Arkisto

Archive for the ‘Yleistä’ Category

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Kaikki alkoi yhdeksän vuotta sitten tammikuun 19. päivänä vuonna 2006. Tuolloin tulin huomanneeksi kuinka vähän sääaiheista informaatiota oli saatavilla Suomen kielellä. Samalla tuli aloitettua luontokuvausharrastus ja olikin lopulta melko luontevaa yhdistää säätiedon jakaminen ja sääkuvien jakaminen uudessa blogissa. Kyseistä ”Helsingin sää kuvina” -blogia tuli pidettyä yllä reilu neljä vuotta ja vuosien saatossa tuli käsiteltyä niin ajankohtaista kotimaista säätä kuin maailmalla esiintyneitä rajuilmoja.

Ensimmäisen blogipäivityksen kuva Vantaanjoen alajuoksulta vuonna 2006.

Ensimmäisen blogipäivityksen kuva Vantaanjoen alajuoksulta. Merisavu sävytti maisemaa tammikuussa 2006.

Lopulta toukokuussa 2010 oli uuden ilmeen ja paremman ylläpitotyökalun aika. Sivustolle tuli hankittua oma domain ja nimeksi tuli ”Sääbriefing”. Meno jatkui samaa rataa ja lopulta nyt vajaassa viidessä vuodessa on tullut kirjoitettua yhteensä 104 päivitystä tälle sivustolle.

Kuten ahkerimmat seuraajat ovat huomanneet, on kirjoitusten päivitystahti hidastunut vuosien varrella. Siinä missä opiskeluaikoina tuli helpostikin tehtyä kolmekin päivitystä viikossa, on nykyään ollut haastetta saada tehtyä yksi per kuukausi. Näin ei blogin pitäisi toimia.

Tähän mennessä on moni jo varmaan arvannut tämän kirjoituksen aiheen, eli kyseessä on kaikella todennäköisyydellä Sääbriefing -blogin viimeinen päivitys (ellen ala Janneahostelemaan ja tekemään lukuisia come-backeja). Vapaa-aika on ollut jo vuosia kortilla ja sekin tulee nykyään käytettyä monenlaiseen säähän liittyvään. Loppujen lopuksi blogille on löytynyt varsin vähän aikaa. Niinpä mitä sitä blogia turhaan kituuttamaan kun uusien kirjoitusaiheiden keksimisestä tulee stressiä. Suurimpana ongelmana on ollut aiheiden vähyys – monet aiheet on tullut vuosien varrella jo monesti käytyä läpi. Lisäksi uudet mielenkiintoiset aiheet tulee käytettyä ensisijaisesti töissä, jolloin blogiin ei oikein ole jäänyt hyviä aiheita joista kirjoittaa.

Maailma muuttuu ja muutoksessa on myös elettävä. Moni (itseni mukaan lukien) on toivonut blogiin enemmän, mutta lyhyempiä päivityksiä. Tällaista aukkoa on viime vuosina tullut paikkaamaan mikroblogipalvelu Twitter. Twitterissä kynnys on huomattavasti pienempi tehdä päivityksiä ja nykyään siellä pystyy varsin kätevästi jakaa yksittäisiä mielenkiintoisia sääknoppeja sekä kuvia.

Jatko

Ei huolta, en tule lopettamaan sääaiheista viestintää – päinvastoin. Toivottavasti tämä antaa uutta intoa uusiin suuntiin. Kuten mainittua, Twitter on nykyajan blogi. Niinpä sääviestintää tulen jatkamaan sekä oman tilini @ilmasto että Ilmatieteen laitoksen tilin @meteorologit muodossa.

Moni on toivonut tälle sivustolle foorumia kommentoinnin helpottamiseksi. Valitettavasti WordPress.com -alusta ei tällaista tue, joten sellainen olisi pitänyt hankkia jostakin muualta eikä integrointi sivustolle olisi ollut mahdollista. Vasta tätä blogikirjoitusta miettiessäni tajusin, että Twitter toimii tässäkin suhteessa paljon paremmin. Niille joille palvelu ei ole kovin tuttu, voi jokaiseen tekstiviestin mittaiseen viestiin liittää tunnisteen eli ’hashtagin’, joka alkaa # risuaita merkillä. Niinpä voimme esimerkiksi jatkaa tuttujen kommentoijien kanssa jutustelua liittämällä Twitter-viesteihin tunnisteen: #sääbfg tai sitten yleisempi #sää -tunniste. Tällä tavoin voi itse lukea esimerkiksi vain viestit, joissa kyseinen tunniste on mainittu ja vastaavasti kirjoittaa niitä itse.

Koodaaminen on vienyt paljon vapaa-ajastani viime vuosina. GrADS, Python, PHP jne. avulla on tullut tehtyä muun muassa säämalliennusteita visualisoiva sivusto www.puuppa.org/~boogie/gfs/. Vaikka kyseinen sivusto on vielä täysimittaisen uudistuksen vuoksi kehitysasteella, on suunnitelmissa lisätä kevään aikana GFS mallin lisäksi kotimaisen HIRLAM-mallin ennusteita, tunnittaiset havaitut säätilat näyttävät LAPS-analyysit, Norjan HIRLAM-mallin ennusteet sekä omassa ajossa olevan hienohilamalli WRF:n konvektioennusteet (sekä paljon muuta). Kaikki tämä täysin ilmaiseksi ilman mainoksia. Tällaista diiliä et löydä edes TV-shopista.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Yhdessä kollegoiden kanssa teemme edelleen myrsky- ja rajuilmaennusteita www.myrskyvaroitus.com -sivuilla, jonne päivitetään kahdesta kolmeen kertaan viikossa pitkiä ennusteita ja merkittävimpien päivien osalta vapaa-ajan salliessa myös yksityiskohtaisempia ennusteita karttakuvineen.

Ja lopuksi vielä mainittakoon allekirjoittaneen kuvagalleria osoitteessa www.paulijokinen.com. Tuoreimpien kuvien päivitystahtia olisi tarkoitus piiiikkasen parantaa, mutta ainakin myrsky & rajuilmakuvat yritän ladata muutamien päivien viiveellä tapahtumista.

Kiitokset

Luonnollisesti tätä blogia on kirjoitettu lukijoiden vuoksi. On ollut ilo jakaa tietämystä (ajoittain vajaata tietämystä) Suomen ja muun maailman säästä sekä ilmastosta. Muistan miettineeni alkuvaiheessa vuonna 2006 kun blogissa kävi lukijoita vain muutamia viikossa että onko tässä mitään järkeä. Vuosien saatossa lukijoita ja kommentoijia on tullut lisää ja vilkkaimpina sääpäivinä on kävijöitä ollut toista tuhatta. Kommentteja kirjoitettiin vuonna 2014 lähes 3600 kappaletta, joista suuri kiitos. Jokaisen olen lukenut, vaikka kaikkiin en ole suinkaan ehtinyt vastata.

Sääbriefing oli tässä, mutta sää ei lopu mihinkään. Keskustelu jatkukoon siis esimerkiksi Twitterissä tunnisteilla #sää tai #sääbfg.

Loppujen lopuksi muistakaa, että hyvä sää on makuasia 😉

-Pauli Jokinen

Hyvä sää

Mainokset
Kategoriat:Säätietoutta, Yleistä

Bardarbungan trilleri

Vaikka kyseessä on sääblogi, on aivan pakko tarttua Islannissa meneillään olevaan trilleriin. Viime viikolla uutisoitiin Bardarbunga tulivuoren ”heräämisestä” ja mahdollisesta uhasta lentoliikenteelle. Kun äkillisen aktiivisuuden lisäyksen myötä Islannin ilmatieteen laitos antoi punaisen varoituksen mahdollisesta alkaneesta purkauksesta, olivat kaikki varpaillaan. Kun mitään selviä merkkejä pinnalle yltäneestä purkauksesta ei havaittu muutamaan päivään, alennettiin vaaratasoa ja hiljalleen uutisointikin väheni.

Uhka ei ole kuitenkaan väistynyt, vaikka uutisointi aiheesta on vähentynyt. Itse asiassa Islannissa on meneillään vulkanologinen tilanne, jollaista ei ole koettu nykyaikaisten havaintolaitteiden aikakaudella. Käyn pikaisesti läpi missä mennään oman ymmärrykseni mukaan. Mikäli lukijakunnassa on asiasta enemmän tietäviä, ilman muuta korjatkaa sillä kuten sanottua, en ole tämän alan asiantuntija, vain innokas harrastaja. Pahoittelut myös mahdollisista virheistä terminologiassa, olen seurannut vain englanninkielisiä blogeja ja en kunnolla tunne suomenkielisiä vastineita.

Kahden tulivuoren draama

Tuorein jännitysnäytelmä alkoi Bardarbungan kraaterista Vatnajökull-jäätikön alla vajaa pari viikkoa sitten. Tulivuoren lähistössä havaittiin voimakkaita maanjäristyksiä ja pääkraaterista lähti magmaa virtaamaan tulivuoren ”verisuonia” pitkin kohti itäkoillista. Tämän magnaintruusion reittiä pystyttiin seuraamaan maanjäristyksien avulla. Paineen kasvaessa maan alla, magma pyrki puskemaan eteenpäin vanhoja(?) halkeamia pitkin. Välillä magman liike pysähtyi sen kohdatessa kovempaa vastarintaa, mutta välillä taasen magma kulki nopeaa tahtia kohti koillista. Pikakelaus eteenpäin. Magmaintruusio on jo kymmeniä kilometrejä pitkä ja eri arvioiden mukaan se sisältää jo vajaa 400 miljoonaa kuutiometriä magmaa. Lisäksi kaikkia ennakko-odotuksia vastoin on käynyt niin, että Bardarbungan tulivuorisysteemin halkeamia pitkin kulkenut magma on ilmeisesti ensimmäistä kertaa havaintohistorian aikana murtautunut läpi toisen tulivuoren, Askjan, vaikutuspiiriin. Korjatkaa, jos olen tässä väärässä.

Manuaalisesti tarkistetut maanjäristykset. Värikoodi kertoo ajanhetken alkuhetkestä. Kuva: IMO

Manuaalisesti tarkistetut maanjäristykset. Värikoodi kertoo päivien lukumäärän elokuun 16. päivästä. Kuva: IMO

Magmaintruusio on nyt hitaasti matkalla kohti kuvan yläreunan tuntumassa olevaa Askja -tulivuorta, joka on tunnettu räjähdysmäisistä purkauksistaan ns. ryoliitti -magmakiven vuoksi. Samanaikaisesti itse Bardarbungan kalderan ympäristössä on useana päivänä havaittu yli 5 magnitudin järistyksiä, jotka ovat ilmeisesti seurausta sen alapuolella tapahtuvista paineen muutoksista kun magmaa virtaa kohti koillista matkaavaan magmaintruusioon.

Netissä bloggaavat tutkijat/harrastajat ovat esittäneet skenaarioita, että itse Bardarbungan pääkraateri voi purkautua näiden voimakkaiden maanjäristysten seuraksena, mikäli sen ”katto” romahtaa. Yksi blogisti pitää jo todennäköisenä, että sekä Askja, että Bardarbunga tulivuori purkautuvat lähiaikoina. Lisäksi on mahdollista, että tapahtuu ns. ”rifting-episode” purkaus, jossa tuo Bardarbungasta lähelle Askjaa yltävä halkeama aukeaa useasta kohtaa ja alueelle muodostuu kunnon ”hell on earth”.

Mutta tilanteen jännittävyydestä ja arvoituksellisuudesta kertoo muun muassa yhden blogistin kommentti kuultuaan Islantilaisen eläkkeellä olevan tutkijan haastattelusta:

So the best ever Volcanologist, the man who quite literlly wrote the book on Icelandic volcanoes is as clueless as I am. I feel better now. Seriously.

Kukaan nykysukupolvesta ei ole Islannissa kokenut vastaavaa tilannetta ja maailman parhaatkin asiantuntijat ovat ”hämillään”. Joka tapauksessa tilanteessa on potentiaalia vaikka mihin ja kun tiedetään mihin Islannin tulivuoret pystyvät (siitä asiaa hieman myöhemmin), on tilannetta seurattava erittäin tarkasti.

Tropiikin purkauksilla maailmanlaajuiset vaikutukset

Tropiikissa tapahtuvat suuret tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa koko maapallon lämpötilaan viilentävästi usean vuoden ajan. Korkealle yltävät purkaukset yltävät lopulta troposfääristä stratosfääriin. Tropiikin stratosfäärissä ilma on hitaassa nousuliikkeessä ja ilma virtaa sieltä enemmän tai vähemmän molemmille pallonpuoliskoille. Niinpä stratosfääriin yltävät aerosolit leviävät laajoille alueille. Koska stratosfäärissa ilma liikkuu varsin hitaasti verrattuna alempana olevaan troposfääriin, eikä stratosfäärissä ole aerosoleja ”pudottavia” sateita, jäävät nämä hiukkaset sinne pitkäksi aikaa. Tyypillisesti kestää vuosi, pari ennen kuin tulivuoren puskemat aerosolit putoavat stratosfääristä takaisin troposfääriin.

Nämä aerosolit vähentävät troposfääriin saapuvan auringonsäteilyn määrää ja niinpä usein havaitaan ilmaston hetkellinen globaali viileneminen, joka voi kestää muutaman vuoden suuren tropiikin tulivuorenpurkauksen jälkeen. Esimerkiksi Pinatubon VEI-6 purkaus Filippiineillä vuonna 1991 viilensi ilmastoa noin puolella asteella muutaman vuoden ajan.

Korkeammilla leveysasteilla stratosfäärin ilma on puolestaan tyypillisesti hitaassa laskuliikkeessä ja samalla liikkeessä kohti napoja. Näin ollen esimerkiksi Alaskassa tai Islannissa purkautuvat tulivuoret eivät stratosfääriin yltäessään pysty ”levittämään” viilentäviä aerosoleja läheskään yhtä laajalle alueelle. Aerosolit eivät myöskään pysyisi yhtä pitkään stratosfäärissä kuin tropiikissa sattuneiden purkausten tapauksissa.

Luonto on tosin aina täynnä poikkeuksia sääntöön. Islannissa tapahtunut Laki-purkaus (1783-1784) kesti huimat kahdeksan kuukautta ja ilmaan päätyi 120 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Purkaus johti erilaisiin kaukovaikutuksiin eri puolilla maailmaa ja muun muassa Euroopassa seurannut talvi oli erittäin ankara. Rikkidioksidipilvi oli Euroopassa niin tiheä, että laivat jäivät satamiin kun näkyvyys oli niin huono. Pelkästään Brittejä arvioitiin kuolleen jopa 23 000 rikkidioksidin aiheuttamiin terveysongelmiin.

Säämalleilla tuhkaennusteita

Mikäli purkaus lähtee käyntiin Islannissa ja syntyy korkea tuhkapilvi, voidaan sen liikkeitä ennakoida sääennustemallien avulla.

Bardarbungan tulivuoren 10 000m korkeudesta lähtien trajektorien ennuste. Kuva: NOAA/HYSPLIT

Bardarbungan tulivuoren yltä 10 000m korkeudesta lähtevät trajektorit ja niiden korkeudet parviajon perusteella. Kuva: NOAA/HYSPLIT

Mikäli Bardarbungassa tapahtuisi suuri purkaus esimerkiksi nyt perjantaina puolen päivän aikaan, olisi GFS mallin mukaan 10 000 metrin korkeudelle yltävän tuhkapilven suunta yläilmoissa ensin pohjoiseen ja sitten itään kohti Pohjois-Lappia/Huippuvuoria. Tilanne luonnollisesti elää koko ajan ja uusia laskentoja suoritetaan jatkuvasti tulevaisuuteen. Näin ollen purkauksen myötä olisi heti arvio siitä, mihin suuntaan mahdollinen tuhkapilvi lähtisi etenemään. Muun muassa tätä HYSPLIT-mallia voi kuka vaan itse ajaa varsin nopeasti esimerkiksi täällä.

Seurattavia linkkejä

Itse olen viimeisen kahden viikon ajan seurannut tilannetta silmät ruutuun liimattuna ja sama jatkuu aina siihen saakka, kunnes suuntaus johtaa joko purkaukseen tai tilanteen hellittämiseen. Seuraamista auttavat muun muassa nämä sivustot.

Islannin ilmatieteen laitoksen sivut, jossa paljon asiaa ja virallista tietoa:

IMO

Alueen maanjäristyksiä voi seurata muun muassa useista seismografeista:

Seismografit 

Harmoninen värähtely on merkki magman liikkeistä. Nouseva punainen, matalataajuuksinen värähtely merkkaa, että jotain on tekeillä. Linkeissä lähimmät ”mittarit”:

Bardarbunga

Askja

Maanjäristysten kolmiulotteinen plottaustyökalu:

3D maanjäristykset

Mikäli iso pamaus tulee, voi purkausta seurata alueelle kohdistetuista webcameista:

Webcam 1

Webcam 2

Webcam 3

Blogit, joissa on paljon vilkasta keskustelua, kuvia ja hienoa asiantuntevaa tekstiä:

VolcanoCafé

Jón Frímanin blogi

Suomenkielinen blogi

 

Säästä kiinnostuneet

Kuten on viime kuukausien (ja vuosien) kuluessa käynyt selväksi, on allekirjoittaneella nykyään aikaa ehkä yhteen blogikirjoitukseen kuukaudessa. Sää ei kuitenkaan noudata kalenterikuukausia vaan saattaa joskus muuttua varsin nopeasti. Niinpä on tullut aika tiedustella: löytyykö lukijakunnasta säästä innostuneita, jotka haluaisivat osallistua sääbriefing-blogin kirjoittamiseen? Itse jatkan edelleen samaa rataa kuin tähänkin saakka, mutta useampi kirjoittaja mahdollistaisi tuoreita päivityksiä ajankohtaisesta säästä selvästi nykyistä useammin.

Enpä osaa tarkempia ”kriteereitä” kirjoittajille määritellä, mutta meteorologian osaamisesta/koulutuksesta on luonnollisesti hyötyä päivityksiä kirjoiteltaessa. Mikäli asia kiinnostaa, niin ota allekirjoittaneeseen yhteyttä sähköpostitse (osoite löytyypi oikeasta ylänurkasta). Kerro hieman kuka olet ja minkälaisista sääaiheista olet kiinnostunut.

  • Kirjoittajan tunnukset eivät velvoita mihinkään – kunhan olet ajoittain aktiivinen.
  • Voit tehdä päivityksiä useita kertoja viikossa tai kerran kuukaudessa, ihan omien aikataulujesi ja mieltymystesi mukaan.
Sääpäivitys

Toukokuun alku on ollut harvinaisen vilpoisa. Kuukauden ensimmäinen ”viikko” on ollut lämpötiloiltaan yleisesti 4-6 astetta tavanomaista viileämpi. Edellisen kerran vastaavanlaista on ollut muun muassa vuosina 1999 ja 1981 (hieman paikasta riippuen). Jatkossa ilmamassa lämpenee selvästi ja se näkyy etenkin yölämpötiloissa. Sää on kuitenkin ajoittain epävakaista ja pilvistä, jolloin päivälämpötilat eivät välttämättä pääse kohoamaan vielä kovin kesäisiin lukemiin. Lämpeneminen kuitenkin korjaa hieman alkukuukauden viileyttä. Keväkuukausien keskilämpötilasta on melko todennäköisesti muodostumassa harvinaisen korkea, kiitos lauhan maalis- ja huhtikuun.

Kevätkuukausien lämpötilapoikkeama. Data: Ilmatieteen laitos

Gallup

Synttärit

Sääbriefing-blogi (yhdessä sitä edeltäneen Helsingin sää kuvina-blogin kanssa) vietti noin kuukausi sitten 7-vuotissynttäreitään. Seitsemisen vuotta sitten kaikki alkoi kylmänä tammikuisena iltapäivänä Helsingin Vanhankaupunginlahdelta:

”Jokisavua” Helsingissä tammikuussa 2006.

Tulevia suunnitelmia

Monenlaisia sääaiheita on käsitelty tässä blogissa vuosien varrella ja nyt allekirjoittanut kaipaa palautetta lukijoilta: Mistä aiheista ja ennen kaikkea minkälaisia sääkirjoituksia haluatte seurata?

Kärjistettynä vaihtoehdot ovat seuraavat:

  • Päivityksiä useammin, mutta tällöin kirjoitukset ovat aikarajoitusten vuoksi selvästi nykyisiä lyhyempiä. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että kirjoitukset ovat sisällöltään köyhempiä kuin nykyään ja tiettyyn teeman enemmän keskittyviä kirjoituksia tulisi hyvin harvoin. Toisaalta ajankohtaisseuranta lisääntyisi huomattavasti nykyisestä. Visuaalisia apuja kuten kuvia tai karttoja ei juurikaan ehditä tehdä/poimia.
  • Nykytahti: Päivityksiä kerran pari kuukaudessa, jolloin katetaan yksi tai muutama aihe tarkemmin, usein visuaalisten apujen kera. Ajoittaisen päivitystahdin vuoksi ajankohtaisuus jää vähemmälle.

Kumpi lähestymistapa teitä kiinnostaa? Kun kerta WordPress mahdollistaa kyselyiden tekemisen, niin otetaanpa tuo teknologia käyttöön.

Ehdotuksia sääaiheista, joista haluaisitte tietää lisää, voi laittaa kommentteihin. Lisäksi voitte ottaa kantaa siihen, kiinnostaisivatko ns. videoblogit, eli muutamien minuuttien pituiset blogipostaukset, joissa tekstin sijaan on videokaappausta ruudulta äänellisine selityksineen. En tiedä kuinka toteuttamiskelpoinen moinen formaatti on (esimerkiksi näytettävien sivustojen/kuvien tekijänoikeuksien kannalta), mutta asiaa voidaan selvittää tarvittaessa.

Eli ensi viikon föönejä odotellessa voitte ottaa kantaa Sääbriefing-blogin jatkokehitykseen.

-Pauli

Kategoriat:Yleistä Avainsanat: ,

Uusi, tehokkaampi koneisto WRF-säämallille

Silloin tällöin olen blogiin kirjoitellut WRF-säämallin etenemisestä. Se on ollut talvesta alkaen pikkuinen projekti, jonka tarkoituksena on ollut ajaa kyseistä hienohilamallia aina tarvittaessa mielenkiintoisemman sään ”uhatessa”. Mallia olen sorvannut lähinnä myrskybongareille, mutta siitä löytyy aivan kaikille soveltuvat lämpötila- ja tuuliennusteet sekä sadetutkasimulaatiot.

Nyt myrskybongareiden keskuudessa on ollut puhetta, että hankkisimme tehokkaan keskustietokoneen, jolla mallia voitaisiin ajaa 24/7, selvästi paremmilla asetuksilla, resoluutiolla ja pidemmälle tulevaisuuteen. Tuotokset olisivat ilmaiseksi kaikkien nähtävillä internetissä nykyiseen tapaan. Niinpä ajattelin laittaa tästä mahdollisesta projektista viestiä myös tänne, mikäli joku blogia lukeva innostuu tukemaan tätä hanketta. Alla on osa viestistä, minkä laitoin myrskybongareiden sähköpostilistalle kesäkuun lopulla:

Suomalaiset myrskybongarit ovat olleet pitkään käytännössä vain yhden säämallin varassa (GFS) kun taas Yhdysvaltalaisilla kollegoilla on käytössä ties kuinka monta ennustusmallia ilmaiseksi saatavilla netissä. GFS on melko hyvä malli, mutta myrskybongauksen kannalta sen erotuskyky on Suomeen sovellettavista malleista melkein heikoin (hilaväli noin 27 km).

Tätä kompensoimaan ostelin talvella pöytätietokoneen, johon asensin WRF-sääennustusmallin, jota esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen sääpalvelu käyttää pääasiallisena sääennustusmallinaan. Sitä voidaan ajaa vaikka koko Eurooppaan 20 km resoluutiolla tai Kainuuseen 500 metrin resoluutiolla (riippuu tietokonekapasiteetista ja omista päämääristä). Tämä kyseinen malli on hyvin helppo asentaa, jos koneessa on linux ja ymmärtää jonnin verran sen päälle (ei tarvitse osata ohjelmoida tai mitään kummallista kikkailua, ohjelma tekee melkein kaiken itse – tiettyyn pisteeseen saakka).

Olen nyt keväästä lähtien pyörittänyt säämallia aina kun merkittävämpää (ukkos)säätä on ollut tiedossa. Kahdesti päivässä (iltapäivällä ja yöllä) on ajettu Pohjois-Eurooppaan 10 jäsenen parviajo 20 km resoluutiolla ”todennäköisyys”laskentaa varten:
http://pjokinen.1g.fi/kuvat/wrf/wrf_06Z_prob_convprec02_33.png/full

Mallia on ajettu myös kahdesti päivässä (illalla ja aamulla) Etelä- ja Keski-Suomen sekä vähän Venäjän ja Baltian suuntaan 4 km resoluutiolla: http://pjokinen.1g.fi/kuvat/wrf/wrf_4km_12Z_dbzcomp_19.png/full

Tällöin voidaan simuloida jo yksittäisiä ukkossoluja. Jotta asia olisi helpommin ymmärrettävissä niin tässä olisi kuva lähes samalta ajanhetkeltä GFS mallin (27 km), WRF mallin (4 km) ja varsinaisen tutkakuvan näkemänä tältä torstailta kello 17.00. (GFS tuntia myöhemmin):

http://koti.welho.com/pjokine9/gfs_wrf_tutka_300611_1700.png

Itse WRF-mallin tuotoksia voi käydä katsomassa täällä (pyörii tarvittaessa, etenkin kun voimakkaampia ukkosia on tiedossa lähipäiville): http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/

Itse varsinaiseen asiaan. Jotkut ovat osoittaneet kiinnostuksensa kyseistä mallia kohtaan. Nyt tiedustelisinkin alustavasti, että kuinka moni tätä postituslistaa lukevista olisi kiinnostunut tavalla tai toisella ottamaan osaa tämän WRF-mallin kehittämiseen meitä suomalaisia myrskybongareita ajatellen? Vaihtoehtoja on nähdäkseni muutamia, mutta osa niistä ei oikein toimi. Tässä on omasta mielestäni varmaankin käytännöllisin:

  1. (oma preferenssi) Kolehtisysteemi. Maksoin omasta tietokoneestani talvella jotain 500-700 euron väliltä (koteloineen kaikkineen). Jos ajatellaan, että jokainen tällä listalla oleva (tietääkseni noin 400 henkilöä) laittaisi kaksi euroa likoon, saataisiin sillä jo nykyistä konettani tehokkaampi mylly pyörittämään tätä mallia kaikkien iloksi. Jos jokainen laittaisi pottiin 10 euroa, niin sellaista hirmua en edes uskalla vielä ajatella. Eli käytännössä jokainen voisi laittaa itse parhaaksi katsomansa summan pottiin ja lopulta katsottaisiin minkälaisen systeemin sillä saisi aikaiseksi. Kun konekapasiteetti olisi keskitetty yhteen myllyyn, voitaisiin sillä ajaa mallia nykyistä isommalle alueelle/paremmilla mallifysiikoilla/kovemmalla resoluutiolla ja pidemmälle tulevaisuuteen.

Tämä olisi näin alustava kysely, että löytyykö ylipäätään tästä aiheesta kiinnostuneita eli kannattaisiko näitä mahdollisuuksia selvitellä tarkemmin. Jos asia kiinnostaa, niin meikäläiselle voi laittaa mailia pauli.j.jokinen@gmail.com ja kertoa, että olisiko mahdollisuuksia ajaa mallia itse ja/tai laittaa muutaman roposen pottiin (tämä ei velvoita mihinkään). Itse mallin ajamiseen tarvittaisiin omasta mielestäni vähintään neljän ytimen prosessori ja 4GB keskusmuistia (itselläni 3,2 GHz AMD Phenom II X6 1090T 6-ytimen prosessori ja 8 GB keskusmuistia).

Vastauksia tuli muutamassa päivässä yli 20. Alustavaksi kokonaissummaksi kertyi jo noin 450 euroa. Koska kannattava systeemi vaatii joitakin satoja euroja lisää (vajaalla 1000 eurolla päästäisiin jo pitkälle), ajattelin kysäistä jos tämän blogin lukijoilla löytyy kiinnostusta olla mukana tässä projektissa. Allekirjoittaneelle voi laittaa ei-sitovaa mailia (pauli.j.jokinen@gmail.com), jos tämä tuntuu kiinnostavan. Ei siis tarvitse olla myrskybongari, sillä yhtälailla 3-4 km resoluution malliennusteita voivat hyödyntää esim. veneilijät ja kaikki, joille korkeamman resoluution ennusteet ovat tärkeitä. Mikäli satut lisäksi tietämään jonkin yrityksen, joka olisi mahdollisesti halukas sponssaamaan, niin nämäkin ovat tervetulleita.

Tässä hieman esimakua, mitä Yhdysvalloissa kyseisellä mallilla tehdään: Tutkasimulaatio USA 36h – 4 km, tai Croatiassa: Tuuliennuste 4 km.

Suunnitelmana on, että jos tarpeeksi suuri summa saadaan koottua, niin laitehankinnat olisivat ehkä talven aikana ja keväällä olisi asennuksen ja testauksen vuoro. Niinpä viimeistään ensi kesäksi systeemi olisi täydessä toiminnassa 24/7/365.

Kategoriat:Yleistä Avainsanat: ,

Uusi osoite, uudet säät

Tervetuloa Sääbriefing – sääsivustolle! Tämä sivu on suoraa jatkoa Helsingin sää kuvina – blogille, jonne vanhat päivitykset jäävät talteen. Uuden sivuston myötä päivitysten teko helpottuu ja mahdollistaa uusien pienien lisäysten tuomisen mukaan. Toivottavasti myös lukijoille tämä päivitys näkyy entistä selvempänä ja monipuolisempana blogina.

Etusivun ylälaidasta löytyy linkki alasivuille, joista ”sanastoa” osiossa käydään läpi blogissa käytettäviä säätermejä. Toivottavasti näistä on apua sääjuttuja luettaessa. Uusia termejä lisätään kun niitä ilmenee ja toiveita epäselvistä sääsanoista voi toki lähettää.

Lisäksi uutuutena löytyy säämallidataa Yhdysvaltalaisen globaalin GFS-mallin muodossa. Mallia ajetaan neljästi päivässä ja uudet neljän vuorokauden päähän ulottuvat ennusteet ovat saatavilla kokonaisuudessaan kesäaikana noin klo. 01.45, 07.45, 13.45, 19.45. Ennustekartoista löytyy perinteiset lämpötilan, sateen, ilmanpaineen ja tuulen nopeuden ennusteet. Lisäksi mukana on joukko meteorologisempia suureita, joista osa on erityisesti ukkosia varten suunniteltu. Lisään lähiaikoina sivulle selitykset jokaisesta ennustekentästä, jotta niistä saa enempi irti ilman, että täytyy istua koulun penkillä opiskelemassa meteorologiaa.

Nyt uusimman blogikirjoituksen yläpuolelta löytyy myös kolmelle seuraavalle päivälle tekstiennuste erilaisten vaarallisten sääilmiöiden todennäköisyydestä. Näin kesällä keskitytään lähinnä syvän konvektion (ukkosten) aiheuttamiin vaaratilanteisiin. Talvella puolestaan painotetaan myrskypuuskia.

Sivun oikeasta laidasta löytyy kolme uusinta säähän tai ulkoilmaan liittyvää valokuvaani. Niitä sekä vanhempia otoksia voi käydä katselemassa kuvagalleriassa, johon on linkki niin ikään sivun oikeassa reunassa. Sivupalkissa ovat myös tutut ”pikatiedotteet” twitterin muodossa (twitter.com/ilmasto) sekä tuorein tilanne Euroopan vaarallisista sääilmiöistä graafisessa muodossa Meteoalarm-sivustolta.

Tässä oli pikaisesti opastus uuden sivun saloihin. Uuteen ympäristöön muuttaminen on vienyt aikaa, mutta toivottavasti tästä päivitystahti jälleen tihenee. Kaikenlaiset mielipiteet ja parannusehdotukset otetaan vastaan (joko kommenttien kautta tai suoraan sähköpostitse). Vielä kerran, tervetuloa!

Kategoriat:Yleistä
%d bloggers like this: