Etusivu > Lyhyet ennusteet, Mennyt sää, Sääennusteet, Säätietoutta > Valkea joulu käytännössä varma

Valkea joulu käytännössä varma

Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

WRF-malli

Viime päivityksestä on aikaa. Vapaa-aika on mennyt WRF-säämallin kanssa leikkimiseen. Kyseessä on Yhdysvalloissa kehitetty Weather Research and Forecasting model, jota olen kotikoneella pyörittänyt. Mallin kahta eri ydintä voidaan käyttää esimerkiksi tapaustutkimuksissa simuloimaan mielenkiintoista säätilannetta tai tehdä perinteisiä sääennusteita. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos käyttää WRF mallin NMM-ydintä tehdessään mantereen kattavia ennusteita, joita puolestaan eri tahot (televisiokanavat, yksityiset ennustuslaitokset jne.) käyttävät hyödyksi omissa ennusteissaan.

Olemme työkaverin kanssa tehneet globaalista GFS mallin ennusteista erilaisia sääkenttiä, joita voi käydä katsomassa säämallidataa-osion kautta. GFS:ssä on monia hyviä ja monia huonoja puolia. Kyseessä on globaali ennustusmalli, jota ajetaan noin 27 km horisontaalisella resoluutiolla, eli erilaisia sääsuureita lasketaan 27 km etäisyydellä toisistaan oleviin pisteisiin. Vertailun vuoksi Euroopan keskuksen globaaliennuste tehdään noin 16 km resoluutiolla ja Ilmatieteen laitoksella ajetaan myös pienemmälle alueelle 16 km; 7,5 km ja 2,5 km resoluution malliajoja. Vaikka GFS onkin hyvä kuvaamaan suuren skaalan säätilaa, ei sen resoluutio oikein riitä kun pyritään ennustamaan pienen skaalan ilmiöitä kuten pienialaisia matalapaineita, lumikuuronauhoja, merituulta, syvää konvektiota jne. Lisäksi GFS mallista internetissä julkisesti saatavilla olevat tiedostot ovat vain 0,5 asteen eli noin 50-55 km hilassa.

Pienen skaalan sääilmiöiden ennusteisiin on siis tarkoitus alkaa käyttää WRF-mallia. Lopputalven mahdollisissa myrskyissä, ensi kesän rajuilmoissa tai muissa mielenkiintoisissa tilanteissa aion pyörittää WRF-mallia, jotta säätilasta saadaan parempi kuva kuin mitä GFS antaa ymmärtää. Erityisesti odotan ensi kesää ja ukkosia, sillä tällöin WRF-mallia voisi tarvittaessa ajaa vaikkapa 5-6 km resoluutiolla, jolloin mallista aletaan saamaan irti ukkoskuurojen yksityiskohtia ja sitä miltä ne tutkakuvissa mahdollisesti näyttävät. Alla pieniä esimerkkianimaatioita WRF mallin annista. Ennuste käynnistyy maanantain aamupäivästä ja ulottuu tiistaille. Mallin resoluutio tässä ajossa on noin 15 km. Kunhan saan muutamia yksityiskohtia setvittyä, voin laittaa esimerkin siitä, miltä ennuste näyttää kolme kertaa tarkemmalla resoluutiolla eli 5 km hilavälillä. Siinä aletaan näkemään jo yksittäiset isot lumikuurotkin!

Tuulen nopeus 10 m korkeudella sekä merenpintapaine.

2 metrin lämpötila ja merenpintapaine

Tutkaheijastuvuus 1000m ja merenpintapaine


Yllä on kolme esimerkkiä WRF-NMM tuotoksista. En näiden laadusta mene vielä takuuseen, sillä tämä on nopeasti kyhätty ennusteajo. Mallia ei ajeta vain painamalla ENTER-näppäintä ja odottamalla pari tuntia. Erilaisia asetuksia ja valintoja on PALJON. Niinpä täytyy tehdä vielä paljon testiajoja, jotta saadaan kunnon asetukset Suomen olosuhteisiin. Animaatioista viimeisimpänä on esimerkki yhdestä hyvin mielenkiintoisesta WRF-mallin ominaisuudesta. Kuten aiemmin mainitsin, mallilla voidaan simuloida sitä, miltä tutkakuva näyttäisi tietyllä ajanhetkellä. Näin talvisaikaan se ei tule täysiin oikeuksiinsa, mutta kesällä ukkostilanteissa kunnolla resoluutiolla voitaisiin tutkasimulaatioissa nähdä jopa supersoluja (jos olosuhteet ovat sopivat).

Tällaisten asioiden kanssa olen siis työskennellyt viime aikoina vapaa-ajalla. Automaattiseen ajoon en WRF-mallia pysty laittamaan, sillä pyöritän sitä tarvittaessa kotikoneelta (vie aikalailla koko koneen tehot muutamaksi tunniksi). Ellen voita lotossa 500 euroa niin tämä pysyy toistaiseksi ”on-demand”-tyylisenä.

Mitä ajankohtaista säässä?

Lähipäiville ei osu runsaampia sateita Suomeen. Mielenkiinto kohdistuu lähinnä pakkaslukemiin, jotka ovat melko kiprakoissa lukemissa vuodenaikaan nähden. Etelä-Suomen kantilta kylmintä on keskiviikkona illalla tai torstain vastaisena yönä. Mittariin saattaa tallentua yleisesti -20 astetta eikä -30 lukemat ole pois laskuista. Aletaanko tällöin hätyytellä jo joulukuun pakkasennätyksiä? Tässä parin eteläisen paikkakunnan ennätyksiä joulukuun osalta:

  • Helsinki Kaisaniemi: -29,5
  • Helsinki-Vantaan lentoasema: -32,3
  • Jokioisten Observatorio: -33,4
  • Tampere Härmälä: -34,2
  • Lahti Laune: -33,1

Nämä ovat aika kovia lukemia ja niinpä tällä viikolla ei ehkä ennätyksiin päästä, mutta harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmää sää kuitenkin on. Joulukuu on ollut toistaiseksi suurin piirtein 4-5 astetta tavanomaista kylmempi. Tosin Lapissa ollaan lähempänä keskiarvoa ja Pohjois-Lapissa jopa sen yli. Utsjoki Kevolla joulukuu on ollut 2,5 astetta keskimääräistä lauhempi.

Pakkasta tuntuu riittäneen jo paljon tälle talvelle. Yhtäjaksoisesti pakkasta on ollut Helsinki-Vantaalla marraskuun 19. päivästä lähtien eli 25 päivän verran. Aseman pisin yhtämittainen pakkasjakso on kuitenkin jopa 77 päivää talvelta 1984-1985. Eli täytyy odotella ainakin helmikuulle, että moinen ennätys voisi rikkoutua. Helsingin Kaisaniemessä käväistiin plussalla viimeksi 7. joulukuuta eli Helsingissä meneillään oleva pakkasjakso on siis tällä hetkellä selvästi lyhyempi kuin sisämaassa.

Ei muutoksia näköpiirissä

GFS-parviennusteet

GFS mallin parviennusteet pitävät ilmamassan Etelä-Suomessa tavanomaista alhaisemmissa lukemissa (punainen viiva=klimatologia). Keskiviikkona ennusteen mukaan käväistään hyvin kylmissä lukemissa, jonka jälkeen sää lauhtuu noin -5 asteen tienoille. Tämänkin jälkeen pysytellään ennusteen mukaan selvästi pakkasella ainakin aatonaattoon saakka.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen mukaan tavanomaista kylmempi sää jatkuu loppukuun ajan. Ilmavirtauksista kertova NAO-indeksi on edelleen negatiivisen puolella ja näyttää siellä pysyttelevänkin seuraavan parin viikon ajan GFS-ennusteen mukaan. Joulukuusta on siis näillä näkymin kehkeytymässä tavanomaista kylmempi etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Talvikuukausia on vielä jäljellä ja esimerkiksi tammi-, helmi- ja maaliskuun säitä voi vain arvailla. Näin varhaisessa vaiheessa ryminällä alkanut talvi kyllä edistää kylmän lopputalven mahdollisuuksia sillä merivedet ovat viilenneet nopeasti ja jäätilanne on selvästi laajempi kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Muutaman päivän päästä saadaan uusi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennuste tammi-maaliskuulle. Palataan siihen seuraavassa päivityksessä.

Mainokset
  1. Tuomo T.
    14/12/2010 08:43

    Kiitokset! -4-5 asteen poikkeama on tosiaankin suuri, etenkin nykyisen ilmaston aikana, mutta 2000-luvulta muistetaan ainakin 3-4 joulukuuta, jolloin oli suurin piirtein yhtä paljon keskimääräistä lämpimämpää, kärjessä 2006 ja 2007. Valkea joulu olisi siis melkein varma. VAikka etelärannikolle tulisi vesisateitakin, niin puolen metrin kinos on aika vahva vastus. JÄnnityksellä katsotaan, kuinka kauan talvinen sää jatkuu. En jaksa uskoa, että koko talvea. Viimeistään helmikuusta veikkaan selvästi keskimääräistä lauhempaa.

  2. 14/12/2010 09:44

    Jokohan joulun tai viimeistään uuden vuoden jälkeen lauhtuisi? NAO-indeksin 14 vrk ennuste näyttäisi vahvasti nousevan kohti 0-linjaa. Eipä tuo toki ainut tekijä ole.

    Tosin Tammi- ja Helmikuu ovat muutenkin talven kylmimmät kuukaudet ja kun meri tuosta vielä ehtisi jäätyä, niin saattaisi talvi jaksaa pitää pintansa tässä etelärannikollakin.

  3. Sami
    15/12/2010 08:19

    Vertailin jyväskylän vuosien 2006 ja 2010 lämpötiloja ajalta 17.11->, ero on kyllä aika huikea…14.12 mennessä: 2006 +4,1. 2010 -10,2, eli erotus on 14,3 astetta! Aika huikea ero!

  4. Matti
    15/12/2010 11:54

    Vuonna 2006 kasvoi tulppaanit Varkaudessa kaverin pihalla joulukuun puolivälissä.

  5. Jykä
    15/12/2010 12:27

    Katselin tuossa hieman joulun lumitilastoja ja on sitä lunta ennenkin Helsingissä ollut jouluna…vuonna 1915 päälle 60 cm ja vuonna 1965 yli puolen metrin. Eli näillä nykyisillä lumilla ei vielä ennätyksiä tehdä, mutta ehtiihän sitä lunta vielä jouluksi sataa lisääkin.

  6. Sami
    15/12/2010 20:21

    Tuohon Tuomon ennustamaan lauhaan helmikuuhun en kyllä uskalla sanoa mitään…jos NAO on edelleen pakkasella niin lauha helmikuu ei kyllä kovin todennäköinen ole.
    Heitetäänpä tänne gallupkysymys….milloin NAO:n kuukausikeskiarvo on seuraavan kerran plussalla…itse veikkaan 3/2011.

  7. Petri
    16/12/2010 00:33

    Merenkurkku näköjään jäätyi jo umpeen. Koskahan ensimmäiset jäätiet avataan?

    Onkohan tästä tulossa samantapainen talvi kuin 1989-1990, joka alkoin kovilla pakkasilla joulukuussa ja päättyi helmikuun ennätyslämpimään? Helmikuussahan oli Oulussakin 7-8 astetta, Helsingissä mentiin reippaasti yli 10 asteen.

    Toivottavasti näin ei käy, sillä tykkyä ja kuuraa on kertynyt jo komeasti ja maiseman kuvauksellisuus ainakin täällä Keski-Suomessa alkaa olla jo aivan viime talven luokkaa. Lunta vain tänne lisää.

  8. maa
    16/12/2010 09:47

    Eiköhän talvi jatku kylmänä maaliskuulle saakka, sanoo sitten kausiennusteet mitä tahansa muuta. Jos tätä säätyyppiä on nyt kestänyt jo vuoden verran, niin miksipäs ei vielä paria kuukautta lisää. Ehkä viime talvi ja tämä alkutalvi ovat vasta alkusoittoa; voi olla että jossain vaiheessa tammi- ja helmikuuta tulee hirmupakkaset. Ja jos vertaista talvea menneisyydestä haluaa hakea, ehdotan talvia 1985 ja 1987.

    Nyt tapahtuu Suomen ilmastossa merkittäviä asioita, viime kesänä ikivanhat lämpötilaennätykset rikottiin mennen tullen, toukokuussa oli ihan ihme hellejakso, viime talven yli parin kuukauden pakkasjakso ja nytkin on suuressa osassa maata ollut kuukauden mittainen pakkasjakso, mikä marraskuussa alkaneena hipoo jo ennätyksiä. Nämä kummallisuudet eivät suinkaan ole toisistaan riippumattomia.

  9. 16/12/2010 10:02

    maa :
    Eiköhän talvi jatku kylmänä maaliskuulle saakka, sanoo sitten kausiennusteet mitä tahansa muuta. Jos tätä säätyyppiä on nyt kestänyt jo vuoden verran, niin miksipäs ei vielä paria kuukautta lisää.

    No, veikkaillaan nyt sitten. Perustuen Paulin aiempaan ennusteeseen http://saabriefing.com/2010/10/20/talven-saaennusteen-paivitys/ ja NAO:n tämänhetkiseen suuntaan arvelisin, että tammi-helmikuusta ei tule ainakaan mitään erityisen kylmää. Sen verran hyvin tuon Jokisen pitkän ajan annusteet tuntuvat kutinsa pitävän.

    • 16/12/2010 20:29

      Kiitosta Antti! Eipä ne meikäläisen pitkät ennusteet nyt kuitenkaan ihan aina osu kohdillensa 😉 Nekin perustuvat mallien konsensukseen ja kuten tiedetään, niin muutaman kuukauden sääennusteet ovat erittäin hankalia Suomen olosuhteissa. Mutta kehitys kehittyy ja niin käy myös pitkille ennusteille.

      • 21/12/2010 10:13

        Ole hyvä. NAO-ennuste väittää tällä hetkellä, että indeksi menisi vuoden vaiheessa pitkästä aikaa plussan puolelle. http://www.cpc.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao.mrf.gif
        Edellisen kerran plussalla on oltu marraskuun alussa, jollon lämpötilat meillä päin olivatkin aavistuksen keskimääräistä leudompia.

        Tilastoinnin kannalta olisikin kätevää, jos nämä ”ääri” ilmiöt pysyvät tämän kalenterivuoden puolella. Ensivuodesta saattaakin tulla sitten taas tasapaksu leudon talven ja viileän (ja ukkosettoman) kesän muodossa.

        Saapa sitten muistella, että oli se 2010 vaan erikoinen säävuosi.

  10. Sami
    16/12/2010 11:26

    Olen samaa mieltä ”maan” kanssa että vaikka nyt tätä ”uutta” säätyyppiä on kestänyt vain noin vuoden päivät niin selkeästi on muutos käynnissä. Esim. 2008-2009 kesinä ei ylitetty kertaakaan missään päin suomea +30 astetta, nyt kertarysäyksellä niitä tuli valtavasti. Esim. vuosina 1993-1998 jyväskylän vuosikeskilämpötilat oli juuri 1971-2000 keskiarvon tasolla, 1999 tuli lappiin ennätyspakkaset ja mitä tapahtuikaan…seuraavat 10 vuotta olivat asteen keskimääräistä lämpimämpiä. Nyt tuli ennätyshelteet ja vuoden keskilämpötila jää suomessa alle 1971-2000 tason, jossain jopa 0,5 astetta.
    Pidän täysin mahdollisena että saamme lähivuosina hyvin kylmän vuoden koettavaksemme, eli vuosien 85 ja 87 tasoisen jolloin keskilämpötila oli jyväskylässä 0,6-0,8, eli 2,2-2,4 astetta keskiarvojen alla.

  11. Tuomo T.
    16/12/2010 13:55

    Voin olla yhtä oikeassa tai väärässä kuin kaikki muutkin kirjoittajat, mutta olen edelleen sitä mieltä, että tästä voi tulla kokonaisuudessaan melko talvinen talvi, mutta ei lähellekään yhtä kylmä kuin vuosi sitten.

    Sanoisin, että koko talven keskilämpötila tulee olemaan aika lähellä 1971-2000 keskiarvoa ja helmikuusta tulee verrattain lämmin, poikkeama +2-3 astetta. Myös maaliskuusta tulee ainakin 1-2 astetta lämpimämpi. Nämä ovat arvauksia siinä, missä muutkin. Totta kai tervehtisin tyytyväisenä toista peräkkäistä kunnon talvea!

    En ymmärrä, mihiin ”uuteen säätyyppiin” Sami viittaat. NAo-indeksi on ollut hyvin pitkään negatiivinen, mutta eihän se tarkoita, että se jäisi negatiiviseksi. Hyvinkin se voi plopsahtaa tuntuvasti plussalle talven myötä. Ja kuten suurin osa ennusteista sanoo, talvien keskilämpötilat ovat nousussa. En pistäisi kovinkaan suurta vetoa sen Potsdamin yliopiston teoriaan, jonka mukaan pohjolan talvet olisivat ilmastonmuutoksen myötä viilenemässä. Päättyvä 2010 on maailmanlaajuisesti joko kaikkien aikojen lämpimin tai toiseksi lämpimin.

    Kuluneen 20 vuoden aikana kylmiä talvia on ollut hyvin vähän, lähinnä 1995-96, 2002-03 ja 2009-10. Kahta ensimmäistä seurasi hieman keskimääräistä lämpimämpi talvi. Siis ei kahta kylmää talvea peräkkäin vuoden 1987 jälkeen. Veikkaan, että niin voi käydä nytkin. Esim. alkutalvi 2003 oli hyvin leuto ja sateinen ja vasta tammi-helmikuussa alkoi pysyä lumet maassa.

  12. Tuomo T.
    16/12/2010 13:59

    Ja kuten tiedetään, kuumasta kesästä ei voi päätellä, että sitä seuraisi tietynlainen talvi. Esim. kesää 2002 seurasi kylmä talvi, mutta hellekesän 2006 jälkeen taas tuli ennätyslämmin syksy ja talvi, joka käynnistyi vasta tammikuulla -07. Toisin päin: kesä 2008 oli melko kolea ja sateinen mutta sitä edelsi järjettömän lämmin talvi ja seurasi melko lauha talvi.

    Siis tosiaan on näin: talvien ja kesien välillä ei ole korrelaatiota.

  13. Tuomo T.
    16/12/2010 14:03

    Vielä yksi lisäys, sori vain… Se, että meret jäätyvät näin aikaisin, edesauttaa kyllä lumien pysymistä. Tällä hetkellä merellä on jäitä Itämeriportaalin mukaan jonkin verran enemmän kuin keskimäärin ja sulan veden alueet ovat keskimääräistä kylmempiä. Kun tuulee perinteiseen tyyliin lounaasta ja lännestä, on suurempi todennäköisyys, että sateet tulevat räntänä tai lumena kuin vetenä tällaisissa olosuhteissa.

  14. 16/12/2010 14:56

    Tuomo T:ltä hyviä kommentteja. Olen hyvin pitkälle samoilla linjoilla arvauksineni.

    • Tuomo T.
      16/12/2010 15:38

      Nämä kaikki ovat veikkailuja eikä ketään palkita, olipa oikeassa tai väärässä. En kuitenkaan millään usko kahteen kylmään talveen peräkkäin. Samankaltaisia ennusteita ovat antaneet mm. WSI ja CFS-ennusteet.

      • Sami
        17/12/2010 09:54

        Tilastojen mukaan tästä tulee kylmä talvi, jompi kumpi tai kummatkin tammi ja helmikuusta on kylmä. Pitkän ajan ennusteet ovat ihan lottoarvontaa, niitä muutetaan suunnilleen parin päivän välein tyyliin entten tentten teelikamentten.

  15. Janne S
    16/12/2010 16:53

    WRF on mielenkiintoinen projekti – en tiennytkään että malleja on riittävän open sourcena tuollaiseen. Mutta pelkkä GFS:kö riittää reunaehtona tuottamaan mielenkiintoisia ja/tai hyviä ennusteita? Varmasti jostain löytyy 500 euroa tai konekapasiteettia jos tuon saatte toimimaan järkevästi.

    • 16/12/2010 20:37

      Yhdysvalloissa on tosiaan käytäntönä, että säähän liittyvät asiat ovat julkisesti jaettavissa (tutkakuvat, säämallien tuotokset ja tosiaan jopa osa säämalleista).
      Kyllä GFS mallin laajemmat piirteet riittävät WRF-mallin pyörittämiseen. Tätä konfiguraatiota käytetään melko monessa kaupallisessa tai harrastelijasivustolla. Tietenkin ideaalisti WRF-mallia tulisi ajaa riittävän laajalle alueelle, jossa se pääsee kehittämään ”omat säänsä” eikä ole GFS:n vankina. Ei tuo WRF-GFS kombinaatio aivan vedä vertoja ilmatieteen laitosten malleille siinä mielessä, että esim HIRLAM mallin alkuhetket otetaan edellisen ajon ennusteesta ja sitä korjataan havainnoilla. Tämä korjausmahdollisuus on myös WRF-mallissa, mutta ensin pitäisi saada jostain tarpeeksi havaintoja/luotauksia/etc, joilla korjata alkutilaa. Tähän alkutilan initialisointiin menee yleensä 90% ennustemallin ajamisen kestosta ja täten se on tämän harrasteen ulottumattomissa.
      Tässä tapauksessa luotetaan, että GFS mallin alkutila on oikein. Sinänsä tällä ei ole hirvittävän suurta vaikutusta muutaman päivän ennusteeseen, mutta pidemmissä ennusteissa alkutilan heitot vaikuttavat ennusteen laatuun jo merkittävästi.

  16. Janne S
    17/12/2010 08:50
  17. 17/12/2010 10:59

    Sami :
    Tilastojen mukaan tästä tulee kylmä talvi, jompi kumpi tai kummatkin tammi ja helmikuusta on kylmä.

    Miten tilastoista näkee, millainen tammi- tai helmikuu on nimenomaan ensi vuonna? Ymmärrän kyllä, että niistä voi arvailla minkälaiset lämpötilat ko. kuukausina on keskimäärin, mutta eihän niiden avulla voi mitenkään ennustaa onko tuleva kuukausi keskimääräistä kylmempi tai lämpimämpi.

    Sami :Pitkän ajan ennusteet ovat ihan lottoarvontaa, niitä muutetaan suunnilleen parin päivän välein tyyliin entten tentten teelikamentten.

    Lottoarvontaa ne toki voi olla, mutta ei niitä nyt ihan joka välissä muuteta. Tämän blogin pitäjä tuntuu ainakin aika hyvin pitävän ennustuksistaan kiinni vähän pitemmänkin aikaa.

    Joku 10 vrk ennuste nyt loppupäästään muuttuukin joskus jopa monta kertaa päivässä, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää.

    • Sami
      18/12/2010 22:28

      Antti…kyllä voi tilastoista ennustaa, tietenkään ei 100% varmuudella. Vai väitätkö ettei esim. Hollanti-San Marino ottelun lopputulosta voi etukäteen ennustaa? Ja asiaan…jos on kylmä joulukuu niin silloin suursäätila säilyy kylmänä 70% todennäköisyydellä ainakin tammikuun. Kannattaa Antti latoa vaikka exceliin jonkun paikan kuukausikeskiarvot 50 vuoden ajalta ja sitten tutkia niitä.

      • myyrä
        21/12/2010 18:32

        Juu, ennustaahan voi vaikka sammakonloikasta, harvemmin siitäkään 100% varmuudella 😉 Tämä oli siis kevennys…
        Tuohon tilastoista ennustamiseen.
        Persistenssiennusteesta taitaa olla kyse, ennustetaan vallitsevan säätyypin jatkuvan myös jatkossa.
        Eli tämän logiikan mukaan kylmän toukokuun jälkeen tulee kylmä kesäkuu ja siitä seuraa sitten taas kylmä heinäkuu…
        Mites tämä istuu siihen että marraskuun alku oli lauha ja loppupuoli kylmä?
        Olisiko lauhan sään pitänyt tilastojen mukaan jatkua kuun loppuun asti, vai oliko tilastoista nähtävissä että lauhan ja kostean kuun alkupuolen jälkeen seuraa kylmä loppukuu?
        Mielenkiintoista olisi nähdä myös fysikaalinen syy/seuraus -suhde tilastoennusteista.
        Tietenkin tässä tilanteessa, kun koko Eurooppa kärvistelee talven kynsissä voisi olettaa, että suursäätila jatkuu kylmänä myös tammikuussa. Mutta yksittäisen paikkakunnan kuukausikeskiarvojen pohjalta moisen ennusteen tekeminen saattaa johtaa hakoteille.
        Voin tietenkin olla väärässä, mikä ei olisi ensimmäinen kerta, eikä viimeinenkään. Mutta valaiskaa meikäläistä ihmeessä esim. jollain tutkimustuloksella, seurannalla yms.

      • Janne S
        21/12/2010 20:58

        Myyrä, säässähän on tunnetusti jatkuvuutta ja siksi persistenssiennusteita voi tehdä. Eri asia tietenkin on kuinka pitkällä aikaskaalalla ne toimivat. Tämän näkisi niistä säähavaintotilastoista. Esim. sulkukorkeapaineet ovat aika pysyviä, ja tässäkin keskustelussa on esiin tullut lumen ja jään vaikutus. Vielä kolmas mieleentuleva jatkuvuuden aiheuttaja on meriveden lämpötila. Ns. telekonnektiotkin voisi mainita, mutta on vähän epäselvää ovatko ne fysikaalisesti minkään syy. Muistelisin viime talvena lukeneeni kalvot joiden mukaan jopa AO muistaa heikohkosti edellistalven.

        Toisinaan näkee myös ”reversion to the mean” – tyyppisiä ennusteita, esim. loppukuuksi odotetaan kylmää koska alkukuu on ollut lämmin tai päinvastoin, ja vahvat poikkeamat keskiarvosta ovat harvinaisia. Tällainen sääennuste ei liene juuri koskaan validi – sehän vaatisi aikasarjaan negatiivisen autokorrelaation.

      • Sami
        22/12/2010 05:43

        Myyrälle…On kuukausia jolloin ennusteen tekeminen tilastojen pohjalta on mahdotonta…jos historia osoittaa fifty-fifty tilannetta niin sama vaikka heittäis kolikolla.

        Ja pyydän myyrää ymmärtämään että kuukausiennusteita suomeen ei 100% varmuudella pysty tekemään kukaan, kun todennäköisyys on luokkaa 60%, kyllä silloin uskaltaa jo ennustaa.

        Ei suomessa nyt yksittäinen paikka ole lämpötiloiltaan poikkeuksellinen, kyllä samansuuntaisia poikkeamia löytyy laajalti suomesta. Esim. tänä vuonna ainut kuukausi joka hajosi oli lokakuu, eli kuukausi oli etelässä hiukan normaalia kylmempi ja pohjoisessa selvästi lämpimämpi, muiden kuiden osalta helsinki-turku-jyväskylä-oulu-sodankylässä ollut joka paikassa sama etumerkki kuukausipoikkeamalle.

  18. 17/12/2010 11:59

    maa :
    Nyt tapahtuu Suomen ilmastossa merkittäviä asioita, viime kesänä ikivanhat lämpötilaennätykset rikottiin mennen tullen, toukokuussa oli ihan ihme hellejakso, viime talven yli parin kuukauden pakkasjakso ja nytkin on suuressa osassa maata ollut kuukauden mittainen pakkasjakso, mikä marraskuussa alkaneena hipoo jo ennätyksiä. Nämä kummallisuudet eivät suinkaan ole toisistaan riippumattomia.

    Samaa mieltä tämän kanssa! Veikkaisin, että tämä johtuu yleisen kiertoliikkeen muutoksista, jota taas NAO-indeksi korreloi melko hyvin. Muutos ei ole ollut kovinkaan nopea, vaikka viimeisen vuoden aikana onkin tapahtunut selvempi pudotus länsivirtauksen voimakkuudessa. Vähitellen 2000-luvulla talvet ovat olleet talvisempia, pois lukien tuo huippu lauha talvi 2007-2008 (jos nyt oikein vuodet muistan). Yleisesti ottaen siis länsivirtaus on keskimäärin heikentynyt, mutta toki siinä on vuosien välistä vaihtelua. Ja nyt kun länsivirtaus on saavuttanut heikomman vaiheen, se tuskin heti taas voimistuu (luonnossa muutokset ovat hitaita, kunnes joku kynnys saavutetaan). Mm. tämä länsivirtauksen heikentyminen alkaa vasta nyt vähitellen näkyä Pohjois-Atlantin lämpötiloissa, josta se vähitellen siirtyy Arktikan jääpeitteeseen, jonka itse oletan vähitellen taas kasvavan.

    Kausiennusteista on pakko vielä sanoa oma mielipiteeni: Ne sopivat vain ja ainoastaan takapuolen pyyhkimiseen. Olen siis seuraillut näitä ennusteita jo useamman vuoden ajan ja oikeastaan poikkeuksetta ne ovat olleet aina väärässä (useimmiten vielä rankasti). Veikkaisin, että parempia tuloksia tulisi, jos haettaisiin kuluneiden vuosien ajalta jotain trendejä, joista sitten tehtäisiin ennusteita eteenpäin. Esim. CFS:n ennuste tammikuulle: vielä parisen viikkoa sitten siitä pitä tulla selvästi normaalia lämpimämpi kuukausi, nyt siitä on jo tulossa selvästi normaalia kylmempi… (ja helmi-maaliskuukin vaihtaa jatkuvasti merkkiä)

    • Janne S
      17/12/2010 13:41

      Mutta jos katsot CFS:n tersiilitodennäköisyyksiä, ovat ne olleet parhaimmillaankin luokkaa 60%. Kylmän tammikuun todennäköisyys Suomessa on nyt ennusteen mukaan luokkaa 45-65%, kun se sattumalta olisi 33%. Eli siis jos epävarmuuden ottaa huomioon, konsistenssi ei ole mitenkään katastrofaalisella tasolla, vaikka parannettaa olisikin. Ennusteet eivät vain ole kovin informatiivisia. CFS:n globaaleista kartoista näkyy että monessa muussa paikassa (kuin Euroopassa) mallien ennustusvoima on paljon parempi.

    • Lasse
      17/12/2010 22:43

      Samaa mieltä Henrin kanssa, todennäköisesti yleisessä kiertoliikkeessä tapahtumassa muutoksia. Sieltä hain syyn kylmään talveen jo aiemmassa kommentissani 29.11. tässä samassa blogissa. Ja siihen taas on syynä ilmastonmuutos, väittäisin. Kun globaali lämpötila nousee, se ei onnistu siten että vain lisätään leveyspiirin funktiona kasvava vakioastemäärä kaikkialle. Tapahtuu myös muita, esim manner/meri jakaumasta aiheutuvia alueellisia muutoksia. Pokerinpelaajana tiedän, että kun yksi kortti vaihdetaan (globaali lämpötila) ja muut (manner/meri jakauma, merivirrat…) pysyvät samoina, peli silti voi muuttua täysin. Jos ajatellaan talvea, Suomi on kuulunut niihin alueisiin, jotka eniten ovat hyötyneet maantieteellisestä sijainnistaan (jos lauha talvi positiivinen asia). Kun kortit nyt menevät uusiksi, miksi meidän alue taas olisi siinä parhaassa asemassa.

      Ilmasto ja sää toimii aika paljon kynnysarvojen kautta. Syy ja seuraus eivät ole kauniisti lineaarisessa riippuvuussuhteessa, vaan tapahtuu hyppäyksiä sopivien raja-arvojen ylittyessä. Jos syy palautuu kohti alkupistettä seuraus ei välttämättä noudata samaa polkua takaisin (vrt magnetismin hysteresis-ilmiö) vaan voi jäädä pysyväksi. Tarvitaan ehkä voimakkaampi sysäys takaisin päin kuin mitä alkuperäinen oli toiseen suuntaan. Tässähän maapallon erilaiset palautemekansmit näyttelevät tärkeää osaa. Esimerkkinä kynnysarvosta voidaan vaikka ottaa rannikoillamme alkukesällä esiintyvä merituuli-ilmiö. Kovin pieni lämpötilaero sisämaan ja meren välillä ei riitä, vaan vaaditaan (stabiilisuudesta ym:sta riippuvan) kynnysarvon ylittymistä, jotta merituuli voisi alkaa puskea vastoin perusvirtausta. Mutta kun se kerran käynnistyy se pysyykin hyvin voimissaan. Onko loppumaisillaan oleva, ehkä mittaushistorian lämpimin vuosi ollut se kynnys, jota on tarvittu tähän kylmyyteen (ja myös kuumaan kesään).

  19. Sami
    18/12/2010 05:30

    Jyväskylän tammi ja helmikuun keskilämpötilat ovat 8 viime vuoden aikana hyvinkin samat kuin 1971-2000 keskiarvot: Tammikuu -8,45(-8,5), Helmikuu -8,79(-8,7).

    Tällä hetkellä näyttäisi että pakkasukko vetäisi vähän henkeä tapaninpäivän jälkeen, eli heikkoa pakkasta vain olisi tiedossa, sitten pakkasukko iskee oikein kunnon henkäyksin. Jyväskylän joulukuun keskilämpötila asettunee jonnekin -12…-14 asteen välille(olisi joko 2.,3. tai 4.kylmin 1961-vuodesta lähtien), eli 5,5-7,5 astetta keskiarvojen alle.

    Henrin ja Lassen kanssa olen aikalailla samoilla linjoilla. Mielenkiintoni kohdistuu kuitenkin nyt aurinkoon. Auringon alhainen aktiivisuus alkaa jo muistuttaa Daltonin minimiä. Jos ei aurinko ala heräilemään kohtapuoliin niin meillä voi venyä talvet hyvinkin pitkiksi keväällä. Edellisestä minimistä on jo kohta 200 vuotta ja sitä ennen 100 vuoden välein joten ei olisi lainkaan ihme että nyt olisi seuraava minimi tiedossa. olisiko hyvä nimiehdotus ”Taalaksen minimi”? Kun Daltonin minimin loppumisesta on todella jo se 190 vuotta niin on mahdollista että seuraava minimi on Daltonia syvempi.

  20. Matlock
    18/12/2010 13:24

    Saa nähdä millainen tuosta jouluaaton säästä tulee: lumipyryä vai paukkupakkasta? Nyt Forecan ennuste näyttäisi ainakin lumisadetta.

  21. Matti
    20/12/2010 09:21

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010122012889432_uu.shtml No on taas otsikolla lähdetty liikkeelle..

    • 20/12/2010 09:43

      Voi hyvää päivää näitä lööppilehtien sääjuttuja. Oma kokemukseni on, että jos hehkutetaan kauheaa lumimyräkkää, niin ei tule kun pari hassua hiutaletta. Kovimmat lumisateet tulevat aina pyytämättä ja yllättäen kuin faksi entiselle pääministerille.

    • Sami
      20/12/2010 09:58

      Älä muuta sano!!, mikähän on otsikko sitten kun oikeasti tulee todella kova myrsky?…varmaan HYPERMEGAMYRSKY! Ihan tavallinen talvimyrsky siitä tulee, forecan ennustaa että jyväskylässä olisi 27.12 plusasteita kohtalaisen koillistuulen puhaltaessa, joopa joo.

      Yhdeltä jyväskylän asemalta katsoin että mistä suunnasta on tuuli käynyt 17.11 lähtien eli pakkasjakson ajan. Väliltä luode-koillinen on käynyt 22 päivänä, Itä-Kaakko väliltä 6 päivänä, Etelä 2, Eteläkaakko 1 ja LänsiLounas 1. Yhtenäkään päivänä ei ole tuuli käynyt etekölounaasta tai lounaasta.

      • Tuomo T.
        21/12/2010 08:24

        Viime viikkojen käytetyin sana iltapäivälehdissä on lumikaaos. Se sopii mihin tahansa lumisateeseen tai lumeen liittyvään, Suomeen ja ulkomaille. Aina, kun lunta sataa, siitä seuraa automaattisesti kaaos. Ei ilo valkeasta joulusta tai mahtavista maisemista.

        Missä viipyvät lumipaniikki, -katastrofi ja -hätätila?

        Hyvin erikoistahan tässä tilanteessa on, että ei tarvi mennä paljoakaan Helsingin pohjoispuolelle, niin lunta on vain 20 cm tai jopa sitä vähemmän. Eilen oli Etelä-Lapissa ja Oulun läänissä monin paikoin 15-20 senttiä lunta! Siellä ei jauheta lumikaaoksesta!

      • Janne S
        21/12/2010 22:17

        Mutta pääkaupunkiseudullahan nimenomaan on noin. ”Aina, kun lunta sataa, siitä seuraa automaattisesti kaaos.” 🙂

  22. maa
    20/12/2010 21:45

    Nyt kannattaa suhtautua erittäin suurella varauksella kaikkeen lauhtumiseen liittyvään niin keskipitkissä kuin kuukausi- ja kausiennusteissakin, ottaen huomioon kuluneen vuoden sääoikut ja -ihmeet ja mallien käyttäytymisen. Nytkin on hyvä esimerkki tuo joulun jälkeinen tilanne, piti lauhtua… nyt kuitenkin mallit menossa yhä kylmempiin ratkaisuihin.

    • Sami
      21/12/2010 11:46

      Pitää vain odottaa ja katsoa päivä kerrallaan mitä sääukko suo…eihän tästä mitään tule että ensin ennustetaan joulun jälkeen nollakeliä, sitten jopa -25 ja nyt pikkupakkasta.

  23. Timppa
    21/12/2010 11:19

    Noniin, vähitellen ennusteet kääntyy siihen suuntaan että nollakeliä tuskin on luvassa. Todella hieno juttu, tosin onhan tuohon myräkkään vielä aikaa ja ennusteet voi muuttua mihin vaan.. Mutta jo nyt voin veikata että pääkaupunkiseutu on se paikka missä kovimmat sateet tulevat.

  1. 30/01/2011 00:02

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: