Etusivu > Mennyt sää, Sää maailmalla > Supertaifuuni Haiyan

Supertaifuuni Haiyan

Suomen myrskyt kalpenevat Haiyanin rinnalla

Mittasuhteet maailman voimakkaimpien hirmumyrskyjen ja kotimaisten myrskymatalapaineiden välillä ovat hieman erilaiset. Tänään kävin ulkona kävelyllä ja arvioisin, että kovimmat puuskat olivat Helsingissä noin 15-20 m/s luokkaa. Siinä on aikuisella pieniä vaikeuksia pysyä täysin tolpillaan kahdella jalalla ilman varautumista. Kun puuskat yltyvät 30 m/s luokkaan, on pystyssä pysyminen jo hyvin hankalaa. Voi vai kuvitella minkälaista olisi ollut olla supertaifuuni Haiyanin pilvivallin alla, kun puuskat todennäköisesti puhalsivat 70..80..90 tai jopa 100 m/s.

Annetaan tälle Filippiinien myrskylle hieman lisää perspektiiviä: Tapani-myrsky pari vuotta sitten puhalsi läntisillä merialueilla 10 minuutin keskituulen nopeudeksi noin 29 m/s ja oli puuskissa merellä 36 m/s. Supertaifuuni Haiyan riehui Filippiinien itäpuolella torstaina 7. marraskuuta ja sen minuutin keskituulen nopeudeksi arvioitiin 87 m/s ja puuskissa 105 m/s. Jos minuutin keskituulen nopeus muutetaan meikäläisittäin tutummaksi 10 minuutin keskituulen nopeudeksi, saadaan lukemaksi noin 76 m/s. Eli kuvittele, että jos kykenisit ajamaan autolla Saksan autobahnilla noin 300 km/h, ja sitten avaisit ikkunan ja tyrkkäisit pääsi ulos. Siinä saisi jotain osviittaa minkälaisella puhurilla hirmumyrsky puhalsi ennen rantautumistaan Filippiineille. Näillä lukemilla Haiyan pääsee tunnetun historian raskaaseen sarjaan (alustavat arviot):

  • Tunnetun historian voimmakkain hirmumyrsky rantautumishetkellä
  • Yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä (voimakkaimmalla hetkellä)
  • Filippiinien historian kallein luonnonkatastrofi (ensimmäiset taloudelliset arviot)

Kaunotar ja hirviö

Haiayn oli satelliittikuvissa lähes täydellinen, meteorologisesta näkökulmasta äärimmäisen kaunis hirmumyrsky, mutta todellisuudessa varsinainen hirviö.

Satelliittikuvien vertailu hurrikaani Katrinan ja supertaifuuni Haiyanin välillä. Kuvassa on infrapunakanava ja värit kuvaavat pilvien lämpötilaa (mitä korkeammalle ne ulottuvat, sitä kylmempiä). Kuva: https://twitter.com/WeatherDecTech

Satelliittikuvien vertailu hurrikaani Katrinan ja supertaifuuni Haiyanin välillä. Kuvassa on infrapunakanava ja värit kuvaavat pilvien yläosien lämpötilaa – mitä korkeammalle pilvet ulottuvat, sitä kylmempiä ne ovat kuvassa. Kuva: https://twitter.com/WeatherDecTech

Yllä olevasta vertailusta nähdään, kuinka massiivinen Haiyania ympäröivä voimakkaiden ukkoskuurojen alue oli. Myrsky oli saanut luoduksi oikein kunnon muurin suojatakseen itseään kuivemmalta ilmalta tai tuuliväänteiltä, jotka olisivat voineet sotkea myrskyn rytmiä. Yleensä tuota satelliittikuvan harmaata värisävyä näkee voimistuvissa hirmumyrskyissä ajoittain pienellä alueella. Haiyan sen sijaan piti sitä yllä tunteja ja taas tunteja.

Tutkakuva kun Haiyan moukaroi Teclebanin kaupunkia. Kuva: Wunderblog / Climatex.ph

Tutkakuva ajalta, kun Haiyan moukaroi Taclobanin kaupunkia. Kuva: Wunderblog / Climatex.ph

Hirmumyrskyjen vaarallisin osa tuulten kannalta on aina sen liikesuuntaan nähden oikea reuna, koska siinä myrskytuulet ja itse myrskyn etenemisnopeus lasketaan yhteen. Yllä on tutkakuva myrskystä kun se rantautui Leyten saarelle. Kuvasta ilmenee hyvin myrskyn tyyni, sateeton silmä. Haiyan on kuvassa ollut liikkeellä oikealta vasemmalle, joten liikesuuntaan nähden oikeanpuoleinen reuna on kuvan yläosassa. Haiyanin voimakkaimmat tuulet siis osuivat tämän silmää ympäröivän pilvivallin pohjoisreunaan, jonka alle myös 200 000 asukkaan Taclobanin kaupunki jäi. Kaikkein suurin meriveden nousu osuu myös tälle samalle vyöhykkeelle. Suurin osa uutisista on keskittynyt juuri Taclobanin kaupunkiin, mutta myrsky rantautui muihin pienempiin saariin tätäkin ennen, joten mahdollisesti kaikkein pahimmat tuhojäljet ovat vielä näkemättä.

Tuuliarviot ovat vain arvioita

Supertaifuuni Haiyanin tuulen nopeuksia ei juuri mittareilla voida mitata. Nopea vilkaisu kotimaisen meteorologisten antureiden valmistajan Vaisalan sivuille näytti, että tuulimittareiden yläraja mittauksissa oli 60-75 m/s luokkaa. Niinpä Haiyanin arvioidut tuulen nopeudet olisivat todennäköisesti kyykyttäneet näitä mittareita. Vaikka itse anturit olisivatkin voineet tuulia mitata, suurimmaksi ongelmaksi yleensä muodostuu itse anturien kiinnitys.

Erilaisten mastojen tai tolppien päällä nämä anturit olisivat todennäköisesti irronneet kiinnikkeistään jo huomattavasti heikommissa tuulen nopeuksissa. Näin ollen maailman voimakkaimpien hirmumyrskyjen todelliset tuulet jäävät lähes aina mysteeriksi. Näin kävi esimerkiksi hurrikaani Camillen kohdalla Yhdysvaltain rannikolla vuonna 1969. Camille on ollut luotettavimpien tietojen mukaan tiettävästi voimakkain hirmumyrsky rantautumishetkellään missään päin maailmaa – siis aikana ennen Haiyania. Camillen on arvioitu puhaltaneen rantautuessaan 190 mph…306 km/h…85 m/s. Tuulimittarit menivät kuitenkin Camillen tapauksessa rannikon läheisyydessä rikki, joten tarkkaa mittausta tuulista ei saatu. Sama kävi 5. kategorian hurrikaani Andrew’n kanssa Yhdysvalloissa vuonna 1992.

Miten tuulen nopeudet sitten arvioidaan, jos tuulimittarit eivät myrskyissä kestä? Arviot perustuvat joko satelliittikuviin tai ns. ”hurricane hunters” -lentoihin. Jälkimmäisessä tapauksessa lennetään myrskyn silmään erikoisvalmisteisella lentokoneella. Myrskyn eri osissa pudotetaan antureita, jotka mittaavat erilaisia suureita tuulen nopeudesta ilmanpaineeseen. Näitä datoja hyödynnetään mm. sääennustusmalleissa, jotta mallilla olisi mahdollisimman tarkka tieto myrskyn rakenteesta ja voimakkuudesta. Suurin osa maailman ”myrskylennoista” tehdään nykyään Yhdysvaltain toimesta lähinnä Pohjois-Atlantilla sekä Tyynenmeren itäosassa lähellä Meksikoa ja USA:a riehuvissa myrskyissä.

Satelliittikuvilla voidaan arvioida tuulen nopeuksia hirmumyrskyissä, jotka ovat kauempana merellä tai alueilla, joissa ei ole tarvittavaa lentokalustoa tai osaamista. Tietääkseni Tyynenmeren länsiosassa ei nykyään harrasteta myrskylentoja, joten tuulen nopeudet arvioidaan satelliittikuvien avulla. Ehkä tunnetuin tapa on ns. Dvorak-menetelmä. Siinä arvioidaan myrskyn rakennetta kuvien avulla eli onko myrskyllä minkälainen yläpilvipeite tai ympäröivä ukkoskuurojen ”syöttönauha” kohti myrskyn keskusta.

Voimakkaammissa tapauksissa arvioidaan satelliittikuvien infrapunakanavista saatavia lämpötilamittauksia myrskyn eri osista. Tällöin verrataan hirmumyrskyn silmän ja ympäröivän pilvivallin yläosien lämpötilaeroa. Silmässähän ilma on laskevassa liikkeessä ja varsin lämmintä kun taas vieressä pilvivallin voimakkaat ukkoskuurot yltävät jopa kylmään stratosfääriin saakka. Mitä suurempi lämpötilaero, sitä suurempi Dvorak-indeksin arvo ja täten myös voimakkaampi hirmumyrsky. Mainittakoon, että Haiyan saavutti Dvorak-asteikon korkeimman lukeman, 8.0. Arvon antaneen meteorologin kommenteissa olikin mainittu, että perinteistä Dvorak-menetelmää ei enää voida soveltaa Haiyan hirmumyrskyssä. Satelliiteista saadut arviot korreloivat lentokonemittausten kanssa, mutta ne eivät ole tarkkoja mittauksia vaan arvioita kun muita tietoja ei ole saatavilla.

Myrskyä siis arvioitiin satelliittien avulla päiviä etukäteen ja siitä myös varoitettiin voimakkain sanoin kun yksityiskohdat alkoivat selvitä. Mielenkiintoista oli kuitenkin jälleen huomata, että kun alle vuorokausi myrskyn iskemisen jälkeen puhuttiin vain kahdesta tai neljästä kuolleesta, olivat jotkin ulkomaiset tahot jo syyttämässä ennusteita aivan liioitelluiksi. Siirrytäämpä hetkeksi hieman sivuraiteille..

Varoitusten rikkinäinen puhelin ja ennusteiden verifiointi

Nykypäivänä tuntuu olevan melko tyypillistä, että myrskyennusteet ovat pielessä, jos merkittäviä vahinkoja ei ilmene. Esimerkiksi Intiaa taannoin uhannut erittäin voimakas hirmumyrsky  Phailin sai aikaan massiiviset, yli 500 000 ihmisen evakuoinnit, joista uutisoitiin päivien ajan ympäri maailmaa. Sitten kun myrsky iski eikä alueelta kantautunut kummoisia uutisia menehtyneistä (”vain” 45 lopulta kuoli), oli ajoittain aistittavissa mielipiteitä, että etukäteen annetut varoitukset olivat yliampuvia.

Hieman samaa oli nähtävissä loka-marraskuun taitteessa meillä Suomessa. Brittein saarilla, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa useita ihmishenkiä vaatinut myrsky oli matkalla Suomeen, joskin selvästi heikenneenä. Myrskystä annettiin varoitus merialueille sekä alimman tason tuulivaroitus aivan etelärannikolle 20 m/s puuskista. Kuinka ollakaan, aivan etelärannikolla ylletiin 20 m/s myrskypuuskien tuntumaan ja ennustetun kaltaisia vain vähäisiä myrskyvahinkoja esiintyi. Mutta koska median etukäteen hypettämää Tanskan kaltaista hypermyrskyä ei meillä ollutkaan, alettiin jälleen epäsuoraan tai suoraan etsiä meteorologeista syyllisiä yliampuviin ennusteisiin (joita siis lähinnä media itse oli lietsonut).

Vaarallisissa säätilanteissa kaiken A ja O on, että selkeä viesti saataisiin nopeasti ja muuttumattomana viranomaisilta suurelle yleisölle, eikä rikkinäisen puhelimen kautta. On kuitenkin todettava, että vastuullisiakin tahoja löytyy Suomen mediasta, mutta media-alan kiristyvä kilpailu ei tulevaisuuden osalta näytä tässä asiassa kovin ruusuiselta. Ja ilman muuta myös viranomaispuolella on kommunikoinnissa luonnollisesti petrattavaa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että kaikki toimisivat näissä asioissa ympäri maailmaa vastuullisesti yhteisen hyvän vuoksi.

Merkittävät vahingot

Palataan takaisin Haiyan -hirmumyrskyyn. Lopulliset vahingot ja kuolleiden määrä selviävät todennäköisesti vasta viikkojen päästä. Haiyan rantautui monta kertaa eri puolille Filippiinien saariryhmää. Kaikkein uloimpiin saariin, jotka olivat kovimman linkouksen alla, ei tiettävästi ole vielä saatu yhteyttä. Trooppisten hirmumyrskyjen suurin uhka liittyy veteen. Jopa heikotkin trooppiset hirmumyrskyt voivat aiheuttaa paljon haittaa. Hurrikaani Jeanne (2004) oli suurimman osan ajasta ”vain” trooppinen myrsky (ei hirmumyrsky) kun se ohitti Hispaniolan saaren Karibialla. Silti se toi mukanaan päiviä kestäneitä rankkasateita, joita seuranneissa muta- ja maanvöyrymissä sekä tulvissa menehtyi 3000 ihmistä Haitissa.

Rankkasateiden lisäksi meriveden nousu on ehkä suurin uhka kaikkein voimakkaimmissa hirmumyrskyissä. Alhainen ilmanpaine ja voimakas tuuli voi nostaa merivettä useita metrejä tavanomaista korkeammalle, joilloin rantakaistaleet tuhoutuvat lähes tyystin. Tiettävästi Haiyan puski edellään juuri tällaisen valtaisan, jopa viisi metriä korkean vesimassan Filippiinien rannikolle ja seurauksista aletaan saada nyt hiljalleen tietoa.

”Kumma kyllä” hirmumyrskyn tuuli ei yleensä ole se kaikkein vaarallisin myrskyn osatekijä vaikutusten suhteen. Tuulet heikkenevät nopeasti maa-alueiden kitkan vuoksi, ja tyypillisesti tuuli aiheuttaa vain jonkin verran taloudellisia vahinkoja ja muutamia kuolonuhreja kaatuvien puiden vuoksi. Silti Haiyan edusti sitä kovinta luokkaa mitä hirmumyrskyissä voidaan tuulten osalta maa-alueilla kokea. Tuulen nopeus oli merellä arviolta lähes 90 m/s mikä maa-alueilla tarkoittaa kitkan hidastavan vaikutuksen vuoksi noin 70 m/s lukemaa (puuskissa enemmän). Tämä kuitenkin tarkoittaa EF-3 tai EF-4 luokan tornadoa, joka pauhaa laajalla alueella useiden kymmenien minuuttien ajan. Niinpä aivan Haiyanin silmän ympärillä tuulituhot ovat voineet olla merkittäviä ja ne ovat itsessään voineet aiheuttaa monien ihmisten kuoleman.

Haiyan on nyt selvästi heikentynyt muun muassa viilenneen meriveden sekä voimistuneiden ylätroposfäärin tuulien vuoksi. Niinpä siinä ei ole enää lähellekään samaa voimaa rantautuessaan Vietnamiin maanantain vastaisena yönä. Silti kuten aiemmin todettiin, vaaralliset rankkasateet eivät aina vaadi erittäin voimakasta hirmumyrskyä aiheuttaakseen mittavia vahinkoja.

Lisätietoa Haiyan-hirmumyrskystä (ja muista säätapahtumista maailmalla) saa loistavasta Jeff Mastersin Wunderblog- sääblogista, johon osa tämänkin jutun taustoista perustuu.

Mainokset
  1. 10/11/2013 20:30

    Jotenkin tuntuu, että kun varoitusten ansiosta myrskyyn varaudutaan kunnolla ja tuhoilta sen(kin) takia vältytään, ollaan pettyneitä!? Eikö tarkoitus ole juuri silloin saavutettu?
    No myönnetään, että itsekin nautin rajuista sääilmiöistä – odottelin isänpäivän myrskyäkin turhaan, mutta ainahan se näin päin on parempi. Sitäpaitsi asutaan harjun kolosessa, joka on suojattu muualta paitsi idästä tuleville puhureille, ja sieltä harvemmin kovaa tuulee. Että myrskyjäkään ei tässä paljoa huomaa.

  2. Antti
    10/11/2013 21:18

    Kiitos ajankohtaisesta päivityksestä.

  3. Antti L
    10/11/2013 21:58

    Kiitos päivityksestä. Nyt on Wetterzentralen ennusteessa ensi lauantaille 930 hPa myrskykeskus Huippuvuorten eteläpuolelle! Ehkä ei Lapissakaan kannata lähteä tunturivaellukselle noihin aikoihin.

    • Risto
      11/11/2013 02:24

      Levillä on alppihiihdon maailmancup ensi viikonloppuna. GFS-malli on rajuin skenaario tällä hetkellä, mutta kaikista malleista tuo syvä ja itään liikkuva laaja matalapaine kyllä löytyy.

  4. Säästä
    10/11/2013 22:21

    Kiitos päivityksestä, mielenkiintoista lukea ihan suomeksi näistä maailman myrskyistä. Ihmettelen vain, miksei ihmisiä evakuoitu vaikka pakolla noilta alueilta, jonne taifuuni iski pahiten.. On kyllä surullista seurattavaa, kun suuri määrä ihmisiä menettää kotinsa ja elinkeinonsa myrskyn takia.

  5. Tapio R.
    11/11/2013 06:42

    Eilen Otavassa tuli sadekuuroja pitkin päivää ja aamulla aurinkokin näyttäytyi pilvien lomasta.

  6. AP
    11/11/2013 08:29

    Joo, aika vaatimattomia henkäyksiä nämä kotoisat myrskymme verrattuna näihin suuren maailman puhureihin, Tuo supertaifuuni oli jonkun lähteen mukaan voimakkain mahdollinen myrsky, joka noista aineksista (30-asteinen merivesi, ukkoskuurovyöhyke jne.) saattoi syntyä. Kun kuvia katsoo, tuho on monin paikoin ihan täydellistä. Mieleen tulee ne taannoiset tsunamikuvat. Uhrimäärän täytyy olla todella suuri, joten tältä osin uutiset menevät ilmeisesti vain huonompaan suuntaan. Joku ihmetteli miksei ihmisiä evakuoitu pakolla, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Alueella on sitä paitsi totuttu taifuuneihin, mutta ei varmaankaan uskottu, että myrskystä tulisi näin hirvittävän voimakas.

    • Sami
      11/11/2013 14:19

      Toki kaikki kunnia jokaisen omalle koti ja synnyinmaalle mutta pakko on ihmetellä miksi ihmiset asuvat alueilla jotka ovat näin riskialttiita luonnonmullistuksille? Eihän meillä suomessa juuri kummoisia luonnonmullistuksia tapahdu mutta kyllä ihan supisuomalaisetkin muuttavat tästä maasta pois, useasti varmaan kylmyyttä pakoon ja muistakin syistä. Kyllä tältä pallolta löytyy tilaa asustaa turvallisemmin. Itse en ainakaan rakentaisi yhtään taloa jos tietäisin sen lähes täydellä varmuudella tuhoutuvan/kärsivän pahoja vaurioita lähimmän 10 vuoden aikana.

  7. Matti
    11/11/2013 12:44

    Pistää kyllä hämmentämään tuo median käytös tuosta Suomeen tulleesta jo heikentyneestä myrskystä. Vakavilla asioilla vitsaillaan. Samaan kastiin menee pari päivää sitten tehty Iltasanomien uutisotsikko, jossa ”satelliitti tippuu Suomeen ja tuhoaa Tampereen”. Ilmeisesti roska ei kohta enää myy, kun Sanomallakin on yt-neuvottelut.

  8. Teemu
    11/11/2013 14:12

    CFS ja uusimmat viileämmät pitkäaikaisennusteet.

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/glbT2me3Sea.html

    Ja mitä tulee Hayaniin, niin kovaa kamaahan tuo on ollut. Tosin Filippiinien surkea infrastruktuuri on sellaisenaan tukemassa tuhoja ja vahvasti. Veikkaanpa, että suurin osa uhreista on menehtynyt noista hökkelimajoista lentäneisiin laudankappaleisiin ja pellinpalasiin tai niiden kaatumiseen päälle.

    • Sami
      11/11/2013 14:22

      Kelpaa hyvin…Otin lomaa olympialaisten ajaksi, joten ei tarvitse mennä hytisemään pakkaseen, saa vain loikoilla sohvalla ja naattia elämästä 😉

    • Tuomo T.
      11/11/2013 15:08

      Tämä ennuste saisi toteutua, mutta vielä en lähtisi huutelemaan sitä kadulle varmana tietona. Aika paljon on elänyt kuitenkin CFS viime viikkoina. Varsinkin joulukuun osalta malliajot ovat olleet aika riitasoinnussa keskenään.

      Marraskuusta on tulossa kiistatta kolmas peräkkäinen hyvin leuto ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa. Ennusteissa pyörivät jopa +7-8 asteen päivälämpötilat eivät ole viime vuosilta mitenkään tavattomia, mutta jokseenkin turhauttavia tähän aikaan marraskuusta.

      Onnea lappilaisille! Teillä näyttää pysyvän kohtuullisen talvisena ensi lauantaita lukuunottamatta.

      • Nimetön
        11/11/2013 17:03

        Ei ainakaan kiistatta ole tulossa.. kyllä ehtii vielä kylmetä kuukauden lopussa, ja jo viikonkin pakkasjakso kyllä pudottaa koko kuukauden keskilämpötilaa..

  9. Tuomo T.
    12/11/2013 08:28

    ECMWF on nyt kausiennusteessaan täysin eri mieltä kuin amerikkalaiset ja venäläiset:

    http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta

    Ovat sitä mieltä, että joulu-helmikuu on 70-80-prosenttisella todennäköisyydellä keskimääräistä lämpimämpi, Pohjois-Lapissa todennäköisyys olisi vielä suurempi. Olen koko ajan pitänyt lauhaa talvea todennäköisempänä vaihtoehtona.

    Tässä on kuitenkin HYVIN erilaisia ennusteita käsissä. Laitetaanpa vielä perään nämä venäläisten ja amerikkalaistenkin versiot:

    http://wmc.meteoinfo.ru/season

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Sea.html

    • Tuomo T.
      12/11/2013 08:51

      Jokainen kausiennusteita seuraava tietääkin tämän, mutta kausiennusteiden kieroushan on siinä, että osa vuodenajasta saattaa olla melko tavanomaista ja osa hyvin kylmää tai lämmintä. Jos ajatellaan vaikka talvea 2011-12, niin joulukuuhan oli ihan superlauha, mutta tammi- ja helmikuu talvisia. Joulukuun takia kuitenkin koko talvi oli keskimääräistä lauhempi.

      Ja toisaalta viime kesänä heinä- ja elokuu eivät olleet mitään spesiaaleja, mutta helteinen kesäkuu painoi keskiarvot yläkanttiin.

      Tosin jos tuota ECMWF:n ennuste toteutuisi, niin oltaisiin ehkä lähempänä yleiskuvaltaan 2008-09 talvea, jolloin koko talvi oli pari astetta normaalia leudompi, ja kaikki talvikuukaudet olivat leutoja, etenkin joulukuu oli vetinen. On jo viisi vuotta tuollaisesta talvesta, että moni ei edes laske sellaisen varaan.

      • Jussi
        12/11/2013 09:05

        ECMWF ei ikinä ota kantaa siihen, monellako asteella keskiarvot ylittyisivät/alittuisivat. Tasaisen lauha talvi tarkoittaa 1,5-2 asteen ylitystä, omassa ääripäässään tietysti 2007-08 (+5 astetta poikkeamaa).

        Isot kausiennusteet menevät siis aika tavalla ristiin, mutta ilmatieteen laitos käyttää aina ECMWF:n ennustetta ja lisäävät, että ”Myös ECMWF:n, Ranskan, Iso-Britannian ja USA:n mallien yhdistelmä ennustaa tavanomaista lämpimämpää…”

      • Jussi
        13/11/2013 08:42

        En lähtisi huutelemaan vielä CFS:n ”kylmiä ennusteita”. Eilisen ajon jälkeen kartta on ihan valkoinen, eli tarkoittaa, että eivät osaa sanoa juuta eikä jaata. Uskon, että muuttavat kartat pikku hiljaa keltapunertaviksi, eli samanlaisiksi kuin ECMWF.

        http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Sea.html

  10. Teemu
    12/11/2013 10:49

    Harmi kun ECWMF:n data ei ole vapaata. Halukkaat voivat huvittaa itseään kuitenkin CFS:n ennusteilla. Tuo CFS:n 9 malli on hauska, näkee ennusteen pitkälti yli 1000 tuntia eteenpäin. Klikkaamalla ”suive” tjsp, pääsee tunneisssa eteenpäin.

    http://www.meteociel.fr/modeles/cfse_cartes.php

  11. Sami
    14/11/2013 07:24

    Saas nähdä miten käy…siirtyykö korkeapaine atlantilla pohjoisemmaksi Islannin tienoille, se mahdollistaisi viime vuoden toisinnon. Viime vuonnahan kylmyys alkoi marraskuun viimeisinä päivinä ja joulukuun alussa oli jopa poikkeuksellisen kylmää. Tällä hetkellä ennusteissa ainakin mennään jyväskylää myöten niin että keskiarvot olisivat 23.11. asti plussalla tai nollan tuntumassa.

  12. Antti L
    14/11/2013 10:12

    Jotenkin tuntuu etteivät Suomen sääennusteet ole täysin noteeranneet tuota Jäämerellä lauantain tienoilla liikkuvaa myrskykeskusta. Luulisi aiheuttavan Lappiin isomman myräkän kuin ennustetut noin 10 m/s, vaikka voimakkaimpien tuulien alue pysyykin Jäämerellä.

    • Risto
      14/11/2013 12:13

      Maa-alueilla keskituuli ei nouse niin suureksi, koska kitka hidastaa keskimääräistä ilmavirtausta. Puuskamaksimin kyllä pitäisi yltää Lapissa yli 20 m/s. Syy FMI:n ennakkovaroitusten vähäisyyteen on mahdollisesti se, että ennustemallien kesken on edelleen erimielisyyksiä tuota seuraavan matalapaineen osalta. Esimerkiksi Forecan malli tarjoaa jopa hirmumyrskyä Norjan edustalle, kun taas GFS on selvästi maltillisempi..

    • Risto
      14/11/2013 13:08

      Tarkennus: GFS ehdottaa saapumisajankohdaksi lauantaita tälle toiselle matalapaineelle, Foreca sunnuntaita. Merkittävä ero siis kyseessä.

  13. Kristian
    14/11/2013 13:10

    Luin juuri Hesarista, että marraskuu on ollut esim. Helsingissä viitisen astetta keskimääräistä lämpimämpi. Se on helppo uskoa. Tosin ei ennätyksiä ole pantu uusiksi, sillä 2005 alkukuun keskilämpötila oli jopa kaksi astetta korkeampi eli huimat yli 8 astetta!

    Pitkän aikavälin malliajot hakevat näköjään muotoaan ääripäiden kautta: esim. Wetterzentralen tuorein ajo tarjoaa ensi viikon loppupuolelle pakkasia etelään saakka, pohjoiseen jotain -10 astetta.

    Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ajot ovat sitä mieltä, että ainakin viikon ajan on etelässä +5-6 astetta, pohjoisessa nollan molemmin puolin, välillä napakoitakin pakkasia siellä päin. Onnekkaat paskiaiset! 😉

  14. Teemu
    14/11/2013 13:55

    AO:n tiukin plussajakso olisi vähän helpottamaan päin. Saas nähdä, miten ja milloin alkaa vaikuttamaan:

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index_mrf.shtml

    Samoin NAO:ssa liikehdintään neutraalimpaan päin:

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao_index_mrf.shtml

  15. Kristian
    15/11/2013 11:27

    Ei kyllä näy alkeellisiakaan merkkejä suursäätilan muutoksesta etelässä. Saahan sitä tällä palstalla spekuloida kaikenlaista ja tuijotella käppyröitä ja tilastoja. Accuweatherin kuukausiennusteessa, joka toki on pelkkää viihdettä, plussalukemia näkyy Helsingissä vielä joulukuun puolivälissäkin.

    Älkää panko kaappiin goretexejanne!

  16. Säästä
    15/11/2013 17:29

    Huomenna kaatuu metsää

    • Säästä
      15/11/2013 17:30

      tai sunnuntaina. On vissiin kommentit menneet vähän sekaisin, kun nuo vanhat kommentit näkyvät alimpana

  17. Antti L
    15/11/2013 22:35

    No Ilmatieteen Laitoskin on huomannut myrskyn tulon, vaikka se ei näytä tulevan niin pahana kuin viikko sitten näytti.

    • Säästä
      16/11/2013 07:23

      joo ei ehkä viikkoa etukäteen oikein voi edes sanoa tuleeko myrskyä vai ei..

  18. Jussi
    16/11/2013 13:42

    +10 mennyt rikki ainakin Ahvenanmaalla ja Turun seudulla. Helsingissä noin 9. Voisi kai sanoa, että menossa on lokakuun 47.päivä! Liekö marraskuun puolivälin ennätys lyöty?

  19. Janne
    16/11/2013 14:07

    Melko kovia puuskia ennustaa huomiselle: Keski-Suomeenkin 25 m/s!

    • Säästä
      16/11/2013 14:23

      Gfs näyttää suoraan sanottuna pelottavalta, yli 30m/s puuskia myös mantereelle

      • Säästä
        16/11/2013 14:27

        eilisessä gfs:ssä merelle oli tarjolla jopa 35m/s puuskia.. Luulen, että huomenna ei kannata mennä metsään, ainakaan Keski-Suomessa 😉

      • Janne
        16/11/2013 14:51

        Ei tosiaankaan, ja haluan muistuttaa että pysykää maassa makaavista sähköjohdoista 20-30 metrin päässä! Niin ja pitäkää hatuistanne kiinni!

  20. Tapio R.
    16/11/2013 16:38

    Huominen myrsky muistuttanee vuoden 1985 Manta-myrskyä.

  21. mietiskelijä
    16/11/2013 18:22

    Huomisesta Einosta on annettu jo melko tarkat tuuliennusteet ja -varoitukset. 2001 marraskuussa Janika pisti metsää nurin ja paljon mm. Pirkanmaalla. Miten Janika ja Eino mahtaa voimakkuutensa suhteen bertautua toisiinsa? Ihan tulevia tuhoja pohdiskelen vain…

    • Nimetön
      16/11/2013 19:16

      Ei pärjää milään Janikalle, ei koossa ei voimakkuudessa. Janika jyräsi erittäin laajalla alueella, tämä ”Super-Einon” pahimmat tuhot jää kapealle vyöhykkeelle. Ja ennenkuin näen, en millään jaksa uskoa yhtä voimakkaisiin puuskiin kuin mitä oli Janikan kertakaikkisen mahtavassa pohjoistuulessa.

      • Janne
        16/11/2013 20:03

        Janika painii samassa sarjassa Tapanin kanssa. Tämä Eino menee ehkä Rafaelin ja Martin (10.11.08) kanssa samaan sarjaan.

  22. SääJaMää
    16/11/2013 18:47

    Onko myrskyvaroitus.com -sivut edelleen tauolla? Harmillista, kun olisi nyt mielenkiintoista seurattavaa.

  23. Sami
    16/11/2013 20:20

    On tosiaan mielenkiintoista seurata miten kovaksi tuuli huomenna innostuu, keski-suomen maakunta on vielä parhaalla/pahimmalla sektorilla. Jyväskylän terminen talvi alkanee 20. tai 21.11., täysin varmaahan se ei ole ennenkuin pakkaskertymä on 50 asteen luokkaa.

    • Janne
      16/11/2013 20:36

      Kannattaa siellä varautua pitkään sähkökatkoon!

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: