Leuto ja sateinen joulukuu
Vettä on tullut Helsingissä nyt vuorokauden putkeen, lämpötila kieppuu +4..+5 asteen tienoilla ja jouluun on vajaa viikko.
Paikoin harvinaisen leuto ja poikkeuksellisen sateinen joulukuun alku
Joulukuun alkupuoli on ollut Suomessa hyvin leuto. Viidenteentoista päivään mennessä kulunut joulukuu on ollut Suomessa keskimäärin noin kuusi astetta tavanomaista leudompi. Tämä ei kuitenkaan ole vielä poikkeuksellisen leuto joulukuun aloitus, sillä vastaavanlaisia jaksoja löytyy noin 4-5 kpl viimeisten 50 vuoden ajalta.
Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan. Tämän vuoksi kesäisin sademäärät ovat selvästi suurempia kuin talvisin. Koska joulukuu on ollut hyvin leuto, myös sademäärät ovat päässeet kasvamaan suuriksi. Kuukauden puoliväliin mennessä joillakin Etelä-Suomen havaintoasemilla joulukuun alku on ollut sateisin ainakin 50 vuoteen. Myös esim. Rovaniemellä sademäärät ovat olleet poikkeuksellisen suuria.
Viikonloppuna saapui etelästä laaja matalapaineen alue, joka aiheutti mm. Ranskassa tuulituhoja. Tämä matalapaine on jäänyt täyttymään Suomen läheisyyteen ja sen myötä sää on lauantaina ja sunnuntaina ollut laajalti sateista. Lauantain suurin sademäärä mitattiin Helsingin Kumpulassa, jossa vettä kertyi vuorokaudessa noin 22 millimetriä.
Sateita on siis saatu viime päivinä etenkin maan eteläosassa. Viiden vuorokauden sadesumma ylittääkin etelärannikolla yleisesti yli 30 mm.
Kuva: Ilmatieteen laitos
Kouvolan Anjalassa on sadetta kertynyt 1.12.-17.12. välisenä aikana noin 120 millimetriä kun tyypillinen koko joulukuun sademäärä on noin 60 mm. Eli siellä on kertynyt jo tuplat tavanomaiseen joulukuuhun verrattuna. Suurin Suomessa mitattu joulukuun sadekertymä on vuonna 1974 Pohjankurussa mitattu 159 mm. Tätä menoa tuo ennätys on kyllä vaarassa mennä rikki. Loppukuun aikana on tulossa vielä useampi sadealue, joten useampi kymmenen millimetriä sadetta on vielä hyvinkin mahdollista.
Termisen talven alku viivästyy entisestään etelässä
Kuvapohja: Ilmatieteen laitos
Yllä on väritettynä termisen talven tyypillinen alkamisajankohta. Mustalla viivalla piirsin tilanteen tällä hetkellä olettaen, että viivan pohjois- ja itäpuolella ei enää tule pidempää suojasään putkea. Kuvasta nähdään, että esimerkiksi Etelä-Savossa termisen talven alku on jo noin 1,5 kk myöhässä. Aivan etelässäkin terminen talvi on jo noin kuukauden myöhässä tavanomaisesta.
Joulun lumitilanne
Suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä siihen, että missä vietetään valkea joulu. Jouluaattoon on vajaa viikko, joten nyt voidaan alkaa tekemään ensimmäisiä arvioita asian suhteen.
Kuva: Ilmatieteen laitos
Yllä on sunnuntaiaamun tilanne lumensyvyyden suhteen. Kartta on hieman repaleinen. Länsi- ja etelärannikolla on laajalti lumetonta kuten myös Kaakkois-Suomessa. Toisaalta alkukuun sankoissa lumikuuroissa kertyi paikoin maan lounaisosiin reippaasti lunta ja niinpä esimerkiksi Hämeenlinnan Pirttikoskella lunta oli sunnuntaina aamulla maassa 13 cm kun taas Jokioisten asemalla muutaman kymmenen kilometrin päässä lunta oli vain sentti. Tämän vuoksi joulun lumensyvyyksistä on vaikea puhua yleisellä tasolla kun paikallisesti voi jo nyt olla suuria eroja. Eli jos ennustettaisiin, että maan eteläosassa tulee yleisesti musta joulu, voi kuitenkin paikkapaikoin vanhoista lumikertymistä olla hyvinkin jäljellä vielä useita senttejä.
Mutta mitä mallit näyttävät alkavan viikon sään puolesta? Matalapaine pörrää vielä Suomen yllä alkuviikollakin. Maan eteläosassa sateet tulevat pääosin vetenä, maan keskiosassa räntänä ja lumena. Näyttää siltä, että viikon puolivälin paikkeilla on sateissa taukoa, mutta lopulta joulun valkeuden määrää myöhään torstaina tai perjantaina lännestä saapuvat sateet.
GFS mallin tuoreimman ajon mukaan sateet alkavat suurelta osin lumena tai räntänä, mutta muuttuvat maan etelä- ja keskiosassa lopulta vedeksi.
Euroopan keskuksen malli tuo kaksi sadealuetta, toisen torstai-iltana ja toisen aattoaamuksi. Ensimmäisessä aallossa ECMWF tuo sateet lähes kauttaaltaan lumena. Aattona saapuvat sateet olisivat etureunaltaan lunta, mutta muuttuisivat lännessä lopulta vedeksi. Maan eteläosassa suurin osa sateista tulisi vetenä.
Tällä hetkellä uskaltaisi ehkä veikata, että Pohjois-Karjalasta kohti Merilappia ulottuvan alueen pohjoispuolella valkea joulu on lähes takuuvarma. Kanta-Hämeestä, Pirkanmaan kautta Keski-Suomeen ulottuu melko todennäköisesti lumisempi kaistale vanhojen lumikertymien vuoksi. Etelä- ja länsirannikolla veikkaus on tällä hetkellä mustan joulun suuntaan. Muualla maan etelä- ja keskiosan sisämaassa saadaankin sitten vielä jännittää miten käy.
Täytyy muistaa, että lämpötilojen nuokkuessa nollan tietämillä voi pienikin matalapaineen/sadealueen reitin muutos saada aikaan suuriakin muutoksia lumensyvyyteen. Niinpä kyllä rannikoillakin valkea joulu on vielä mahdollinen, joskin hieman epätodennäköisempi kuin musta joulu.
Jätä kommentti Tuomo T. Peruuta vastaus
Sääbriefing
Helsinkiläisen meteorologin ajankohtaista sääseurantaa Suomesta ja muualta maailmasta.
Yhteydenotot: pauli.j.jokinen@gmail.comTuoreimmat kuvat
Haahuilijat - 27.2.
Jääsumu - 18.2.
Odotus - 30.1.
Euroopan säävaroitukset – Meteoalarm
Sääbriefing 
Joo, tuo lumipeite on tosiaan hyvin laikukas nyt tuolla kartan osoittamalla vaaleansinisen syvyyden alueella; tällä hetkellä olen juuri Hämeenlinnassa ja täällä keskustassa lumesta ei ole juuri muuta jäljellä kuin muutamia aurauslumikasoja eli muuten on paljaat nurmikot. Muutenkin olen havainnut sen, että sulavan lumen aikana nuo Ilmatieteen laitoksen lumensyvyyttä ilmaisevat värikentät etenkin tuon matalimman syvyyden suhteen eivät niinkään ilmaise yhtenäistä lumipeitettä, vaan se on aina silloin enemmän tai vähemmän laikukas. Keväällä auringon lisävaikutuksesta tilanne tietenkin kaikkein selvin ja silloin sulavan lumen tilanteessa jopa 10 – 25 cm:n syvyysalueella voi olla paljon lumesta vapaata laikkuilua.
Ameriikan suunnalla puhutaan stratosfäärin korkeista lämpötiloista, vaikuttaako se tänne: http://www.reddit.com/r/AdviceAnimals/comments/nebzk/im_not_sure_if_this_is_the_case_in_other_parts_of/c38gzdj
Tästä voipi EC:n stratosfääriennusteita ihmetellä:
http://wekuw.met.fu-berlin.de/~Aktuell/strat-www/wdiag/diag.php
Maallikon vastaus kysymykseesi on, että stratosfäärin nopea lämpeneminen ennustaa kylmän purkausta arktiksesta keskileveysasteille päin. Tähän liittyy polaarisen suihkuvirtauksen heikkeneminen ja sulkukorkeapaineen kehittyminen johonkin. Sitä en tiedä kuinka luotettava indikaattori tuo lämpeneminen on. Katsoin ym. ennusteita ja minulle näistä kuvaajista…
http://wekuw.met.fu-berlin.de/~Aktuell/strat-www/wdiag/ts.php?plot=temps
… ei tule mieleen linkkisi takana käytetty termi ”went fucknuts”.
Mutta 3hPa:n lämpötilaennuste näyttää kyllä jännältä:
http://wekuw.met.fu-berlin.de/~Aktuell/strat-www/wdiag/ec.php?alert=1&level=3&forecast=all&lng=eng
100hPa:ssa on polaaripyörteen siirtymistä Grönlantiin päin, mutta en tiedä onko 10 päivän ennustejakso liian lyhyt että ilmiön vaikutukset näkyisivät edes 100hPa:ssa kunnolla?
Taisit kysyä että vaikuttaako meille. Hyvä kysymys. 🙂 Ehkä lämpimyys täällä ja kylmyys jossain toisella puolella ovat tavallaan kolikon kaksi eri puolta.
Kiitos päivityksestä! Jos kuu on tosiaan ollut kuusi astetta lämpimämpi, niin eroa viime vuoteen on sitten ollut jo varmaan 10 astetta? On kyllä aivan käsittämätöntä, miten suuri ero kahden vuoden välillä voi olla!
Vielä hurjempaa on, miten kaikki matalapaineet näyttävät jatkossakin menevän yhtenä letkana Skandinavian yli. Kun yhdestä on päästy, toinen on jo ovella. Kauanko tätä oikein voi jatkua?
Ei tarvi enää miettiä, tuleeko tästä vuodesta kaikkien aikojen lämpimin. Varmasti tulee. Tällä hetkellä Hki-Kaisaniemen ennätys on vuodelta 2008 7,6 astetta (norm. +5,6). Tulee ehkä nyt 7,7-7,8 astetta.
Uskallatko Pauli ottaa mitään kantaa tammikuuhun? CFS on usean päivän indikoinut päivittäin päivittyvässä kuukausiennusteessaan, että tammikuu voisi kääntyä vilpoisammaksi, vaikka E1, E2 ja E3 kertovat muuta kieltä.
Toistan itseäni, mutta tässähän on jo alla a) kuumin kesä 200 vuoteen (Hki-Kaisaniemi), b) lämpimin syksy yli 70 vuoteen, 3) huippulämmin joulukuu, joka tosiaan on ollut paikoin sateisin puoleen vuosisataan. Voisiko se tosiaan jatkua 2007-08 kaltaisena antitalvena, jonka tilastollinen todennäköisyys oli jotain ihan promilleluokkaa??
Ja jälleen kerran käydää mittelö, minkä verran tässä on ilmastonmuutoksen osuutta ja missä sen kuuluisan kausivaihtelun, jolla selitetään kaikki. Siis onko tässä nyt kuitenkin suurin osa kausivaihtelua?
Jotenkin tämä ”kausivaihtelu” on ottanut viiden vuoden sisään ihan uusia kierroksia. Vielä 2000-luvun alussa lauha joulukuu poikkesi normeista 3-4 asteella, nyt jo 6-8 asteella. Miksi? Jos lähdetään siitä, että Suomessa ilmasto on lämmennyt noin asteella esiteolliseen aikaan nähden, miten poikkeamat ovat näin hulppeita?
Jos lähdetään asteesta yli vuoden, talvipoikkeama voi hyvin olla 1.5-2 astetta. Ja varianssikin voi jostain syystä kasvaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja!
Tuskin on kaikkien aikojen lämpimin, ehkä lähihistorian. Liitukaudella oli esmes kohtuu lämmintä..:
Tämä tuntuu olevan taas sellainen talvi, jolloin aina kun ennusteissa on pieniäkin viitteitä lauhasta, se toteutuu. Tämänkin viikonlopun matalapaine otti sen ”lauhimman reitin” ja vettä tai räntää on tullut laajalti Lappia lukuun ottamatta. Eikä tuo jatkokaan kovin talviselta vaikuta ja se tuntuu myös muuttuvan malliajo ajolta entistä lauhemmaksi. Nytkin uusin GFS saa plusasteita joulun aikaan jo lähes koko maahan ja samalla säätyyppikin muuttuu kaakon lauhoista tuulista lännen lauhoihin tuuliin. Mutta se olisi tosiaan aika hurjaa, jos taas tulisi yhtä lauha tai jopa lauhempi talvi kuin 2007-2008… Jotain hyvää siinäkin olisi: säästyisi rahaa sähkölaskussa (sähkölämmitys kun on)!
No, täytyy kuitenkin muistaa, että usein talvi on tullut etelään vasta tammikuussa, ja se kuuluu niin nykyiseen kuin menneeseenkin ilmastoon (tilastoja sen enempää katsomatta).
Jotta saisi vähän perspektiiviä talvisäistä, onko kukaan tiiraillut, miltä talvi on näyttänyt Kanadassa, Itä-Venäjällä, Alaskassa ja muualla Pohjois-Amerikassa?
http://www.accuweather.com/ tuolta on hyvä seurailla Amerikan säätä.
Täältä löytyy hyviä karttoja: http://www.uni-koeln.de/math-nat-fak/geomet/meteo/winfos/wetterk_arctic_world.html
Globaaleja merijää- ja lumipeitetilanteita voi tarkastella visuaalisesti myös täällä:
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/
Toistan edellisessä ketjussa tekemäni sammakkoennusteen: tammikuu on +7 astetta ja helmikuu +4 astetta tavanomaista lämpimämpi Oulun eteläpuolella. Joulukuustahan on jo tulossa useita asteita lämpimämpi.
Ennuste perustuu Barentsinmeren jäättömyyteen ja hyvin käynnistyneeseen talveen Etelä-Venäjällä. Tämä arvaukseni mukaan stabiloi sulkukorkeapaineita Venäjällä ja varmistaa lämpimän sään jatkumisen.
Verratkaa vaikka:
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=12&fd=15&fy=2010&sm=12&sd=15&sy=2011
Kiitos päivityksestä. Johan tässä on niin pitkään ilman lunta pärjätty, että kannattaako tuota nyt enää tullakaan.
Otanpa taas kerran kantaa tiettyihin edellisessä threadissa esiintyneisiin ”ennusteisiin”. Logiikkana niissä oli, että kun on lämmintä ollut niin ja niin kauan, se ei voi jatkua, ainakaan kesällä. Tai että kun on ihmeellisiä säitä ollut, pitää välillä tulla tavanomaista. Kun ”luonto korjaa tilanteen”, tai ”todennäköisyydet olisivat muuten liian pieniä”.
Näin ei voi säätä ennustaa. Ei voi. Olen jo monta kertaa selittänyt, joten nyt en jaksa selittää miksei voi. Mutta ei siis voi.
Tai vähän: Toki säätyyppi muuttuu aina, ennemmin tai myöhemmin. Vuodenaikojen aikajänteellä mennyt säätyyppi ei kuitenkaan selitä tulevaa, AINAKAAN niin päin että ääri-ilmiöt tasoittuisivat.
Ne tasoittuvat keskiarvoista kyllä ihan itsekseenkin, vaikka mennyt sää ei ennustaisikaan tulevaa. Kokeilkaapa heittää noppaa tuhat kertaa. Sinne syntyy välillä kuutosen sarja mutta se loppuu aikanaan, vaikka menneet heitot eivät ennustakaan tulevia heittoja.
Janne S: Samaa mieltä. Toinen ihmeellinen myytti on se, että ”on se talvi tullut ennenkin”. 2007-2008 ei tullut. Meille pelatut kortit näyttävät nyt sellaisilta, ettei ole mitään takeita, että se tulisi tänäkään ”talvena”.
Katsotaan sitten maalis-huhtikuussa, kuka veikkasi oikein.
Musta tässä kannattaa kumminkin muistaa se, että 2007-08 oli NIIN aivan omaa luokkaansa. Sitä voi verrata +37,2 asteen helle-ennätykseen. Helsingissä talven keskilämpötila oli +1,4 astetta (viime talvena -7,3 astetta, 1971-2000 -3,8 C). vain kahdesti aikaisemmin koko talven keskilämpötila oli noussut plussan puolelle. Siis poikkeama yli viisi astetta, Lapissa peräti kuusi. Että niin kävisi toisen kerran viiden vuoden sisällä?
Peruslämmin talvi on nykyään 2-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Esimerkiksi 2006-07 talvi alkoi juuri tällaisena, mutta silloin poikkeama oli pari astetta, tietysti pitkälle kylmän helmikuun ansiosta. 1990-luvun taitteessa oli monta hyvin leutoa talvea, nekin olivat ”vain” 3 astetta lämpimämpiä.
Luonto ei tottele tilastoja eikä todennäköisyyksiä, mutta kyllä se tekee ”korjausliikkeitä” jossain vaiheessa.
Petrin laittamat kartat kyllä osoittavat kuinka käsittämättömän lämmintä meillä on siihen nähden kuinka pohjoisessa olemme. Aasian puolella on lumipeitto Espanjan korkeudella.
Miten Venäjän sulkukorkea vaikuttaa tänne lauhana? Ohjaa matalat pohjoisempaa reittiä?
Väännäs Petri vielä rautalangasta, mikä merkitys tuolla Venäjän blockingilla on Pohjois-Euroopan säähän?
Laitamasi linkit kyllä osoittavat hämmästyttävästi, miten lämmintä meillä on Euroopassa. Aasian puolella lumiraja on Espanjan tasolla..!!!
Näyttäisi siltä, että jos talvi pääsee hyvin alkuun Länsi-Siperiassa ja Kazakstanissa, sulkukorkea kehittyy etelämmäs ja mahdollistaa matalapaineille hyvin pohjoisen reitin -> meille tulee lämmintä ja peräti föhn-tuulia, kuten nyt on käymässä. 2006-2007 kävi samalla tavalla, mutta 2006-2007 ja 2007-2008 ero on siinä, että 2007 talvi käynnistyi paremmin Etelä-Venäjällä kuin 2006.
Tässä alkutalven tilanne 2006 vs 2007:
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=12&fd=15&fy=2006&sm=12&sd=17&sy=2007
Ja tässä keskitalven tilanne:
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=01&fd=30&fy=2007&sm=01&sd=30&sy=2008
Huomatkaa, että 2006-2007 talvi saatiin Etelä-Suomeen, mutta 2007-2008 ei. Miksei? Erona 2006-2007 tilanteeseen on se, että 2007-2008 Kaspianmeren pohjoisosa jäätyi. Pakkasta on siis ollut siellä enemmän kuin 2006-2007. Minulla ei ole käytössä ilmanpainehistoriatilastoja, mutta luultavimmin tässä on kyse siitä, että sulkukorkeapaine on ollut voimakkaampi ja se on ollut etelämpänä v. 2007-2008.
Onko siis niin, että jos Kaspianmeri jäätyy alkutalvesta, (Etelä-)Suomen talvi on pilalla? Näin melkein väittäisin, ainakin tässä nykyilmastossa, jossa kylmää on saatavilla vain rajallisesti.
Suomelle on tässä talvi-ilmastonmuutoksen pelissä jaettu vetiset kortit. Paljon talvisemmat kortit on jaettu mantereisemmille paikoille, kuten Kiinalle, Venäjälle, Saksalle ja suurelle osalle Pohjois-Amerikkaa..
Jyväskylässä on kyllä hilkulla että tulisi myöhäisin termisen talven alkaminen ainakin 1951-vuodesta alkaen. Tällä hetkellä pakkassumma on enää 2-3 välillä. Mielenkiintoista että vaikka kylmin päivä on ollut -3,3, niin tämä päivä on jo seitsemäs jolloin päiväkeskiarvo on plussalla putkeen mutta terminen talvi jatkuu. 12.12. pakkaskertymä oli -9,3 ja sen jälkeen +0,6, +1,5, +1,4, +1,5, 0,0, +1,1 ja tänään 0,5…,1,0.
Mitenkä Tuomo pidät varmana että tulee lämpimin vuosi Kaisaniemeen? Ennätys siis on 7,6 ja tämä vuoden kuukausikeskiarvot ovat: -4,4, -9,9, -1,0, +5,6, +9,9, +16,7, +20,6, +17,5, +13,6, +8,5, +5,3. Eli marraskuun jälkeen keskiarvo on 82,4/11=+7,49, ei kait nyt sentään +10 asteen joulukuu tule? Arvioin että kaisaniemen joulukuun alkupuolen keskiarvo olisi noin +4 ja forecan ennuste 28.päivään asti toisi joulukuun keskiarvoksi 2,8-3,2 astetta eli koko vuoden keskiarvo olisi +7,1 ja siitä +- 0,1 astetta, eli tuohon samaan sarjaan 2008 vuoden jälkeen jossa on 6 vuotta 7,0-7,2 asteen välillä tämä vuosi tulee menemään.
Tuosta joulukuun sadeennätyksestä Kouvolan Anjalassa sen verran että jos 17.12 oli kertymä 120mm, niin sen jälkeen on satanut ainakin 12mm lisää, eli nyt 19.12. klo 10 kertymä olisi jo 132mm, ennätykseen olisi matkaa enää 28mm josta keskiviikkoon mennessä saattaa tulla 10-15mm. En tiedä laskiko Pauli tuon 120mm 18.12. klo 9 tilanteen mukaan vai vuorokauden vaihtumisen aikaan(todennäköisesti ensimmäinen) mutta jos jälkimmäisen niin vielä 17.12. klo 01-09 välillä satoi vielä 10mm lisää. Seuraan täällä epävirallisesti jos ennätystä aletaan lähestymään.
Eikö tuo sulkukorkea voi samalla tavoin rakentua myös jäämerelle, jolloin meillä olisi talviset kortit.
Tämän hetkiseen tilanteeseen tuo oman mielenkiintonsa erityisen kylmä stratösfääri, joka on yhdistettävissä hyvin positiivisiin AO lukemiin. Melkein 5:tää on huidottu joulukuussa..
Eikö tuo sulkukorkea voi hyvinkin muodostua myös pohjoiselle jäämerelle, jolloin tilanne olisi päinvastoin?
Oman mielenkiintonsa tai vaikuttimensa tähän tuo myös se, että stratosfääri on hyvin kylmä. Tämä näkyy hyvín positiivisissa AO lukemissa. Jostain olin näkeväni ennusteita, että stratosfäärillä olisi mahdollisuus lämmitä muutaman viikon sisään, jolloin navan kylmä ilma pääsisi purkautumaan matalimmille leveysasteille. Tuolloin ilmeisesti ilmanpaine napa-alueella nousisi.
Täältä näkee aika hyvin, missä sulkukorkeat majailevat:
Voisihan sellainen kehittyä Jäämerelle, mutta käytännössä näin ei näytä käyvän. Ilmeisesti lämpötilagradientti ja ilmankosteus on liian suuri Barentsinmerellä ja siitä navalle päin, jotta korkeapaine voisi muodostua.
Vaikka Suomessa onkin ollut lämmintä, suurimmat anomaliat ovat nimenomaan tuolla Barentsinmeren reunoilla ja Karanmeren alueella. Novaja Zemljalla on n. 20 astetta lämpimämpää kuin keskimäärin:
http://www.cru.uea.ac.uk/~timm/cty/obs/data/obs.Novaya_Zemlya.htm
Jo viikon ajan CFS:n malli NCEP coupled forecast system model (CFS03) on ennakoinut kylmää tammikuuta. ONkohan pojilla keskustietokone hajonnut, vai ? 🙂
E3-malli on vanhan tutun liturgian kannalla:
Jaa-a, vaikea sanoa, mutta AO ja NAO on tällä hetkellä laskussa
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index.html
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao_index.html
Tuolla tiede-lehden foorumilla joku oli ottanut yhteyttä ko. paikkaan sähköpostitse ja oli saanut vastauksenkin. En sitten tiedä mistä sai sähköpostiosoitteen.
Nyt WSI:n(kin) mielestä onkin lämmintä tulossa: http://www.hs.fi/ulkomaat/Ennuste+Eurooppaan+tavallista+lämpimämpi+alkuvuosi/a1305551723600
Syyksi sanotaan NAO. Onko se nyt mikään syy, pikemminkin kuvaus tilanteesta.
Kyseisessä WSI:n tiedotteessa Todd Crawford sanoi, että ”missään tapauksessa anomaliat eivät olisi niin korkeat kuin tähän asti”. En muista tarkkaa sanamuotoa.
Ok. CFSv2 ennustaa tammikuuksi vielä vahvoja anomalioita:
Anomalioissa käy niin että epävarmuuden takia ennustettu anomalia pienenee kun ennustetaan kauemmas tulevaisuuteen. Tämä siksi että epävarmuus kasvaa, ja se kasvaa enemmän keskiarvon suuntaan kuin siitä poispäin, etenkin jos ennustettu anomalia on suuri. Näin pitääkin käydä, koska muuten ennusteet olisivat keskimäärin vinoutuneita. Eli anomalien pieneneminen tarkoittaa ettei ennuste tiedä tuleeko isoa anomaliaa vai ei, ja ennustaa siihen väliin.
Todennäköisyysennusteissa on sama ilmiö. Esim. EC kun ennusti taannoin joulukuun lopuksi normaalia lämpimämpää (ylätersiili?) ”vain” 60% todennäköisyydellä, tämä ei tarkoita että ennusteen mukaan viilenisi, vaan että ennuste ei enää tiedä.
(Ei ollut ehkä WSI:n kannalta relevantti pointti tämä, tulipa vain mieleen.)
Novaya Zemljalla kyllä hurjat poikkeamat jo. Tuo myöskin ilmentää, että kyse ei ole keskimääräisestä lämpenemisestä vaan pitkään jatkuneesta lukkoon jääneestä vallitsevasta ilmavirtauksesta / painejakaumasta.
Toivottavasti muuttuu vielä tulevana talvena tai sitten saa muuttua ensi talvena ja siitä sitten seuraavat 10 vuotta eteenpäin kunnon talvikelejä..:)
Hudson Bayn tienoilla oli viime talvena samantasoiset poikkeamat kuin nyt Novaya Zemljalla nyt.
Meille GFS povaa tapaninpäiväksi 7-10 asteen ilmamassaa, mikä näyttäisi olevan 15-17 astetta vuodenajan keskiarvoa lämpimämpää! Ks. esim. http://www.puuppa.org/~pnuu/gfs/enstemp_Kuopio.png (just nyt ainakin, tietysti tuo muuttuu pian ja parvi ei innostu yhtä paljon kuin deterministinen ajo).
Minä otin yhteyttä sinne CPC:hen. Heillä oli niiden tietokoneiden käyttökatkos jotka hoitavat AO- ja NAO-indeksit. Jotenkin sain sellaisen käsityksen että kyseessä oli koneiden päivitys eikä vika, mutta AO-indeksiä oli katkon jälkeen korjattu/muutettu aika paljon. 4.12.2011 ilmoitettiin että AO olisi kohonnut toiseksi suurimpaan lukemaan sen mitatun historian aikana, +5.647. Myöhemmin indeksiä oli muutettu ja korkein lukema olisikin ollut hiukan yli +4:
http://newxsfc.blogspot.com/2011/12/winter-11-12-arctic-oscillation-near_11.html
Erittäin mielenkiintoiseksi tämä kuitenkin menee. Maalis/huhtikuun vaihteessa tiedämme miten kävi. Ja vaikka jotkut väittävät että tuo ajankohta ei enää kuulu talveen, niin kyllä se kuuluu. Joskus talvet alkavat aikaisin, lokakuussa, joskus ne loppuvat myöhään, tuolla maalis/huhtikuun vaihteessa.
Kannattaisi ehkä huomioida 2008/2009 talvi. Se oli ihan kohtuullinen, ”tavanomainen” talvi. Maaliskuun lopussa tuli vielä erittäin reilusti lunta Etelä-Suomeen.
Itse otin taas yhteyttä iltapäivälehtien uuteen suosikkiin eli WSI:hin. Sieltä vahvistettiin, että juu-u, tammi-maaliskuuksi ennustavat keskimääräistä lauhempaa. Arvioivat poikkeamaksi 2-3 astetta. ECMWF ennusti +1-2 astetta. Koska Suomen talvessa poikkeamat voivat olla tosi suuria suuntaan tai toiseen (kuka enää uskoisi, että viime joulukuu oli peräti KAHDEKSAN astetta keskimääräistä kylmempi??? mm. Jyväskylässä), niin kumpi tahansa voi toteutua – tai ei kumpikaan.
WSI:stä todettiin:
”we currently expect a continuation of the warmer and wetter pattern that Finland has experienced so far this winter, although not to the degree that has been observed so far.”
Firma ennustaa myös sateista lopputalvea. Sekin viittaisi länsivirtausten jatkumiseen. Lapissa kolme astetta keskimääräistä lämpimämpi lopputalvi ei tuntuisi paljoakaan: tammi- ja helmikuun keskilämpötila on esim. Sodankylässä -13-14 astetta.
Ja täähän on käyty läpi moneen kertaan, mutta +2-3 astetta koskien koko Suomea voi merkitä esimerkiksi:
a) tammi-maaliskuu on tasaisen lauha, mikä on todennäköistä, koska länsivirtauksissa lauhaa ilmaa virtaa yleensä koko maahan
b) joku kuukausi on kylmä ja ja muut lauhoja
c) tietty osa maasta on erityisen leuto, muut vähemmän -> koko maan keskiarvopoikkeama kasvaa
Tämä on täysin linjassa oman sammakkoennusteeni (tammikuu +7, helmikuu +4 ja maaliskuu +1) kanssa. Ennustajat ovat vain turhan varovaisia, koska kuvio _voi_ kääntyä toisinpäin. En vain usko, että näin käy.
Lapissa ennustan tammikuulle paikoin jopa +10 asteen poikkeamaa (Pello, Tornio, Inari). Sen sijaan helmikuulle ennustan pienempää poikkeamaa (+4 Lappiin), lähinnä siksi, että oletan, että Perämeren jäätyminen voi kuitenkin helmikuulla korjata tilannetta hiukan.
Eihän tässä muuten mitään mielenkiintoa olisi, jos joku ei tee rohkeita ennusteita! 😉
Aivan. Ennustetut poikkeamat eivät ole 10 astetta, koska ennustajat eivät tiedä sitä varmasti. Kun tuotetaan piste-ennuste (eikä jakaumaa), ja jos esim. 10 asteen tn olisi 50% ja 0 asteen 50%, ennustetaan viittä astetta.
Että WSI ennustaa 2-3 astetta ja EC 1-2 astetta voi tarkoittaa joko että WSI tietää lämpimän tulevan varmemmin, tai että ovat yhtä varmoja mutta WSI:n malli ennustaa lämpimämpää.
Olisi hauska tietää ymmärtääkö esim. WSI:n tiedottaja tämän.
Petri, ennusteesi on todellakin rohkea parissakin mielessä:
a) jos tammikuun keskilämpötila olisi 7 astetta normaalia korkeampi esim. Helsingissä, se tarkoittaisi, että aiempi keskilämpötilaennätys eli +1,4 astetta vuodelta 1930 menisi rikki peräti kahdella asteella! Se olisi aika ilmiömäistä, sillä tietääkseni kuukausikeskilämpötila ei ole ikinä kerralla mennyt uusiksi niin rajusti. Muistan, että joulukuussa 2006 Hki-Kaisaniemen keskilämpötilaennätys pamahti uusiksi asteella nykyiseen +4:ään
b) Lapissakin 10 asteen poikkeama parantaisi melkein asteella vanhaa ennätystä vuodelta 1925
Itse veikkaan, että helmikuu on leudompi kuin tammikuu. Syy? Tässä on alla kaksi kylmää helmikuuta ja yksi melko lauha, joten nyt on ehkä hyvin lauhan vuoro. LÄmmin lopputalvi taas ruokkisi aikaista kevättä, mikä on tapahtunut esim. 1989, 1990 ja 1992, kun talvi oli leuto.
En tarkoittanut välttämättä rannikkoa, vaan Oulun eteläpuolista Suomea keskimäärin (esimerkiksi Jyväskylää). Ennusteeni pitäisi paikkansa, jos esimerkiksi Helsingissä voisi olla +5 ja Jyväskylässä +8 astetta normaalia lämpimämpää.
Miksi veikkaan tammikuuta enkä helmikuuta lämpimämmäksi? Perustan tämän merivesien lämpötilaan ja laajalti jäättömään Pohjois-Eurooppaan.
Joulun lumitilanteesta vielä sen verran, että lienee aika harvinaista, että Joensuussa ja Kuopiossa on lumeton joulu kuten todennäköisesti tänä vuonna tule olemaan?
Jyväskylässä poikkeama viime vuodesta on jo aika hurja, 17.11.-19.12 viime vuonna keskiarvo oli -11,15 ja tänä vuonna +0,35, eli eroa 11,5 astetta. Joulupäivään asti ero tulee vielä kasvamaan, ennusteen mukaan tämän vuoden keskiarvo olisi 25.päivään mennessä +0,14 ja viime vuoden oli +12,76, eli melkein 13 astetta on eroa.
Minä sitten nautin kun on leutoa, pikku liukkaus nyt ei sen enempää häiritse, vielä enemmän nautintoa tästä leudosta säästä saa kun pelkäsin että tulee hirmutalvi ja sitten onkin näin leutoa. Toivotaan että pysyisi yhtä leutona läpi talven, ei haittaa vaikka tulisi lämpimin talvi. Kesä onkin sitten asia erikseen, viileä/pilvinen/sateinen kesä ei edes kesältä tunnu ja pitää olla vaan kotona. Sellaisenkin vuoro valitettavasti on varmaan piakkoin kun alla on kaksi hyvin lämmintä kesää.
Siis viime vuoden keskiarvo 17.11.-25.12. oli -12,76
Aika kiintoisaa säätä luvassa fmi:n mukaan Tapanin päiväksi, +7 lämmintä ja Tampereellakin päin tuulisi 10 m/s. Tuo varmaan aiheuttaisi jo myrskytuhojakin?
Kevättalvista föhn-tuulta on tosiaan luvattu. Luulin, että ilmojen herra olisi jo tyhjentänyt surrealismin arkkunsa tälle vuodelle mutta turha luulo! 🙂 Joka viikko täytyy kaivella esiin ennätystilastoja, että onko tämä jo sattunut vai joko taas saadaan uusi, omituinen ennätys.
Veikkaisin että Tapaninpäivään menessä nuo lämpötilaennusteet ovat muuttuneet huomattavasti maltillisemmiksi.
Kieltämättä aika hurjalta tuntuu jo tuollainen +7 tapaninpäivänä. Tänä jouluna ei vissiin tarvitse -30 asteen keleistä kärsiä. 🙂
Muistan kun viime aatonaattona menin pitkäripaseen aamulla niin oli -32 astetta pakkasta, tuntui rangaistukselta kun en ollut vuoteen käynyt 😉 Eipä sitten maistunutkaan koko jouluna kun ei mihinkään viitsinyt lähteä palelluttamaan itseäni, eli toisaalta hyviäkin puolia. Ei tosin huvittaisi mihinkään mennä kunnon räntäsateessakaan.
Ennusteet ainakin forecalla ovat muuttuneet joka päivä jouluaatosta eteenpäin, välillä kylmää(jopa-16) ja välillä plusasteita. Paras ennuste lienee on katsoa jälkikäteen mitä tuli.
Nyt on pohjois-uudellamaalla maanantaiksi +2 ja räntäsadetta. Aikamoisesti hakee..
Huh huh, olipa kova urakka kun laskin päiväkohtaiset keskiarvot jyväskylään 1951-2010.
Kolme kylmintä päivää ovat 29.1.(-11,60), 28.1.(-11,16) ja 10.2.(-11,12)
Kolme lämpimintä taas ovat 26.7.(+16,87), 12.7.(+16,83) ja 13.7.(+16,76)
Mielenkiintoiseksi tulokset teki se, että usein tiputusta tai nousua tuli parin päivän aikana asteen tai jopa enemmän ja sitten tuli korjausliike takaisin tai jäätiin tietylle tasolle kunnes taas nytkähdettiin nopeasti asteella alas tai ylöspäin. Käyrästä näkee selvästi nämä notkahdukset ja äkkinousut ja laskut, mistä lie johtuvat?
Laskin myös kuinka monta päivää menee että lämpötila muuttuu 5 asteen verran pysyvästi, -5…-10 ja -10…-5 en voinut laskea kun .-10 alitukset ovat satunnaisia eli ei pysyviä, mutta tässä muut:
-5.. 0 20.3.-11,4 23pv
0..+5 11.4.-1.5. 21pv
+5..+10 1.5.-26.5. 26pv
+10..+15 26.5.-24.6. 30pv
+15..+10 10.8.-8.9. 30pv
+10..+5 8.9.-10.10. 33pv
+5…0 10.10.-7.11. 29pv
0..-5 7.11.-7.12. 31pv
Näistä näkee että lämpeneminen kestää 7-8 päivää vähemmän kuin kylmeneminen 5 asteen välein kaikissa muissa paitsi +10…+15 ja +15…+10 jossa se on samanmittainen. Tähän varmasti suurin syyllinen on aurinko joka lämmittää niin voimakkaasti keväällä ja syksyllä lämmin maa ja vesistöt hidastavat laskua.
Teenpä visailukysymyksen loppuun. Kummat ovat keskimääräisesti lämpimämpiä, kuukausien alku vai loppupuolet?(Kun kaikissa kuukausissa ei ole 31.päivää niin tässä tapauksessa 1-14.päivät ovat alku ja 15-28.päivät loppu 29-31.päiviä ei lasketa.)
”Kummat ovat keskimääräisesti lämpimämpiä, kuukausien alku vai loppupuolet”
Tämä onkin sikäli mielenkiintoinen kysymys, että löytyykö muka ilmatieteellisesti joku sykli kuukausien alku- ja loppupäistä? 🙂 Kuukausi on vain ihmisen keksimä ajallinen määritelmä, joka helpottaa ajan hahmottamista normaalissa elämässä. Yhtä hyvin kuukausi voisi olla vaikka 80 päivää.
Eli siis vastaus on, että molemmat 😉
Ei kysymykseni ollut pilaillen kysytty, ero on selvähkö, kylmemmällä puoliskolla on peräti 8 kylmintä päivää vasta 9:nneksi kylmin löytyy lämpimämmältä puolelta.
Eilen vielä GFS näytti, että jouluaattona sataa enimmäkseen lunta Kaakkois-Suomessa. Nyt näyttää, että sataa enimmäkseen vettä. Tuskinpa enää kovin paljoa muuttuvat ennusteet, eli musta joulu tiedossa näillä hoodeilla.
Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa Paulille! Kiitos sääpäivityksistä! mielenkiinnolla uusia odoteltaessa, uuden vuoden sää..
Hyvää joulua vaan kaikille! NÄyttää tosiaan siltä, että tapaninpäivänä iskee sää, joka olisi tyypillistä tuossa maaliskuun puolivälin jälkeen eli etelässä ainakin +7 ja aurinkoa! On tuollaisia päiviä ollut joskus helmikuussakin föhn-tuulipäivinä, mutta silti hyvin poikkeuksellisia. Tarvitaan todella lämmintä ilmamassaa, joka nostaa pimeimpään vuodenaikaan tuollaiset lukemat! Helmikuussahan aurinko paistaa paljon voimakkaammin, joten lukemien saavuttaminen ei ole yhtä vaikeaa.
Mietin mielessäni mitä kaikkea omituisia sääilmiöitä ja paikallisia tai alueellisia ennätyksiä on osunut tälle vuodelle:
a) helmikuu erittäin kylmä koko maassa, paikoin yli 80 cm kinoksia etelässä
b) huhtikuussa hyvin nopea lämpeneminen kinoksiin nähden, lumet sulivat parissa viikossa
c) eduskuntavaalipäivänä oli jo t-paitakelit, pääsiäisenä shortsikelit
d) toinen peräkkäinen hyvin lämmin kesä, poikkeuksellista etenkin kesäkuun alun kuumuus, Hki-Kaisaniemessä kuumin kesä koko mittaushistorian aikana
e) lämpimin syksy yli 70 vuoteen
f) kuluva joulukuu hyvin leuto, sateisin yli 50 vuoteen etelässä
g) vuodesta tulossa keskilämpötilaltaan ainakin top 5:een, paikallisesti varmaan myös ihan kärkeen menevä vuosi
h) alkuvuotta leimasi hyvin voimakas negatiivinen NAO-indeksi, syksyä itsepintainen vahva positiivinen NAO-indeksi
Viimeisenä: ECMWF ennustaa – yllätys yllätys – myös seuraavasta kuukaudesta lauhaa. JOissain GFS-malleissa on ollut merkkejä, että vuodenvaihteen tienoilla voisi valahtaa kunnon pakkasilmaa ainakin pohjoiseen, ehkä etelämmäksikin. Miten mahtaa käydä?
E3 on sitten muuttunut koko ajan lämpimämpään suuntaan. Sen taulukoista saisi sellaisen kuvan, että etenkin Venäjällä on vuodenaikaan nähden todella lämmintä ilmaa melkein koko manner-Venäjän alueella. Ainakin +3-4 asteen poikkeamaa ennustetaan nyt Suomeen tammikuuksi, +2-3 astetta helmikuulle. On kyllä uskomatonta, kuinka lujassa lämpöaalto voi olla!
Oma ennusteeni on koko ajan tässä toteutumassa. Ihmeitä pitää tapahtua, että tämä talvi kääntyy enää miksikään muuksi kuin 2007-2008 toisinnoksi. Saahan sitä sanoa, että tuo talvi oli poikkeuksellinen, mutta jostain syystä nyt ollaan menossa tätä samaa poikkeusta kohti ja vauhdilla.
Tämän hetken forecan ennusteen mukaan jyväskylän terminen talvi keskeytyisi tapaninpäivänä tai 27.12. Tiedä sitten onko ilmatieteenlaitos samaa mieltä mutta näin minun laskujen mukaan, se tarkoittaisi että terminen talvi alkaisi 10 päivää myöhemmin kuin kertaakaan 60-vuoden aikana. Mutta katsotaan nyt ensin toteutuuko ennuste. Kouvolan Anjalassa on satanut joulukuussa nyt(23.12.klo22) noin 140mm…ennätys lähenee mutta riittääkö bensa? Hyvää joulua kaikille palstan lukijoille.
Ja 24.12. klo 9 Kouvolan Anjalan joulukuun sademäärä on n.151mm, 9mm enää joulukuun ennätykseen ja tänään tullee vielä ainakin viitisen milliä.
24.12. klo19 160mm, eli ennätys on syntynyt, Pauli vielä vahvistanee. Nyt kysymys kuuluukin, paljonko ennätys paranee, tässä on nopealiikkeisiä matalapaineita vielä ainakin kolme liikkeellä ennen vuodenvaihdetta, 200mm taitaa olla jo liikaa ”pyydetty”.
Tämä talvi tulee olemaan minunkin mielestä 2007-08 toisinto. Viikko tai kaksi voi talvisempia lämpöjä olla keskisuomesta ylöspäin, mutta itse uskon että Salpausselän eteläpuolisessa maassa ei varsinaista talvea ja hiihtokelejä/jäädytettyjä ulkoluistinratoja tänä ”talvena” nähdä ollenkaan.
Katsoin millä sijalla tämän lämpöputken kuukaudet ovat jyväskylän viimeisen 60 vuoden osalta: Huhti 1., Touko 20., Kesä 8., Heinä 6., Elo 15., Syys 4., Loka 9., Marras 2., Joulu(arvio) 3. 5/9 on top 6.ssa ja 7/9 top kympissä. Vuosikin tulee olemaan kolmanneksi lämpimin 2000 ja 1989 vuosien jälkeen.
Tämä alkaa menemään tilastonikkaroinniksi aika vahvasti. Nyt kehiin syvällinen analyysi, miksi on lauhaa luvaksi ja mikä on tämän ”syyn” takana. Tätä tuskin voidaan laittaa kasvihuoneilmiön piikkiin oikein missään muodossa. Selväähän on, että on lämmintä, kun koko ajan ilmaa virtaa lännestä/lounaasta, eikä edes oikein missään määrin pääse virtaukset kääntymään pohjoiseen/koilliseen.
Koska tällä palstalla on niin paljon fiksuja keskustelijoita, haluaisin nähdä analyyttisen erittelyn, miksi sää jatkuisi hyvin lauhana seuraavat kuukaudet. No, näkemieni ennusteiden perusteella niin on, mutta mihin perustatte sen?
Enimmäkseen on vain esitetty veikkauksia ja spekulaatioita.
Tosiaan on selvää, että sää on lauhaa länsi-lounas-virtauksessa, mutta onko positiivinen NAO-indeksi ainoa merkittävä syy sen taustalla?
Tosiaan tuo suursäätilan ”lukkiutuminen” on ollut trendikästä viime vuosien aikana. Välillä on ollut meidän kannalta suotuisa lukitus, kuten viimeiset kaksi talvea ja kesää ja sitten on ollut näitä ärsyttäviä lounais/länsivirtauksia suosivia suursäätiloja, joista ei meinaa päästä eroon koko talvena.
Paulilla lienee ammattinsa puolesta kompetenssia kattavaankiin analyysiin esim. sulkukorkeapaineiden muodostumisesta, jotka ilmeisesti vaikuttaa vahvasti suursäätin muodostumiseen ja ennenkaikkea sen säilymiseen. Joten Pauli jos pystyt jossain vaiheessa venymään tällaiseen päivitykseen niin olisimme kiitollisia.
En vieläkään usko, että päästäisiin tai oikeastaan jouduttaisiin 2007-08 lukemiin. Selvää on, että lopputalvi on lauha, mutta aivan niin korkeisiin lukemiin kuin neljä vuotta sitten ei jouduta. Muistaakseni NAO-indeksi huiteli tuona talvena keskimäärin jossain +2:n kulmilla ja nyt ollaan noin +1:ssä. uskon, että mielummin indeksi vähän laskee tammikuun aikana kuin nousee.
Vieläkin on GFS:ssä merkkejä, että tammikuun alun aikana voisi humahtaa kunnon pakkasilmaa ainakin Pohjois-Suomeen, ehkä alemmaskin. Se olisi ehkä tilapäistä mutta kuitenkin.
Stratosfääri on tällä hetkellä hyvin kylmä, johtaen matalaan ilmanpaineeseen navan ympärillä. Tämä johtaa kylmän ilman pysyttäytymiseen samalla navan lähettymillä ja samalla korkeapaineiden sijoittautuminen on melko pohjoisella tasolla. Mikäli stratosfääri lämpenisi, jollain aikaviiveellä tämä ”säämalli” hajoaisi ja johtaisi tilanteen normailisoitumiseen. Miksi sitten, stratosfääri on nyt hyvin kylmä, niin sitä en tiedä (auringon aktiivisuus on melko korkealla?). Täytyy kaivaa jostain tilastoja, miten stratosfääri on viime talvina käyttäytynyt ja miten tämä on meillä näkynyt talvikeleissä. Kylmä stratosfääri on nyt näkynyt äärimmäisen positiivisena AO-indeksinä (melkein +5 ylimmillään).
Tämä on siis amatöörin puhdasta höpinää ja voin olla täysin metsässä..:)
NinjaEDIT:
Tosta näkee NOAA:n karttoja stratosfäärin lämmöistä. Joku tilastonikkari voi yhdistää nuo maanpinnan lämpötiloihin ja Islannin matalan ja Azorien korkean paine-eroon sekä vielä AO / NAO indeksiin.
http://www.arctic.noaa.gov/detect/climate-strat.shtml
Näyttäs tulevan ihan kunnon puhuri huomiselle. Nyt kun iltalehdet yms näyttäs lomailevan, niin ei oo vielä tullu mitään super-myrskyotsikoita, vaikka tällä kertaa se voisi olla aiheellista 😉
No joo ei menny kauaa tosta ku alettiin puhua poikkeksellisesta myrskystä (: