan. Kuitenkin matalapaineet tuovat myös kylmää ilmaa, mutta nyt tämä suursäätila on pyöräyttänyt ne Atlantin länsipuolelle. Jatkossa näyttäisi sateet kiinteytyvän koko maassa. Ensi viikonloppu voi tosin vielä käydä taas lauhana.

  24. Säästä säästä
    08/02/2014 22:07

    Voi helkkari että on liukasta, kävelytiet ovat kuin yhtä jääkenttää. Onneksi on viikonloppu, ettei kenellekään tule mieleen hiekottaa tai aurata yhtään mitään 🙂

  25. Sami
    10/02/2014 02:24

    Paikoin on jo lumettomia tai siis 0cm lukemia ilmatieteenlaitoksen asemilla.

  26. Jussi
    10/02/2014 08:04

    Pari astetta plussaa ja satunnaiset sateet ovat tappava yhdistelmä ohuelle lumikerrokselle.

    Lähipäiviksi on pari jännityksen aihetta. Ensimmäisenä tulevat keskiviikon sateet. Ilmatieteen laitos ja Foreca eivät vieläkään osaa päättää, missä olomuodossa ne sateet tulevat ja minne. Eilen FMI arvioi, että sateet tulevat pk-seudulla vetenä tai räntänä, Foreca oli lumen kannalla. Tänä aamuna tilanne on toinen. Mielellään ottaisin vastaan lumipyryn tänne.

    Toinen on kylmeneminen viikon lopulla ja ensi viikon alussa. Milloin se tapahtuu ja kuinka suurta aluetta koskee? Eilisiltana FMI oli sitä mieltä, että pakkasilmaa leviää viikon päästä koko maahan, nyt aamulla eivät laske sen yltävän kunnolla etelään saakka. Kuitenkin Forecan parviennusteet ovat yhä sitä mieltä, että viikko 9 menisi pakkasella suurimmassa osassa maata.

    Arvioita?

    • Teemu
      10/02/2014 09:52

      Todella mielenkiintoista on jatkon suhteen. Nyt FMI tuo lunta/räntää Etelän sisämaahan ja toisaalta GFS:n deterministiset ajot ensi viikon puolella olisi tuomassa melkeinpä arktista ilmaa.

  27. Antti L
    10/02/2014 10:46

    Tässä oli kai muutama päivä vielä aikaa tehdä tuo kausiveikkaus. Tammikuun pakkaskausi alkoi kolme viikkoa liian aikaisin, joten pisteet tammi-helmikuulta jäävät saamatta. Ei tästä helmikuusta enää varmaan normaalia kylmempää saada, vaikka ensi viikolla kylmeneekin. Mutta varsinkin jos lunta rutkasti tulee, niin kylmä kausi varmaan jatkuu maaliskuulle.
    Tässä ennusteeni, tai ennuste on maaliskuulle, muu on veikkausta:

    Maaliskuu -1…-2
    Huhtikuu 0…+1
    Toukokuu 0…+1
    Kesäkuu +1…+2
    Heinäkuu 0…+1
    Elokuu 0…-1
    Syyskuu 0…+1

  28. Jussi
    10/02/2014 14:31

    Kyllä maa alkaa olla aika paljas etelässä ja monin paikoin Keski-Suomessakin, kun tämä viikko on lopussa! Aluksi lähipäiviksi luvattiin nollakeliä, nyt enimmäkseen plussaa. Sillä on iso merkitys lumien pysymisen suhteen. Etelä-Suomen hiihtäjät joutuvat turvautumaan tykkilatuihin. Ensi viikon pakastumisen yhteydessä ei näyttäisi pahemmin satavan lunta, joten talvitunnelmaa joutuu hakemaan lähinnä pakkaskelistä.

  29. Jykä
    10/02/2014 14:37

    Lumet sulaa tällä hetkellä n. 2 cm / vrk. Eli torstaina lienee ainakin Lahden eteläpuolella tätä vauhtia jo jokseenkin lumetonta….tietty tuo keskiviikon mahdollinen lumisade saattaa muuttaa vielä tilannetta.

  30. Tapio R.
    10/02/2014 15:17

    Otavassa on liukasta ja loskaa. Lämpötila +1° ja pilvistä. Lunta noin 5 cm.

  31. Mika
  32. Petri
    10/02/2014 17:43

    Tämä talvi menee sittenkin juuri niin kuin joulukuussa kirjoitin: ”Eli saataisiin talvi 2007-2008 tai jopa vielä sitäkin lumettomampi versio!”

    Näyttäisi siltä, että talvikuukausien sademääristä suurin osa sataa vetenä suurimmassa osassa maata. Eli Suomen pinta-alalla on vähemmän sellaista aluetta, jossa joulu-helmikuussa sade tulee enimmäkseen lumena (millimetreinä) kuin sellaista aluetta, jossa sade tulee enimmäkseen vetenä.

    Jostain syystä tällaiseen skenaarioon ei uskottu – lähinnä sen takia, että tällaiset talvet ovat olleet äärimmäisen harvinaisia. Marjanviljelijä väittää, ettei vastaavaa ole ollut 41 vuoteen.

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lumeton-talvi-tuhoaa-marjojen-taimet/1755215

    Mikä on tulevaisuus? Minun ennusteeni – joka perustuu siis vain tähän nykytrendiin – on se, että 2020-luvulla tällaisia talvia tulee jo joka toinen talvi. En toivo, että näin käy, enkä ymmärrä, miten kukaan voi pitää tällaisesta loskakelistä, jossa vaatteet kastuvat, sotkeutuvat, autot ovat kurassa, joka paikassa on vain märkää ja pimeää. Sellaiseksi kuitenkin tulevaisuus on muuttumassa.

    • Toni 2
      10/02/2014 18:18

      Talvessa 2007-2008 ei ollut kolmen viikon pakkasjaksoa kuten nyt oli tammikuussa. Ja vielä on helmikuun loppu ja koko maaliskuu näkemättä.

      Lauhaa ja vetistä on ollut ennenkin, mutta pitää mennä reilusti ajassa taaksepäin. Esim. hydrologisista vuosikirjoista käy ilmi 1930-luvulta muutamat lauhat ja vetiset talvet:

      http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot/Hydrologiset_vuosikirjat

      En menisi kauheasti tulevia talvia ennustamaan. Seuraavat 10-20 vuotta tulevat kyllä olemaan hyvin mielenkiintoisia. Jos nyt on meneillään saman tyyppinen ilmaston sykli kuin 1930-luvulla niin tiedossa voi olla hyvinkin ankaria ja lumisia talvia.

    • Teemu
      10/02/2014 20:23

      Enpä oikein usko, että tämä olisi mitenkään tulevaisuutta edes 2020-luvulla. Stratosfäärin käyttäytyminen on ollut hyvin erikoista tänä vuonna, joten pitkälti tuolta löytyy syitä tähän. Toisaalta Pohjois-Amerikka on ollut äärimmäisen kylmä, joka on ruokkinut Atlanttia ja Venäjän korkea on ollut epäsuotuisalla sijainnilla. Ei siinä sen ihmeempää.

      Ensi viikolla kylmenee reilusti jo kuitenkin.

      Siinä samaa mieltä, että ei tästä kyllä kukaan voi tykätä.

  33. AP
    10/02/2014 23:00

    Ei tätä talvea voi tosiaan enää suoraan talveen 2007-08 verrata, koska nyt sentään oli tuo 3 viikon pakkasjakso, jonka takia tammikuu oli jopa keskimääräistä kylmempi.

    Vähälumista toki on ollut. Tampereella talven maksimi on tähän mennessä 16 cm tämän kuun alkupäiviltä. Tätä alempi maksimi on mitattu vain talvina 1972-73 ja 1974-75. Jopa tuona viime aikojen lauhimpana talvena 2007-08 käväistiin helmikuun alussa yli 20 sentissä, vaikkei se kauaa sitten maassa pysynyt. Toki kyse on osin sattumastakin. Nyt 3 viikon kunnon pakkasjaksoa hallitsi korkeapaine ja lumisateet jäivät vähäisiksi. Tarvittaisiin vain 1-2 kunnon pyryä ja se olisi siinä (ainakin joksikin aikaa).

    En kyllä näe viime vuosien perusteella (enkä ainakaan pelkästään tämänhetkisen säätilan takia) vähälumisten talvien olevan lisääntymässä. Ehkä joulukuussa 2008 siltä vielä tuntuikin, mutta sen jälkeen neljä viidestä talvesta on ollut runsaslumisia ja etenkin etelässä. Senkin takia aika vaikea sanoa mitä lähivuosina on odotettavissa. Vuosikymmenien päästä voi olla sitten jo vaikka mitä, mutta siitä debatointihan ei kuulu tämän palstan aiheisiin.

    -Ari

  34. Risto
    11/02/2014 01:27

    Britanniassa mennyt tammikuu oli sateisin 250 vuoteen, minkä myötä esim. Somersetissa joillain alueilla on ollut tulva päällä kuukauden putkeen. Vastaavasti Bulgariassa on poikkeuksellisen lämmintä ja vähäsateista.

  35. Tapio R.
    11/02/2014 08:22

    Otavassa satoi muutama cm lunta. Maisema on talvinen. Lämpötila nyt +0° ja pilvistä.

  36. Jykä
    11/02/2014 08:29

    Viime yön sade oli vaihteeksi täällä pääkaupunkiseudulla yllättävän luminen. Esim Espoon Tapiolassa lunta taisi kertyä jopa 6 cm.

  37. Jussi
    11/02/2014 08:38

    Olen monen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että kyllä juuri tällaiset talvet ovat tulevaisuutta ja tulevat yleistymään. Nythän meillä on ollut monta vuotta niin hyvä tuuri. Näin lauhaa ei välttämättä tule olemaan joka toinen talvi, mutta usein kuitenkin. Totta kai viime talvet ovat osoittaneet, että myös kylmät ja lumiset talvet ovat mahdollisia.

    Se tässä talvessa on ollut harvinaista, että on niin lumetonta. Ei ole epätavallista, että lauhoina talvina lumi jää vähiin täällä pk-seudulla, mutta yleensähän matalapainevoittoisessa säässä tulee kuitenkin pohjoisempana lumisateita nollakelissä tai pikkupakkasessa, ja jossain itärajalla, Kainuussa ja Keski-Suomessa on tähän aikaan ainakin 30-40 senttiä. Nythän itärajalla on yhtä heikko tilanne kuin täällä etelässä.

    Tammikuun pakkasten aikana ei tietenkään tullut kuin kevyttä pakkaslunta, mutta ovatko matalapaineiden reitit olleet tänä vuonna sellaisia, että niistä ei ole vain kertynyt lunta, vai missä on ”vika”?

    OIkeastaan vasta Kuusamo-Kemi-linjan pohjoispuolella on normaali lumitilanne.

    • Teemu
      11/02/2014 09:08

      No jos olet painekäyriä yhtään kurkkinut, niin Atlantin matalapaineet kulkivat Joulukuun puolivälin jälkeen Norjan länsipuolitse koilliseen ja yhdistettynä tämä korkeaan ilmanpaineeseen Keski-Euroopassa nostivat nämä lämmintä ilmaa meille päin ja kosteus tuli alas vetenä suurta osaa maata. Sama kaava jatkui Tammikuun alkupuolelle, jonka jälkeen Venäjältä kurkkas korkeapainetta päälle ja Atlantin matalampi ilmanpaine pakitti lännemmäs. Tuossa korkeapaineessa ei paljoa kosteutta luonnollisesti liikkunut. Nyt taas olemme matalamman ilmanpaineen ja korkeamman ilmanpaineen välissä, jolloin ilmaa nousee suoraan etelästä, ei kuitenkaan niin lämpimänä kuin lounaasta, jonka takia on tullut kiinteämpää sadetta, jotka eivät tosin ole olleet kovin runsaita. Tyypillistä on ollut, että matalat eivät ole kunnolla edes päässeet Suomen päälle (joulukuussa meni vissiin pari Lapin ja Keski-Suomen yli) tai eteläpuolitse johtuen idän korkeasta ilmanpaineesta.

      Viime vuosina ilmanpaine on ollut pohjoisessa korkeammalla ja etelässä alempana tuoden lunta.

      Ja kysymys, miten tulevaisuus sitten muuttaa ilmanpainejakaumia Euroopan alueella?

      • Teemu
        11/02/2014 09:11

        ..ja vielä mun mielestä meillä ei ole ollut matalapainevoittoista (=ilmanpaine alhaalla), vaan ehkä pikemminkin olemme olleet Atlantin matalamman ilmanpaineen ja idän korkeamman ilmanpaineen vaikutuspiirissä, välilä toinen vahvempana kuin toinen..;)

      • Petri
        11/02/2014 16:24

        Oma synkkä epäilykseni on, että keskileveysasteiden ilma, joka kuitenkin pääosin tuo matalapaineisiin tarvittavaa kosteutta, on hivenen lämpimämpää kuin menneinä vuosikymmeninä. Niinpä suursäätila, joka nyt tuottaa meille matalapaineen, josta olisi tullut lunta, tuokin vettä. Näin kävi juuri viime viikonloppuna.

        Lumitilanteeseen riittäisi pari kunnon pyryä. No, vastahan sellainen oli, mutta sade tuli vetenä tai räntänä.

        Korkeapaineet voivat siis edelleen tuoda meille pakkasta. Mutta matalapaineet eivät enää näytä tuovan lunta, vaan vettä.

        Mistä sitten tulivat parin viime talven lumet, erityisesti etelässä? Itse asiassa pohjoisessa nuo talvet eivät olleet erityisen lumisia. Etelä-Suomessa lunta tuli normaalia enemmän, ilmeisesti siksi, että lämpökuormaa kulkeutui entistä enemmän suoraan Jäämerelle – Huippuvuorilla ja Etelä-Grönlannissa olikin lämmintä. Nyt tilanne on ”normalisoitunut” eli matalapaineita tuli varsinkin marras-joulukuussa ja vielä tammikuun alussa Suomeen runsaasti. Mutta lunta ne eivät enää tuoneet kuin Lappiin.

        En tiedä, löytyisikö jostain arkistosta painekenttätilanteita vaikkapa 1980-luvun tai 1990-luvun talvista. Onko vika suursäätilassa vai siinä, että kylmää ei yksinkertaisesti enää riitä kaikille?

  38. Teemu
  39. Teemu
    11/02/2014 18:22

    Petri :
    Oma synkkä epäilykseni on, että keskileveysasteiden ilma, joka kuitenkin pääosin tuo matalapaineisiin tarvittavaa kosteutta, on hivenen lämpimämpää kuin menneinä vuosikymmeninä. Niinpä suursäätila, joka nyt tuottaa meille matalapaineen, josta olisi tullut lunta, tuokin vettä. Näin kävi juuri viime viikonloppuna.
    Lumitilanteeseen riittäisi pari kunnon pyryä. No, vastahan sellainen oli, mutta sade tuli vetenä tai räntänä.
    Korkeapaineet voivat siis edelleen tuoda meille pakkasta. Mutta matalapaineet eivät enää näytä tuovan lunta, vaan vettä.
    Mistä sitten tulivat parin viime talven lumet, erityisesti etelässä? Itse asiassa pohjoisessa nuo talvet eivät olleet erityisen lumisia. Etelä-Suomessa lunta tuli normaalia enemmän, ilmeisesti siksi, että lämpökuormaa kulkeutui entistä enemmän suoraan Jäämerelle – Huippuvuorilla ja Etelä-Grönlannissa olikin lämmintä. Nyt tilanne on “normalisoitunut” eli matalapaineita tuli varsinkin marras-joulukuussa ja vielä tammikuun alussa Suomeen runsaasti. Mutta lunta ne eivät enää tuoneet kuin Lappiin.
    En tiedä, löytyisikö jostain arkistosta painekenttätilanteita vaikkapa 1980-luvun tai 1990-luvun talvista. Onko vika suursäätilassa vai siinä, että kylmää ei yksinkertaisesti enää riitä kaikille?

    Hyviä näkemyksiä. Muutama vuosi sitten taisi joku meteorologi sanoa, että mikäli laitettaisiin painekentät ja suursäätila rinnakkain vuosikymmenien välillä voi ero olla puolen asteen luokkaa.

    Tänä vuonna ollut kuitenkin mielestäni tyypillistä se, että tuo keskiasteiden ilma ei ole Atlantilla päässyt sekoittumaan kylmempien ilmavirtausten kanssa, koska zonaalinen virtaus on ollut koko ajan päällä (matala pohjoisessa, korkea etelässä). Mitä pidempään tuo on ollut päällä, ei pulssi ole päässyt jäähtymään missään vaiheessa.

    Tavallisesti Atlantin kehittämät sadealueet ovat täällä törmänneet aika ajoin viilenneeseen ilmamassaan, jolloin sadekin on tullut lumena. Kun vastassa ei olekaan kylmää ilmaa tulee helpommin kosteus vetenä. Jos sama moodi on koko ajan päällä, ei tuota kylmenemistäkään tapahdu.

    wetterzentralessa on saatavana painekentät ja 850hpa lämpötilat jostain 1800-luvun lopulta. Mielestäni 90-luvun lauhojen aikaan ne näyttivät ihan samoilta kuin, mikä on tilanne nytkin. Silloinhan oli lämpimämpää kuin vaikka nyt. Kevät”talvi” 1990 on klassinen esimerkki tästä.

  40. Antti L
    12/02/2014 09:33

    Tuo olikin hyvä paikka, enpä ole ennen huomannut: http://www.wetterzentrale.de/topkarten/fsreaeur.html ja sieltä kartenarchiv.
    Katsokaapa vaikka millaiset on olleet painekentät esim. 3.2.1966, 30.12.1978, 13.2.1979 tai 8.1.1987.
    Jos tulee tuollainen säätilanne ja sitten on kuitenkin suojasäätä, niin sitten täytyy sanoa, että ilmasto on todella muuttunut.

    • Teemu
      12/02/2014 10:40

      Näin juuri. Vastakohtaisesti, kun otatte vaikka päivämääräksi 3.2.1990, niin tilanne näyttää hyvin tutulta sekä 850 hpa tasolla lämmöissä että pintapaineissa..:) Huomatkaan Itä-Kanadan kova kylmyys myöskin.

      • Teemu
        12/02/2014 10:42

        ..ja erityisesti 1990 etelän hiihtolomaviikko, vaikka 20.2. Todella klassinen lauha moodi. Taisi olla noin 10 lämmintä tuolla viikolla…:)

  41. Jussi
    12/02/2014 09:49

    Takuulla jokainen talven ystävä on ollut tänä vuonna rankasti pettynyt. Ja uskonpa, että vaikka ei olisi talvifanikaan, niin ei tämä kurakeli voi olla kenellekään mitään hauskaa. Tai eihän sitä aina tiedä, mistä kaikesta ihmiset nauttivat :).

    Viime vuosina moni puheli typeryyttään takki auki, että ”jahas, nyt on sitten ilmastonmuutos peruttu, kun talvet ovat niin kuin ennen vanhaan”. Ja vaikka jätettäisiin se iso paha I käsittelemättä, niin kieltämättä lauhalle talvelle oli jo tosi suuri todennäköisyys.Kyllähän ilmanpainekentät ja kausiennusteet ovat marraskuusta lähtien näyttäneet sellaista dataa, että lämmin talvi oli odotettavissa. Tosin tammikuun osalta menivät onneksi pieleen!

    Minua kiinnostaa myös jatko. Niin kuin aiemmin kirjoitin, uskon, että maaliskuusta tulee leuto, +2-3 astetta keskiarvojen päälle, ja huhtikuustakin sellainen perinteinen 2000-luvun huhtikuu, eli 1,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Toukokuu on aivan toisenlainen kuin viime vuonna: sateinen ja melko viileä alkukuusta, mutta ei kokonaisuutena mikään kylmä.

    Kesästä on typerää vielä puhuakaan, mutta puhun silti vähän, lähinnä teoriassa. Miten kävi, kun viimeksi oli näin leuto talvi? 2008 kesä oli aika sateinen ja koleahko, samoin täälläkin paljon puhutun vuoden 1990 kesä. 1990-luvun alussa olin teini ja muistankin sen, että silloin talvet olivat hanurista ja kesät vastapainoksi kylmiä :).

    • salama
      12/02/2014 15:01

      Vaikka itsekin pidän talvisemmasta säästä, niin on pakko myöntää että kun tänäänkin oli täysin sulat tiet liikkuminen polkupyörällä on kyllä mukavampaa kuin lumessa.

  42. Janne S
    12/02/2014 14:08

    Mallinsin muutama kuukausi sitten ihan huvikseni pohjoisen pallonpuoliskon lumi-pinta-alan kehitystä siten kuin se näkyy Rutgersin yliopiston datasetissä. Tulokset ovat tässä:
    https://github.com/euxoa/rutgers-snow/blob/master/model-plots.pdf

    Oleellista on viimeisin kuva. V:sta 1967 lähtien kesäkuukausien lumipeite odotetusti pienenee. Keväät aikaistuvat. Talvikuukausissa ei ole selvää trendiä. Hieman yllättäen lokakuut ovat entistä lumisempia.

  43. Antti L
    13/02/2014 10:53

    Vuosien 1990 ja 2008 helmikuiden säätilanne oli aika samanlainen. Jossain vaiheessa 1990 virtaus kävi etelämpää Azorien suunnalta. Nyt pääosa suihkuvirtauksesta on mennyt Välimerelle ja osa siitä koukannut takaisin etelästä Suomeen. Tämä ehkä paremmin vastaa vuoden 1974 helmikuun tilannetta. Tuolloin koko kuukausi oli harmaata keliä hiukan nollan yläpuolella ja aurinko näkyi vain yhtenä päivänä. Tänään aurinko on vähän pilkistellyt.
    Tämän kuun viimeiselle kolmannekselle Wetterzentrale ennustaa nyt hyvin kylmää säätyyppiä.
    Tässä meneekin rattoisasti pari viikkoa, kun tutkiskelen noita vanhoja sääkarttoja.

    • Jussi
      13/02/2014 11:02

      Pääsääntöisesti loppukuulle on ennustettu melko kylmää, mutta se kylmän tai melko kylmän kausi on koko ajan siirtynyt. Aluksi kylmän purkauksen piti ylettyä etelään jo ensi viikon alussa, nyt ehkä vasta keskiviikkona, jos kunnolla ollenkaan. Pakkaskaudesta puhuminen on vielä vähän aikaista. Ennustettavuus on huono, ja voi olla, että ns. pakkaskausi jää aika lyhyeksi. Sen suhteen ennusteajoissa on ollut ihan älyttömästi eroja. Joskus on näkynyt tosi arktistakin ilmamassaa, mutta ei taas tässä viimeisimmässä eCMWF-ajossa.

  44. Janne
    14/02/2014 09:59

    En ole itse ehtinyt asiaa tarkastella mutta miten harvinaisen lauhaa tämän helmikuun sää on ollut. IL:n tuoreimman hiihtolomaitiedotteen mukaan etelässä on nyt harvinaisen ja keskiosassa jopa poikkeuksellisen vähälumista.

  45. Kristian
    14/02/2014 12:22

    Kyllä tästä aikamoiset anomaliat saadaan tälle kuulle! Vielä viikon alussa näytti ihan selvältä, että reippaita pakkasia kiertyy ainakin Lappiin, luultavasti myös etelään asti. Nyt mennään Lapissa pikkupakkasessa, Keski-Suomessakin ehkä jotain vaatimatonta pikkupakkasta puolen viikon jälkeen mutta ei nyt sentään mitään oikeaa talvea.

    Mitä oikein taas tapahtui? Näyttää siltä, että se kaivattu arktinen ilma vain jäi pakettiin napa-alueelle niin kuin viime viikot muutenkin.

  46. AP
    14/02/2014 13:41

    Kukaan ei kiistäne, etteikö vuodesta 1988 lähtien lauhat talvet ole selvästi lisääntyneet, vaikka mukaan on mahtunut kylmiäkin talvia myös ihan viime vuosina. Etenkin kylmät tammikuut ovat käyneet harvinaisiksi: tammikuu oli keskimääräistä lämpimämpi Tampereella 1988-2002 eli 15 kertaa peräkkäin ja senkin jälkeen keskimääräistä kylmempää on ollut vain 2003, 2004, 2010 – ja hassua kyllä 2014.

    Mutta lauhat talvet eivät ole koko ajan olleet samanlaisia. Jakaisin ne karkeasti kolmeen tyyppiin: 1) tasaisen lauhat talvet eli kaikki talvikuukaudet selvästi keskimääräistä lämpimämpiä (kuten 1991-92, 1994-95 ja 2007-08), 2) kylmää syksyllä ja alkutalvesta, mutta keskitalvi ja kevättalvi hyvin lauhoja (kuten 1988-89, 1989-90, 1992-93 ja 2001-02) ja 3) lämmin alkutalvi (ns. pitkittynyt syksy), mutta lopputalvi kylmä (kuten 2000-01, 2004-05, 2006-07 ja 2011-12).

    Sen havainnon tilastoista pystyy tekemään, että jos 90-luvun alussa tyypillisempää oli kylmä alkutalvi ja leuto kevättalvi tai sitten tasaisen leuto talvi niin vuodesta 2000 eteenpäin on selvästi yleisin lauha talvityyppi ollut pitkittynyt syksy ja kylmä lopputalvi.

    Meneillään oleva talvi on sikäli poikkeuksellinen, ettei se sovi mihinkään edelläkuvattuun kategoriaan ja vaikka tilastoja tutkisi paljon vuotta 1988 aiemmaltakin ajalta, ei ihan vastaavaa löydy mistään: eli erittäin leuto alkutalvi + keskimääräistä kylmempi tammikuu ja sitten taas erittäin leuto lopputalvi (olettaen, että sitä merkittävää kylmenemistä ei loppukuusta tapahdu,joka saisi helmikuun keskilämmön kääntyvän lähemmäksi keskimääräistä). Yllätyin itsekin tästä havainnosta – joko on ollut tasaisen leutoa tai sitten kylmyys on keskittynyt alku- tai lopputalveen. Joten talvesta 2013-14 on tulossa tilastoharvinaisuus.

    Vain talvi 2006-07 on hieman lähempänä tämänhetkistä talvea ”kaavansa” puolesta, koska silloinkin alkutalvi oli erittäin leuto, mutta silloin kylmyys keskittyi helmikuulle ja ennätysmäinen lämpeneminen osui maaliskuuhun. Ei siis ihan samanlainen sekään.

  47. Tapio R.
    14/02/2014 19:37

    Uusimmassa ennusteessa kylmempi jakso jäänee suutariksi. Ensi viikolla vain vähäinen ja lyhytaikainen kylmeneminen. Lämpötila noussee myös ensi viikolla muutamana päivänä nollan tienoilla ja pysyy päivisin vain muutamassa miinusasteessa. Helmikuun 25nnen tienoilla sää jälleen näyttäisi lauhtuvan useisiin lämpöasteisiin. Tänään Ilmatieteen Laitoksen sivulle tullut kuukauden ennuste arvioi lauhaa koko kuukauden jaksolle ja samansuuntaista viitettä kielii myös Forecan 15 vrkn ennuste. Ilmatieteen Laitoksen sivulla julkaistussa ennusteessa arvioidaan matalapaineen sijaitsevan ensi viikolla Keski-Euroopassa ja Etelä-Skandinaviassa mutta siirtyvän jo viikolla 9 pohjoisemmaksi pysyen niissä asemissa ainakin viikoilla 10-11 ja Suomeen pääsisi lauhaa ilmaa lounaasta.

    • Kristian
      14/02/2014 21:16

      Niinpä. Pettymys, pettymys! On jotenkin niin tämän talven kuva, että ne vähäisetkin pakkasjaksot jäävät torsoiksi. Toki ennustettavuus on yhä heikko ensi viikolle mutta lauhalta näyttää. Täytyy kai vain nostaa kädet pystyyn, että tämä oli tällainen antikliimaksi.

      1990 kevät oli tosi lämmin, 2008 ei ihan yhtä lämmin. Mitenhän menee nyt?

      • Tapio R.
        14/02/2014 22:21

        Eiköhän tämä kevät muistuta vuosia 2007, 1989, 1961, 1983 ja 1975?

  48. Antti L
    14/02/2014 22:34

    Lumitilanteelta kyllä muistuttaa noita talvia, mutta tarkoitin tuolla aiemmin tätä helmikuun suursäätilaa, joka muistuttanee vuotta 1974. Lunta silloin oli enemmän ja aiempi talvi ihan eri maata kuin tänä talvena. Jatkokaan tuskin menee samalla tavalla. Silloin lauha säätyyppi jatkui enimmäkseen lopputalven ja kylmeni vasta huhtikuun 10. päivän vaiheilla.

  49. Säästä säästä
    14/02/2014 22:39

    joo eiköhän se talvi ollut siinä. Kolme viikkoa oli melko kylmää tammikuussa, mutta muuten koko talvi yhtä loskapas.. Joo no ehkä sitten saadaan kesällä ukkosia viimeinkin? Suomenlahti ottaa kyllä päähän, kun tuntuu ettei etelään tule ukkosia ennen elokuuta

    • Tapio R.
      15/02/2014 09:40

      Jos Helsingin seudulla alkukesällä olisi ukkosia, niin ilmavirtauksen pitäisi käydä mantereen suunnalta tai rannikon suuntaisesti. Mereltä voivat päästä ainoastaan rintamaukkoset ennen heinäkuun puoltaväliä.

    • El Tiempo
      16/02/2014 09:38

      En tiedä, miten muualla, mutta Mikkelissä ainakin loskaa on viime päivinä ollut todella vähän – pikkukengilläkin pärjäsi. Tilanne olisi ollut aivan toinen, jos pari viikkoa sitten olisi saatu se reilu puoli metriä lunta, mitä joku toivoi. Märkää toki on ollut.
      Eikä talvi vielä ole valmis. Ilmakehällä on tapana pitää ennusteita pilkkanaan, varsinkin pitkäaikaisia ja niinpä veikkaan huvikseni, että maaliskuusta tulee tosi talvinen – aluksi reilusti lunta, sitten pakkasta päälle. Mutta saapas näkee 🙂

  50. Teemu
    15/02/2014 20:28

    Täällä ilmeisesti luotetaan pitkiin ennusteisiin kuin vuoreen, kun lauha /lämmin kevät on varma…:)

  51. Säästä säästä
    15/02/2014 22:29

    Teemu, en ole edes oikeastaan katsonut mitään ennusteitä muuta kuin FMI:n 5pvän lottoarvonnan, joten ihan mutulla luovutin talven suhteen 🙂 mielelläni olisin väärässä, mutta toisaalta toivon, että Suomenlahti lämpenee nopeasti, joten jäättömyys on hyvä alku 😛

    • Teemu
      15/02/2014 22:42

      Täällä ilmeisesti odotetaan ukkosia, turha toivo rannikolla ennen loppukesää…:) Tän palstan seuraaminen jää tavallisesti kesäaikaan vähille, ellei sitten saada kunnolla lunta kesällä…;)

  52. AP
    16/02/2014 11:36

    Pakko kai se on tunnustaa, ettei tästä enää kunnon talvea tule, kun kerran ensi viikonkin povattu kylmeneminen on jäämässä torsoksi. Itse asiassa helmikuu on nousemassa lämpimimpien top-10:een, jos viimeinenkään viikko ei muuta suuntaa kylmemmäksi (eikä siis siltä näytä).

    Lämpimän helmikuun perusteella ei tietenkään voi vielä sanoa keväästä mitään varmaa. Nyt tosin näyttää siltä, että lauhuus jatkuisi helmikuun lopun lisäksi maaliskuussakin, joten myöskään viimevuotista talvista maaliskuuta ei ole näköpiirissä.

    Poimin tilastoista 10 lämpimintä helmikuuta viime vuosisadan alusta alkaen ja miltäs keväät (maalis-toukokuu) huippulämpimän helmikuun jälkeen näyttivätkään:

    1910: lämmin kevät (kaikki kevätkuukaudet lämpimiä)
    1938: lämmin maaliskuu, normaali loppukevät
    1939: normaali maaliskuu, kylmä loppukevät
    1943: lämmin kevät (kaikki kevätkuukaudet lämpimiä)
    1961: lämmin maaliskuu, normaali loppukevät
    1974: lämmin maaliskuu, viileä huhti- ja kylmä toukokuu
    1989: ennätyslämmin kevät (kaikki kevätkuukaudet hyvin lämpimiä)
    1990: ennätyslämmin kevät (etenkin maalis-huhtikuu)
    1995: lämmin maalis-huhtikuu, normaali toukokuu (normaali? Lumisadetta ja hellettä)
    2008: lämmin maalis-huhtikuu, normaali toukokuu (alku vielä huippulämmin, loppu kylmä)

    Oliko tuosta listauksesta hyötyä? Löytyykö jotain selvää kaavaa? Tietenkään ei ole vain yhtä tai kahtakaan mallia millainen kevät tulee lämpimän helmikuun jälkeen. Mutta kyllähän todennäköisyys lämpimälle keväälle on reippaasti kylmää suurempi. Merkittävin poikkeus on tuo 1939: silloin sää kylmeni kunnolla maaliskuun aikana ja huhti-toukokuussa oli selvästi tavallista kylmempää. Myöskään 1974 lämmin ei jaksanut pysyä oikein maaliskuuta pidemmälle (Antti L:n mukaan 10.4. asti) ja toukokuu oli suorastaan kolea. Jännää muuten sekin, ettei huippulämmintä helmikuuta ole seurannut kylmä maaliskuu kertaakaan. Viime vuonnahan lauhaa helmikuuta seurasi kylmä maaliskuu, mutta helmikuu ei ollut sentään niin lämmin kuin nuo 10 lämpimintä tai kuin nyt.

    Mutta katsotaan nyt mitä vielä tapahtuu. Itse en ainakaan usko noihin pitkäaikaisennusteisiin kuin vuoreen, vaikka nyt suursäätila onkin aika paikoilleen jämähtänyt. Joskus se muuttuu kuitenkin. Tuollainen 1939/1974 kevät on siis ihan mahdollinen vaikka maaliskuussa olisi vielä lämmintä. Eli lämpimästä helmikuusta ei automaattisesti seuraa lämmintä ja vauhdikkaasti etenevää kevättä. Mutta on se aika todennäköinen tilastojen valossa.

  53. Tapio R.
    16/02/2014 12:15

    Aamuyöllä satoi jäätävää tihkua Otavassa. Lämpötila silloin oli -1°. Nyt lämpötila on +0°.
    Ennustettu kylmempi jakso näyttää jäävän kokonaan tulematta, sillä koko tulevaksi viikoksi ennustetaan vain plusasteita päivisin, yöllä olisi ajoittain joitakin pakkasasteita. Viikolla 9 lauhtuisi entisestään ja lumet lienee saamassa kyytiä.

  54. Sami
    16/02/2014 14:06

    Jyväskylässä helmikuu tullee olemaan kolmen lämpimimmän joukossa 1951-vuodesta alkaen. Kärkipaikan pitää 1990, mutta 1974 -1,5 ja 1989 -2,0 on saavutettavissa.

    Kieltämättä näitä lauhoja helmikuita osasi odottaa, lähimenneisyydessä oli sen verran tiuhaan hyvin kylmiä helmikuita, että tilastojen on joskus pakko tasaantua.

    Veikkaan kuitenkin että kevät ei tule olemaan lämpöjuhlaa. Kesästä veikkaan harmaata, sateista ja koleaa. Tekisi mieli veikata jopa poikkeuksellisen kylmää kesäkuuta, kuten oli 1982 ja 1993.

    • Tapio R.
      16/02/2014 19:03

      Mikään ei viittaa siihen, että tuleva kesäkuu olisi poikkeuksellisen kylmä, eikä myöskään viileään kesään, mutta kevät tuskin jatkuu maaliskuun jälkeen noin lämpimänä kuin siihen saakka. Jossain vaiheessa tulee takaisku takatalven muodossa, mutta todennäköisesti huhtikuussa.

  55. Tapio R.
    16/02/2014 18:54

    Otavassa on satanut 2 tuntia isoja räntähiutaleita eli ns. ”jalkarättejä.” Lämpötila on nollassa.

  56. Tapio R.
    16/02/2014 18:55

    Otavassa on 2 tuntia satanut isoja räntähiutaleita ja lämpötila on nollassa.

    • Tapio R.
      16/02/2014 18:58

      Tuli kahteen kertaan, kun katkaisi nettiyhteydet ensimmäistä lähettäessä ja oli epävarmaa, läksikö ensimmäinen viesti lainkaan. Ilmoitti vain etäpalvelimen suorittaneen aikakatkaisun.

  57. Petri
    16/02/2014 22:25

    Uskon edelleen, että talvien loskaistumiseen syynä on ennen kaikkea Arktiksen jäätilanteen muutos, ennen kaikkea jään reunan vetäytyminen Petsoranmereltä ja Barentsinmereltä Novaja Zemljan tasalle aivan keskitalvellakin. Vertaa vaikka http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=02&fd=14&fy=1990&sm=02&sd=14&sy=2014

    Vuonna 1990 oli kyllä poikkeuksellisen lämmin helmikuu, mutta koko talvi ei ollut surkean lumeton suuressa osassa Suomea, kuten se nyt tänä talvena on. On erittäin poikkeuksellista, että Jyväskylässä ja Oulussa on tällä hetkellä lunta alle 15 cm.

    Miten jäätilanne vaikuttaa talviin? Siten, että Arktiksen kylmä ilmamassa käsittääkseni pääsee vyörymään polaaripyörteen alueelta etelään lähinnä vain jään päällä. Jos jään reuna on kauempana, kylmä ilma hakee itäisemmän reitin ja kiertyy tänne Fennoskandiaan vain sattumalta. Näin varsinkin jos polaaripyörre on vahva. Tällaisia sattumia olivat pari viime talvea, mutta 2007-2008, 2006-2007 ja osittain myös 2008-2009 osoittavat, että tuurimme alkaa olla lopuillaan. Tähän ajatuskulkuun perustuu myös ennusteeni siitä, että tämä nykytilanne on jonkinlainen ”new normal”.

    Sitä en ymmärrä, miksi suomalaiset pakkautuvat tänne etelään, missä talvet ovat surkeimpia koko maassa. Kesä ei riitä kompensoimaan tätä.

    • Teemu
      17/02/2014 10:51

      Viime vuosina on tosin ollut puhetta, että vähäinen merijää nostaa painetta navan ympärillä, jolloin myös lämpötilat voisivat pudota. Kosteuden nousu heikentäisi polaaripyörrettä. Tänä vuonna polaaripyörre on ollut vahva ja ruokkinut vain Atlantin toimintaa. Positiivinen QPO onsuosinut tätä. Ensi talvena vissiin el nino voisi aktivoitua ja QPO rauhoittua, jolloin tilanne voi olla toinen.

  58. Risto
    17/02/2014 01:14

    Petri :
    Vuonna 1990 oli kyllä poikkeuksellisen lämmin helmikuu, mutta koko talvi ei ollut surkean lumeton suuressa osassa Suomea, kuten se nyt tänä talvena on. On erittäin poikkeuksellista, että Jyväskylässä ja Oulussa on tällä hetkellä lunta alle 15 cm.

    Oulussa on tällä hetkellä lunta noin 30 cm

    • Petri
      17/02/2014 14:25

      Niinpä todella on, en ollut ihan päivittänyt tilannetta. Jyväskylässä ja Kuopiossa on kuitenkin vain 12 cm. Helsingissä 5 cm, Turussa 2 cm ja Porissa nollassa.

      Vaikka nyt kylmeneekin, lumipeite on niin ohut, että todennäköisesti maaliskuun puolella, todennäköisesti jo maaliskuun puolivälissä lumipeite katoaa kokonaan akselin Oulu – Joensuu eteläpuolella. Oma jatkoveikkaukseni on, että saadaan nopea ja kuiva kevät, jota seuraa viileä ja kuiva kesä. Sademääräveikkaus: huhtikuu +100 %, toukokuu -50 %, kesäkuu – 30 % ja heinäkuu – 50% tavanomaisesta. CFS ennustaa myös kuivaa toukokuuta, mutta kosteampaa heinäkuuta. MInä uskon, että toukokuun suursäätilalla jatketaan koko kesä…

      • Nimetön
        17/02/2014 14:37

        He**vetin lauha talvi tästä on muodostumassa. Samaan kastiin menee 2000-luvun huippulämpimien talvien kanssa, ehkä talvi 2006-2007 on lähimpänä tätä. Ja kyllä: heti Oulu-Kajaani linjan eteläpuolella lunta on harvinaisen vähän, paikoin jopa ennätyksellisen vähän. Tämähän on tyypillinen tilanne lauhoina talvina: itärajan pinta ja Lappi voi saada helposti jopa keskimääräistä enemmän lunta, samaan aikaan etelä ja länsi on lähes lumettomia.

  59. Antti L
    17/02/2014 09:41

    Ihmiset pakkautuvat etelään, koska haluavat lämpimään, valitettavasti meri välissä hidastaa siirtymistä etelämmäksi. En ole varmaankaan Volgan mutkasta tulleiden jälkeläisiä, vaan ehkä sen luurangon, joka löydettiin Espanjan Cantabriasta.
    Talvinen jää- ja lumitilanne ei paljon ole muuttunut pohjoisella pallonpuoliskolla aiemmasta, joten se ei liene syynä lauhoihin talviin. Jään vähentyminen on tapahtunut kesäpuolella.

    • Petri
      17/02/2014 14:27

      Voi olla. Mutta talvikuukausina lämpimämpi tarkoittaa kuraista, märkää ja loskaista, ja pitää mennä aika paljon etelämmäs, että on oikeasti lämmintä ja mukavaa. Tämä on tietysti makuasia. Joku yllä tuossa totesi, että ei tästä säästä voi kukaan tykätä. Oma kommenttini oli, että tykkääjiä täytyy olla paljon, kun suurin osa väestöstä asuu alueella, jossa talvikuukaudet ovat juuri tällaisia. Minä en tätä ymmärrä ja muuttaisin Lappiin jos vain voisin.

      • Jussi
        17/02/2014 14:37

        Sinäpä sen sanoit: muuttaisi Lappiin jos voisi. Siis etelässähän pitää moni perin arkinen syy, kuten työ, perhe, ystävät, se että lapsenhoitoapua saa jos muksulle iskee korvatauti ym. Minua ja vaimoakin kiehtoisi pohjoiseen muutto, jos…

        Mutta onhan tämä klassinen esimerkki siitä, miten äärisäät korostuvat. Kuten tavallaan edellisvuodetkin. Jos on ollakseen lauhaa, on sitä pitkään ja itsepintaisesti. Jos on pakkasta, se kestää kuukausia. Ei sitä välimaastoa vaan ääripäitä. Vai milloin oli viimeksi talvi, jolloin kaikki kuukaudet olivat siististi lähellä pitkän ajan keskiarvoja? Ihmiskunta saa sitä mitä kerjää.

      • El Tiempo
        18/02/2014 08:46

        Minä puolestani muuttaisin todella paljon etelämmäs, kuin Etelä-Suomeen, jos vain voisin ja sään puolesta palaisin vaikka Helsinkiin, jos se muutoin olisi ihmisarvoiselle elämälle sopiva paikka. (sukulaisille terveisiä :)) Sehän tässä Suomen (ainakin Itä-Suomen) talvessa ärsyttävää onkin, ettei se noudata mitään kohtuutta: on joko märkää ja kuraista, tai sitten hyytävän kylmä. Kyllä se pikkupakkanen ja auringossa hohtava hanki kelpaisi kovasti tämänhetkisen tilalle, mutta mieluummin tätä, kuin 20-30° pakkasta. Kesät täällä taas on keskimäärin aika samanlaisia Helsingistä Kainuuseen.
        Sitä paitsi ihmiskunnan ylivoimainen enemmistö on kyllä asuttautumisellaan äänestänyt, missä ihmiselle sopivat olosuhteet vallitsevat. Voisi Lappiin olla kova tungos, jos se paikka siellä olisi.
        Eläkepäiviä odotellessa ei auta muu, kuin ottaa vastaan, mitä ylhäältä annetaan, mutta onneksi on tämä Paulin palsta, missä voi säätuntojaan sanoiksi purkaa. Tällä kertaa on kylmän ystävien vuoro valittaa, toisin oli muutamana edellisenä talvena.

  60. Antti L
    17/02/2014 15:54

    Minkähän takia suojasäät ovat vältelleet helmikuun 19. päivää. Sää melkein poikkeuksetta kylmenee tähän aikaan. Tein tilaston helmikuun suojapäivistä vuosilta 1981-2012. Suojapäiviä on tänä aikana (Klaukkalassa) useimpina päivinä ollut 9-13 vuotena, mutta 19.2. vain 5 vuotena ja 18.2. 7 vuotena sekä 9.-10.2. 8 vuotena. Eniten suojasäitä on ollut 5.helmikuuta 14 vuotena.
    Almanakassa taannoin olleen 100-vuotistilaston mukaankin 19.2. oli Helsingissä vuoden kylmin päivä ja ero taisi muihin päiviin tulla jo niin suureksi, että Ilmatieteen Laitos otti sitten käyttöön tasoitetut päivittäiset keskiarvot, joiden mukaan kylmintä on 3.-11.2.
    Näitä usein muita lämpimämpiä tai kylmempiä päiviä vuoden mittaan on muitakin. Joulukuun 3. on yleensä lämpimämpää kuin marraskuun viimeisellä viikolla. Samoin lämpimiä päiviä ovat maaliskuun ja toukokuun viimeinen päivä.
    Ajan mittaan joidenkin päivien tilanne voi tasoittuakin. Nimittäin 60- ja 70-luvuilla kesän lämpimin päivä oli 20.6. johtuen juhannuksen etuviikolle jokseenkin joka vuosi osuneesta helteestä. Kun juhannushelteet 90-luvulla loppuivat kokonaan, niin tuon päivän keskilämpötila on pudonnut selvästi.

    • Tapio R.
      17/02/2014 20:44

      Noita helteisiä kesäkuun 20nnen aikoja oli ainakin vuosina 1956, 1966, 1968, 1970, 1973, 1974, 1979, 1980, 1985, 1986, 1988, 1989, 1995 ja 1999. Tämän jälkeen noihin aikoihin helteistä ei enää ole ollut.

  61. Petri
    17/02/2014 16:10

    Nimetön :
    He**vetin lauha talvi tästä on muodostumassa. Samaan kastiin menee 2000-luvun huippulämpimien talvien kanssa, ehkä talvi 2006-2007 on lähimpänä tätä. Ja kyllä: heti Oulu-Kajaani linjan eteläpuolella lunta on harvinaisen vähän, paikoin jopa ennätyksellisen vähän.

    2007 helmikuussa oli kuitenkin lunta etelärannikollakin, ja hiihtämäänkin pääsi. 2008 ei päässyt hiihtämään missään vaiheessa (paitsi lumetetuilla laduilla) etelässä, mutta jo Jyväskylän korkeudella luonnonlunta riitti latuja varten. 2014 on näistä ehdottomasti surkein esitys, koska lumi-Suomen ja loska-Suomen raja kulkee nyt Oulu-Joensuu -linjalla.

    • Petri
      17/02/2014 16:36

      Vielä kommentoisin jäätilanteen ja lumitilanteen välistä yhteyttä. On totta, että jäätilanne on (pinta-alan suhteen) lähempänä normaalia talvikuukausina kuin kesällä. Suurimmat anomaliat esiintyvät kuitenkin syksyllä. Mitä enemmän on avovettä syksyllä, sitä kauemmin kestää kylmien ilmamassojen muodostuminen Jäämerellä. Mantereilla kylmää ilmaa muodostuu helpommin niillä alueilla, joita meri ei lämmitä ja jotka ovat riittävän pohjoisessa (Siperia, Kanadan pohjoisosat). Periaatteessa ääritapauksessa voisi muodostua karkeasti kuvattuna tilanne, jossa Atlantin lämmintä ilmamassaa puhaltuisi suoraan Grönlannin itäpuolitse kohti napaa, ja kylmä ilma valuisi mantereille. Näin on käynytkin, esimerkiksi kahtena viime talvena, ja tällöin Eurooppaankin saadaan talvi. Nyt ollaan palattu normaalitilanteeseen. Miksi talvi ei sitten vain ota tullakseen? Oma arvaukseni on, että Suomi on ollut tähänkin asti talven reuna-alueella, ja nyt olemme pudonneet sen ulkopuolelle. Ainoastaan epänormaalissa tilanteessa talvi vielä tulee, mutta normaalitilanteessa ei enää (kuin hetkeksi).

      Teemu tuossa yllä kirjoittikin, että sade tulee vetenä, koska lämpimät ilmamassat eivät törmää kylmään. Minun jatkoselitykseni on, että kylmä ei enää pääse tänne kuten ennen, koska kylmän ilman polku tänne on kaventunut jääpeitteen pienenemisen takia. Asiantuntevammat kritisoikoot tai osoittakoot tämän ajatuksen vääräksi, mutta kyllä minä näen jonkinlaisen yhteyden Arktiksen kutistuvan jääkannen ja talvien vesittymisen välillä.

  62. Tapio R.
    17/02/2014 21:01

    Viileä ja kuiva kesä Suomessa on aika mahdoton yhtälö. Kun kesällä on viileää, niin pilvisyys on myös runsasta ja sateen todennäköisyys suuri. Ainoa viileän ja kuivan kesän toteutumismahdollisuus olisi seuraava suursäätilanne: Norjan länsipuolella pysyvä korkeapaine ja Suomen itäpuolella paikallaan pysyvä matalapaine. Lämmin ilma virtaisi Azoreilta suoraan pohjoiseen kohti Grönlantia. Grönlannin itäpuolelta kiertyisi kylmää ilmaa Huippuvuorten yli etelään kohti Suomea ja toisaalta lämmin ilma kaukaa Suomen itäpuolitse Uralille. Tällaisessa tilanteessa Suomessa esiintyisi Suomessa vesi- ja raekuuroja ja yöllä sään seljetessä esiintyisi yleisesti hallaa.

    • Säästä säästä
      17/02/2014 21:23

      Joku tilastonikkari voisi kaivaa esiin viimeisimmän viileän kesän Etelä-Suomessa, enkä tarkoita kesää, jolloin oli ”vain” 10 hellepäivää. Vaan jotain alle 15 asteen heinäkuita 🙂

      • Säästä säästä
        17/02/2014 21:28

        nopealla vilkaisulla niitä ei kovin montaa ole ollut havaintohistorian aikana.. No eipä minulle ole vielä koskaan tullut kylmä Suomen kesässä, nytkin tuntuu jo melko lämpimältä, kun vähän nopeammin kävelee/hölkkää.

      • Tapio R.
        18/02/2014 06:50

        Tollanen kylmä heinäkuu oli ainakin v. 1968. Kuun alussa oli vielä muutama hellepäivä.

      • El Tiempo
        18/02/2014 08:10

        En ole tilastonikkari ja muistikin jo alkaa pätkiä, mutta hatarissa muistikuvissani esim. kesät -78 (Länsi-Suomessa) ja – 98 (Mikkelissä) olivat viileitä, eikä kovin sateisia. Kovin yleistä se ei tosiaan taida olla.

      • Tapio R.
        18/02/2014 09:29

        Kyllä myös v. 1978 heinäkuu oli Mikkelissäkin viileä, samoin 1977, 1979, 1956, 1958, 1952, 1928, 1902, 1923, 1962, 1984, 1987, 1990, 1993, 2000, 2004 ja 2008 eikä 2012 mikään lämmin ollut.

      • Nimetön
        18/02/2014 11:08

        Kesä 2004 on edellinen selvästi viileä ja myös sateinen. Koko kesä oli enemmän tai vähemmän viileää ja myös sateista. Poikkeuksena tästä oli muutaman päivän hellejakso toukokuun alussa sekä Itä- ja Pohjois-Lapin runsaat helteet heinä-elokuussa. Muita tosi surkeita kesiä tulee mieleen ainakin kesä 1987. Nyt siis tarkoitan tosi surkeita kesiä, en esim. kesää 2012 laske tähän.

  63. Teemu
    17/02/2014 22:14

    Hyvää analyysiä Petriltä. Amatöörinä sen verran ”kiistän”, että mielestäni jääkannen laajuudella ei ole ilmanpaineen jakautumiseen merkitystä, vaan itse ilmanpainekentät ovat kaiken paskan alku ja juuri meidän keleihin.

    Tänä talvikautena on ollut kovin sitkeä ja klassinen lauhamoodi, eli Azoreilta pitkälle Venäjää on ollut ilmanpaine korkealla ja vastaavasti Pohjois-Atlantilla alhaalla, jota Kanadan hyvin kylmä ilmamassa on ruokkinut. Miksi näin? Polaaripyörre on ollut hyvin dipolimainen Kanadan ja Siperian yllä ja ilmakehän virtaus on käynyt ylhäältä alhalle hyvin zonaalisesti. Lisäksi polaaripyörre on ollut hyvin tiukka ja vaikka on ylhäältä (10mb) päässyt välillä hajoamaan, ei se ole ulottunut troposfääriin saakka. Yläilmakehä on lisäksi ollut todella kylmä, ilmeisesti joulukuun lopussa tehtiin mittaushistorian pohjat (30mb tasolla): http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/30mb9065.gif

    Vortexi ei lukemani perusteella ole koskaan myöskään päässyt hajoamaan QPO:n ollessa läntinen, kuten tänä vuonna: http://www.cpc.ncep.noaa.gov/data/indices/qbo.u30.index

    Lopulta kannattaa huomioida, että mikäli Venäjän korkeapaine olisi ollut edes himpun lännempänä ja pohjoisempana kuten tammikuussa, niin ehkä olisimme ihmetelleet, miksi tästä ei tullutkaan lauhaa talvea…:)

    Empä muuten osaa enempää opponoida. Joku foorumin tilastoista ennustava voisi heittää oman lusikkansa soppaan..:)

    • AP
      18/02/2014 09:55

      Olen enemmän Teemun kuin Petrin linjoilla tässä asiassa. Loppujen lopuksi on ollut hyvin pienestä kiinni tuleeko tästä talvesta lauha vai lopulta keskimääräinen (alku lauha ja loppu kylmä, kuten 2000-luvulla on usein ollut). Senhän tuo tammikuu hyvin osoitti. Jos korkeapaine olisi helmikuun puolellakin vain hieman hivuttautunut lännemmäksi, etelälounaiset ilmavirtaukset olisivat jääneet Skandinaviaan ja meillä olisi pakkastalvi jatkunut. Olisi tullut lähinnä talven 2011-12 uusinta. Toisaalta jos tuo tammikuinen korkeapaineen vahvistuminen olisi jäänyt tulematta, nyt kamppailtaiisiin kaikkien aikojen lauhimman talven tittelistä.

      Se on niin ”pienestä kii”, niin kuin Suomen mitalit Sotshin olympialaisissa…

      Sen sijaan tulikin tilastoerikoisuus: erittäin lauha joulukuu, keskimääräistä kylmempi tammikuu ja erittäin lauha helmikuu. Uskokaa tai älkää, mutta sellaista ei tilastoista aiemmilta vuosikymmeniltä löydy! Löytyy kyllä talvia jolloin sekä joulu- että helmikuu ovat olleet erittäin lauhoja, mutta silloin on ollut tammikuukin hyvin lauha (esim. 1974-75, 1992-93, 1994-95 ja 2007-08). Tällä kertaa saatiin kunnon pakkaset kolmeksi viikoksi ja muistan kuinka tammikuun lopulla ehdin jo kyllästyä, että eikö tämä pakkasjakso ikinä lopu! Tietysti nyt jälkeenpäin huvittaa tuo…

      • Nimetön
        18/02/2014 11:14

        Tälläisten ”löydösten” heikkous on että tilastoissa on vain joitakin kymmeniä vuosia.

        Ylipäätään erittäin lauha joulukuu on harvinainen, yhdessä erittäin lauhan helmikuun kanssa vielä harvinaisempi. Ja siihen vielä vaatimus kylmästä tammikuusta, niin on erittäin todennäköistä ettei vastaavaa löydy vaikkapa viimeisten 50 vuoden ajalta.

        Mutta saahan näitä toki harrastaa!

  64. Jykä
    18/02/2014 12:38

    Taitaa tänä keväänä jäät lähteä ennätysvarhain mikäli tämä säätyyppi jatkuu tällaisena.

    • säästä säästä
      18/02/2014 15:27

      Jotkut hulluhkot ukot pilkkivät esim. Hakaniemen lähellä Helsingissä, vaikka jään päällä on paljon vetta ja rannat ovat paikoin sulaneet. No huvinsa kullakin

  65. Teemu
    18/02/2014 19:40

    Vähän offtopicia. Miksi sääennusteita telkkarissa on esittelemässä meteorologi, kun kyse on loppujen lopuksi siitä, että kerrotaan mikä on lämpötila, sataako, tuuleeko, paistaako vai onko pilvistä. Tuosta on meteorologia kaukana. Aleksi Jokelakin näyttää ihan spedeltä noiden nuoliensa ja numerojen kanssa tuolla ruudussa. Joku hyvännököinen misu kunnon daisoilla sopisi tohon hommaan paremmin kuin hyvin…:)

    Ai niin nyt on Iso-Syötteellä -5 astetta ja lunta noin 70-80 senttiä ja puissa kunnon tykkylumi. Upea talvikeli. Sääli, kun talvikelit on asutuskeskuksista kaukana. Oulussa satoi märkää räntää ja oli +1 lämmintä. Lunta se 10 senttiä, eikä 30 senttiä, niin kuin joku tuolla ylhäällä kertoi.

    • Risto
      19/02/2014 20:41

      Sitten on paikallisesti lähes epätodellisen suuria eroja, kun Oulunsalossa näyttää olevan nyt 28 senttiä. Kyllä esim. Kuivasjärvellä saa helposti 25 senttiä mitattua.

    • Nimetön
      20/02/2014 08:26

      Oulu on tänä päivänä suuri alue. Kiiminki kuuluu Ouluun ja ulottuu useita kymmeniä kilometrejä sisämaahan Koillismaan suuntaan. Samaten Yli-Ii kuuluu Ouluun yltää tosi pohjoiseen sisämaahan melko lähelle Lapin rajaa. Jossain tuolla löytyy kyllä se 30 cm 😉

    • Teemu
      20/02/2014 10:04

      Tarkoitin tuota moottoritien tienoota limingasta Kuusamon tielle. Kiimingissä on tuo 30 cm kyllä. Varsin radikaali ero kun lähdetään Kuusamoon päin. Paikalliset voivat kertoa mikroilmastosta enemmän. Ero on kuitenkin huomattava.

    • Risto
      20/02/2014 17:52

      Ei Kuivasjärvikään mitään korpea ole, 8 kilometriä keskustasta pohjoiseen 🙂 Oulun moottoritietä suolataan säännöllisesti, minkä ainakin luulisi vähän lumivalleja syövän kun liikennemäärä siellä on välillä aikamoinen. Kelikameran perusteella vanhan nelostien varressakin on ihan reilut lumipenkat.

  66. Teemu
    18/02/2014 21:50

    Tossa on nyt jotain yritystä:

    http://blogi.foreca.fi/

    Ite laittaisin enemmän painoarvoa stratosfäärin käytökseen, joka lienee tuon voimakkaan suihkuvirtauksen takana Atlantilla. Hyvää tekstiä kuitenkin.

  67. Antti L
    19/02/2014 09:32

    Ehkä tuolla Arktiksen jääpeitteen syksyisellä laajuudella voi olla merkitystä seuraavan talven säähän pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta pelkästään Suomen säätä sillä ei voi ennustaa. Kun jääpeitteen laajuudessa saavutettiin minimiennätys 2007, oli seuraava talvi ennätyslauha, mutta kun tuli uusi minimi 2012, seuraava talvi olikin täällä kylmä.

    • Petri
      19/02/2014 17:00

      Tämä on hyvä huomio. Mutta sanoisin, että pienempi syksyinen jääpeite Arktiksella vähentää sitä kylmää ilmamassaa, jota riittää jaettavaksi etelämmäs, kun talvi alkaa (tai sen pitäisi alkaa). Se, miten talviarvonnassa käy, riippuu toki muistakin seikoista, mutta minun väitteeni on, että jääpeitteen kutistuminen vähentää arvonnassa mukana olevia talvipäivälappuja.

    • Petri
      19/02/2014 17:23

      Sinänsä mielenkiintoinen ilmiö on se, että lumipeite ei ole kutistunut pohjoisella pallonpuoliskolla samalla tavalla kuin viime vuosikymmenenä jääpeite on pienentynyt. Entä jos lumipeitteen kutistuminen tuleekin viiveellä?

    • Teemu
      19/02/2014 22:55

      Niin. Ilmanpaineen jakauma ei tiedä paljonko navan ympärillä on jäätä talvisaikaan. Ja meillähän päin tellusta ilmanpaineen jakautuminen kertoo, miksi kelit muodostuvat. Näin tosiaan myös 2012.

  68. Antti L
    19/02/2014 21:51

    Tänään saatiin kuudes plussapäivä helmikuun 19. päivälle vuodesta 1981 alkaen, mutta niin on saatu useimmille muillekin päiville tässä kuussa, joten tilanne ei tasoittunut.

    Tuosta lumitilanteesta, tässä on taulukko, josta pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen kesäinen vähentyminen näkyy selvästi, mutta sitä ei ole päivitetty tammikuun 2010 jälkeen:
    ftp://ftp.cpc.ncep.noaa.gov/wd52dg/snow/snw_cvr_area/NH_AREA
    Onko kukaan löytänyt vastaavaa taulukkoa jostain muualta? Tuota Janne S:n muutama päivä sitten tästä asiasta antamaa tiedostoa en saanut auki.

  69. Sami
    19/02/2014 23:17

    Katselin jo talven sääveikkauksia ja kaikki palstalaiset lienevät samaa mieltä kanssani että helmikuun poikkeama tulee olemaan +4 tai enemmän. Näin tulokset voi jo nyt julistaa. Voittajat Sami ja Juha R(4pist), molemmat arvasi 4/5 kuukauden etumerkin oikein. Tapio R, Jussi, LJ, AP, Teemu ja Kari(3pist). Joonas ja Antti L(2pist). Kellään ei siis mennyt täysin vihkoon, yhteensä veikkaajia oli 10 ja veikkattavia kuukausia 5. Oikean etumerkin veikkauksia oli 26/50, eli keskimääräistä parempi oli tuuri, mutta parannettavaa jäi reilusti. Asteen tarkkuudella kuukauden poikkeamaa tai reilua poikkeamaa sen sijaan arvasi vain aniharva, Tapio R. lokakuussa ja LJ ja Joonas tammikuussa.

  70. SääJaMää
    19/02/2014 23:42

    Teemulle pikkasen kade Iso-Syötteen keleistä! =D Tv-meteorologeihin voisin puolestaan tasa-arvon nimissä toivoa jotain adonista kertomaan säästä, vaikka tokihan näissä meidän meteorologeissa on hyvinkin silmäniloa. =D

    Täällä reilut 200km alempana lunta on tyyliin 20cm. Ihme kyllä pakkasta on nyt huiket 6 astetta ja aurinkokin päivällä pilkisteli. Kyllähän sitä lunta kaipaisi. Tänne maaseudulle sitä mahtuisi toisin kuin kaupunkien keskustoihin. Loppuviikko näyttäis pientä pakkasta. Miten mennenee jatko, kun meille pohojosen tytöille ja pojille koittaa lomaviikko.

  71. Tapio R.
    20/02/2014 07:50

    Siellä lienee nollakeliä, ajoittain myös pikkupakkasta jatkossakin ja luntakin sinne saadaan lisää vielä, toisin kuin täällä etelämpänä.

  72. Teemu
    20/02/2014 09:39

    Ajatusleikkejä on kiva leikkiä. Mites luonnohtelisitte vaikka Etelä-Suomen kelejä, jos vaikka Uusimaa olisi noin 1000m korkeudella? Lunta kylminä talvina lokakuun alusta toukokuun alulle vähintään. Lunta huonoina talvinakin vähintään 1,5 metriä? Ei haittaisi lounaistuulet!

    • Petri
      21/02/2014 11:15

      Juuri tällaista olen itsekin spekuloinut. Salpausselästä on saatava vuoristo. 😉

  73. euxoa
    20/02/2014 10:09

    Antti L, tässä uudelleen tärkein kuva pohjoisen pallonpuoliskon lumista:

    Tietenkin bulkki-lähestymistapa voi peittää tärkeitä paikallisia vaihteluita, ja on epäselvää mikä osa satelliittikuvista segmentoidusta lumesta on oikeasti jäätä. Näitä voi yrittää selvittää Rutgersin sivuilta: http://climate.rutgers.edu/snowcover/

    Vielä pari pointtia keskusteluun:

    (1) Edelleenkään kylmä tai lämmin menneisyys ei ennusta päinvastaista. Siis jos on ollut kolme kylmää helmikuuta, se ei tee seuraavan todennäköisyyttä olla kylmä yhtään pienemmäksi. Jos jotain riippuvuutta on, se on päin vastoin, eli kylmän jälkeen todennäköisemmin seuraa taas kylmä.

    (2) Arktinen jäätilanne voi hyvin ennustaa Suomen säätä, vaikka siellä olisi joku poikkeusvuosikin joukossa. Kaikki tällaiset korrelaatioihin perustuvat ennusteet ovat vain tilastollisia, koska luontainen vaihtelu on niin suurta.

    • Teemu
      20/02/2014 10:13

      Kerros tuosta 2) pointista tarkemmin. Kiinnostavaa!

      • euxoa
        20/02/2014 10:25

        Siis en väitä että ennustaisi, eli ehkä tämä ei niin kiinnostavaa olekaan. 🙂 Mutta noin periaatteessa, jos kahdeksan kymmenestä vähäjäisestä talvesta olisi meillä lämpimiä, ja viisi kymmenestä laajan arktisen jään talvesta olisi meillä lämpimiä, niin silloin arktista jäätä voisi käyttää ennustamaan talvisäitämme. Ja myös arktisen jääpeitteen hupeneminen näkyisi keskiarvoissamme.

        Arktisen jään voimakas hupeneminen on kuitenkin niin uusi ilmiö, että datan perusteella tuollaisia ennusteita ei ehkä voi vielä tehdä (en ole tarkistanut). Toisaalta en tiedä onko joku asiaa jo ehtinyt ilmastomallein tai muuten simuloida.

        Joskus aiemmin Paulin bloggauksessa oli kuva, jossa talvet (helmikuut?; en muista) täällä olivat jossain ilmastomallissa ensin kylmenneet, ennen kuin alkavat lämmetä joskus 10–20 vuoden päästä. Eli kaikkea kummaa voi tapahtua.

        Itse olen vähän seurannut Francisin ja Overlandin ja muitten tutkimuksia, niistähän ole Hesarissakin. Talvien variaatio voi lisääntyä jos Rossbyn aaltojen amplitudi kasvaa tai nopeus hidastuu, tai polaaripyörre ei ”pysy kasassa” pienemmän lämpögradientin takia yhtä hyvin kuin aiemmin.

        Nyt on muuten sellaiset anomaliat CFSv2:ssa maaliskuuksi että huh huh (vaihtuvat päivittäin). Voi olla ettei tästä enää talvea tule.

      • Teemu
        20/02/2014 19:49

        Warm Arctic, cold continent:

        http://www.polarresearch.net/index.php/polar/article/view/15787/html

        Ei tosin tänä vuonna, ehkä ensi talvena uudelleen?

    • El Tiempo
      21/02/2014 12:22

      Kohdasta 1 olen eri mieltä. Jos tilastollisesti on sama mahdollisuus keskimääräistä lämpimämpään, kuin kylmempäänkin kuukauteen, nimenomaan todennäköisyys (ei tietenkään varmuus) toiseen vaihtoehtoon kasvaa joka kerta, kun samanlainen kuukausi on toistunut. Jos heität nopalla kuutosia peräjälkeen, käy kerta kerralta todennäköisemmäksi joku muu vaihtoehto, vaikka se kuutonen on joka kerta yhtä mahdollinen, kuin muutkin numerot. Kokeilkaa vaikka 🙂 Varsinaista ennustearvoa tälläkään tosiasialla ei kuitenkaan ole…
      Minä muuten veikkasin (en ennustanut) alkutalvella, että tästä talvesta tulee lauha ihan vaan sillä perusteella, ettei sellaista ole viiteen vuoteen ollut. Tammikuu tosin yritti yllättää, mutta niinhän se talvi aina tekee.

      • euxoa
        22/02/2014 10:45

        Siis mitä? ”…käy kerta kerralta todennäköisemmäksi joku muu vaihtoehto, vaikka se kuutonen on joka kerta yhtä mahdollinen”. Loppu on oikein, alku väärin.

        Nimenomaan se kuutonen on joka kerralla yhtä mahdollinen. Pitkien kuutossarjojen todennäköisyys on pieni, ei siksi että kuutosten todennäköisyys pienenisi sarjan edetessä, vaan koska kaikenlaiset sarjat ovat yhtä todennäköisiä, ja kuutossarjoja on vähän kaikkien sarjojen joukossa.

        Ihmisille näyttää olevan kovin luonnollista ajatella että poikkeuksen jälkeen tulee vastapoikkeus kompensoimaan. Sään tapauksessa näin ei ole, eikä usein muutenkaan.

  74. Antti L
    20/02/2014 19:50

    En nyt puutu noihin lumikäyriin mitenkään, mutta kommentoin tuota taulukkoa, jota ei siis neljään vuoteen ole päivitetty. Minusta tuo taulukko on kuitenkin tarkka kuukausittainen fakta, jonka haluaisin jatkossakin nähdä.
    Koko pohjoisen pallonpuoliskon lumimaksimit on joka kuukausi mitattu vuosina 1974-85 ja lumiminimit kevät- ja kesäkaudella enimmäkseen tällä vuosituhannella, mutta tammi-marraskuussa yllättäen noin vuonna 1980.
    Kesän minimit ovat asettuneet kahden miljoonan neliökilometrin vaiheille, joka ilmeisesti käsittää enää Grönlannin ja muut jäätiköt.
    Euraasian alueella lumimaksimien suhteen on enimmäkseen sama juttu, mutta tammikuun maksimi on, yllätys, yllätys, vuodelta 2008, siis talvelta, joka oli Suomessa ennätyslauha!
    Vuodesta 2006 lähtien Euraasian alueelta on kesän aikana sulanut suunnilleen kaikki lumi.

  75. Teemu
    20/02/2014 19:50

    Teemu :
    Warm Arctic, cold continent:
    http://www.polarresearch.net/index.php/polar/article/view/15787/html
    Ei tosin tänä vuonna, ehkä ensi talvena uudelleen?

    QPO kääntyy ehkä ensi talveksi itäiseksi, jolloin myös polaaripyörre järkkyy ehkä taas kunnolla.

    • Teemu
      20/02/2014 19:58

      Ja tuon poimin tuolta erityisesti, nyt tähän jään määrään vs. talvien lämpö:

      ”Petoukhov & Semenov (2010) note that sea ice reduction in the Barents and Kara seas may result in continental-scale winter cooling with more than three times increased probability of cold winter extremes over large areas, including Europe.”

  76. SääJaMää
    20/02/2014 23:46

    On kovin työlästä yrittää ymmärtää vaikeaa tekstiä vieraalla kielellä. Tässä olisi suomeksi mielestäni aika selkeää tekstiä meille, jotka emme, vielä?, ole kovin perehtyneitä asioihin. Kiitoksia Teemulle ja kumppaneille mielenkiintoisista kirjoituksista!

    http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=48b53dd4-91c2-4db2-a6fe-1142768e4aff&groupId=30106

    • euxoa
      21/02/2014 09:53

      Tuo olikin hyvä linkki.

  77. Tutkailija
    21/02/2014 09:51

    GFS-ennusteet ovat välillä ennustaneet jo aika lämmintä säätä jopa kohtalaisen lähelle Suomea. Eilen kun katsoin, niin taisi jopa osaan Liettuuaan ennustaa jo maaliskuun alkupäiville +10 asteen ylityksiä. Tänään ei noin kovia ole ainakaan toistaiseksi ennustanut, mutta kyllä se siltä näyttää, että kevättä kohti ollaan menossa.

    Aivan pakko on nyt mielenkiinnolla kysyä, veikatkaapa huviksenne, milloin polkaistaan tänä vuonna terminen kevät tai kevät ylipäänsä kunnolla käyntiin täällä Suomessa? Ensi viikon alkuun näyttää ainakin Ilmatieteen Laitoksen ennuste moneen paikkaan yli +5 asteen ylityksiäkin.

  78. Nimetön
    21/02/2014 09:58

    Tämä on vähän aiheesta (sää) ohitse, vaan on enemmän luontoa koskeva havainto, mutta olkoon. Eilen kuuntelin epäuskoisena pidemmän aikaa, kuinka mustarastailla soi upea keväinen laulukonsertti. Päivämäärä oli siis 20.2. ja seutuna Nurmijärvi!

  79. Toni 2
    21/02/2014 10:44

    Klassinen sanonta ”vuodet eivät ole veljeksiä keskenään” näyttää edelleen pätevän, joten tällä kertaa voisi odottaa keväästä pidempää kuin viime vuoden keväästä, joka oli todella lyhyt. Eli kevät ei tule tällä kertaa kertaryminällä, vaan välillä tulee takapakkia ja lyhyitä kylmempiä jaksoja, sekä lunta ja räntää.

    • euxoa
      22/02/2014 10:45

      Miten se viime vuoden lyhyt kevät pidentää tämän vuoden kevättä?

  80. Sivuseikka
    21/02/2014 15:34

    Itse veikkaisin että koko keväästä on tulossa ennätyksellisen lämmin. Maaliskuussa tai sen lopulla voisi paukkua taas ennätykset, vuoden 2007 maaliskuun lailla. Huhtikuu on vielä lämmin. Toukokuussa olisi lämmintä, mutta ei mitään huippu ennätyksiä. Kaikki tämä vaan jos lounaisvirtaus jatkuu. Alkukesästä veikkaan koleaa ja sateista, kunnes kesäkuun lopulla itään alkaa muodustua korkeapaine ja Euraasiasta virtaa helteitä loppukesäksi. Hatusta vedettyä mutta katsotaan miten tämä etenee.

  81. Sami
    21/02/2014 21:47

    Helmikuusta ei aivan ennätyslämmintä taida tulla oikein minnekkään…Jyväskylän keskiarvo tullee olemaan -1,5, jolla taistellaan 2.sijasta 1951-vuodesta alkaen. Helsinki-Vantaalla keskiarvoksi on tulossa -0,3…-0,5 ja kun Kaisaniemi on perinteisesti helmikuussa aika tasan asteen lämpimämpi niin kaisaniemen keskiarvo olisi +0,5..+0,7, jolla tulisi 4. tai 5.sija. Sodankylään ennuste lupaa nyt keskiarvoksi -4,0..-4,5, joten lämpimimpään(1990 -3,1) ei ole mahdollisuuksia, mutta toiseksi lämpimin on lähes varma.

    • Jussi
      22/02/2014 12:58

      Olen myös miettinyt, menevätkö helmikuun ennätykset rikki mutta voi olla, ettei ihan riitä. Suomen eri seutujen alueellisia eroja kuvaa hyvin se, että Sodankylässä on ennätyslämpimänäkin vuonna melkein sama kuin keskivertovuonna Helsingissä. Tai no -4 olisi leuto jo Helsingin helmikuuksi.

      Miettikääpä, että Lapissa voi olla 10 asteen poikkeamia samassa kuussa!

      Mitä tulee noihin Cfsv2:n anomalioihin tulee niin +5:n poikkeama etelässä panisi jopa 2007 saldon uusiksi! Kuten on moneen kertaan spekuloitu, 1990 kävi myös niin mutta olisiko ennätyksen rikkominen tosiaan ovella? Lämmin maaliskuu lienee joka tapauksessa varma.

      Huhtikuusta jos tulee parin kylmän jälkeen 1-2 astetta keskiarvojen päälle niin puhutaan 2000-luvun normikeväästä. Kesästä on liian aikaista puhua mutta olisi jännä nähdä sekin ihme, että kesä olisi kylmä, siis vaikka pari astetta kylmempi keskiarvoja. Muut ilmastoihmeet on jo nähty muttei kylmää kesää. 🙂

      • Teemu
        22/02/2014 17:39

        Kyllä niitä kylmiä kesiä 70 ja 80 luvuilla tuntui riittävän. Etelässä tuli tuolloin räntää kesäisin.

      • Teemu
        22/02/2014 17:41

        Ai niin, miksi maaliskuu on varmasti lämmin?

      • AP
        22/02/2014 20:45

        Ei riitä Tampereellakaan. Tällä hetkellä ollaan jäljessä ennätysvuosia 1989, 1990 ja vielä myös 1974. Tosin lähipäivien ennustettu lämpöaalto nostaa vielä lämpötiloja ja voi olla, että toiselle sijalle noustaan kuten Jyväskylässäkin.

        Helmikuu 1990 on yhä omaa luokkaansa. Ja tietenkään lämmin maaliskuu ei ole vielä varma, mutta suursäätilassa on vähän samoja piirteitä kuin 1989 ja 1990 (jolloin maaliskuut olivat lämpimiä), joten kyllä roponi laittaisin mieluummin lämpimän kuin kylmän maaliskuun puolesta. Mikään ei silti estä etteikö käänne kylmempään voisi tapahtua vielä maaliskuun aikana.

        Mitä kesään tulee, 1990 oli tosiaan viileähkö kesä (etenkin heinäkuu). Toisaalta 1989 kesä oli lämmin. Tilastoista ei ainakaan saa apua tässä suhteessa eli minkäänlaista riippuvuutta lämpimän helmikuun ja kesän välillä ei ole. Sen sijaan lämpimän helmikuun ja kevään välillä on aika vahva riippuvuus kuten yllä viestistä #89 voi vilkaista.

  82. Säästä säästä
    21/02/2014 22:51

    Ihme säätä, nyt ei ole pariin kuukauteen ollut yhtään myrskyä, kun taas loppusyksystä niitä oli jatkuvasti. tylsää on ollut sään puolesta, ei voi muuta sanoa

    • Teemu
      22/02/2014 08:24

      Pari puolen metrin lumimyrskyä tekisi tosiaan gutaa. Yksi maaliskuussa ja toinen vapunaattona…:)

  83. Janne S (aka euxoa)
    22/02/2014 19:35

    Teemu :
    Ai niin, miksi maaliskuu on varmasti lämmin?

    No ei se varmaa ole, mutta CFSv2 ja EC:n pitkä ennuste ja vähitellen myös GFS-parvi viittaavat kaikki samaan suuntaan, CFS ja EC aika vahvasti vielä.

  84. Säästä säästä
    22/02/2014 19:53

    Seuraavan 10 päivän ennuste näyttää tänne Etelä-Suomeen plussaa joka päivälle. Ei varmaan kauaa kestä ennen kuin jäät lähtevät.

    • AP
      22/02/2014 21:29

      Tarkoittanet merialueita. Järvien jäät eivät ole lähdössä mihinkään vielä pitkään aikaan vaikka kuinka olisi plussaa ensi viikolla. Yöpakkasia on joka tapauksessa tulossa, ja se hidastaa sulamista tehokkaasti. Näsijärvellä varhaisin jäidenlähtö on kirjattu 16.4. ja erikoista kyllä, kolme kertaa: 1921, 1990 ja 2007. Tätä myöhemmin lähti jopa 2008, vaikka jääpeite ei ollut erityisen vahva missään vaiheessa talvea. Tällä kertaa kolmen viikon pakkasjakso teki tehtävänsä ja teräsjäätä ehti muodostua ainakin 30 cm. Se ei ihan noin vain sula pois lämpimälläkään säällä.

  85. Sivuseikka
    23/02/2014 09:08

    Se siitä auringonpaisteesta taas. Kummasti on ennustuksetkin vedetty pilvisiksi tänään ja huomenna ja itseasiassa niin pitkälle kun ennusteita riittää. On se kumma paikka tämä Helsinki kun aurinko ei paista kuin keskikesällä jos sillonkaan! No, onpahan edes plussasää niin sulaa lumet.

  86. säästä säästä
    23/02/2014 13:00

    Huh huh Fmi ennustaa huomiselle +8.. voi paukkua sisämaan ennätykset

  87. Nimetön
    23/02/2014 13:17

    1990 helmikuu tulee kovasti mieleen näistä viime viikkojen keleistä. Pitänee tehdä pyörälle keväthuolto ja aloittaa myös grillauskausi, tekemistä ei voi enää suunnitella kalenterikuuhun ripustautuen, vaan realiteetit tunnustaen.

    • Jussi
      23/02/2014 15:19

      CfS on pitkään ollut maaliskuun ennusteissaan sitä mieltä, että maaliskuun poikkeama olisi jopa 5 astetta suuressa osassa Suomea! Se tarkoittaisi, että vuoden 2007 ennätys menisi jopa asteella rikki ja 2007 olo aiempaa ennätysvuotta asteen lämpimämpi. Voisiko tämä tapahtua? Periaatteessa tietysti kyllä, koska ennätykset on tehty rikottavaksi mutta jos ajatellaan, että Hki-Kaisaniemen keskilämpötila olisi +4, se vastaisi jo tyypillistä huhtikuuta. Mitä mieltä olette, vai keuliiko CFS? Aika hyvin se on onnistunut viime aikoina, joskin vielä tammikuun alussa se ennusti huippulämmintä tammikuuta, ja kävi päinvastoin.

      • euxoa
        23/02/2014 16:38

        Mistäs me saataisiin parempaa informaatiota kuin CFS ja EC:n malli? Eli ei voi tietää. Jos ennusteissa ei ole suurempaa vinoumaa, voidaan mennä ennusteen yli tai alle. Sehän noin suurissa ennustetuissa poikkeamissa hurjaa onkin. Hajontaahan niissä kyllä on, eli joku todennäköisyys on viileillekin keleille. Harmi ettei CFS:stä näe todennäköisyyksiä suoraan.

  88. Antti L
    23/02/2014 16:08

    Näin kävi, että viidettä lumitalvea peräkkäin ei tullut. Nyt voidaan jo todeta, että 2009-2013 oli neljä lumitalvea, joista kolme oli kylmää. Enempää ei siihen nippuun tullut ja leima voidaan lyödä päälle.
    Tänään oli jo aika keväinen ilma, mutta aurinkoa tässä jo kaivattaisiin. Olisikohan huomenna jo sellainen päivä, että paistaisi. Loput lumet voisivat sulaa pois ja sitten kelit kuivahtaa, kun ei tässä mitään hiihtokelejä kuitenkaan enää tule. Voisi aloittaa vaikka pyöräilykauden.

    • Säästä säästä
      23/02/2014 16:15

      onhan tämä syksyjen ja lämpimien talvien pilvisyys jotain aivan uskomatonta, no sitten kesällä voi olla kuukauden putkeen ilman sadetta ja kunnon pilviä.

    • Teemu
      23/02/2014 18:53

      Lämmintä ja aurinkoista tähän aikaan on todella harvinainen yhdistelmä. Vaatii fönäriä tai sitten korkeapaineen reunallaoloa. Huomenna on tuommoinen melko lähellä. Onneksi loppuviikko korjaa tuonkin.

  89. Sivuseikka
    23/02/2014 16:41

    Turha vielä iloita, voihan se olla että puskee yhtäkkiä maaliskuun puolessavälissä takatalvea… se on yksi rysäys niin idän korkea alkaa vahvistua ja tuulet käymään kylmältä kantilta… Onhan se nähty että se käy äkkiä, sanoi ennusteet mitä tahansa….
    Toivotaan nyt kuitenkin lämmintä kevättä, olisi vihdoin aika saada sellainen monen kylmän kevään jälkeen.

    • Teemu
      23/02/2014 18:50

      Öö..enemmänhän noita lämpimiä on ollut viimeisen 20v aikana. En edes muista milloin olisi kunnolla tullut lunta toukokuussa…oisko ollut 1995?

  90. Tapio R.
    23/02/2014 17:00

    Täällä Otavassa ei kesäisin ukkoskuurot tahdo tulla vahingossakaan tänne. Pilvet menevät joko itäpuolitse Mikkeliin tai länsipuolitse Hirvensalmelle, Kangasniemelle ja edelleen Jyväskylään. Maa on usein kuivaa poroa. Elokuussa 2007 tuli Otavassa jättirakeita pienehköllä aluella, mutta tämäkin kuuro syntyi viileässä ilmamassassa. Sateisina ja viileinä kesinä, jolloin pilvisyys on muutenkin runsasta, saadaan täällä liikaakin vettä,

  91. Tapio R.
    23/02/2014 17:13

    Jospa takatalven tapainen kylmä jakso tulee pääsiäisenä tai vappuna. Vappu voi tänä vuonna olla lämminkin, kun vappu osuu torstaiksi.
    Useimmat lämpimät vaput ovat osuneet torstaiksi tai perjantaiksi jo 1950-luvulta lähtien.
    Tässä lämpimät vaput ja viikonpäivät. Joku muukin viikonpäivä on voinut sattua alueellisesti.

    1. 1952 – torstai.
    2. 1959 – perjantai.
    3. 1975 – torstai.
    4. 1987 – perjantai.
    5. 1998 – perjantai.
    6. 2008 – torstai.
    7. 2009 – perjantai.

    1984 oli lämmintä Salpausselän eteläpuolella ja vappu sattui tiistaiksi.

  92. Janne
    23/02/2014 20:15

    Meneeköhän ensi viikolla helmikuun lämpöennätyksiä laajemmin rikki. Terminen keväthän merkitään alkavaksi aikaisintaaan 1.3. ja nyt tulee mitä ilmeisemmin käymään näin.

    • Teemu
      23/02/2014 21:18

      Tiistaista alkaen alkaa öisin olla pakkasta, joten tiukkaa tekee. GFS on toisaalta juuri nyt ottanut myös viileämmän kantin. Näin siis etelän sisämaa, rannikko on oma juttunsa.

  93. Tapio R.
    23/02/2014 22:17

    Lämpötila +2° Otavassa ja pilvistä. Lumi on huvennut vauhdilla. Voi olla, että 2 – 3 päivän kuluttua lumet ovat lähes sulaneet. Piha ja lähikatu on iljanteinen ja erittäin liukas.

  94. Tapio R.
    23/02/2014 22:31

    Oikein muistit. V.1995 huhtikuussa puolenvälin jälkeen lämpötila oli usean päivän ajan +20° tienoilla. Kuun lopulla alkoi kylmä jakso ja toukokuun 14, jolloin oli myös äitienpaiva, satoi runsaasti lunta. Seuraavana päivänä Kuopiossa käydessäni oli maassa runsaasti lunta. Keskiviikkona 17. 5. saapui kaakosta sadealua ja seuraava päivä oli kolea ja sateinen. Läksin perjantai-aamuna 19.5. Joensuuhun ja aamu oli kesäisen lämmin. Sää oli osittain seljennyt. Lämpötila nousi 20°seen päivällä ja tästä alkoi noin kuukauden kestänyt lämmin jakso.

  95. Sami
    24/02/2014 01:08

    Tein mielenkiintoisen havainnon…Jyväskylässä 1988-2001 ja 2002-2013/14 aikana pimeän vuosipuoliskon(loka-maaliskuu) keskiarvo on hivenen jopa laskenut jälkimmäisellä jaksolla. Sen sijaan valoisan vuosipuoliskon(huhti-syyskuu) keskilämpötila on noussut 0,9 astetta. Yllättäen on noussut juuri sen puoliskon lämpötilat jolloin maapallon lämmittäjä antaa eniten tehoja.

  96. El Tiempo
    24/02/2014 01:18

    euxoa :
    Siis mitä? “…käy kerta kerralta todennäköisemmäksi joku muu vaihtoehto, vaikka se kuutonen on joka kerta yhtä mahdollinen”. Loppu on oikein, alku väärin.
    Nimenomaan se kuutonen on joka kerralla yhtä mahdollinen. Pitkien kuutossarjojen todennäköisyys on pieni, ei siksi että kuutosten todennäköisyys pienenisi sarjan edetessä, vaan koska kaikenlaiset sarjat ovat yhtä todennäköisiä, ja kuutossarjoja on vähän kaikkien sarjojen joukossa.
    Ihmisille näyttää olevan kovin luonnollista ajatella että poikkeuksen jälkeen tulee vastapoikkeus kompensoimaan. Sään tapauksessa näin ei ole, eikä usein muutenkaan.

    Siis nimenomaan sitä, että yhtä mahdollinen ei ole mielestäni sama asia, kuin yhtä todennäköinen. Joku meitä viisaampi todennäköisyyslaskentaan perehtynyt henkilö voisi auttaa tässä kohtaa. Minulla on käytössäni ainoastaan tämä vähäinen maalaisjärki, joka sanoo edelleen, että kahdesta yhtä mahdollisesta vaihtoehdosta jomman kumman toistuessa toisen todennäköisyys kasvaa. Mennään nyt vaikka vielä pitemmälle suomalaiseen mielenmaisemaan ja mietitään vaikkapa lottoarvontaa: on varmaankin joku laskettavissa oleva todennäköisyys sille, että sama oikea rivi toistuisi kahtena viikkona peräkkäin. En tiedä onko sellaista milloinkaan tapahtunut, vaikka se on tasan yhtä mahdollinen, kuin mikä tahansa muukin rivi. Pitäisin sitä kuitenkin äärimmäisen epätodennäköisenä, enkä lähtisi viimeviikkoiseen voittoriviin vähäisiä rahojani tuhlaamaan… Jos pitäydytään sääasioissa, niin pitkäaikaiset keskiarvot eivät kovinkaan paljoa heitä, ts. ”pyrkivät tasautumaan”. Tiedän oikein hyvin, etteivät ne mihinkään pyri, eikä tilastollisesti voida tehdä tarkkoja ennusteita, mutta siihen suuntaan voi arvauksiaan heitellä, joskus osuu, joskus ei.

    • Sami
      24/02/2014 09:39

      Kyllä se juuri näin menee sääasioissa, mitään ei toki voi ennustaa 100% varmuudella, tässä vähän esimerkkejä viimeisiltä vuosilta..
      Tammikuut: 5 edellistä ollut lähes 2 astetta keskim.kylmempiä, vaikka muuten tammikuut ovat olleet 1988-vuodesta alkaen lauhanpuoleisia.
      Helmikuut: Viimeiset 2 helmikuuta keskimäärin 5-6 astetta keskiarvoja lämpimämpiä, sitä edelliset 7 helmikuuta yli 2 astetta keskiarvoja kylmemmät.
      Huhtikuut: Viimeiset 2 huhtikuuta viileitä, 1999-2011 vain yksi huhtikuu oli viileämpi kuin kaksi edellistä
      Kesäkuut: 2/3 viimeisestä on ollut todella lämpimiä, 2000-2010 kesäkuut olivat viileitä.

      Viileää toukokuuta ei ole ollut pitkään aikaan vaikka 1994-2001 niitä oli yhtä vaille kaikki. Pitäisikö lyödä vetoa Euxoan kanssa siitä onko seuraavien 10 vuoden toukokuiden keskilämpötila alempi vai korkeampi kuin edellisten 10 toukokuun. Saattaa olla että häviän, mutta jos vastaavan vedonlyönnin teen 100 kertaa niin varmasti jään voitolle.

      • euxoa
        24/02/2014 10:36

        Koska edelliset vuodet eivät vaikuta tulevaan 10 vuoteen juurikaan, seuraavien 10 vuoden toukokuiden todennäköisyys olla ilmastokeskiarvoa lämpimämpiä on n. 50%.

        Jos taas tulevia toukokuita verrataan menneisiin eikä ilmastokeskiarvoon, ja menneet ovat lämpimiä, on ylityksen todennäköisyys alle 50%. En lyö tuollaista vetoa. 🙂

        Omalta näkökannaltani ilmaston lämpeneminen sotkee tätä vähän, mutta luontainen vaihtelu on suurta vielä 10 vuoden jaksoillakin, kun on kyseessä yksi paikka ja yksi kuukausi.
        Toukokuut lämpenevät luokkaa 0,1–0,4° vuosikymmenessä.

        (Eivätkä ne peräkkäisten vuosien toukokuut ihan riippumattomia ole, mutta unohdetaan se ettei mene liian monimutkaiseksi.)

    • euxoa
      24/02/2014 10:20

      Yritän ymmärtää ajatuksenjuoksuasi, koska osaisin selittää paremmin jos ymmärtäisin. Pääset ehkä oikeille jäljille jos mietit seuraavia.

      Mahdollisuus ja todennäköisyys ovat samoja asioita, mutta on eri tapahtumien tai tapahtumasarjojen todennäköisyyksiä. Voidaan esim. erottaa seuraavat: (a) yksittäisen kuutosen todennäköisyys ilman muita heittoja; (b) kuutosen todennäköisyys sen jälkeen kun noppaa on heitetty ja saatu sillä jotain, kuutosia tai muita; (c) ”rivin” tai ”sarjan” todennäköisyys, olkoon tuo sarja sitten 12644 tai 66666 tai joku muu.

      Hyvällä nopalla todennäköisyys p(a)=1/6. Melko ymmärrettävästi, koska menneet heitot eivät vaikuta tuleviin, myös p(b)=1/6.

      Nopalla heitetyn sarjan todennäköisyys p(c) ei riipu sarjan sisällöstä, ainoastaan sen pituudesta. Kaikkien pituutta n olevien sarjojen todennäköisyys on 1/6^n, jossa ^ on potenssiinkorotus, koska sarjoja on yhteensä 6^n. Eli esim. kaikkien neljän mittaisten sarjojen todennäköisyydet ovat suunnilleen 1/(6*6*6*6) = 0.00077, koska sarjoja on 6*6*6*6=1296 kpl.

      Kaikki sarjat ovat yhtä todennäköisiä, mutta miksi sitten on vähän sarjoja joissa esiintyy neljä kuutosta? Koska jos luettelet kaikki sarjat, tyyliin 1111, 1112, 1113, …, 1121, 1122, …, 6666, on sarjoja pirun paljon! Ja siellä on vain yksi joukossa jossa kaikki ovat kuutosia. Sellaisia sarjoja joissa on kolme kuutosta peräkkäin on vain 18. Sarjoja on yhteensä 1296.

      Oletetaan nyt että luvut 1–6 ovat lämpötiloja. Neljän sarjoista useimpien keskiarvot ovat luokkaa 3–4 ”astetta”. Toki siellä on joukossa 6 asteen sarjat ja 1 asteen sarjat, mutta niitä on vähän. Kun n suurenee eli lukujono pitenee ja lasket edelleen sarjojen keskiarvoja, huomaat että ne ovat yhä tiukemmin 3.5:n ympärillä.

      Miksi? Nyt tulee oleellinen pointti. Koska suurimmassa osassa kaikista mahdollisista sarjoista
      on pieniä ja suuria numeroita melkein yhtä paljon. Tähän ei tarvita mitään keskiarvoon palautusta, vaan se tapahtuu automaattisesti. Näin *siitä huolimatta* että jokaisella heitolla voi tulla mikä tahansa luku todennäköisyydelläk 1/6, olkoot edelliset luvut mitä tahansa, vaikka kuutosia.

      Eli vaikka kaikkien sarjojen todennäköisyys on yhtä suuri, sellaisia on paljon joissa luvut ovat melko tasapainossa. Voit kokeilla kirjoittamalla kaikki neljän sarjat ja laskemalla niistä keskiarvot.

      Jos nopalla on tullut kymmenen kuutosta peräkkäin, tuntuu että olet äärimmäisen harvinaisessa tilanteessa. Mutta tosiasiassa kuutosten sarja ei ole yhtään sen harvinaisempi kuin mikään muukaan sarja. Sillä on meille kyllä erityinen merkitys, mutta se että innostumme ko. sarjasta lukuja ei tee siitä harvinaisempaa tai yleisempää. Ja jos sarja täydennetään yhdentoista mittaiseksi vielä yhdellä heitolla, kuutosen todennäköisyys on edelleen 1/6.

      Peräkkäisten vuosien sää on suunnilleen samanlainen kuin noppa.

  97. Tapio R.
    24/02/2014 09:08

    Otavassa lämpötila on nyt +3° ja pilvipeite on rakoilemassa. Aurinkokin jo vilahtelee. Mikäli aurinko paistaa päivällä – kuten nyt näyttäisi – niin vuoden lämpöennätys rikotaan Otavassa. Lumet ovat painuneet viimeisen vuorokauden aikana. Pihassa on vielä jäätikköä, mutta saattaa sulaa tämän päivänaikana.

  98. Jussi
    24/02/2014 09:19

    Kyllä lämpöennätyksiä tosiaan tänään rikotaan! Hullu helmikuu saa hullun huipennuksen! Onneksi olimme Lapissa viime viikolla: Saariselän pakkaset vaihtelivat parista pariinkymmeneen. Nyt sielläkin on plussaa tai korkeintaan pikkupakkasta.

    Tuntuu toistaiseksi hyvin vaikealta orientoitua kevääseen, kun hädin tuskin on saanut maistettua talvea ja on vielä helmikuu. No, pakko kai kuitenkin elää vallitsevien olosuhteiden mukaan.

    Ensi talvesta emme tiedä vielä mitään, mutta jo nyt uskaltaisin sanoa, että helmikuu on silloin talvisempi – tässä kun on alla kaksi niin lämmintä helmikuuta :).

  99. Jykä
    24/02/2014 09:27

    Sivuseikalle tiedoksi, että ainakin viime vuosi oli Helsingissä erittäin aurinkoinen ja alkutalvi(=joulukuu) taisi olla jopa poikkeuksellisen aurinkoinen täällä. Tämä helmikuu on tietty ollut hyvinkin pilvinen, mutta ehkä tänään on vielä pientä toivetta auringonpaisteelle?

  100. Kristian
    24/02/2014 09:49

    Tässä vaiheessa voi jo vähän summata tynkätalvea, vaikka se on jo moneen kertaan tehty: erittäin heikko esitys, luontoäiti! 🙂 Jos tammikuussa ei olisi tullut sitä pakkaskorkeapainetta Venäjältä, tämä olisi ollut 2007-08 uusinta tai ehkä vielä pahempi, koska lunta oli vielä vähemmän. Toisaalta on turha jossitella, sillä jos pakkaskorkeapainetta EI olisi tullut, muutkin painekentät olisivat voineet mennä eri tavalla ja lunta tulla enemmän.

    Harmittaa myös Etelä- ja Keski-Suomen talvilomalaisten puolesta, siis joilla ei ollut/ole mahdollisuutta mennä pohjoiseen. Tai eiväthän kaikki lumesta pidä, monihan menee eteläänkin.

    Tässä täytyy kääntää pikku hiljaa katsetta kevääseen. Aivan hetkessähän pää ei käänny. Itsellä on väkisin semmoinen vähän petetty olo. Ajatella jos olisi ollut sairaana tammikuun lopun, olisi nekin vähät pakkaset jääneet kokematta!

    • Sami
      24/02/2014 10:09

      Mitä pahaa tässä talvessa oli? Lämmityskulut pysyivät pieninä, ja vähävaraisemmilla jäi rahaa muuhun kuin sähköyhtiöiden herrojen miljoonapalkkioiden maksamiseen. Meillä on kylmiä ja leutoja tammikuita. Jos kysely tehtäisiin niin on vain se ”hiihtohullu” kansanosa joka lunta kaipaa. Jos suurin osa ihmiskunnasta rakastaisi lunta ja pakkasta niin täällähän asuisi satoja miljoonia ihmisiä. Parasta juuri suomen säässä on, että se on arvaamaton, haitari voi olla varsinkin talvella todella suuri. Esim. kesäkuussa saattaa olla 2 viikon jakson keskilämpötila +6 tai +22. ja silloin taas valitetaan, että ”surkea esitys luontoäidiltä”, oli kyseessä helteet ja aurinko tai koleus,pilvisyys ja sateisuus vaikka niin talvella kuin kesälläkin molemmat säätyypit kuuluvat suomen ilmastoon.

      • Kristian
        24/02/2014 10:50

        No, tuohan tietysti on täysin totta. Turhaahan luontoäitiä on haukkua, tulee mitä tulee. Mutta ei siitä vain mihinkään pääse, että jos on talven ystävä, kolmen viikon mittainen talvi tammikuun lopussa on pettymys!

        Kieltämättä on aika hurjaa se, että saman kuukauden – siis puhun lähinnä talvikuukausista – keskilämpötila voi olla 10 astetta edellisvuotta korkeampi, ja ollaan edelleen siinä kuuluisassa kausivaihtelussa. 🙂 Tietysti muina vuodenaikoina tämä ei päde. Jos heinäkuu olisi 10 astetta keskimääräistä lämpimämpi, puhuttaisiin kai jo jostain Kreikan ilmastosta!

      • Teemu
        24/02/2014 11:08

        Mielipidekysymyksiä tosiaan, mutta kyllä tämä ”talvi” talviurheilua harrastaville on aika painajainen ollut, kun homma perustuu tosiaan lumeen ja pakkaseen. Kesäharrastuksia voi tehdä viileinäkin kesinä, toisin kuin talviharrastuksia lauhoina talvina (tai no riippuu missä päin asuu). Suurin osa suomalaisista on lisäksi vieraantunut talviurheilusta, joten se näkyy kelitoiveissa ja odotuksissa.

        Lämmityskulujen pienentyminen on tietysti plussaa, mutta mieluusti maksan, jos kelit ovat kohdillaan..:) Toisaalta lämmitän paljon takalla, jolloin hartiapankin kulut nousevat halkomäärän kasvaessa…:)

        Kelien vaihtuvuus ei mielestäni ole kovin erikoista täällä, ehkä pikemminkin tylsähköä. Sitten kyllä, jos saataisiin tuollaiset Amerikan kelit, että mennään saman päivän sisällä vaikka +20 asteesta lumikeleihin parin tornaadon saattelemana.

        Eniten mitä kaipaan tähän maahan on kuitenkin vuoret ja parin kolmen metrin lumihanget. Ei niin väliä, jos alhaalla ei olisi lunta, mutta vuorilla sitä enemmänkin..:)

        Mites jatkossa? En usko, että talvi nyt vielä olisi kätelty. Parvet pyörittävät 0 tuntumassa, joten valkoista voi tulla vielä.

  101. Sami
    24/02/2014 09:56

    Jyväskylän lentoasemalla lumensyvyys nyt 10cm, ennen lauantain reippaita lumisateita syvyys oli 12cm. Sateita ei juuri tiedossa ole 5 päivään. Saas nähdä paljonko lauha sää saa nyt reilun vuorokauden aikana nieltyä tuosta 10cm pois. Yöpakkaset estävät lukemien painumista nollaan ti-ke yöstä alkaen vaikka päivällä plussaa olisikin. Ei kyllä uskoisi helmikuun lopuksi kun ulos katsoo, sellainen normi huhtikuun alulta näyttää paremminkin.

    • AP
      24/02/2014 10:54

      Tampereen Härmälässä painunut 2 cm:iin. Todennäköisesti laskee nollaan huomiseen mennessä, joten lumikaudeksi jäi tänä vuonna 12.1.-24.2. Harvinaisen lyhyt kausi, mutta tuskin ennätys (en nyt ehdi tarkistaa). Ainakin 2008 saattoi olla lyhyempikin.. Kieltämättä ulkona näyttää enemmän maalis-huhtikuun vaihteen tilanteelta kuin helmikuun lopun.

      • AP
        24/02/2014 12:31

        Pieni täsmennys edelläolevaan: lumikaudella tarkoitan tuossa pisintä yhtäjaksoista lumipeitettä talvikauden aikana. Ensilumi (toisin kuin Kaisaniemessä) tuli jo 30.11. ja melkoisen varmaa on, että vielä lunta sataa maahan vaikka kevään yleisilme olisikin lämmin. Vuonna 1990 tuli kunnon takatalvi Suomeen huhtikuun alussa.

  102. AP
    24/02/2014 11:03

    Sami :
    Mitä pahaa tässä talvessa oli?.

    Kura, loska ja lauhan säätyypin tuoma jatkuva harmaus. Sitähän oli riittävästi jo joulu-tammikuussa, joten oli pettymys että samaan talveen sattui toinen samanlainen jakso. Aurinko ei ole paistanut kunnolla tässä kuussa Tampereella kertaakaan! Se alkaa jo rassata. Ymmärrän pointin säästyvistä lämmityskuluista, enkä itsekään kaipaa kireitä pakkasia, mutta sellainen vähän pakkasen puolella ja pieni lumipeite talvisia harrastuksia varten olisi just passeli. Eilen käynnistin pyöräilykauden ja tämä oli vasta toinen kerta kun olen helmikuussa pyöräillyt (se toinen on tietysti 1990), koska on todella harvinaista ettei kevyen liikenteen väylillä ole edes jäätä tähän aikaan vuodesta. Silti ei tuntunut yhtään keväiseltä eikä mielialaa kohentavalta kun oli niin harmaata ja kuraista. No, ehkä tänään tai huomenna se aurinko näyttäytyy – josko se vähän piristäisi.

    • Petri
      24/02/2014 17:15

      Tilastonikkarit voivat tietysti korjata tätä kuvaa, mutta minä väittäisin, että olemme todistamassa erittäin poikkeuksellista ilmiötä: vuoden 2007-2008 superlauha talvi toistui uudestaan. Pienenä nyanssierona oli tällä kertaa se, että 2013-2014 tammikuussa oli pakkasjakso, mutta toisaalta 2007-2008 oli lumisempi aivan etelärannikkoa lukuunottamatta. Lumimäärillä mitattuna tämä talvi on vielä 2007-2008 talveakin surkeampi. Jopa edellinen superlauha talvi, 1989-1990, alkoi kuitenkin kylmänä ja joulukuussa lunta oli monin paikoin mukavasti. Näin lumetonta talvea Järvi- ja Keski-Suomen alueella ei ole ollut käsitttääkseni ainakaan 50 vuoteen, voi olla ettei satoihin vuosiin. (Vastaväitteitä vastaanotetaan.)

      Saimaannorpan kuuttien pitäisi nyt syntyä lumipesän suojassa. Jos tällaiset talvet olisivat tavallisia, norpat olisivat jo kuolleet sukupuuttoon. Se, että ne ovat vieläkin hengissä, on jo minulle riittävä todiste siitä, että tällaiset lumettomat talvet _eivät_ ole tavallisia eivätkä ”kuulu Suomen sään normaaliin vaihteluun”. Mihin ne sitten kuuluvat, siitä ei sovi tällä palstalla keskustella.

      2007-2008 piti olla aivan käsittämättömän poikkeuksellinen tapaus, anomalia, joka ei toistu kuin äärimmäisen harvoin. 2013-2014 lumettomuus on sitten toinen anomalia. Koska tulee seuraava? Minun oma tähän trendiin perustuva ennusteeni on, että seuraavaa ei tarvitse odottaa kovin monta vuotta. 2020-luvulla tulemme näkemään kolme (+-1) tällaista talvea, 2030-luvulla viisi (+-2). Voisin lyödä aika ison vedon tästä.

      Tällä trendillä on seurauksensa. Paitsi norppien suojelun kannalta, myös Etelä-Suomen talviurheilun kannalta. Mitä ihmettä päiväkotien pihalla tehdään lumettomana talvena? Miten kannustaa lapsia liikkumaan pimeässä ja märässä talvisäässä?

      Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu Suomeen tulee kuitenkin helpommaksi. Voi aivan hyvällä omallatunnolla sanoa, että talvesta ja kylmästä ei välttämättä tarvitse kärsiä – hyvällä tuurilla talvi jää tulematta. Helsingin talvi on samanlainen kuin New Yorkin. Jos kaupunki ei vain olisi näin kurainen…

      • Teemu
        24/02/2014 18:20

        En esitä vastaväitettä, mutta pystytkö selittämään miten tämä trendi näkyy ilmanpaineiden ja -kenttien käyttäytymisessä. Pelkkä trendi tai lämpimyys ei oikein säväytä..:) Mihin se kylmä oikein sitten menee?

    • Tapio R.
      24/02/2014 17:19

      Otavassa ei vielä pyöräillä. Kevyen liikenteen väylät muistuttavat luistinratoja.

    • Sami
      24/02/2014 17:48

      Pimeyttä varten on ihminen keksinyt lampun 😉

  103. Risto
    24/02/2014 12:04

    Lounaistuuli on kääntynyt föhn-tuuleksi ja Oulussakin meni +5 rikki.

    • Kristian
      24/02/2014 12:24

      Föhntuulia on ollut viime vuosina melko vähän helmikuussa. Varmaan niitä on ollut muitakin, mutta tulee mieleen ystäväpariskunnan häät helmikuun puolivälissä 2002. Silloin oli +7-8 Tampereella.

      Jos sää ei herättäisi minkäänlaisia tunteita kuin että käydäänpä toteamassa se ikkunasta ja mittarista, niin tällä palstalla olisi TOSI hiljaista. Tässäkään ketjussa ei olisi melkein 200 kommenttia. Tässäkin ketjussa on jo pohdittu mm. asumismukavuutta etelä vs. pohjoinen, arktisen jääpeitteen paksuuden ja laajuuden merkitystä Suomen pakkasiin, polaaripyörrettä, suihkuvirtausta, säätilastoja, jään ja lumen kertymistä ja hupenemista – ja Paulin alkuperäinen päivitys koski sateen eri olomuotoja talvella!

      MInulle ihanteellinen talvi on sellainen kuin se oli viime vuonna: alkoi joulukuun alussa ja kesti huhtikuun alkuun. No, koska sellainen on todella harvinaista nykyään, niin sitä on tyytyväinen aika pieneen, mutta tänä vuonna huumoria on saanut repiä aivan väkisin.

      Periaatteessa tämä on yksi talvi muiden joukossa, mutta uskon, että lälhivuosina palataan ns. 2000-luvun normaalitilanteeseen eli tällaisia talvia tulee olemaan tämän tästä – jos ei nyt näin lämpimiä ja lumettomia, mutta suursäätila tullee olemaan sama. Kylmiä talvia tulee välillä, mutta veikkaanpa, että 10 vuoden päästä ihmetellään, että ohhoh, noin monta pakkastalvea saatiin vielä 2010-luvullakin!

      • Teemu
        24/02/2014 18:21

        Miten suursäätila sitten muuttuu. Joudun inttäjänä asiaa kysymään..:)?

  104. Tapio R.
    24/02/2014 17:13

    Otavassa oli tunti sitten +6°. Nyt lämpötila on vähäisessä laskussa.

  105. euxoa
    24/02/2014 18:32

    Teemu :
    En esitä vastaväitettä, mutta pystytkö selittämään miten tämä trendi näkyy ilmanpaineiden ja -kenttien käyttäytymisessä. Pelkkä trendi tai lämpimyys ei oikein säväytä..:) Mihin se kylmä oikein sitten menee?

    Varmaan nimimerkillä Petri on vastaus painekentistä, mutta ei kylmän tarvitse mihinkään mennä. Kysehän on säteilytasapainosta ja lämpöadvektiosta, energia virtaa koko ajan.

    Täälläkin heitellyt tutkimukset polaaripyörteestä ja suihkuvirtauksesta ovat parhaita arvauksia painekenttien käyttäytymisestä tällä hetkellä.

    Katseltuani perhosten leviämistä pohjoiseen yli 30 vuotta, näitä talvia, pohjoisen pallonpuoliskon meininkiä yleensä ja Parikkalan vinoon kasvavia puita, sikäli kun niitä on jäljellä, olen Petrin kanssa samaa mieltä. Se tulee nyt.

  106. Sami
    24/02/2014 18:38

    Juurihan tuossa aiemmin kirjoitin että loka-maaliskuu jaksot eivät ole viimeisen 12 vuoden aikana lämmenneet yhtään 1988-2001 jaksosta. Silti täällä on vahva käsitys että tällaiset talvet tuplaantuvat tai triplaantuvat seuraavina vuosikymmeninä. Olisi kyllä hauska kuulla perustelut, kylmä ei ole mihinkään kadonnut. Nykyään vaan puhutaan mediassa pelkästään lämpenemisestä niin se tarttuu ihmisten mieliin.

    Ja Petrille…Kyllä tällaiset talvet vain kuuluvat suomen sään normaaliin vaihteluun. Sellaiset talven eivät kuulu, jossa joulu-helmikuussa mitataan suomessa +20 tai -70. Talvihan ei ole verrannollinen 2007-08 talveen, koska tässä oli kuitenkin 3 viikon hyvin kylmä jakso. 2007-08 ei tällaista ollut. Vähälumisuuteen on useita tekijöitä, tottakai sään lauhuus yleensä, mutta myös todella nopeat muutokset leudosta merellisestä säästä kylmään mantereiseen ja päinvastoin. Lunta vain ei ole ehtinyt sataa. Kyllä talven jonka keskilämpötila olisi vastaava kuin tänä talvena voisi olla ihan mukavasti lunta. Ihan huippulukemia ei voi tulla.

    Jyväskylässä nyt lumensyvyys 6cm. Katsoin kelikameroita niin aika lailla lumetonta on länsi-suomessa Kokkola-Tampere-Helsinki linjan länsipuolella.

    • Teemu
      24/02/2014 21:31

      Tästä olen pitkälti samaa mieltä. Lopulta tämä on tolkuttoman pienistä asioista kiinni, miten asiat sattuvat. Nytkin jos Venäjän korkeapaine olisi vain ollut vähän lännempänä ja pohjoisempana olisi tilanne täysin toinen. Sama juttu, jos Grönlannin länsipuolelta pohjoisesta ei olisi jatkuvasti valunut Atlantille kylmää ilmaa, niin matalapainetoiminta olisi täysin ollut toisenlaista. Moni vaikuttaa moneen.

      Paulihan voisi taas tehdä ”Syyttäkää suursäätilaa, vol 2” analyysin vaikka piakkoin menneen talven ”lumista”..:)

    • Petri
      24/02/2014 23:53

      En minä ole tätä käsitystäni mediasta ammentanut vaan ihan trendiä seuraamalla.

      Lumensyvyys ja lumen vesiarvo on siinä mielessä hyvä mittari talven tilanteelle, että se kertoo jotain myös tänne saapuvien ilmamassojen lämpöoloista. Lunta ei sada, jos kosteus ei törmää tarpeeksi kylmään ilmamassaan tai jos kostean ilmamassan lämpötila on liian korkea. Lumisuus siis kertoo jotain myös ilmakehän oloista muuallakin kuin aivan alimmassa ilmakehässä. Tietysti lumisuus myös tietyllä tavalla ”tekee” talven, suurin osa talven ulkoliikuntamuodoista tarvitsee lunta muodossa tai toisessa, ja onhan maisema toki mukavamman näköinen lumisena kuin mustana tai harmaanmärkänä…

      Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toistaiseksi vähälumisimpia talvia lumipeitteen keston mukaan ovat olleet 2007-2008 (Helsinki, lunta 9 päivää, max syvyys 18 cm) ja 1972-1973 (Jyväskylä, 58 päivää, max lumensyvyyttä ei kerrota, mutta on oltava yli 32 cm). Lumipeitteen paksuuden mukaan taas vähälumisimpia ovat olleet 1963-1964 (Helsinki, max syvyys 15 cm) ja 1996-1997 (Jyväskylä, max syvyys 23 cm). http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot

      Tähän asti tämä 2013-2014 on peitonnut 2007-2008:n mennen tullen vähälumisuudessaan. Jyväskylän max lumensyvyys ei liene ylittänyt 20 senttiä, ja lumipeitteen kestoajaksikaan tuskin saadaan edes 58 päivää. Helsingissä on ollut lunta kyllä pidempään kuin 9 päivää, mutta lumensyvyys on jäänyt alle 18 sentin. Tietysti tilanne voi vielä muuttua, mutta CFS:n mukaan ollaan pikemminkin menossa keväisempään suuntaan. Jyväskylässä siis tehtäisiin mittaushistorian ennätys vähälumisuudessa. Eikö tämä ole merkittävä poikkeama?

      Eli lumitilanteen valossa talvi on poikkeuksellisen lauha. Miksi sitten ennustan, että vähälumisia talvia tulee jatkossa useammin? Koska kylmä todellakin tuntuu kadonneen! Esimerkiksi talvena 1988-1989 painekentät olivat myös sellaisessa asennossa, että syvät matalapaineet Norjanmerellä ja Barentsinmerellä kiskoivat lämmintä ilmaa mukanaan. Lumet alkoivatkin sulaa Etelä-Suomessa. Mutta samalla pohjoisessa satoi vain lisää lunta, ja lunta olikin ennätysmäärät (lähde: hydrologiset vuosikirjat). Nyt tänä talvena on ollut lunta normaalia vähemmän lähes koko maassa, lukuunottamatta Käsivarren Lappia, jossa marraskuussa oli poikkeuksellisen paljon lunta.

      Tilastoista saa sellaisen vaikutelman, että ennen vanhaan etelän vähälumisuus on tarkoittanut pohjoisessa ja idässä runsaslumista talvea. Eli etelässä sataa vettä, pohjoisessa lunta. Mutta kärjistäen näyttäisi siltä, että siinä missä 1970- ja 1980-luvun leutoina talvina runsaslumisuus on alkanut jo Kainuun vaaroilta (esimerkiksi 1989 Kainuussa oli paikoin yli puolitoista metriä lunta), 1990- ja 2000-luvun leutoina talvina runsasta lunta pitää hakea Länsi-Lapin tuntureilta – onko 2010-luvun trendi, että runsaan lumen alue on jossain Suomen rajojen ulkopuolella? Samoin vähäluminen alue näyttäisi vähälumisina talvina laajenevan. Tämän perusteella kylmä on siis katoamassa? Tilastoja on liian lyhyeltä ajalta, että tästä saisi mitään vahvaa signaalia. Mutta heikkoja signaaleja tässä yritänkin metsästää.

  107. Tapio R.
    24/02/2014 19:04

    Jäätikkö pihasta oli tänään sulanut lähes kokonaan.

  108. AP
    24/02/2014 19:09

    Ymmärrän Petrin huolen nykymenosta ja tulevaisuudesta. Pari huomautusta kuitenkin:

    1) Lumioloihin vaikuttaa puhdas sattumakin. 2007-08 oli ajoittain lumisempaa kuin oli tällä kertaa, vaikka talvi kokonaisuutena oli selvästi lauhempi. Lumettomuuteen ei vaikuta vain lauhat ilmavirtaukset, vaan myös pitkään paikoillaan junnaavat kylmän ilmamassan korkeapaineet. Näinhän kävi nyt. Ei satanut silloin kun oli kylmää. Vastaavasti talven ei tarvitse olla edes erityisen kylmä, mutta siitä voi tulla hyvin luminen. Sellainen oli esim. 1987-88 tai 1998-99.

    2) Kuten tällä palstalla on ennenkin todettu, 70-luvulla oli kaksikin hyvin vähälumista talvea Etelä- ja Keski-Suomessa kahden vuoden välein: 1972-73 ja 1974-75. Siinä välissä oli myös harvinaisen lauha helmikuu 1974, mutta lunta oli silloin jäljellä kylmän ja lumisen alkutalven jäljiltä. Ehkä joku silloinkin ajatteli keväällä 1975, että tällainen vähälumisuus on nyt sitten ”new normal”. Maaliskuussa 1977 olikin sitten lunta taas yli 70 cm…

    3) En ihan allekirjoita (ainakaan vielä). että talvien 2007-08 ja 2013-14 vähälumisuus alkaa jo lähivuosina toistua yhä nopeammin ja vastaavasti talvet 2009-13 runsaslumisuudessan olivat joku poikkeus. Jos perpektiiviä vähän laajentaa, eikö tässä paremminkin ole kyse ilmiöstä, jossa lumitalvet tasoittuvat kohti tiettyä keskiarvoa eli tähänkin 7 vuoden jaksoon mahtuu 4 runsaslumista, 2 vähälumista ja 1 keskimääräinen lumitalvi ja lopulta poikkeama pitkän ajan keskiarvosta ei ole kovin suuri.

    • Petri
      25/02/2014 00:23

      1972-1973 ja 1974-1975 ovat ihan hyviä vertailukohtia. Mutta silloin ei ollut näin vähän lunta kuin tänä talvena. Ehkä pitäisi olla jonkinlainen ”lumi-integraali”, jossa mitattaisiin lumen syvyys ja kesto. Tällaisia löytyy hydrologisista vuosikirjoista, esim. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38812

      1970-luvun lauhoina talvina lunta oli kuitenkin Kainuussa ja Oulussakin. Esimerkiksi ”harvinaisen lauhan” helmikuun 1974 ajalta on peräisin Oulun helmikuun lumiennätys, 81 cm, 12.2.1974. http://ilmatieteenlaitos.fi/lumiennatyksia Tänä talvena Oulussa on vain töin tuskin päässyt hiihtämään. Jyväskylässä eivät ladut ole olleet auki tänä talvena lainkaan – Laajavuoressa pääsee hiihtämään maksusta lumetetulle ladulle, muualla hiihtäjille on tarjolla ei-oota.

      • Teemu
        25/02/2014 07:42

        Lumisuus ei mielestäni aina korreloi keskilämpötilojen kanssa. Jonkinlainen mittari se toki on. Voi tulla esimerkiksi kuukauden aikana kaksi kovaa lumisadetta (tyyliin vaikka 2×40 senttiä) ja silti on lunta vaikka on lauhaa. Tänä vuonna pakkasjakso oli kuiva ja niin on ollut myös lauhat jaksot (Etelässä).

  109. Sami
    24/02/2014 19:24

    En löytänyt tänään muita +8 asteen ylityksiä kuin Porin rautatieaseman +8,1. Tuo +8,1 ei ole harvinainen lukema helmikuussa, 2000-luvulla Suomessa on mitattu +8 tai enemmän helmikuussa vuosina 2001(+8,0), 2002(+8,4), 2004(+8,5), 2008(+9,2) ja 2013(+8,0). Todennäköisyys on siis tämä vuosi mukaanlukien ollut viimeisen 14 helmikuun aikana 6/14, eli lähes joka toinen vuosi.

  110. Teemu
    24/02/2014 20:14

    Onko kellään 2m lämpötila statistiikkaa -30 luvulta? Täytyy kurkkia muut tiedot wetterzentralesta.

  111. Kristian
    24/02/2014 20:47

    Olen mm. Petrin linjoilla siinä, että tällaiset talvet tulevat toistumaan entistä useammin. Siihen ei minulla päätä riitä (vaikka se iso onkin) sanoa, kuinka usein ne toistuvat, mutta helposti 5-6 vuoden välein. Sään ääripäät kärjistyvät ja yleistyvät.

    Onhan tästä esimerkkejä kesiltä. Ensin hellekesät tai muuten pitkät, kuumat kesät menivät 4-5 vuoden sykleissä (1997, 2002, 2006, 2010), mutta nyt niitä on ollut myös 2011 ja 2013. Toisaalta sekä 2010 ja 2011 oli myös erittäin kylmät talvet: samanlainen korkeapainesää vallitsi pitkin vuotta.

    Minäkin pistäisin isot rahat sen taakse, että nämä talvet yleistyvät taas. 2009-10 ja 2010-11 todella olivat poikkeuksia isossa sarjassa.

    • euxoa
      24/02/2014 21:09

      Pitää muistaa että sattumalla on iso osuus, jos odotusarvo on kaksi tai kolme kymmenestä. Voi hyvin tulla vuosikymmen nollatuloksella tai sellainen jossa on melkein kaikki vuodet omituisia.

      Siksi vedonlyönti isoista rahoista ei kannata ääritapahtumien osalta.

  112. Matti
    24/02/2014 20:50

    Paljonhan tulee helmikuun keskilämpötila olemaan Helsingissä.. Plussaa ollut pitkän aikaa lähes putkeen muutamaa päivää lukuunottamatta. Ei uskoisi taas että on vasta helmikuu. Mutta eipä tuo minua haittaa 😉

  113. Nimetön
    24/02/2014 21:28

    Ennusteen mukaan maaliskuusta tulossa keskimääräistä lämpimämpi

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Mon.html

  114. Timo
    24/02/2014 21:29

    Maaliskuusta tulossa keskimääräistä lämpimämpi

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Mon.html

    • Teemu
      24/02/2014 21:39

      Aika ilmeinen syykin tuolle, jos noin toteutuu.

    • Kristian
      25/02/2014 15:04

      Minä edelleen epäilen, että CFS keulii jonkin verran. Helsingin pitkän ajan keskilämpötila maaliskuussa on noin -1. Tämän hetken kuukausiennätys on +3,1 vuodelta 2007. Viisi astetta keskimääräistä enemmän tarkoittaisi jopa noin +4 astetta. Se taas tarkoittaisi, että edellinen ennätys menisi rikki kokonaisella asteella! Niin kävi maaliskuussa edellisiin ennätysvuosiin eli lähinnä 1989 ja 1990 verrattuna, mutta ennätyksen petraaminen noin asteella on erittäin harvinaista – joskaan ei tietenkään mahdotonta. Noin +4 astetta vastaisi keskimääräistä huhtikuuta!

      Uskotteko, että maaliskuusta tulisi niin lämmin? Lapissa anomalia on ollut hulluimpina vuosina eli esim. 1989, 1990 ja 2007 noin viisi astetta. Erityisen ”kreisiksi” tämän tekee se, että viime maaliskuuhan oli paikoin 5 C keskimääräistä kylmempi, eli tulisiko tästä maaliskuusta peräti 10 astetta vuoden takaista lämpimämpi!

      • Kristian
        25/02/2014 15:10

        Lisäisin vielä, että marraskuusta lähtien kuukausikohtaiset poikkeamat ovat olleet tammikuuta lukuunottamatta hurjia. Jos otetaan vaikka Helsinki: 11/2013 +3,1 (poikkeama 1981-2010 tasosta), 12/2013 +4,3, 1/2014 -2, 2/2014 arvio +5-6, maaliskuu arvaus +3-4. Kyseessä on sen verran lämmin kausi, että jossain vaiheessa sellainen ”normalisoituu” ainakin tilapäisesti. Kuten muistetaan, vuosien 2006-07 vaihteessa oli juuri tällainen vaihe ja se rauhoittui vasta toukokuussa. Kesä 2007 ei ollut niin ikään mikään erityisen poikkeava suuntaan tai toiseen.

  115. Sivuseikka
    24/02/2014 21:36

    Näyttää että maaliskuu olisi 4-5 astetta tavallista lämpimämpi, ei ole vähään aikaan ollut kartta tuon värinen, harmaa! Meinaa siis suurinta ja lämpimintä poikkeamaa… saa nähä kuinka pitää kutinsa ennuste.

  116. Säästä säästä
    24/02/2014 21:39

    Sami, kuinka moni noista luvuista on mitattu Ahvenanmaalla?

    • Sami
      24/02/2014 22:00

      Minulla on taulukossa vain lukemat, ilmastokatsauslehtien arkistosta löytyy varmasti vastaus kysymykseesi, ainakin ko.kuukausien lehdestä.

      • Sami
        24/02/2014 23:04

        Helmikuun ennätys vuonna 2002(+8,2) on mitattu Jämsässä ja 2004(+8,5) Pellossa. Muut +8 tai lämpimämmät ennätykset on mitattu Jomalassa. 2008 on vaikea sanoa, paljonko oli mantereen ennätys kun Jomalassa oli silloin +9,2.

  117. Jykä
    25/02/2014 08:41

    Lappeenranta lumensyvyys 0 cm. Keskimäärin tähän aikaan vuodesta 55 cm.

    • AP
      25/02/2014 09:02

      Tampereen Härmälän mittauspaikassa sitkeästi 2 cm, joka ollut su-illasta alkaen. En kyllä tiedä mitä ”lunta” siellä enää voi olla. Käytännössä kaupungilta lumet ovat jo sulaneet puistoja myöten. Muistona lumesta korkeintaan jotkut pienet likaiset aurauskasat.

  118. Tapio R.
    25/02/2014 11:02

    Mikkelin lentoasemalla on lumipeite kasvanut vuorokauden aikana, vaikka mitään ei ole satanut. Lumipeitteen syvyys on eilen aamulla ollut 7 cm ja tänä aamuna 11 cm. Ihmeellistä! Jossain on taas virhe. Onko lunta käyty ajamassa lumenmittauspaikalle vai mistä moinen?

  119. Tapio R.
    25/02/2014 11:48

    Etelästä on todennäköisesti levinnyt kylmempää ilmaa tänne itäiseen Suomeen, sillä yöllä lämpötila Otavassa kävi pakkasella ja lämpötila ei jaksa päivälläkään nousta kuin vähän nollan yläpuolelle. Nyt on vajaa +2°, eikä taida muutoksia juuri tähän tänään tulla.

  120. Antti L
    25/02/2014 12:07

    Klaukkalassa nyt + 1,5 ja sumupilveä. Marraskuisen harmaa sää, kun parina edellisenä päivänä oli keväisempää ja välillä lähes aurinko näkyi. Tutkakuvan mukaan Suomenlahdelle on Virosta siirtynyt selkeämmän sään alue. Epäilen kuitenkin ettei jaksa kirkastua täällä ennen iltaa.

  121. Teemu
    25/02/2014 12:23

    Tästä eteenpäin yöt viilenevät ja virtaus käy enemmän etelän ja kaakon tienoilta. Lämpöhuiput lienevät toistaiseksi ohi. Kuivaa keliä kuitenkin, joten tienoo näyttää loka-marraskuulta…

  122. Nimetönnä
    25/02/2014 15:40

    Etelärannikolla täysin selkeää ja aurinkoista +4 astetta

    • AP
      25/02/2014 16:01

      Onneksi olkoon! Täällä Tampereella pilvisyys on yhä 8/8, joten auringonpaiste jää tänäänkin haaveeksi. Niinpä ennustetun +6 asteen sijaan on +2,5 astetta ja kovan tuulen kanssa ei tunnu yhtään leudolta, vaan aika kylmältä. Pieni lohtu siitä että täälläkin on nyt kuivempaa ja vähemmän kuraista. En muista koska viimeksi olen nähnyt sinitaivaan – joskus tammikuussa ilmeisesti. No, huomenna uusi yritys…

  123. Antti L
    25/02/2014 15:57

    Aurinko tuli kuitenkin näkyviin klo 14 jälkeen ja nyt paistaa jo lähes pilvettömältä taivaalta.
    Toivottavasti ei yöllä muodostu sumua, jolloin huomenna oltaisiin sumupilven alla koko päivä.
    Maisemat ovat ruskeita ja piha melkein lumeton.

  124. AP
    25/02/2014 16:15

    Kristian :
    Lisäisin vielä, että marraskuusta lähtien kuukausikohtaiset poikkeamat ovat olleet tammikuuta lukuunottamatta hurjia. Jos otetaan vaikka Helsinki: 11/2013 +3,1 (poikkeama 1981-2010 tasosta), 12/2013 +4,3, 1/2014 -2, 2/2014 arvio +5-6, maaliskuu arvaus +3-4. Kyseessä on sen verran lämmin kausi, että jossain vaiheessa sellainen “normalisoituu” ainakin tilapäisesti. Kuten muistetaan, vuosien 2006-07 vaihteessa oli juuri tällainen vaihe ja se rauhoittui vasta toukokuussa. Kesä 2007 ei ollut niin ikään mikään erityisen poikkeava suuntaan tai toiseen.

    Enemmän tämä talvikausi muistuttaakin talvea 2006-07 kuin 2007-08. Silloin oli lauhoja ja ennätyslauhoja kuukausia useita (joulu- ja maaliskuu erityisesti) ja lauhan putken katkaisi kylmä helmikuu lauhan sään palatessa entistä voimakkaampana maaliskuussa. Erona siis tähän vuoteen, että lauha putki katkesi jo tammikuun puolella palatakseen jo helmikuussa. Tai katkesi se myös v. 2007 tammikuun puolella, mutta varsinainen kylmyys keskittyi silloin helmikuulle.

    Tosiaan kesä 2007 ei sitten niin erikoinen ollutkaan. Kesäkuun alun muutaman hellepäivän jälkeen sää oli aika epävakaista ja viileähköä. Elokuussa sentään oli pari viikkoa varsin lämmintä ja räväköitä ukkosiakin saatiin silloin.

    • Petri
      25/02/2014 16:23

      2006-2007 kuitenkin saatiin lunta aika mukavasti tammikuun lopussa ja helmikuussa. Mutta jos tämä talvi muistuttaa 2006-2007 talvea, seuraava talvihan (2007-2008) oli sitten vielä lauhempi, erityisesti etelässä! Eli tästä voidaan tehdä rohkea ennuste, että 2014-2015 talvi tulee lyömään kaikki edelliset laudalta lämpimyydessään. Viikkojen pakkasjakso jää väliin ja linjan Oulu-Joensuu eteläpuolella ei tulla lunta näkemään muutamaa päivää enempää koko talvena.

      • Kristian
        25/02/2014 19:51

        Sanonpa suoraan, että tällaista johtopäätöstä ei voi tehdä! Sitä ei voi mitenkään tietää. TAlvet eivät mene nipuissa kuin kinttaat torimyyjän pöydällä. Lauhaa luultavasti tulee taas, mutta tuskin näin lauhaa. Ehkä voitaisiin ottaa se kevät 2014 ensin.

  125. Tapio R
    25/02/2014 16:45

    Eipä paista Otavassa. Päivän ylin lämpötila jäi tänään alle +2 asteeseen.

  126. Sami
    25/02/2014 17:27

    Aika vihkoon meni ennusteet viime yöltä ja tältä päivältä, ainakin Jyväskylässä…Viime yönä piti alunperin olla +1 klo 02-08, alle +2 ei menty missään vaiheessa vaikka pilvisyys oli 0/8. Päiväksi sitten ennustettiin +5 astetta, mutta +3 on ollut jo haave vain.

  127. Timo
    25/02/2014 19:20
  128. Petri
    25/02/2014 21:03

    Kristian :
    Sanonpa suoraan, että tällaista johtopäätöstä ei voi tehdä! Sitä ei voi mitenkään tietää. TAlvet eivät mene nipuissa kuin kinttaat torimyyjän pöydällä.

    Ei tietenkään voi tietää. Eikä välttämättä ole edes lauhaa. Mutta talvet ovat kyllä olleet joskus nipuissakin. Ennemmin pohdiskelin ääneen, mikä olisi palstalaisten mielestä poikkeuksellisen lauha tai lumeton talvi, kun tämä ei sellainen tunnu olevan?

    • AP
      25/02/2014 23:29

      Ei kai kukaan ole kiistänyt etteikö tämä talvi olisi ollut poikkeuksellisen lauha ja ennen kaikkea poikkeuksellisen vähäluminen. Suurin ero kaikkein lauhimpiin talviin on kuitenkin tammikuun kylmyys. Esim. Tampereella keskiarvo tänä vuonna oli -9,5 C ja v. 2008 -1,6 C. Tänä vuonna tammikuu oli siis 8 astetta kylmempi ja 3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja alempi. Siksi ei voi sanoa, että tämä talvi olisi talven 2007-08 kopio kun se ei selvästikään ole. Vaikka nyt helmikuusta on tulossa toiseksi lämpimin helmikuu yli 100 vuoteen, ei tuota tammikuun kylmyyttä voi pyyhkiä pois.

      Mutta kolmen surkeimman lumitalven joukkoon tämä talvi nousee. Siitä hyvä esimerkki tämä: http://www.iltalehti.fi/talviurheilu/2014022518074461_tl.shtml

      Pirkan Hiihto peruttiin siis ensimmäistä kertaa. Lähellä se on tosin ollut aiemminkin. Ote järjestäjien omalta sivulta:

      ”Pirkan Hiihtoa ei ole koskaan peruttu. Edellinen vähäluminen alkutalvi oli seitsemän vuotta sitten vuonna 2007, jolloin talvi hiihtokeleineen tuli tammikuun lopulla. Sitä ennen luontoäiti järjesti vaikeuksia vuonna 1990, jolloin Pirkan Hiihdossa jouduttiin turvautumaan reittimuutoksiin ja matka lyheni 70 kilometriin. 1970-luvulla leutoja talvia oli useita. Vuonna 1975 päätös hiihdosta tehtiin vasta kaksi päivää ennen tapahtumaa ja kahta vuotta aiemmin ladun sanottiin merkityn maastoon lumella, niin vähissä lumi tuolloin oli.”

  129. Petri
    25/02/2014 23:16

    ”Suksikauppa uskoo vielä lumitalven tuloon” -Suur-Jyväskylän lehti 25.1. 2014

  130. Teemu
    26/02/2014 07:48

    On tämä toki ollut lauha, mutta ennen kaikkea melko vähäsateinen ainakin etelässä (joku voisi tarkastaa tammikuun ja helmikuun sademäärät). Olen tainnut pariin kertaa todeta, että mikäli tammikuun pakkasten aikana tai helmikuun nollakelien aikana olisi tullut vaikka nyt se ”metri” lunta, olisi sitä maassa reilusti vieläkin. Helmikuun plussat ovat olleet kuitenkin melko maltillsia (kylmät jaksot kokonaan toki puuttuneet) lukuunottamatta nyt kolmea neljää viimeistä päivää. Lauhaa on toki ollut. Sateisuus ei ole tässä suursäätilassa, kun olemme idän ja kaakon korkean reunalla, mittari lauhuudesta.

  131. Tapio R.
    26/02/2014 08:07

    Otavassa -4° ja selkeää.

  132. Teemu
    26/02/2014 08:09

    Ilmeisesti menemme seuraavat 10 vrk vähän viileämmissä merkeissä. Tosin ilmeisen vähäsateisissa?

  133. Antti L
    26/02/2014 09:47

    Iso pilvilautta lähestyy etelästä. Vielä paistaa ja on nyt -2 astetta, mutta pilven alla tuskin nousee paljon yli nollan.
    Maaliskuun ennätyskeskilämmössä on vielä nousuvaraa. Eihän tuo Helsingin +3 astetta ole kuin 1,4 astetta yli helmikuun ennätyksen. Ehkä lähemmäksi +5 astetta päästäisiin, jos hyvin leuto säätyyppi jatkuisi suurimman osan kuukautta, mutta se ei keväisin ole kovin tavallista.
    Loppuvuodesta ja talvella leudot säät jatkuvat usein pitkäänkin yhteen menoon ja luulenkin, että joulukuun ennätys +4 astetta vuodelta 2006 on vaikeasti lyötävissä. Silloin ei monen päivän taukoja tullut leutoon säähän.

  134. Teemu
    26/02/2014 09:50

    Jos todella tykkää lumesta, niin Japanin Hokkaido on tuohon makea paikka. Kerran tullut käytyä talvella ja lunta tuli tuona aikanakin aivan tolkuttomasti:

  135. Petri
    26/02/2014 12:12

    Teemu :
    On tämä toki ollut lauha, mutta ennen kaikkea melko vähäsateinen ainakin etelässä (joku voisi tarkastaa tammikuun ja helmikuun sademäärät). Olen tainnut pariin kertaa todeta, että mikäli tammikuun pakkasten aikana tai helmikuun nollakelien aikana olisi tullut vaikka nyt se “metri” lunta, olisi sitä maassa reilusti vieläkin. .

    On totta, että lumet kyllä olisivat selvinneet helmikuusta, jos sitä olisi joulu- tai tammikuussa tullut. Mutta millään mittarilla talvi ei ole ollut erityisen vähäsateinen. Tässä tilastoja joulu- ja tammikuulta (Helsinki-Vantaa, suluissa vertailuarvo 1981-2010):

    joulukuu 55 mm (58 mm)
    tammikuu 38 mm (54 mm)

    Helmikuu on ollut kuivempi, mutta kyllä helmikuussakin on satanut (en nyt löytänyt Helsinki-Vantaan sademäärää helmikuussa, mutta esim. Köyliössä on tullut yli 20 mm). Sademäärät ovat toki olleet normaalia pienempiä, mutta mistään poikkeuksellisesta kuivuudesta ei ole kyse.

    Miksei maassa sitten ole lunta? Koska lähes kaikki sade on tullut vetenä.

    Minusta lumi/vesisuhde on erittäin hyvä talvisään mittari, koska se kertoo siitä, a) kuinka lämmintä kostea ilmamassa on ja b) kuinka hyvin kylmempi ilmamassa kykenee jäähdyttämään lämmintä ilmaa. Tässä taistossa lämpimät ilmamassat ovat päässeet nyt voitolle: sataa vettä eikä lunta.

    • Teemu
      26/02/2014 14:49

      Taisi tulla nuo tammikuun sateet enimmäkseen lämpimän aikana muistaakseni kuitenkin (eli ennen 10. päivää)?

      • Petri
        26/02/2014 19:50

        Niin taisivat tulla. Mutta ei pidä ajatella, että sadetta tulisi jotenkin sattumanvaraisesti sekä kylmien että lämpimien jaksojen aikana yhtä paljon. Koska kosteuden tiivistyminen sateeksi luovuttaa lämpöä, tämä lämpö pitää kuljettaa jonnekin – jos ilmamassa on liian lämmintä, maahan asti ei sada vettä vaan lunta. Lämpimämmissä ilmamassoissa on enemmän kosteutta kuin kylmemmissä, joten mitä lämpimämpää ilmamassa on ja mitä jyrkempi on jäähtymisgradientti, sitä enemmän näin amatöörinäkökulmasta pitäisi sataa.

        Minulla on sellainen vaikutelma, että lunta tulisi eniten silloin, kun matalapaine kulkee Suomen yli kahden korkean välisestä solasta, jolloin se sekoittaisi mahdollisimman tehokkaasti kosteaa keskileveysasteiden ilmaa kosteaan Jäämeren ilmaan. Tällainen tilanne oli mm. 9.-11.3.1981 (ks. http://www.wetterzentrale.de/topkarten/fsreaeur.html), ja matalapaineiden putki jatkui tästä vielä. 23.3.1981 onkin mitattu Jyväskylän lumiennätys 95 cm.

        Mielenkiintoista tuossa talven 1981 tilanteessa oli se, että vaikka Grönlannin ja Islannin välillä kehittyi välillä voimakkaitakin matalapaineita (esim. 17.2.1981), nämä matalapaineet eivät kiskoneet mukanaan lämmintä ilmamassaa aina Huippuvuorille ja Novaja Zemljalle asti. Helmikuussa 1981 Barentsinmerellä ja Huippuvuorten ympäristössä oli huomattavasti enemmän jäätä kuin nyt.
        Helmi-maaliskuun taite oli Kanadan itärannikolla lämmin, esim. Stephenvillessä oli 29 päivää (16.2.-16.3.) lämpötila normaalia korkeampi. Tämä näkyy hienosti wetterzentralen kartoista (850 hPa lämpötila).

        Eli ei riitä, että sataa, pitäisi saada tänne asti riittävän kylmää ilmamassaa tekemään sateesta lunta. Miten ja mistä kylmä ilmamassa tänne saadaan – se onkin oma kysymyksensä. Lämmin Arktis – kylmät mantereet -malli voi hyvin pitää paikkansa, mutta tänä talvena kylmät mantereet tarkoittivat Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa.

      • Teemu
        26/02/2014 20:38

        Hyvää analyysiä. Itseä kalvaa se, mikä on estänyt muodostamasta korkeapainetta Jäämerelle. Yleensä näissä tilanteissa matalat koukkaavat etelän kautta ja antavat lunta. Nythän on ollut tilanne se, että Atlantilla on 500hpa tasolla jatkuvalla syötöllä matala ja Venäjällä korkea. Tässä tilanteessa ei yksinkertaisesti pääse mistään kunnolla kylmempää ilmaa (riippuen lisäksi mikä on lopulta Venäjän korkean läntisyys), kun matalat eivät pääse Suomen itäpuolelle. Näin myöskään uudet mahdolliset läntiset sadealueet eivät pääse kohtaamaan kylmempää keliä.

  136. Petri
    26/02/2014 20:00

    AP :
    “Pirkan Hiihtoa ei ole koskaan peruttu. Edellinen vähäluminen alkutalvi oli seitsemän vuotta sitten vuonna 2007, jolloin talvi hiihtokeleineen tuli tammikuun lopulla. Sitä ennen luontoäiti järjesti vaikeuksia vuonna 1990, jolloin Pirkan Hiihdossa jouduttiin turvautumaan reittimuutoksiin ja matka lyheni 70 kilometriin. 1970-luvulla leutoja talvia oli useita. Vuonna 1975 päätös hiihdosta tehtiin vasta kaksi päivää ennen tapahtumaa ja kahta vuotta aiemmin ladun sanottiin merkityn maastoon lumella, niin vähissä lumi tuolloin oli.”

    Tämä oli hyvä vertailukohta. Kieltämättä, kun katsoo esim. 4.2.1975 850 hPa tilannetta http://www.wetterzentrale.de/topkarten/fsreaeur.html, tulee vähän deja vu -olo. Labradorin päällä on kylmää ilmamassaa ja keskileveysasteiden ilmaa tulee suorana putkena kohti Skandinaviaa ja Suomea…

    En muuten tiennytkään, että täältä löytyy käteviä graafisia esityksiä sateesta ja sen olomuodoista eri vuosina. En tiedä, kuinka luotettavaa data on, mutta minusta tästä sivustosta saa hyvän yleiskäsityksen vuoden säästä (esimerkkinä Jyväskylä, vuosi 1975):

    http://weatherspark.com/history/28674/1975/Jyvaskylan-maalaiskunta-Keski-Suomi-Finland

  137. Sami
    26/02/2014 23:39

    Jyväskylän helmikuun poikkeamaksi on tulossa +7,2. 1990 helmikuun jälkeen ei ole Jyväskylässä ollut kuukautta jonka poikkeama olisi 8 astetta tai enemmän kumpaankaan suuntaan. 5,0-7,8 asteen poikkeamakuukausia on sen sijaan ollut 23kpl, ihme ettei yksikään ole ollut todellinen äärikuukausi, 1951-1990 näitä äärikuukausia oli kuitenkin joka vuosikymmenellä.

    • Sami
      27/02/2014 00:31

      Ja edelleen on hakusessa superkylmä helmikuu, Jyväskylän ennätys 1951-vuodesta alkaen on vaatimaton -18,5, ottaen huomioon sen että helmikuu on kylmin kuukausi ja sen pituus on muita kuukausia lyhyempi. Kun kauemmaksi katsoo ja vertaa lukuja Kaisaniemen helmikuihin, niin 1871 on ollut tällainen ”hirmu helmikuu”, Kaisaniemen keskiarvo on -18,1, niin Jyväskylän olisi varmasti ollut -20…-23. Muita 1985 helmikuuta(-13,7) kylmempiä on Kaisaniemessä ollut ennen 1951-vuotta 1844 -15,0, 1893 -14,8 ja 1829 -14,0. Vuoden 1940 helmikuu oli Kaisaniemessä samanlämpöinen kuin 1985. Tammikuu 1987 on Kaisaniemen kylmin tammikuu 1829 vuodesta alkaen.

      Laitampa tässä listauksen Kaisaniemen kylmimmistä kuukausista 1829 alkaen ja vertailuna Jyväskylän vastaavat 1951-vuodesta alkaen:
      Tammikuu Kaisaniemi -16,5(1987), Jyväskylä -21,6(1987)
      Helmikuu Kaisaniemi -18,1(1871), Jyväskylä -18,5(1985)
      Maaliskuu Kaisaniemi -9,7(1888), Jyväskylä -10,5(1963)
      Huhtikuu Kaisaniemi -2,4(1847&1852), Jyväskylä -2,7(1955)
      Toukokuu Kaisaniemi +1,8(1867), Jyväskylä +4,6(1951&1955)
      Kesäkuu Kaisaniemi +10,3(1923), Jyväskylä +10,0(1982)
      Heinäkii Kaisaniemi +13,1(1862), Jyväskylä +13,4(1962)
      Elokuu Kaisaniemi +12,1(1856), Jyväskylä +10,5(1987)
      Syyskuu Kaisaniemi +7,7(1877&1993), Jyväskylä +4,6(1993)
      Lokakuu Kaisaniemi -0,4(1880), Jyväskylä -2,8(1992)
      Marraskuu Kaisaniemi -6,4(1856), Jyväskylä -7,7(1965)
      Joulukuu Kaisaniemi -13,2(1876), Jyväskylä -15,9(1978)

      • Teemu
        27/02/2014 15:03

        Nämä luvuthan taitavat olla Keski-Kanadassa Helsingin korkeudella aika lähellä normilukemia? Talvella taitaa jäädä tietysti alle, mutta kevät, kesä ja syksy.

  138. Tapio R.
    27/02/2014 00:32

    Otavassa nyt vain -1°.
    Pohjois-Amerikan itäosiin saapuu jälleen voimakas kylmänpurkaus Jäämereltä. Tällä kertaa lumisateet jäävät vähäisiksi. Samoille alueille ennustetaan ensi viikolla uutta kylmänpurkausta.

  139. Tapio R.
    27/02/2014 00:49

    Kesäkuu 1982 oli siitä kummallinen, että kuun alussa oli viikon hellejakso. Tämän jälkeen sää nopeasti kylmeni ja toisella viikolla mm. Otavassa satoi lunta yli 10 cm, ja lumi jäi maahan useiden vuorokausien ajaksi. Erään tuttavan valokuvassa hän ajoi potkukelkalla lumisella tiellä Otavassa silloin. Kesäkuun kolmannella viikolla saapui kaakosta voimakas matalapaine antaen runsaasti vettä pohjois- ja koiilistuulella lämpötilojen samanaikaisesti ollessa +5° tienoilla. Juhannuksena oli pilvipoutaa ja lämpötila 15° tienoilla. Kuun viimeisenä päivänä sää selkeni ja lämpötila kohosi hellelukemiin. Hellejakso jatkui heinäkuun lopulle.

  140. Tapio R.
    27/02/2014 04:45

    Otavassa alkoi tunti sitten sataa lunta. Lunta sataa nyt sakeasti ja suurilla hiutaleilla. Maa on valkoisena.

    • Tapio R.
      27/02/2014 08:17

      Noin sentin verran lunta tuli aamuyöllä ja maa on edelleen valkoinen.

  141. Antti L
    27/02/2014 09:42

    Eikös tuossa 1871 helmikuussa ole tarpeeksi superkylmyyttä, ei tarvita uutta. Sitä paitsi tammikuu olisi kylmin kuukausi, jos kylmyys sinne osuisi, helmikuussa vain useammin on kylmä säätyyppi.
    Nyt olisi hakusessa superlämmin maaliskuu. Suihkuvirtaus on vaan nyt kaikonnut Pohjois-Euroopasta, joten ollaan sen varassa mitä etelästä nousee.

    • Teemu
      27/02/2014 10:00

      Höpsis, 2000-lukukin tarvitsee ”all time lown”, joten vaikka tuolle huhtikuulle, toukokuulle ja kesäkuulle voisi pukata moisia…:)

      • AP
        27/02/2014 10:48

        1800-luvun kylmemmässä ilmastossa nuo huhti- ja toukokuun alimmat keskilämpötilat ovat aika huikeita 1900-luvun arvoihinkin verrattuna. Lähimmäksi on päästy 1955, eikä silloinkaan kovin lähelle. Nyt 2000-luvulla tuntuisi hirveän kylmältä jo 1955 huhti-toukokuu.

        Kesäkuun osalta ”all time low” Tampereella on Kaisaniemen tapaan 1923: +9,2 C, joten oikeastaan kesäkuu ei ollut silloin kesäkuukausi. Lukema on 2 astetta alhaisempi kuin kylmän kesäkuun 1982. Siitä päätellen Jyväskylänkin keskilämpötila kesäkuussa 1923 lienee ollut todennäköisesti jotain 8-9 asteen välillä.

    • Sami
      27/02/2014 16:10

      Juuri näin…tarkoitin siis että keskimääräisesti on helmikuu kylmin kuukausi, tammikuu on ainakin etelä-ja keskisuomessa himpun helmikuuta leudompi, johtuen siitä että jäähtyminen on usein vielä kesken tammikuulle tultaessa. Esim. Jyväskylässä ei helmikuussa ole helppoa päästä -33 asteen päiväkeskiarvoon, mutta varsinkin joulukuun lopulla ja tammikuun alkupuolella olisi mahdollista jopa -38 asteen päiväkeskiarvot. Joka tapauksessa helmikuun kuukausikeskiarvo voisi olla jyväskylässä aivan hyvin jotain -22..-23, ehkä jopa lähes -25.

  142. Antti L
    27/02/2014 12:29

    Ei kiitos tätä tammikuuta kylmempiä kuukausia! Vaikka ei ollutkaan sen kylmempää, silti tammikuun sähkölasku oli yli 50 euroa suurempi kuin joulukuun, vaikka talo oli viikon tyhjilläänkin. Lisäksi veikkasimme syksyllä, ettei tule lumista talvea ja jätimme tilaamatta lumitraktorin ja kuinka ollakaan, joka talous on siinä säästänyt 55 euroa kuukaudessa, eikä ole kolallakaan paljon käyttöä ollut.
    Myös huhtikuusta sanon, että tuo 1966 vuoden huhtikuu riittää minulle extremeksi, vuoden -55 kevättä en juuri muista.

    • Nimetön
      27/02/2014 13:35

      Koskaan en muista olleen näin vähälumista talvea. siis jos talvea tarkastellaan kokonaisuutena. Ja nyt en puhu Helsingistä, vaan maan keski- ja itäosista. Mites on Tapio R?

      • Tapio R.
        27/02/2014 21:34

        En muista minäkään näin lumetonta talvea. Katsotaan tuleeko vielä jonkinlainen takatalvi huhtikuussa, mutta epätodennäköistä se on.

    • Teemu
      27/02/2014 14:59

      No meidän taloyhtiö investoi säästynee lumirahat uusiin postilaatikoihin…:) (ainoa hyvä asia tässä talvessa) Eli noin 1500 euroa näyttää säästyneen.

  143. Jykä
    27/02/2014 14:33

    Ainakin Jyväskylässä on tällä hetkellä ajankohdan mittaushistorian vähäisin lumensyvyys.

  144. Teemu
    27/02/2014 15:11

    Jos täällä on ihmetelty lämpöä, on Pohjois-Amerikassa ollut tosiaan eri kelit. Suuret järvet melkein ennätys jääpeitteessä. Ja nuo on sitten aikansta etelässä meikäläisesti katsottuna.

    http://www.freep.com/article/20140214/NEWS06/302140016/Great-Lakes-ice

    • Risto
      27/02/2014 18:06

      Toisaalta Pohjois-Amerikassa kylmä ilma pääsee vapaasti virtaamaan syvälle etelään, koska luonnollisia esteitä kuten merta tai itä-länsi suuntaisia vuoristoja ei ole.

    • Olli
      27/02/2014 19:12

      Suuret järvet eivät usein jäädy siitäkään syystä että ne ovat hyvin syviä. Michigan järven keskisyvyys on 85 metriä, Itämeren 55 metriä. Keskilämpötilathan maa-alueilla järvein ympräillä vastaavat Suomea.

      Linkissä normaalin tammikuun keskilämpötilakartta , tosin fahrenheit asteina, mutta celcius asteiksi käännettynä muutama paikka Duluth Minnesota, tammikuu keskimäärin -14 C astetta, Green Bay, Wisconsin -9, ja Chicagon seutu noin -5.

  145. Antti L
    27/02/2014 18:37

    Tällä palstallahan on näitä poikkeusoloja kaivattu, niin ottakaan nyt irti ilo tästä helmikuun lopun lumettomuudesta, vaikka täällä etelässähän tätä oli kyllä vuosina 1990 ja 2008. Noina vuosina oli myös aurinkoisia päiviä ja vesisateita vuorotellen, joten auringonpaistetta tässä taas kaivattaisiin.
    Luntakin vielä tulee useaan kertaan. Mitä aikaisempi kevät, sitä enemmän mahtuu takatalvia.

  146. Sami
    28/02/2014 01:49

    10.12.-10.1. ja 3.2.-28.2. välisien aikojen keskiarvo tulee olemaan Jyväskylässä nipinnapin plussalla, eli talvesta n.63% (57päivää)! Keskilämpötila on tuolta ajalta +0,1. Tuon ulkopuolisen ajan(33päivää) eli 1.-10.12. ja 11.1.-2.2. keskiarvo oli -11,1 joka esti ennätyslämpimän talven. Ennätyslämpimään pimeän vuosipuoliskon(loka-maaliskuu) jaksoon tarvittaisiin maaliskuulta +1,5 keskiarvo(ennätys +1,2), joka toki on vielä mahdollista mutta se ei juuri kylmiä säitä kestä koko maaliskuun aikana.

  147. jani talvensaari
    27/03/2014 14:58

    itse vertaisin talvia 2003-2004 sekä 2009-2010 jotka alkoivat vielä joulukuun alun pitkittyneellä syksyllä sitten taisi viikko pari ennen joulua kylmetä oikein urakalla kumpikin noista talvista 2009-2010 vain vielä kylmemmäksi tähän viitaten 2007-2008 ja 2013-2014 talvia verrata myos keskenään kun 10.1.2008 lauhtui niin 13-14 löi 10.1.2014 alkaen 4 vuoteen pisimmän pakkasjakson 4 viikkoa kerrallaan eli meni toiseen suuntaan 2008 heinäkuuhan alkoi helteillä mutta 10.7.2008 taisi jo syksy alkaa nyt taidetaan kesällä mennä samantapaiseen suuntaan kuin 2010 mentiin joten taitaa se tammikuun viikkokausia kestänyt kylmä jakso pelastaa tulevan kesän sään sitten tuleekin yhtä ankara talvi kuin neljä vuotta sitten 2004-2005 maksettiin 2010-2011 jos tuleva maksakin 2008-2009 talven takaisin 04-05 sekä 08-09 oli vielä loskainen joulu-tammikuu vasta helmikuu helisti pakkasia

    tässä vielä oma näkemys 2000-luvun talvista havaintopaikka vantaa

    00-01 harvinaisen lämmin syys ja alkutalvi kylmä kevättalvi
    01-02 kylmä syys ja alkutalvi harvinaisen leuto kevättalvi
    02-03 tasaisen kylmä talvi kauttaaltaan helmikuu jo vähän lauhempi
    03-04 lauha syystalvi joulukuun puolivälistä eteenpäin kylmä kevättalvi
    04-05 harvinaisen lämmin syys ja alkutalvi kylmä kevättalvi
    05-06 lauha syystalvi tammikuun puolivälistä eteenpäin kylmä kevättalvi
    06-07 poikkeuksellisen lauha syys ja alkutalvi kylmä kevättalvi
    07-08 tasaisen lauha talvi kauttaaltaan vasta maaliskuussa talvisempaa
    08-09 harvinaisen lämmin syys ja alkutalvi kylmä kevättalvi
    09-10 lauha syystalvi joulukuun puolivälistä eteenpäin harvinaisen kylmä kevättalvi
    10-11 harvinaisen kylmä talvi kauttaaltaan tammikuu vähän lauhempi
    11-12 poikkeuksellisen lauha alkutalvi ja kylmä kevättalvi
    12-13 harvinaisen kylmä alkutalvi joulusta eteenpäin lauha kevättalvi
    13-14 lauha syystalvi sydäntalvi kylmä ja lopputalvi jälleen lauha

    tässä oma näkemys 2000-luvun kesistä havaintopaikka vantaa

    2000 tavanomainen kauttaaltaan yöt nihkeän lämpimiä ja päivät viileitä ja kuurosateisia
    2001 viileähkö kevätkesä ja huippulämmin loppukesä
    2002 harvinaisen lämmin kesä kauttaaltaan
    2003 viileähkö kevät kesä ja tukalan lämmin loppukesä
    2004 tavanomainen kauttaaltaan vasta elokuu selvästi tavallista lämpimämpi
    2005 viileähkö kevätkesä ja huippulämmin ja sateinen loppukesä
    2006 huippukuuma ja kuiva kesä
    2007 tasaisen lämmin kesä kauttaaltaan hellekaudet ripoteltuna pitkin kesää
    2008 tavanomainen mutta melko kuiva kesä
    2009 kylmä alkukesä mutta kuitenkin suht lämmin loppukesä
    2010 viileä alkukesä mutta poikkeuksellisen kuuma loppukesä
    2011 harvinaisen kuuma ja kostea kesä
    2012 tavanomainen mutta aika kuiva kesä
    2013 kuuma alkukesä mutta juhannuksesta eteenpäin melko tavallinen loppukesä

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: