Kukkuluuruu kevät?
Vaikka talvella on kannattajansa, on viime aikoina tuntunut siltä, että valtaosa kansasta haluaa kevään jo alkavan. Onko kevät jo myöhässä? Kuinka kylmä maaliskuu on lopulta ollut? Miltä jatko näyttää?
Maaliskuu ollut kylmä
Vaikka maaliskuun on kuullut jo julistettavan kylmimmäksi puoleen vuosisataan, ei se sitä kuitenkaan tule olemaan. Koko maan keskiarvon perusteella ollaan tällä hetkellä sijalla neljä viimeisten noin 50 vuoden ajanjaksolla – maaliskuuta on vielä toki jäljellä. Viimeksi vuosi 1981 oli kylmempi ja myös maaliskuut 1962 ja 1963 olivat kylmempiä. Vaikka viime vuosina kevät on alkanut yleensä melko varhain, oli vuonna 2006 maaliskuu lähes yhtä kylmä kuin nyt tähän mennessä on ollut. Voi olla, että lopulta 2006 ja 2013 maaliskuu ovat koko maan mittakaavassa lähes yhtä kylmät. Eli ennätyksellisestä tai poikkeuksellisesta maaliskuusta ei vielä ole kyse, mutta harvinaisesta voidaan ainakin paikoin puhua.
Pääasiallinen ”syy” tähän kylmyyteen on Jäämeren yllä ollut selvästi tavanomaista korkeampi ilmanpaine,. Tämän myötä meille Suomeen ilmavirtaus on käynyt keskiarvoa enemmän koillisesta samalla hiljalleen tyhjentäen Siperian kylmyyspajatsoa. Samasta on saanut kärsiä myös monet muut Euroopan alueet. Britit saivatkin niskaansa myöhäiset lumipyryt kun etelästä noussut lämmin ja kostea ilma törmäsi koillisesta virranneeseen polaari-ilmaan.
Auringonpaistetta piisannut
Helmikuussa lähes kaikki kaipasivat yhteen ääneen aurinkoa. Takana oli yksi pilvisimmistä jaksoista Suomen mittaushistoriassa. Toiveisiin vastattiin ensin helmikuun lopun ”fööneillä” ja sitten tulikin maaliskuu. Kannattaa toivoessaan muistaa, että jos toivoo talvikuukausille aurinkoa, saa yleensä myös kylmää säätä. Nämä kulkevat siis käsikädessä sillä selkeällä säällä säteilyjäähtyminen on talvisin voimakasta ja lämpötilat pääsevät etenkin öisin laskemaan hyvin alhaalle. Maaliskuu on siis ollut hyvin aurinkoinen. Paistetta on piisannut lähes 2x keskiarvoon verrattuna laajoilla alueilla ja maaliskuu on tähän mennessä ollut useilla havaintoasemilla top 3 aurinkoisimpien maaliskuiden sarjassa.
Onko kevät myöhässä?
Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa tyypillisesti näinä päivinä maan eteläosassa. Maan keskiosassa terminen kevät alkaa tyypillisesti huhtikuun ensimmäisen tai toisen viikon aikana. Pohjois-Lapissa kevään odotusta saadaan yleensä odottaa aivan huhtikuun loppuun. Eli vielä ei voida sanoa, että terminen kevät on varsinaisesti myöhässä. Vaihteluväli termisen kevään alkamisen ajankohdan suhteen on melkoinen. Esimerkiksi Helsingissä olisi joinakin vuosina voinut sanoa termisen kevään alkaneen jo helmikuussa (”virallisesti” tällöin merkataan 1. maaliskuuta). Joinakin vuosina on kevään alku viivästynyt Helsingissä jopa huhtikuun puoliväliin. Saas nähdä kuinka pitkään tänä vuonna termistä kevättä saadaan odottaa.
Kuinka kylmää voi vielä teoriassa olla?
Aurinko porottaa päivisin jo korkealla, joten kuinka alhaiseksi päivälämpötilat voivat enää jäädä? Euroopanlaajuisen E-OBS-aineiston perusteella päivän ylin lämpötila voisi maan länsiosassa jäädä tästä eteenpäin alimmillaan noin -5..-6 asteeseen. Kannattaa huomioida, että aineistossa havainnot ovat interpoloitu 25 km hilaan, joten yksittäisten asemien ääriarvot saattavat hieman tasoittua.
Alin päivän ylin 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS
Lapissa päivälämpötilat voivat ainakin periaatteessa jäädä vielä reippaasti -10 asteen kylmemmälle puolelle. Entäpä yölämpötilat? Etelässäkin ovat teoriassa reippaasti yli 20 asteen pakkaset vielä mahdollisia ja pohjoisessa on -30 asteen lukemat vielä päihitettävissä otollisissa olosuhteissa. Varsin kylmiä lukemia on siis vielä maaliskuun 26. päivän jälkeenkin Suomessa havaittu.
Yön alimpien lämpötilojen minimi 26. maaliskuuta-30. huhtikuuta ajanjaksona vuosien 1961-2012 perusteella. Data: E-OBS
Miltä jatko näyttää?
Ilmakehän kevätmoottori on käynnistynyt ja Pohjois-Afrikasta on nousemassa pääsiäisen aikoihin yksi lämpöpulssi kohti pohjoista. Se suuntautuu Suomen kaakkoispuolitse ohi Venäjälle. Suomi näyttää jäävän kyseisen pulssin kylmemmälle puolelle odottamaan uutta pulssia. Seuraava mahdollisuus näyttäisi alustavasti olevan ensi viikon loppupuolella, mutta ennustettavuus alkaa kärsiä pääsiäisviikonlopun jälkeen. Voi myös olla, että ilman sen kummoisempaa pulssia alkaa ilmamassa vain hiljalleen lämmetä kohti keväisiä lämpötiloja. Tämä olisi kevättulvatilanteen kannalta paras vaihtoehto, ettei lumi sulaisi kertaheitolla.
Kevättä kaipaaville siis vielä kärsivällisyyttä. Yksi asia on kuitenkin varmaa: kyllä se kevät sieltä ennemmin tai myöhemmin saapuu.
Jätä kommentti Mikko Peruuta vastaus
Sääbriefing
Helsinkiläisen meteorologin ajankohtaista sääseurantaa Suomesta ja muualta maailmasta.
Yhteydenotot: pauli.j.jokinen@gmail.comTuoreimmat kuvat
Haahuilijat - 27.2.
Jääsumu - 18.2.
Odotus - 30.1.
Euroopan säävaroitukset – Meteoalarm
Sääbriefing 
Hienoa Pauli et jaksoit taas päivittää, kiitos!!!
Eipä siis taideta Kaisaniemessä mennä 5 kylmimän maaliskuun joukkoon jos 2006 oli lähes yhtä kylmää ja top 5 ”vaaditaan” ainakin se -7,0?
Tyly ennuste: Kylmä säätyyppi jumittaa pitkälle huhtikuuhun
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/03/1728075/tyly-ennuste-kylma-saatyyppi-jumittaa-pitkalle-huhtikuuhun
Kiitos kevätkatsauksesta!
Kiitos kevä-sää katsauksesta Paulille. Hyvää Pääsiäisen aikaa ja kevättä! 🙂
Otavassa -16° ja selkeää. Eilen ylin lämpötila jäi 0° alapuolelle. Katsotaan, päästäänkö täällä plusasteille?
Ei GFS-ennuste vieläkään hääppöiseltä näytä kevättä ajatellen. 12.4. asti vain itsepintaisesti sama säätyyppi jatkuu, vielä jopa kylmeten kun mennään pidemmälle huhtikuuhun.
Ei tule kovinkaan lauhaa päivää tänään. Lämpötila on nyt +1° ja taivas meni pilveen. Aurinko toki pilkahtelee silloin tällöin pilvien raosta.
GFS-mallien ja Forecan ennusteen mukaan terminen kevät alkais ehkä etelässä vasta 6.4->
Tuossa 190 tunnin kuluttua näyttäisi kylmä ilma väistyvän vähitellen Suomen koillispuolelle ja Pohjois-Atlantilta leviävän lämpimämpää ilmaa. Katsotaan nyt, toteutuuko tämä? Jos sää viimein lämpenee, kuinka kauan lämmin jatkuu, sillä tuollaisessa tilanteessa usein käy, että lämmin sää jatkuu muutaman päivän, mikä päättyy kylmän purkaukseen Jäämereltä. Ennen kylmän purkausta Suomen pohjoispuolitse liikkuu heikkoja mataloita itään. Tämä kuvaus voi taas realisoitua.
Kovin optimistinen veikkaus. Tällä hetkellä ainakin olisi vielä 5.4 keskilämpötila -3c Etelä-Suomen sisämaassa. Yli nollaa pitäisi olla tuonkin jälkeen vielä muutama päivä.
GFS näyttää tosiaan, että nuo +10 asteet jäävän kauas kauas Etelä-Eurooppaan. Jos vielä huhtikuusta tulee peräti harvinaisen kylmä niin toukokuun pitäisi olla TOSI lämmin että keväästä muodostuisi edes keskimääräinen – saa nähä miten lopulta käy!
Päivisin ollut niin aurinkoista, että eipä tätä ”kylmyyttä” ole kyllä edes mitenkään rekisteröinyt. Oli ilmamassa kuinka kylmää tahansa, alkaa aurinko väistämättä lämmittämään lisää ja lisää.
Nyt on tilanne se, että ajankohtaan syy kevään viivästymiseen on ajankohtaan nähden kylmät yöt, päivälämpötilat ovat tyypillisiä, mutta kuten sanottua niin eiköhän juhannukseen mennessä ole lumet sulaneet!
Hyvää pääsiäistä!
Näin on, vaikka mediassa näkee vieläkin ylilyöntejä ”poikkeuksellisen kylmästä keväästä” ja hoetaan kylmän sään jatkuvan, vaikka etenkin etelässä ja lännessä ollaan oltu jo useana päivänä +5 asteen tienoilla ja kaduilla riittää vesilammikoita. Kevät siis etenee sittenkin pienin askelin. Tietysti nuo lammikot hämäävät, koska kylmien öiden takia maastossa sulaminen on huomattavasti hitaampaa: esim. Tampereen Härmälässä muutos viikon aikana maltillisesti 40 cm -> 34 cm.
Lämmintä ilmavirtausta ei ole siis vielä näköpiirissä. Mutta mitään erityisen kylmääkään ei ole, joten en itse tässä vaiheessa usko kovin kylmään huhtikuuhun. Itse asiassa maaliskuunkin kylmyys on viime päivien lauhtumisen takia näin tilastonikkarin näkökulmasta jo hieman lässähtämässä – ei välttämättä enää mahdu edes 10 kylmimmän maaliskuun joukkoon viimeisen 100 vuoden aikana (toki mahtuu 5 kylmimmän joukkoon viimeisen 50 vuoden aikana). Mutta en todellakaan valita. Onpahan sateisen viime vuoden ja harmaan talven jälkeen ollut kiva nauttia komeista aurinkoisista ja nyt lämpimistäkin poutapäivistä, vaikka aamulla pakkanen on poskipäitä nipistänytkin.
Jos huhtikuussakin jatkuu kylmähkö säätyyppi niin jossain päin Suomea saatetaan hätyytellä myöhäisimpiä pysyvän lumen sulamispäivää.
Ainakin Hesassa pysyvä lumipeitejakso tulee olemaan pisin vuosiin kun se satoi Antti-myrsky yhteydessä.
Ei tämä kuitenkaan mikään ennenkuulumaton tilanne ole, esim. Jyväskylässä 1.-10.4.1955 keskilämpötila oli n.-8 astetta! Myös 1998 huhtikuun alkupuolisko oli erittäin kylmä. Kylmästä huhtikuusta ei voi tilastojen mukaan sanoa yhtään minkätyyppinen kesä tulee, on ollut kaikenlaisia, hyvin helteisiä/vähähelteisiä ja kaikkea siltä väliltä. Talvella tällainen todennäköisyyslaskenta tietyntyyppisen kuukauden jälkeen on mahdollista, mutta maalis-huhtikuun lämpötiloilla ei ole yhteyttä edes toukokuun lämpötiloihin.
Edellistalvena pysyvä lumi tuli kohta marraskuun puolivälin jälkeen ja suli huhtikuun puolivälissä, joten melkein vappuun asti pitäisi lumien säilyä nyt, jotta lumikausi kestäisi yhtä kauan. Eli pikemminkin pysyvä lumipeitejakso tullee olemaan Helsingissä pisin vuoteen.
Kylläpä muistini on lyhyt, mut ihan hyvin voi Vappunakin olla lunta maassa. Ainakin GFS on pitämässä Etelä-Suomen 2m lämpötilat pakkasella tai korkeintaan nollassa vielä 13.4 päivällä! Vaikka sen jälkeen lämpenisikin niin lumien sulaminen vie oman aikansa ellei sitten tule median sanaston mukaisesti huippulämpö eli jotain +15!!
Eipäs tullut pysyvä lumi Etelä-Suomeen talvella 2011-2012 marraskuussa, vaan vasta tammikuussa; muistattehan, että joulukuu 2011 oli hyvin leuto ja lumeton ja kuun lopussa olivat ne kuuluisat Tapani- ja Hannu-myrskyt lämpötilojen hätyyteltyä samalla +10 astetta.
Näin on näreet ja tuolloinhan tuli ennätysmyöhään ensilumi monin paikoin, esim. Hesassakin 2.1.12. Sen sijaan talvella 2010-11 pysyvä lumi tuli siinä marraskuun puolivälissä ja kesti sinne huhtikuun puoliväliin. Nyt ei vielä voi kuin arvailla ennusteiden puitteissa miten käy.
Keväällä 1981 lumi kesti yli vapun Salpausselän pohjoispuolella. Pysyvä lumi edellisenä syksynä tuli lokakuun lopulla ja raskasta nuoskalunta tuli lähes päivittäin pitkälle huhtikuulle. Ainoastaan maaliskuun alussa oli viikon poutajakso. Otavassa Etelä-Savossa oltiin hukkua lumeen. Lumitöitä joutui tekemään lähes jatkuvasti. Lunta oli maassa enemmän kuin kertaakaan 1900-luvulla. Samanaikaisesti Helsingissä lunta ei ollut juuri lainkaan. Pääkaupunkiseudulla edellinen joulu oli lumeton, kun Otavassa hätyyteltiin metrin nietoksia. Lumet alkoi sulaa vasta äitienpäivänä eli toukokuun 10ntenä, jolloin esiintyi myös ukkosta, jonka yhteydessä salamat sytyttivät muutamia rakennuspaloja Mikkelin seudulla. Toukokuun 10. sää lämpeni nopeasti ja muuttui helteiseksi. Hellesää kesti toukokuun 25nnen iltaan, jolloin sää nopeasti viileni ja muuttui epävakaiseksi. Epävakainen säätyyppi jatkui koko kesän, syksyn ja vielä alkutalvenkin päättyen seuraavan tammikuun puolessavälissä. Kun helteet alkoivat toukokuun 10, niin pihassa oli yli puoli metriä lunta.
Kyllä tuo GFS ennustekartta häilyy aika lailla. Eilen näytti, että sää Suomessa alkaisi lämmetä huhtikuun 5nnen jälkeen, mutta nyt ennustetta on korjattu kylmemmäksi ja nykyinen tilanne näyttäisi jatkuvan.
Säätila on tällä hetkellä kyl sellanen et noihin pitkän ajan ennusteita ei kannatta ees kattoo ainakaan noin pitkälle. Se näytti tässä jossakin vaiheessa et Espanjaa ja Ranskaa myöten oltais pakkasella, mutta vähän pohjosempana mm.Baltiassa vähän plussalla.
Ihan hyvää tahtia näyttää lumet sulavan ottaen huomioon kylmät yöt. Kaisaniemessä ”enää” 42 cm. Myös Vantaalla näyttäis hienoista laskua olevan lumipeitteessä.
Nyt näyttäis käyvän silleen et maaliskuun maksimi jää helmikuun maksimia (+8,0) alhaisemmaksi. Täytyy sanoa et tämän vuoden eka neljännes on säävuotena jo ”tarjonnut” monenmoista. Eka oli moninpaikoin pilvisin talvi 50 vuoteen sitten tuli kylmin ja samalla aurinkoisin maaliskuu vuosikymmeniin.
Kyllä on satanut viime aikoina vähän niin etelässä kuin pohjoisessa. Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on neljän paikan sadetiedot ja esim. Oulunsalossa ei ole 5.3. jälkeen satanut yhtään, eikä ennusteen mukaan sada 7.4. mennessäkään, eli on mahdollista että yli kuukauden ajan on täysin sateetonta. Ei Kaisaniemessä tai Sodankylässäkään paljoa ole satanut, Jyväskylän lukemia häiritsee tuo yhden päivän 10mm sade, mutta sen jälkeen ei täälläkään ole satanut kuin millin verran.
Kaisaniemessä on joskus vielä 15.4 ollut yli 50 cm lunta …Ettei tilanne vielä ole mitenkään poikkeuksellinen.
Tuossa johdannossa oli noita lukemia, kuinka kylmää voisi päivisin olla. Minulla on muutama ääriarvo etelähämäläiseltä epäviralliselta sääasemalta: 17.3.1979 max -12, 24.4.1972 -2 ja 23.5.1971 +2,5. Näiden välille kun vetää kalenterissa viivan, niin saa suunnilleen sen, mitä voisi olla. Eli nyt noin -9 voisi olla ääritapauksessa, joka edellyttää koillistuulta ja ehkä pientä lumisadetta. Kaikki nuo arvot siis kylmälä 70-luvulta, jonka ilmastoon en paluuta toivo.
Lumisade on kyllä se, mitä tässä vihoviimeiseksi kaipaa. Tämän viikon ilmat ovat sentään olleet ihan mukiinmeneviä, vaikka ei lumi varjossa yhtään sula.
Onkohan meri etelämpänä Itämerellä yhtä matalalla kuin Suomen rannikoilla? Siinä tapauksessa Itämerestä puuttuisi ainakin 150 km3 vettä. Aika kasa, missähän se majailee, ja osaako takaisin.
Kaisaniemessä viimeksi lunta 15.4. yli 30cm tulvakeväänä 1966. Sitä ennen sotien jälkeen säännöllisesti noin 5 vuoden välein, vuonna 1956 jopa 57 cm. Olisi aika poikkeuksellista jos tässä ilmastossa siihen pystyttäisiin. Keväät lämpenevät kaikkein nopeimmin meillä, ja Helsingissä tätä korostaa vielä kaupunkirakenteen jatkuva laajeneminen. Putsatut pinnat imevät auringonsätelyä. Nykyiset lumet eivät siihen jaksa kun hupenevat 1-2 cm päivässä (siis väh. 30cm). Ainoa hyvin epätodennäköinen skenaario olisi että joku idän matalapaineista sopivasti tulisi läntisempää reittiä kuin ennustettu ja antaisi esim 15cm uutta lunta (ja että viileä tyyppi jatkuisi).
En nyt sanoisi, että tuohon ei päästäisi. Vaatii vaan tosiaan sopivan saapumiskulman sateille ja ilmavirroille. Minun mielestä keväät ovat olleet viimeisenä parina vuosikymmeninä nimenomaan lämpimiä johtuen itään ja kaakkoon parkkeeranneista korkeista, jotka ovat nostaneet lämmintä ilmaa. Onko tämä sitten johtunut siitä kielletystä sanasta vai ei..:)? Mutta joo kaupunkirakenteen laajeneminen ja pintojen putsaus nostaa kaupungeissa lämpötilaa tehokkaasti varsinkin keväisin.
Päivän säässä Aleksi sano et loppuviikosta voi tulla lumipyry ja samalla lauhempaa säätä, mut kuten sanottua niin vielä on epävarmaa!
Aleksi sanoi että saattaa nostaa lämmintä ilmaa, mutta myös kylmä vaihtoehto on olemassa. Ei ainakaan GFS ennuste lupaa mitään helpotusta huhtikuun puoleenväliin mennessä, lämpimät ilmat pysyvät kaukana etelässä.
Jyväskylän maaliskuun keskiarvoksi tulee -9,1 tai -9,2. 2006 keskiarvo oli -9,5. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä kumpi maaliskuu oli koko suomen mittakaavassa kylmempi, veikkaan tätä vuotta.
Katsoin tilastoista että kuinka pitkälle on vuorokauden keskilämpötilat pysyneet putkeen jyväskylässä pakkasella maaliskuun alusta lukien…vuonna 1958 13.4. oli ensimmäinen päivä jolloin keskilämpötila oli plussalla, nyt ennusteen mukaan mentäisiin miinuksella ainakin 9.4. saakka. Tuolloin 1958 ei mitään järisyttävää lämpöä tullut kun plussalle mentiin, huhtikuun loppupuoliskolla vuorokauden keskilämpötilat olivat pääasiassa 0..+2 asteen välillä, toukokuun 10 ensimmäistä päivää menivät +1..+4 keskiarvoilla, 11.5. päästiin jo +7,5 keskiarvoon, +10 raja meni rikki 23.5. ja +20,1 päiväkeskiarvo mitattiin vain kolme päivää myöhemmin. Tuo 1958 on kylmin kevät 1951-vuodesta lähtien. Myös kesä 1958 oli kovin oikullinen, esim. kesäkuun 5.-10.päivä oli hyvin koleaa, kesä-heinäkuun vaihteessa hyvin lämmintä, kunnes viileni ja 20.7. suorastaan käsittämätön päiväkeskiarvo +6,5! ja heinäkuun lopussa jälleen helteistä.
Tuo kesä 1958 oli siitä omalaatisensa, että lyhyet lämpimät jaksot osui poikkeuksetta kuukauden vaihteeseen ja kylmimmät taas kuun puolenvälin tienoille. Mikkelissä kesän lämpöennätys 27° mitattiin tiistaina 27. toukokuuta 1958. Sää lämpeni juuri helluntaiksi, joka sattui 25. – 26. toukokuuta. Silloin vielä helluntaita vietettiin kaksipäiväisenä eli sunnuntai ja maanantai. Kylmä rintama ukkosineen liikkui tiistaita vasten yön ja tiistaiaamun aikana Suomen yli koilliseen. Tuo lämmin ilma saapui Suomeen etelästä. Tuo lämpöennätys mitattiin heti kylmän rintaman ylittämisen jälkeen, jolloin sää selkeni iltapäivän ajaksi. Seuraava lämmin jakso oli kesä-heinäkuun vaihteessa ja sitä seuraava heinäkuun viimeisellä viikolla. Myös syyskuun ensimmäisellä viikolla mitattiin 20° Tuo kesä 1958 oli siitä omalaatisensa, että lyhyet lämpimät jaksot osui poikkeuksetta kuukauden vaihteeseen ja kylmimmät taas kuun puolenvälin tienoille. Mikkelissä kesän lämpöennätys 27° mitattiin tiistaina 27. toukokuuta 1958. Sää lämpeni juuri helluntaiksi, joka sattui 25. – 26. toukokuuta. Silloin vielä helluntaita vietettiin kaksipäiväisenä eli sunnuntai ja maanantai. Kylmä rintama ukkosineen liikkui tiistaita vasten yön ja tiistaiaamun aikana Suomen yli koilliseen. Tuo lämmin ilma saapui Suomeen etelästä. Tuo lämpöennätys mitattiin heti kylmän rintaman ylittämisen jälkeen, jolloin sää selkeni iltapäivän ajaksi. Seuraava lämmin jakso oli kesä-heinäkuun vaihteessa ja sitä seuraava heinäkuun viimeisellä viikolla. Myös syyskuun ensimmäisellä viikolla mitattiin 20° Tuo kesä 1958 oli siitä omalaatisensa, että lyhyet lämpimät jaksot osui poikkeuksetta kuukauden vaihteeseen ja kylmimmät taas kuun puolenvälin tienoille. Mikkelissä kesän lämpöennätys 27° mitattiin tiistaina 27. toukokuuta 1958. Sää lämpeni juuri helluntaiksi, joka sattui 25. – 26. toukokuuta. Silloin vielä helluntaita vietettiin kaksipäiväisenä eli sunnuntai ja maanantai. Kylmä rintama ukkosineen liikkui tiistaita vasten yön ja tiistaiaamun aikana Suomen yli koilliseen. Tuo lämmin ilma saapui Suomeen etelästä. Tuo lämpöennätys mitattiin heti kylmän rintaman ylittämisen jälkeen, jolloin sää selkeni iltapäivän ajaksi. Seuraava lämmin jakso oli kesä-heinäkuun vaihteessa ja sitä seuraava heinäkuun viimeisellä viikolla. Myös syyskuun ensimmäisellä viikolla mitattiin 20° Tuo kesä 1958 oli siitä omalaatisensa, että lyhyet lämpimät jaksot osui poikkeuksetta kuukauden vaihteeseen ja kylmimmät taas kuun puolenvälin tienoille. Mikkelissä kesän lämpöennätys 27° mitattiin tiistaina 27. toukokuuta 1958. Sää lämpeni juuri helluntaiksi, joka sattui 25. – 26. toukokuuta. Silloin vielä helluntaita vietettiin kaksipäiväisenä eli sunnuntai ja maanantai. Kylmä rintama ukkosineen liikkui tiistaita vasten yön ja tiistaiaamun aikana Suomen yli koilliseen. Tuo lämmin ilma saapui Suomeen etelästä. Tuo lämpöennätys mitattiin heti kylmän rintaman ylittämisen jälkeen, jolloin sää selkeni iltapäivän ajaksi. Seuraava lämmin jakso oli kesä-heinäkuun vaihteessa ja sitä seuraava heinäkuun viimeisellä viikolla. Myös syyskuun ensimmäisellä viikolla mitattiin 20° lämpötiloja.
Tänään Otavassa -8°, mutta ensi yöksi on ennustettu paikoin jopa kahtakymmentäkin miinusastetta. Näinköhän käy, että vuorokauden keskilämpötila pysyy 0° alapuolella vielä toukokuun puolellakin. Mikäli korkea pysyy Suomen länsipuolella liikkuen vain hieman edestakaisin, niin kevääseen siirtymistä on turha odottaa huhtikuussa.
Tekniikka oikutteli taas tuossa edellisessä vastauksessani.
Sain omissa säähavainnoissa täällä Uudellamaalla Hesan läheltä maaliskuun keskiarvoksi noin -6 astetta. Kylmää on siis ollut ja Kaisaniemessäkään ei kyllä mennä top5-listalle.
Forecan ennuste on ”heittämässä” termisen kevään alkamisen näillä näkymin tuonne 10.4->. Myös gfs tukee tätä.
Kuten Lasse tuolla mietti, että nähdäänkö tänä keväänä Kaisaniemessä lunta yli 30 cm 15.4 niin mahdolliselta näyttää varsinkin jos tuo ensi viikonlopun matalapaine tulee Suomeen kaakkoispuolelta.
Ei tule olemaan 30cm huhtikuun puolessa välin. Vaatisi että kylmä säätyyppi jatkuu ja lisäksi lunta pitäisi sataa lisääkin, koska sentti pari sitä sulaa näilläkin säillä. Itse veikkaan 15.4 lumensyvyydeksi maksimissaan 10-15 cm, huhtikuun 20.päivä on lumetonta.
No, joka tapauksessa tulee olemaan selvästi tavanomaista enemmän. Ainakaan kukaan ei voi valittaa etteikö olis saanu talvesta nauttia, kevätkin tuntuu nyt oikeesti kunnon keväältä kunnon talven jälkeen. Toivotaan todellakin et 20.4 olis lunta jäljellä korkeintaan 5 cm tai ei yhtään että päästäis edes termiseen kasvukauteen suhtkot normaaliin aikaan ihan kuten viime vuonnakin.
Kaisaniemi ja Kumpula 16 ja 18 cm lunta ja 20.4 tulee olemaan käytännössä lumetonta. Lähes oikein meni ennustukseni kahden viikon takaa.
Viimeisin GFS ennuste jo antaa hiukan valoisampaa kuvaa, mutta anskattoo nyt, jos tulevatkin ennusteet ovat samalla kannalla niin sitten näyttää paremmalta.
Olipa kyllä todella harvinainen joulu-maaliskuu jakso lämpötilojen osalta…Jyväskylässä Joulu ja Maaliskuun keskiarvo oli -10,4 ja tammi-helmikuun -5,6, eroa siis lähes 5 astetta. 1981-2010 keskiarvoilla Joulu ja Maaliskuun keskiarvo on -5,0 ja tammi-helmikuun -8,4. Tämä joulu ja maaliskuun keskiarvo saman talven aikana on toiseksi kylmin 1951-vuodesta alkaen, 1955-56 joulu -15,8, maalis -5,4, k-arvo -10,6. 1962-63 joulu -10,0, maalis -10,5, k-arvo -10,2. Joulu ja maaliskuussa oli 29 päivää jolloin keskilämpötila oli -10 tai alempi, tammi-helmikuussa vain 11 päivänä.
Iltasanomien sääsivuilla näyttää, että eilen lämpimintä oli Liperi +8,2 eli maaliskuun huippu meni kuin menikin helmikuun edelle. Mut onks noi tarkistettuja havaintoja?
Koska noin lämmintä maaliskuussa on ollut? Onko kyseessä aprillipila tai sitten joku näppäilyvirhe?
Näyttää käyrä tekevän äkkinäisen liikkeen ylöspäin. Syy ehkä tämä: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/229885-vantaan-lampoilmion-syy-lentokoneet-tuovat-kuumaa-ilmaa 😉
Kovin epäilyttävä arvo vakaavasti puhuen. Varsinkin kun saavutetaan niin aikaisin, n. klo 13 (talviaikaa 12). Entä miten pitäisi suhtautua Suomen lämpöennätykseen, joka on samalla kentällä mitattu.
31.3 lämpimin mittaustulos on vuodelta 2008 +13,2 astetta Porista. Maaliskuun lämpimin 27.3.2007 +17,5 Lahdessa mitattuna.
Kyllä tuo yli +8° näkyy olleen totta ja mitattu eilen, mutta aprillipäivänä en tahdo uskoa oikein mihinkään.
Ei se näköjään näppäilyvirhe ollut. Mutta onko mittauspisteessä ollut joku vika?
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/liperi?parameter=4&map=weathernow&station=101608
Epäilen kyllä erittäin vahvasti tuota Joensuun lentoaseman hetkellistä käyntiä tuolla huippulukemissa, visiitti +5 yläpuolella kesti vain alle tunnin. Eihän tuolla kuitenkaan keskiarvoihin ole juurikaan merkitystä, taisi osua vielä sellaiseen väliin ettei edes osunut hetkeen jolloin päiväkeskiarvoon otetaan lukemat(klo12 ja klo15). Paulilta toivoisin kommenttia tähän ja yllättäen samalla asemalla on mitattu suomen korkein lämpötila.
Epäilyttävältä näyttää juu… ihan kuin mittarin säteilysuoja olisi pettänyt ja aurinko päässyt paistamaan mittariin tiettyyn kellonaikaan. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Liperin Tuiskavanluodon asemalla havaittiin lähes vastaavanlainen lämpötilapiikki myöhemmin iltapäivällä. Molemmilla asemilla muuten oli lämpöpiikin aikaan täysin tyyntä. Suomen lämpöennätyksen aikaanhan sitten taas olivat lähiasemien havainnot täysin linjassa Liperin ennätyshavainnon kanssa eikä muutenkaan ollut mitään tuollaisia piikkilämpötiloja, joten ennätystä tuskin tarvitsee epäillä.
Tuskinpa tuossa mitään outoa on. Onhan tänäänkin esimerkiksi Kuopion lentoasemalla käyty +8 asteen tuntumassa.
Nuo Kuopion lentoaseman tämänpäiväiset lämpötilat näyttävät yhtä oudoilta, ±5 asteen heittoja lämpötilassa 10 minuutin sisällä keskellä päivää täysin tuulettomassa säässä. Selkeinä öinä inversiotilanteissa tuollainen nopeatemponen lämpötilan vaihtelu on ymmärrettävää, kun kevytkin tuulenvire voi liikautella voimakkaasti kerrostuneita ilmamassoja, mutta aurinkoisena päivänä tuollainen on kyllä tosi outoa. Liittynee nyt kuitenkin tuohon tuulettomuuteen, minkä takia ilmanvaihto mittauskopissa on kenties jäänyt puutteelliseksi ja koppi päässyt auringon paahteessa siksi hetkittäin lämpenemään liikaa?
Lisäyksenä vielä, että voivathan nuo näennäisen oudon piikikkäät lämpötilahavainnot sinänsä ihan oikeinkin olla. Tuollaisessa kevätauringon paahteessahan vaikka jossain etelään aukeavan lievästi alas viettävän hakkuuaukean perällä ilma lämpenee ihan varmasti sopivasti tuulensuojassa 5-10 astetta ympäristöään lämpimämmäksi ja nyt kun nuo huippulämpötilat on mitattu täysin tuulettomissa olosuhteissa niin onhan se mahdollista, että mittauspaikoilla on tyveninä hetkinä ilma vain lämmennyt noin voimakkaasti ennen kuin kevytkin tuulenvire on ilmaa taas sekoitellut.
Laitetaapan nyt oma lusikka kehiin. Kyseessä on lentokenttä, en tiedä miten lähellä kiitotietä nuo mittarit ovat?? Mutta ei varmaan kovin kaukana. Oma teoria on että tyynellä säällä tumman ja leveän kiitotien päällä ilma lämpenee hyvin voimakkaasti, onhan nyt jo maalis-huhtikuun vaihde, aurinko porottaa. Sitten tulee sopiva kevyt tuulen vire, joka siirtää tuon lämmeneen ilmapatjan mittarin tykö.. jatkuessaan kauemmin tilanne purkautuu jossain välissä, jos tuuli lakkaa tai jos tuuli voimistuu niin että myös kiitotien päälle virtaa jatkuvasti kylmempää ilmaa. Sekä Kuopion että Joensuun lentokentän tilanteessa tuuli on ollut hyvin heikkoa.
Tähän tulokseen tulin minäkin, ks jäljempänä.
”Ilmakehän kevätmoottori on käynnistynyt ja Pohjois-Afrikasta on nousemassa pääsiäisen aikoihin yksi lämpöpulssi kohti pohjoista. Se suuntautuu Suomen kaakkoispuolitse ohi Venäjälle. Suomi näyttää jäävän kyseisen pulssin kylmemmälle puolelle…”
Jotenkin kuulostaa tutulta…
2006:n jälkeen liiankin yleiseksi käyneeltä ”kesä”säältä, kun tänne työntää Atlantilta/Jäämereltä koleata paskasäätä ja samaan aikaan tuossa idempänä helleilmamassat matkaavat suunnilleen Jäämerelle asti.
Hyvähän se olisi jos yöt pysyisivät kylminä vielä vähän aikaa.
Kyllä sitä loska-/kurakautta kuitenkin on aina aivan riittävän pitkään niin parempi kun lämpenisi sitten kerralla enemmän.
1960-luvun keväinä usein lämmin ilma meni Suomen itäpuolitse Venäjälle ja Jäämerelle saakka. Ainoastaan 1963 lämmin ilma tuli suoraan Suomeen. 1961 yksi lämmin jakso tuli kaakosta meille ja sattui toukokuun lopulla ja 1968 elokuun lopulla ja syyskuun alussa tuli 2 annosta lämmintä ilmaa kaakosta. Myös kesinä 1981 ja 1990 lämminsektorit pujahtivat Suomen itäpuolitse.
Laitan tämän tänne päätasolle, koska kskustelu hajosi kahteen haaraan yllä. Liperin lämpötilasta on siis kyse. Ja Kuopiossa tänään piikki, ja löytyy Hki-Vantaaltakin eilen parin asteen piikki. Tässä on kai nyt kyse kenttien erityispiirteestä tässä tilanteessa, kun maasto on vielä lumipeitteinen mutta kiitorata tietysti paljas. Heikkotuulisessa tilanteessa tulee ajoittain pieni henkäys kiitoradan suunnalta, joka ei siis ole sekoittunut muuhun ilmaan, ja näkyy hetken antureissa. Mittarit lienevät siis kunnossa mutta kysymys on nyt: ovatko kentät meteorologisesti edustavia paikkoja kuvaamaan yleistä lämpötilaa.
Tästähän oli jo aikoinaan jopa uutisointia Jokisen haastattelun ohessa.
http://yle.fi/uutiset/liperin_lampoennatys_on_luotettava/5605321
Mutta 1990 lopputalvi ja kevät olivat todella lämpimiä.
Oli todella leutoa. Vuonna 1990 maaliskuun 15. mitattiin Mikkelissä +15°, siis tuohon ajankohtaan nähden lämmintä. Vuonna 1983 huhtikuun 5ntenä oli Mikkelissä 17° ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
Yksi sääkummallisuuksista sattui tiistaina 17.5. Edellisenä iltana alkoi lämmintä levitä kaakosta Suomeen. Opiskelin silloin Lahdessa. Seuraavana lämmin ilma oli levinnyt kapeana, alle 100 kmn levyisenä sektorina Pohjois-Karjalasta Etelä-Savoon saakka. Tämä sektori jämähti yhdeksi päiväksi paikalleen. Helteinen massa ulottui Jyväskylän kaakkoispuolelle saakka. Jyväskylässä oli ollut noin +5°, Lahdessa oli +4° ja kylmä koillistuuli sumuineen sekä tihkusateineen. Kouvolassa ja Lappeenrannassa myös em. lukemissa, samoin Kuopiossa. Sensijaan Otavassa oli +24° ja Ilomantsissa jopa +27°. Lämpimässä sektorissa sää oli selkeää. Tiistai-iltana 17.5. lämmin sektori oli alkanut kaventua.
Vuosi oli 1977, joka oli jäänyt pois.
Tämä talvi ei Helsingissä erotu viime vuosista erityisemmin lumisuuden osalta. Kun lähdetään talvesta 2006-07 vain muutamana päivänä on tänä talvena mitattu päiväkohtainen kärkinoteeraus Kaisaniemessä. Ensin 2-3 päivää Antti-myrskyn jälkeen ja yksittäisenä päivänä 25.12. Melkein koko maaliskuun vuosi 2010 oli kärjessä (n. 60cm) ja tänään aprillipäivänä vuosi 2011 johtaa 44cm:llä. Mutta nyt tullee muutos koska 2011 lähtee jyrkkään laskuun ja 2010 lähti jo muutama päivä sitten samanlaiseen syöksyyn. Ylihuomisesta vuosi 2013 siirtynee kärkeen ja taitaa pysyä koko kevään, jollei lämpöaalto yllätä. Vuonna 2010 lumet oli nollassa 11.4. ja vuonna 2011 14.4. (käytännössä kai jo edellisenä iltana koska nämä aamumittauksia). Tämä ilmenee Jarmo Niemisen mainioista käyristä (löytyvät hänen Facebook-päivityksistä jossa kaikkien luettavissa).
Minulla on edessäni Kaisaniemen lumensyvyydet talvesta 2006-2007 tähän talveen. Vain muutamana päivänä keulii tämä talvi päiväkohtaisissa arvoissa. Ensin 2-3 päivää Antti-myrskyn jälkeen sekä yksittäisenä päivänä 25.12. Melkein koko maaliskuun 2010 oli kärjessä (n. 60cm) ja tänään 1.4. johtaa vuosi 2011 44cm:llä. Tämän vuoden huhtikuu siirtynee nyt kärkeen, koska v. 2011 lähtee nyt jyrkkään laskuun ja saman teki muutama päivä sitten 2010. Nollassa 2010 oli 11.4. ja vuosi 2011 14.4. Runsaan viikon kuluttua voi selvästi lämmetä jolloin lumet saisivat kyytiä ja mahdollisesti häviäisivät ennen puolta kuuta.
Toki yksikin sade voi muuttaa kaiken. Näin tapahtui 1982, kun taisin kokea runsaimman lumisateeni ikinä. Pääsiäspäiväna 11.4. tuli päivän aikana Keravalla 35cm uutta raskasta lunta, ukkonenkin jyrähteli. Ennen sitä oli Etelä-Suomessa jo lumetonta. Sadealue oli aika kapea ulottuen Helsingistä Lahteen. 15.4. oli Helsingissä jäljellä vielä 14cm ja sen jälkeen on suurin huhtikuun puolivälin syvyys ollut vain 2cm, parikin kertaa.
No niin, Kaisaniemessä maaliskuun keskilämpötila -5,2 ja joulukuussa -5,3.
Nyt näyttää vihdoin jo hieman keväisemmältä, päivälämpötila lienee täällä etelässä tänään jopa hieman yli keskimääräisen. Tähän voisin heittää kanssa oman ennusteen, eli Helsingissä (Kaisaniemi) on lumetonta viimeistään 15.4. Tosin varjopaikoissa on varmaan lunta vielä tämänkin jälkeen….
Suursäätila on muuttumassa. AO-ennusteet heittää huhtikuun puoleen väliin jopa yli +4 arvoja. AO on viimeksi käynyt plussalla helmikuun alussa ja sen jälkeen on ollut miinuksella (varsinkin maaliskuussa todella negatiivisena). Mielenkiintoista katsoa, miten vaikuttaa Suomen säätilaan näin iso AO-ineksin muutos.
Otsikko ”Ennätyksellisen kylmä ja sateeton maaliskuu” olisi melkein sopinut myös tänä vuonna (HS 50 vuotta sitten). Näköjään Ilmatieteen laitos ei sitten hyväksynyt Liperin ja Kuopion lämpötiloja.
EI hyväksynyt, eli helmikuun maksimi jäi maaliskuun maksimia suuremmaksi. Koska viimeksi on näin käynyt?
Joo, ei hyväksynyt. Ihan oikein, koska sen tiesi kaikki että kyseessä oli pieni piikki joka ei ole luonnollinen. Näköjään sitä tässä päivällä vähän arvottiin kun perjantain ja lauantain ylimmät jo tuli nettiin mutta 31.3. oli vielä tyhjänä. Miehekäs päätös ilmatieteenlaitokselta. Tämä +6,0 oli siten toiseksi/kolmanneksi alin maaliskuun maksimi 1961-vuodesta alkaen.
Kun tarkemmin muistelen, niin max/min tulee omasta mittarista, onko samassa kojussa? (laitos on entinen työpaikkani). Tarkoittaa sitä että vika on mittareissa, mitään lämpöisiä ilmavirtauksia tuskin velloo. Mailasin laitokselle ja ainakaan viestinnässä eivät olleet kuulleet tällaisista ongelmista. Max/min-mittarista lukemat luetaan automaattisesta. No selitin tilanteen ja lupasivat tiedottaa tänne kun jotain selviää. Muuten, esim Kuopion toissa yön käppyrässä näkyy neljä kolmen asteen kylmää piikkiä. Outoa.
Lasse…yöllä tuollaiset piikit molempiin suuntiin ovat talvella/talvisissa olosuhteissa mahdollisia, siinä ei ole mitään outoa…kesäisin tuollainen äkillinen muutos joka tulee vain lämpötilan laskiessa on ukkoskuuron tullessa päälle kun lämpötila on ennen ukkoskuuroa korkea(esim. +25…+19). Mutta tässä tilanteessa oli kyse päivällä tapahtuneesta yllättävästä ja hetkellisestä jopa 5 asteen muutoksesta vaikka säätila oli lähes sama(pilvisyys,kosteus,tuuli).
Siinä mielessä ei, että kaikkein kylmimpien maaliskuiden seuraan tämä ei tainnut päästä oikein missään. Kuten Paulikin yllä ennusti, tästä tuli lähinnä vuoden 2006 veroinen maaliskuu, toki selvästi kuivempi tosin. Silloin satoi lunta ja räntää useana päivänä, kun tänä vuonna ainoa merkittävä sade taisi olla Pohjanmaan lumipyry puolivälin paikkeilla (n. 20 cm yhdessä vuorokaudessa).
Tampereella keskilämpötilaksi tuli -7,8 C, v. 2006 se oli -7.9 C. 100 vuoden tilastossa sillä pääsee sijalle 10, joten Ilmatieteen laitoksen luonnehdinta ”näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa” pitää aika hyvin kutinsa, mutta ennätyskylmiin maaliskuihin jäi silti vielä matkaa.
Kyllä, kyllä, otsikko sattui vain sopivasti juuri tämän päivän lehteen.
Harmi, ettei tietoa lämpötiloista sun muista säähän liityvistä asoista ole saatavilla aiemmilta vuosisadoilta. Olen Paulin aiemmassakin blogissa joskus kummastellut kevään/kesän 1867 säätyyppiä. Silloin Näsijärvestä lähti jäät kesäkuun 17:s. Netistäkään ei taida löytyä sen enempää luotettavaa tietoa tuolta keväältä. Sen vuoden kevään säätyypin on pitänyt olla todella poikkeuksellinen, koska aurinkokin on sentään tykittänyt lämpöään todella korkealta.
Näsijärven jäidenlähdöt ja sulamiset löytyvät vuodelta 1836 löytyy täältä:
Click to access nasijarvenjaat.pdf
Aika pitkältihän nuo sulamisajankohdat kevään säätyyppiä kuvaavat.
Netistä löytyy kyllä: http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=0b532682-c4ee-4536-ae4b-16a670c04b9d&groupId=30106
sivut 6-7
Ja laajemmin englanniksi: http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2000_36_1-2_069_jantunen.pdf
Ok. Tuolta selviää, että pääsyy on ollut lähes jatkuvan pohjoisen ilmavirtauksen ja Jäämeren tavallista eteläisemmän jääpeitteen yhdistelmässä.
Olen itsekin aiemmin ihmetellyt tuota kylmää kevättä / alkukesää 1867. Selitykseksi ei riitä, että 1800-luvulla oli kylmempi ilmasto, sillä tuo vuosi on omaa luokkaansa silläkin vuosisadalla. Toiseksi myöhäisin jäiden lähtöpäivä on selvästi varhaisempi 30.5.
Tuolloin ei Tampereella ollut vielä virallista mittaustoimintaa (alkoi 1871), mutta Helsingin toukokuun keskilämpötila oli +1,8 C! Siitäkin voi päätellä kuinka kylmää on muualla ollut – kuin tavallista kylmempi huhtikuu mutta vasta toukokuussa. Sen verran muistan tuosta vuodesta lukeneeni, että syksyn ensimmäiset hallat tulivat varhain. Jo edellisen vuoden sato oli mennyt piloille runsaiden sateiden vuoksi. Ei ihme, että nälänhätä Suomessa oli pahimmillaan seuraavana talvena.
GFS ennuste on muutettu 10 vrkn kuluttua takaisin kylmäksi eilisen lämpimämmän mahdollisuuden jälkeen. Katsotaan, miten lopulta käy?
Onkos golf-virta hyytynyt?
http://polar.ncep.noaa.gov/ofs/viewer.shtml?-natl-cur-100-large-rundate=latest
Vrk keskilämpötila näyttää olleen Helsingissä plussalla jo jokusen päivän. Ensi viikolla selvinnee joko kevät on Helsingissä alkanut.
Aika lähellä ollaan sitä. Taas sellainen tyypillinen esimerkki siitä, että vaikka ennusteissa pakkanen paukkuu jonnekin puoleen päivään asti, niin käytännössä ollaan jo aamuyhdeksältä selvästi plussan puolella. Kyllä se kevät sieltä nyt tulee. 🙂
Jep jep! Toivotaan että terminen kasvukausi alkais edes tän kuun puolella etelärannikolla ihan sen takia et kasvukaudesta tulisi hyvä ja esim. vilja-, peruna ym sadoista tulis edes keskinkertaisia!!
Viikon päästä on näköjään GFS:kin mukaan saapumassa Atlantilta mielenkiintoinen matalapaine.
Tämähän säätila voi edesauttaa pahan kevättulva skenaarion toteutumisessa. Tosin täällä Uudellamaalla on ihan hyvin lumet sulaneet tai hyvin ja hyvin, nyt Kaisaniemessä 34 cm kun viikonloppuna jotain 42 cm.
Lumi on oikeastaan mennyt vasta vähän kasaan, vesiarvo ei ole oleellisesti pienentynyt, mikäli ympäristö.fi vesistökohtaisten lumen vesiarvojen mittaukset pitävät kutinsa. Tai, kyllähän ne aika hyvin taitavat pitää, koska virtaamat eikä valumat ole vielä kasvaneet.
Olisi paljon kuvaavampaa, jos lumesta puhuttaessa käytettäisiin vesiarvoa, ainakin rinnakkain hangen syvyyden kanssa.
Vesiarvot ovat keskimääräistä suuremmat ja tulvista ennakoidaan vähintään keskimääräisiä. Tämänhetkinen GFS ei anna toivoa +10 asteen ylityksestä. Nähtäväksi jää miten kylmä tästä keväästä loppujen lopuikse tuleekaan.
Kyllähän tuo tän päivän +7.5 @ Hki antaa jo toivoa paremmasta. Ja lumet on sulaneet aika hyvin aurinkoisista paikoista, joissain paikoissa sitä hädin tuskin edes enää on. Nyt vesisadetta kiitos 🙂
Liisa sanoi päivän säässä et ensi viikon lopulla vois vettäkin tulla ja +10! Mut ennuste on epävarma ja eritytenhän nuo Atlantilta tulevat matalapaineet ovat usein melko oikukkaita ennustaa. Vertailun vuoksi Antti-myrsky ennustettiin useita päiviä ennakkoon melko osuvasti.
Näyttäisi tosiaan lämpenevän ainakin joksikin aikaa ensi viikon puolivälin jälkeen ja kosteuttakin saadaan kehiin. Tämän jälkeen on viitteitä, että alkaisi kehittämään jälleen korkeapainetta Atlantille. Saapi nähdä mitä tulee…:)
Ei ole lumi varjossa sulanut vielä yhtään vaan on ihan pakkaslunta. Haihtumalla on jonkun verran vähentynyt. Pihan aurinkoisella puolella on painunut melkein puoleen. Sulaminen käynnistyy ennusteen mukaan ensi viikonlopulla.
Entistä varmemmaltahan se näyttää että terminen kevät alkaa tossa 10.4 jälkeen. Vesisateitahan sieltä näyttäis tulevan, viimeksi täällä päin on vettä tullut 2.1. jos lasketaan mukaan päivät että on tullut vain vettä.
Viimeisin ennuste ei kyllä anna ymmärtää mitään kevään merkkejä. Espoossa ensi viikon päivälämpötilat 1-2 astetta ja öisin 6-7 pakkasastetta.
Perjantaina 12.4 näyttäis keskilämpötilat nousevan plussalle.
Riippuu mitä ennustetta katsoo. GFS-ajojen lämpötilat ovat olleet järjestään useita asteita alempana kuin mikä on toteutunut, enkä luota niihin ollenkaan
500hPa ilmanpainemalleissa näkyy selvää muutosta tulevan suursäätilaan todennäköisesti ensi viikonloppusta eteenpäin.
Nyt päivittyvässä GFS:ssä suihkuvirtaus on loppuviikosta kulkemassa Keski-Euroopan halki.
Samaa on näkyvissä myös 850 hPa:n parvissa. Ensi viikonloppuna saattavat jopa yön alimmat jäädä niukasti plussan puolelle.
Uusin ECWMF:n kuukausiennuste julkaistu:
http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta?doAsUserLanguageId=fi_FI
Itse luottaisin vaan noihin 2 ekaan viikkoon, kuten tuossa mainitaankin niin 2 vikalla ennustettavuus heikkenee – toivottavasti ei pidäkään paikkansa sillä tässähän pitäisi muutaman viikon päästä kasvukausikin alkaa ainakin tilastojen mukaan!
Itse haluaisin nähdä vappuna kunnon räntäkelin. Vähään aikaan ei ole semmoista päässyt ihmettelemään…:)
Vappu 2011 IL:n sivuilta lainattu: ”Vappua vietettiin melko epävakaisessa ja koleassa, mutta suhteellisen aurinkoisessa säässä. Paikallisia sadekuuroja saatiin lähes koko maassa ja vappuaattona lounaassa jyrähti muutaman kerran ukkonen. Koleassa ilmassa esiintyi vappupäivänä lumikuuroja myös aivan etelässä.”
Sadetutkan mukaan täällä meillä olisi sade alkanut noin klo 12.30. Nyt (klo 15.40) ei vieläkään ole yhtään hiutaletta ilmassa. Onkohan tutkakuvan kalibrointi karttapohjaan ihan kohdillaan vai mistä noin selkeä virhe johtuu?
Enpä tiedä miltä paikkakunnalta tilannetta katsot, mutta tuskin varsinaisesta virheestä on kyse. Katsot varmaankin ns. tutkakomposiittia, jossa eri korkeuksien tutkakaiut ovat ”litistetty” yhteen kuvaan. Erityisesti keväisin on tyypillistä, että ylempää putoava sade haihtuu matkallaan eikä maahan välttämättä tule tippaakaan/hiutalettakaan (näin etenkin sateiden etureunassa). Tutkakuvassa näkyvät nämä ”pilvikaiut”, mutta ne eivät aina kerro koko totuutta pinnan olosuhteista. Näiden tutkakomposiittien lisäksi voidaan tehdä tutkakuvia vain alimmasta mittauskorkeudesta, joka yleensä vastaa paremmin maanpinnassa havaittavaa sadetta. Esimerkiksi Helsinki-Testbed tutkakuvat ovat tämmöisiä.
Mitäs tähän vois sanoa: http://yle.fi/uutiset/saaprofeetta_kesa_tulee_vasta_syksylla/6566387
Tuohon voisi sanoa, että tämä kaveri joka moisia ennustelee pitäisi olla varaa pistää tiskiin miljoona euroa panosta sanojensa taakse, mikäli itsekään niihin uskoo… Muuten kyseisen uutisen voisi jättää vaikka julkaisematta, tai julkaista se ainostaan viihde -kategoriassa.
Maaliskuun AO teki enkat: http://newxsfc.blogspot.fi/2013/04/winter-12-13-arctic-oscillation-new.html
Viimeisimmät ennusteet todellakin antavat viitteitä kevään alkamisesta. Tulevalla viikolla vuorokauden keskilämpötila on nousemassa nollan yläpuolelle aina Oulua myöten.
Lapissa mitattu viime yönä alle -30°, kertoi Seija Paasonen aamun uutisissa. Kuusamossa alle -20°. Kuinka usein on tällaisia lämpötiloja mitattu näin myöhään? Seija Paasonen totesi myös, ettei terminen kevät alkaisi vielä tälläkään viikolla.
Itse uskaltaisin ennustaa, että terminen kevät alkaa etelässä perjantaina. Senhän voi tietty todeta vasta tämän viikon jälkeen.
Samoilla linjoilla, joko to tai pe tämän hetkisen Forecan ennusteen mukaan.
Mainittakoon että kevään olisi pitänyt keskiarvojen mukaan olla edennyt jo Oulun korkeudelle.
Oulussa ei viime viikolla tainnut edes päivisin olla plussalla. 🙂 Ainakaan lähempänä merta.
Onks kellään mitään tilastotietoa että milloin viimeksi termistä kevättä on odotettu näin myöhään etelässä. Ennätysmyöhäinen ajankohta on huhtikuun puolivälin jälkeen, eli voimme ehdottomasti puhua harvinaisen ellei jopa poikkeuksellisen myöhäisestä ajankohdasta.
No niin melko lähelle päästään.
”Myöhäisin termisen kevään alkaminen on Helsingissä 18. huhtikuuta”
http://blogit.hs.fi/myrskyvaroitus/2013/04/04/terminen-kevat-vihdoin-nakopiirissa/
Hauska lukea viikon takaisia twiittejä:
#Kevät alkaa etelässä melko todennäköisesti ensi viikon ke-to tienoilla kun suursäätila muuttuu. 6 days ago
Tämä pitänee edelleen paikkansa, tosin noin päivää myöhemmin. Päivälämpötilat eivät vielä paljoa kohoa, mutta yöt lämpenevät selvästi ja vesisateitakin saadaan. Siitä se lähtee.
#Kevät ottaa jälleen takapakkia kun sunnuntaina saapuva lumipyry saattaa tuoda jopa 20 cm uutta lunta etelään. 1 week ago
Ei sentään tuollaisia määriä tullut, vaan yleisesti ottaen 1-5 cm ja paikoin 5-10 cm. Mutta muuten ennuste lumisateesta meni kohdalleen, vaikka vielä sunnuntaina keskipäivällä hieman epäilytti kun ensimmäiset sateet kuivahtivat matkalla maahan.
Tuo 20 cm lunta tais olla aprillipila, mut se on totisinta totta että viikonlopulla saamme tod. näk kunnon vesisateita.
Jos ennustetut vesisateet pitävät paikkansa, niin saas nähdä minkälaisia tulvia on tiedossa. Luntahan on etelässäkin edelleen paikoitellen jopa puoli metriä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1733580/kevat-vauhtiin-ensi-viikolla—vesisateita-tai-jopa-15-astetta
GFS ei ihan vielä anna +15, mutta lähellä ne ilmat kuitenkin käy.
Suihkuvirtaus kulkisi ensi viikon alussa Suomen kohilta.
Naruskassa lähennellään jo toistamiseen -30°. Ilmatieteen laitos saisi lisätä myös huhtikuun tilastosivulle alimmat päivittäiset lämpötilat. Mikäköhän on 9. päivän ennätys?
Oikeastaan kaikkien kuukausien kohdalle ja toivossa olisi että avoimen datan yhteydessä julkastaisiin myös eri asemien ennätystiedot.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194806514513/artikkeli/syntyiko+tana+kevaana+poikkeuksellinen+saaennatys+.html
Nyt tuli Ilmatieteen sivulle 3kkn ennuste, joka arvioi kylmää myös toukokuuksi erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomeen saattaisi virrata ajoittain lämmintä ilmaa idästä. Kesäkuun lämpötila kuin sademäärät eivät poikkeaisi suuntaan tai toiseen eli kesäkuun ennustettavuus näyttäisi aika huonolta.
Kun tuo jet-virtaus alkaa käydä Suomen yli, niin sehän tietää vilkasta matalapainetoimintaa ja epävakaista viime kesän malliin, siis okkluusiorintamia, joiden välillä kuuroja.
Ensi viikolla päästääkin sitten suoraan kunnon kevätkeleihin ja hyvin todennäköisesti yli 10 lämmintä. Hyvästi talvi.
Näin käy, eli hyvästit lumille ja puheille että vappuna olisi muka etelässä lunta. Ainakin etelässä ja lännessä tulee olemaan jo huhtikuun 20.päivän tienoilla käytännössä lumetonta.
Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu puhkua, että joo, ei sula lumet vappuun mennessä ja saa nähdä, onko juhannuksenakin lunta. No ei ole! Sadan vuoden varrelle on sattunut poikkeuksellisen kylmiäkin keväitä, mutta en usko, että nyt käy niin. Lumet sulavat ennen vappua ainakin etelästä ja lännestä. Idässä ja Lapissa on vielä laskettelukelejäkin vappuna, ainakin Lapissa. Tosin nyt on etelän hiihtokeskuksissakin luonnonlumen alla aika tavalla tekolunta, joka kestää vähän aikaa yli 10 asteenkin lämpötilaa.
Vaikka ennusteeni maaliskuusta (keskilämpötilat suurin piirtein normaalit) meni ihan kuralle, niin en usko, että koko loppukevät, kesästä puhumattakaan, olisi kolea. Tässä vielä käy niin kuin 2006, jolloin kesä oli helteinen.
Ennustin aiemmin, että Kaisaniemessä olisi lumetonta 15.4. Tiukkaa tekee, mutta mahdollista se kyllä on. Yleensä loppuvaiheessa lumet sulaa nopeammin kun alkaa ympärillä näkyä paljasta maata ja nythän vihdoin yölämpötilatkin nousevat plussalle. Vantaallakin lumet painunut kasaan, eikä ole enää edes Etelä-Suomen lumisin paikka. 🙂 Yksi jännä ilmiö on, että Suomenlahti on lähes jäätön (paitsi itäinen Suomenlahti), vaikka kuitenkin on ollut pitkä talvi takana….
Aika hyvältä näyttää että ensi viikolla ihan toden teolla sulaa, jos ei 15.4 niin vähän myöhemmin ja katsoin just Pekka Poudan ennusteen (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1734949/millaisena-kevat-etenee-ensi-viikolla) ja hän sanoi että jos lumet ennätää sulaa ennen lämpöisintä aikaa niin +15 astetta on mahdollinen.
Tilanne näyttäis viikonloppuna melko hyvältä sulamisen kannalta eli la vettä ja su aurinkoista ja yli +5
No pahaltahan se vaikuttaa kun lumet sulaa..meikäläinen tässä odottelee nääs jääkautta…:)
Miksi turhaan odottelet, kun voit saada sen samantien menemällä pohjois-/etelänavalle 🙂
Vastaavasti ne, jotka odottavat ”lämpökautta” voivat painua tropiikkiin.
Suomessa saa kokea niin arktikset kuin trooppiset olosuhteet joten ei hätiä mitiä.
Tai ei nyt ihan oikean tropiikin, muta kyl jos kastepiste on yli 20 niin kyllä siitä saa tuntuman.
Kevät on kaivautunut kolostaan Helsingissä, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuorokauden keskilämpötila on pysytellyt nollan yläpuolella 2. huhtikuuta alkaen.
No, siinä on kuitenkin sellanen vivahde-ero, ettei siihen lämpöön kuole (ainakaan näillä leveysasteilla), toisin kuin kylmyyteen. Lämpö myöskään ei maksa välttämättä mitään, toisin kuin kylmyys..
Myönnetään. En kirjoittanut tuota täysin vakavissani.
VIhdoin kevät alkoi – mutta vain Hesassa: http://yle.fi/uutiset/terminen_kevat_alkoi_viimein/6575124?ref=leiki-es
Tuossa on pakosti rakennuksista heijastuvasta lämmöstä, sillä ei ero esim. Vantaaseen millään voi olla noin suuri.
”Noin suuri”?. Erohan voi olla äärettömän pieni. Toisen kohdalla kerääntynyt lämpösaldo vain ei riitä summan pitämiseksi nollan yläpuolella. Silloin summa pitää alkaa kerätä uudelleen (ks IL:n sivut). No erohan on kyllä nyt ollut selvä, joinakin öinä 5 astetta Vantaalla kylmempää. Ihan normaalia tässä säässä. Toisaalta jos olisi lumetonta, Vantaalla olisi usein päivisin selvästi lämpimämpää. Kiinnitin huomiota esim että kolmannen kiitoradan rakentamisen jälkeen Vantaalla heti saavutettiin uusi kk-lämpöennätys keväällä (maalis- tai huhtikuu) mutta ei missään muualla silloin. Ihmisen rakennelmat vaikuttavat.
No, oikeastaanhan nuo lentokentillä sijaitsevat sääasemat sijaitsevat paikoilla, joiden lämpötilat voivat poiketa reippaammin lämpöiseen suuntaan. Eikä tuolla Hesassa sääasemat nyt niin lähellä rakennuksia sijaitse että ero olisi niin radikaali.
Säässähän on tapahtumassa kunnon muutos, viikonloppuna on tulossa vesisateita joita ennustettiin jo viime viikonloppuna. Nämä sateet valitettavasti käynnistävät tulvat, mutta onneksi helpottavat katupölyongelmaa. Forecan mukaan tiistainakin satais täällä päin.
Hki-Vantaalla terminen kevät alkoi tänään. Ero Kaisaniemeen ja Kumpulaan 9 päivää.
Osaatko heittää veikkuasta loppukevään säästä.
En veikkaa säitä (paitsi joskus Unibetin helppoja kohteita ;)). Tuo äskeinen Vantaan kevät vain on ilmiselvä. Julistin Twitterissä (@LasseWinberg) myös 4.4. että Helsingin terminen kevät alkoi 2.2. Tosin luulin jo muutama päivä sitten että se olisi menetetty, mutta ei kai sitten. Lähellä varmaan oli.
Ja seuraava etappihan on termisen kasvukauden aloitus. Siihen vaaditaan myös lumipeitteen häviäminen joka onneksi näyttäis toteutuvan suurilta osin seur. viikon aikana.
Ainakin Mikkelin seudulle Forecan sivulla arvioidaan koko ensi viikon ajan ylimpien lämpötilojen jäävän +6 asteen tienoille ja öisin olevan nollan alapuolella tulevaa viikonloppua lukuunottamatta eli samanlaista päivisin kuin tälläkin viikolla. Eipä siinä lumet paljoa alene. Piha on paksussa jäässä edelleen. Kadut ja kevyen liikenteen väylät ovat sulaneet.
Ei kannata pilvisessä säässä toivoa vielä mitään kovin kummoisia lämpötiloja, yleensä ne jää 1-3 plusasteeseen kun vielä lumi viilentää. Jyväskylässä terminen kevät alkaa huomenna, sen uskaltaa jo luvata. Itse veikkaan että tämä kylmä säätyyppi jatkuu toukokuun puoleenväliin saakka.
Lumet sulaa aivan varmasti ensi viikon aikana, veikkaan että viikon päästä peltoaukeat paikat ovat jo täysin sulia etelässä ja lännessä.
Otavassa on maa valkoisena viime yönä sataneesta lumesta. Lämpötila on nollassa ja sataa heikosti lunta. Pihat ovat jäisiä, siis oikea luistelukeli.
Juuri tästä syystä termisten vuodenaikojen alkaminen/päättyminen on minulle säätilastojen vähiten kiintoisaa antia. On usein ihan tuurista kiinni mihin jonkun termisen kevään tai muun vuodenajan alkaminen asettuu. Esim. viime vuonna terminen kevät alkoi hetkellisen lämpimän jakson seurauksena etelässä ja lännessä monin paikoin jo 10.3. mutta sitten maalis-huhtikuun vaihteessa tuli takatalvi (jolloin termistä kevättä ei kuitenkaan peruta) ja vasta näihin aikoihin, kuten nytkin, sää alkoi taas lämmetä ja kevät päästä oikeasti käyntiin. Silti tilastoja tuijottamalla kevät muka olisi viime vuonna ollut melkein kuukauden edellä tätä vuotta, eikä se ole todellakaan koko totuus.
Hyvä pointti.
Kyllä kevään tulon ja sään muutoksen huomasi eilen. Heti kun meni taivas pilveen, niin ulkorappu varjon puolella oli sulanut, kun tähän asti on pysynyt jäässä, vaikka on ollut saman verran päivisin lämmintä. Ulossäteily kirkkaalla säällä on voittanut auringon vaikutuksen.
Näin juuri. Sääasemien lumikepit ovat myös vähintään puolivarjoisissa paikoissa, joten pilvisyys antaa ihan eri vauhdin lumen häviämiselle nyt, ilman vesisadettakin. Tasapainolämpötila on selkeällä säällä vaalealla pinnalla varjopaikoissa keskellä päivääkin tähän aikaan vuodesta pakkasen puolella. Varsinkin jos tuuli on heikkoa eli lämmönsiirto aurinkopaikoista heikkoa.
Ilman kosteudella on aivan ratkaiseva merkitys. Kun ilman kastepisteet ovat plussan puolella, niin 0-asteiseen lumipintaan tiivistyy jatkuvalla syötöllä vesihöyryä ja samalla vapautuu paljon lämpöä lumen sulamiseen. Jos pilvisyys on samalla riittävän runsasta, niin nettoulossäteilyä ei juurikaan ole ja sulamista tapahtuu yhtälailla yölläkin ja myös varjopaikoissa.
http://yle.fi/saa/saarinki/?openSpark=23891
Siinä jos joku on hyvä ruotsis! 🙂
Pakko sanoa, että erittäin hyvin osattiin tää sadealue ennustaa. Olen seurannut viikon ajan tätä ennustetta eikä ole merkittävästi muuttunut eli lauantaina ”pitikin” sataa.
GFS on pitkissä ennusteissa parin päivän ajan kehitellyt korkeapainetta huippuvuorten pohjoispuolelle. Saas nähdä toteutuuko ja jos totetuu, niin putoaako etelämmäs?
Sais mun puolesta kehittyä pikemminkin Venäjälle. 😉
Tonne Atlantille mieluummin. 🙂
Eip gfs vielä anna kovin suuria toiveita +20 asteen lämpötiloista. Vappuna toivois 5 vuoden tauon jälkeen melko kesäistä, vaikka se valitettavasti näkyykin poliisin työmäärässä.
No jos nyt edes Juhannukseksi +20, niin hyvä. +20 Vappuna on kuitenkin melkoisen harvinaista, vaikka niitäkin on ollut.
v. 1981-> +20 rikottu 1.5 Hki-Vantaalla 4 kertaa eli melko harvinaisesta vappusäästä kyse.
+15 rikottu vastaavalla jaksolla 10 kertaa, viimeksi 2009!
Ja +20 rikottu viimeksi 1998; silloin huimat 23,5.
Lämpimiä vappuja on ollut Otavassa vuosina 1952, 1959, 1975, 1987, 1998, 2008 ja 2009. Salpausselän eteläpuolella on ollut lämmintä myös vuoden 1984 vappuna.
Vappu 1993 oli myös erittäin lämmin, veikkaisin että myös Otavassa?
Näissä lämpimissä vapunpäivissä on mielenkiintoinen yksityiskohta. Em. vaput lukuunottamatta vuotta 1984 ovat sattuneet aina samoille viikonpäiville, joko torstaille tai perjantaille. Viime lokakuussa sääjuttua tehdessä Länsi-Savoon kerroin tämänkin detaljin.
Sääennusteiden valossa asia näyttää siltä, että kevättulvia on suuressa osassa maata tällä viikolla.
Nyt sataa vettä ja ulko-oven takaa sekä muualtakin pihalta ovat jäätiköt sulaneet eilisen ja tämän päivän aikana. Otavassa oli 6° iltapäivällä ja nyt vesisateessa 3°.
Vastauksena nimim. ”nimettömälle”, että Otavassa ei ollut lämmintä vappuna 1993. Oli pilvistä ja lämpötila noin 5°. Sää lämpeni vapun jälkeisellä viikolla, jolloin alkoi kahden ja puolen viikon hellejakso, jolloin ylin lämpötila nousi 27° seen.
Oliko toukokuu -93 Mikkelissä mittaushistorian lämpimin, näin ainakin Kaisaniemesssä (13,0).
Ainakin hyvin lähelle päästiin hellejakson ansiosta. Toukokuussa 1993 mitattu 27° jäi koko kesän lämpöennätykseksi Mikkelissä. Kouvolassa mitattiin toukokuun korkein lämpötila, joka lienee vieläkin rikkomatta.
Myös toukokuussa 1981 oli kahden ja puolen viikon hellejakso.
Kesä -93 ei tainnut mitenkään erityisen lämmin kuitenkaan olla. Saman vuoden syyskuu on ainakin Kaisaniemessä kolein v. 1900 lähtien (7,7)
Vuosi 1993 oli tosiaan voimakkaan kaksijakoinen. 5 ensimmäistä kuukautta oltiin keskiarvojen yläpuolella, sitten loppuvuosi oltiinkin keskiarvojen alapuolella. Kesä ja etenkin syksy olivat harvinaisen koleita.
Vähän sama kuin 2002 jolloin 8 ekaa kuukautta oli leutoja tai hyvin leutoja ja syyskuu tavanomainen. Lokakuu ennätyskylmä etelässä ja marras- ja joulukuukin harvinaisen kylmiä ja lumisia, tosin se talvi ei ollut LÄHESKÄÄN niin luminen mitä nää 4 edellistä talvea ovat olleet.
Itse en edes kunnolla muista talvea 2008-09, joka ei ollut erityisen vähäluminen, mutta korkeintaan tyypillinen lumimääräältään etelärannikolla.
Ei ollut ei. Tuli hytistyä kosteissa oloissa intissä metsässä keskellä kesää…:)
Syksy oli viileä / kylmä, mutta kuiva. Taisi terminen talvi alkaa etelässä lokakuun lopulla.
Syksy -93 on 4. kylmin Kaisaniemessä 1900-> eli selvästi kylmempi kuin 2002, mutta silti samantyyppinen siinä mielessä. Mites ukkosten laita kesältä 1993, eipä tainnu paljoa jyrähdelläkkään.
Ukkosia oli vähänlaisesti kesällä 1993. Toukokuun hellejakson aikanakaan ei satanut, vaan ilma oli hyvin kuivaa. Kesän 1993 ukkoset esiintyivät lähinnä okluusiorintamien jälkeisissä lounais- ja kaaakkoisvirtauksissa. Lappiin virtasi pariinkin otteeseen helteistä ilmaa idästä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Tällöin Itä- ja Pohjois-Lapissa mitattiin noin 30° lukemia.
Nyt GSF:n mukaan olisi tulossa oikein kunnon naminami vappu. Korkeapaine asettuu suomen kaakkoispuolelle ja jopa hellesäätä tiedossa.
On siihen tosiaan mahdollisuudet tän hetkisten ennusteiden mukaan, mutta ovat kaikkien ennusteketjujen lopussa, eli luotettavuus ei ole kovin hyvä. Tosin itse veikkaan myös, että joka tapauksessa on tulossa lämmintä ja aurinkoista.
Itse en välttämättä ihan hellelukemiin usko 😉 mutta toivon mukaan olsi lämmintä ihan sen takia, että kasvukausi saatais kunnolla käyntiin.
Tiedoksi muuten kaikille koivusta kärsiville että nyt on tulossa todella helppo kevät sen suhteen TOISIN KUIN viime keväänä jolloin itsekin vähän oireilin!
Mielenkiintoinen sadetutkailmiö http://testbed.fmi.fi Mikä tuon tutkan ympyränmuotoisen kohinan aiheuttanut?
Sama näkyi itseasiassa koko Etelä-Suomen tutkassa. Kosteus ilmeisesti aiheuttanut?
Kohina saattaa aiheutua yömuutolla olleista pikkulinnuista, joita nyt lämpiminä öinä saapuu suomen ilmatilaan tuhansittain etelästä.
ECMWF ennusti viime viikolla kuukausiennusteessaan näin:
”Toisella viikolla (eli ensi viikolla) etelässä on edelleen tavanomaista kylmempää, mutta muualla ei ole selviä merkkejä poikkeamasta suuntaan tai toiseen. Kolmannella ja neljännellä viikolla tavanomaista kylmemmän sään alue kasvaa, ja neljännellä viikolla on tavanomaista kylmempää jo koko maan alueella kuten muuallakin Pohjois-Eurooppaa ja suuressa osassa Keski-Eurooppaakin.”
Kun nyt on katsellut muita ennusteita, niin tämä ei vaikuta ollenkaan todennäköiseltä.
Eipä ennustukseni Kaisaniemen lumettomuudesta ihan toteutunut (15.4), mutta eiköhän nämä viimeisetkin lumet ihan muutaman päivän sisällä sula. Ja eikä tästä huhtikuusta mitenkään erityisen kylmää näytä tulevan, eiköhän tässä aika lähelle normaaliarvoja vielä päästä….(=lähelle 100 vuoden keskiarvoja).
Vaan miten on koko kevään laita? Se selvinnee sit kesäkuun alus.