Etusivu > Säätietoutta > Havaintojen haasteet

Havaintojen haasteet

Joulun jälkeen on jälleen kertynyt paljon palautetta säähavainnoista. Välillä ihmetellään sitä kun ”viralliset” havainnot eivät vastaa kotimittarin lukemia. Välillä on ihmetelty, että eihän -30 asteen pakkasessa suhteellinen kosteusprosentti voi mitenkään olla 80%, joten kyseessä on pakko olla virheellinen havainto. Kun eteen osuu oikeasti virheellinen havainto, ovat jotkut hätäisimmät ehtineet kyseenalaistaa kaikki säähavainnot mitä on ikinä tehty. Käydäänpä siis vähän läpi säähavaintojen tekemisen haasteita.

1) Ilmatieteen laitoksen lämpötilahavainnot eivät vastaa kotimittarin lukemia.

Perinteiset havainnot ovat aina pistemittauksia eli ne kuvaavat juuri kyseisen paikan havaintoja. Joissakin olosuhteissa voi esiintyä erittäin suuria lämpötilaeroja muutaman sadankin metrin matkalla. Erityisesti kylmissä talviolosuhteissa erot ovat huomattavia. Selkeällä, heikkotuulisella säällä ilma jäähtyy nopeasti ja kylmä raskas ilma valuu topografiaa myötäillen alaville alueille, laaksojen pohjiin jne. Paras esimerkki tästä ovat Lapin tunturit ja lähilaaksot, joissa lämpötilaero voi olla useita kymmeniä asteita.

Viime viikonlopulta napatussa esimerkissä on käytetty Kittilän Levitunturin havaintoaseman tietoja, jotka ovat 522 metriä merenpinnan yläpuolelta. Tästä Kittilän Kirkonkylän asema on noin 15 km päässä ja korkeus merenpinnasta vain 181 metriä. Viime viikonloppuna lämpötilaerot olivat alla olevan kuvan mukaisia.

Tunnittaiset alimmat lämpötilat 8. helmikuuta – 11. helmikuuta (ilta). Data: Ilmatieteen laitos

Voimakas inversio sai viikonloppuna aikaan sen, että tunturissa lämpötila oli -10 asteen hujakoilla kun useampi sata metriä alempana kylmän ilman patjassa pakkasta oli välillä yli 30 astetta. Lämpötilaero vain 15 km matkalla oli välillä yli 20 astetta vaikka molemmat asemat olivat suursäätilan osalta samankaltaisessa olosuhteessa.

Pilvisyys tai voimistunut tuuli voi nopeasti heikentää inversiota ja nostaa pintalämpötilaa. Vastaavasti pienikin pilviaukko ja heikentynyt tuuli voi nopeasti laskea talvisin lämpötilaa. Niinpä on täysin luonnollista tietyissä tilanteissa, että kotimittarin lukema voi poiketa merkittävästi Ilmatieteen laitoksen lähiaseman havainnosta, vaikka etäisyyttä olisi vain muutama kilometri. Lisää samasta aiheesta löytyy tammikuun 2011 kirjoituksesta.

2) Havainnot ovat epärealistisia.

Viime viikonloppuna tarkkasilmäisimmät huomasivat kuinka Helsinki-Vantaan sadehavainnot näyttivät välillä runsasta lumisadetta, vaikka tutkan mukaan ei alueella olisi pitänyt sataa juuri mitään. Jotkut olivat palautteissa esittämässä kysymyksiä, että voiko havaintoihin enää luottaa? Tässäkin kyseisessä tapauksessa ”haamusateelle” oli luonnollinen selitys, jonka taustalla oli itse mitattava suure.

Vantaalla oli satanut jo pidemmän aikaa perjantaista alkaen, jolloin sademittarin reunukselle oli ilmeisesti kertynyt lunta. Jossakin vaiheessa osa tuosta lumesta humahti itse sadepönttöön, joka rekisteröityi sateeksi. Sademittarin esimerkkikuva on alla:

Sademittari tuulisuojuksella. Kuva: Ilmatieteen laitos.

Suurimassa osassa ”sadepöntöistä” on ns. tuulisuojus, jonka tarkoituksena on hillitä tuulen vaikutusta erityisesti lumisateen mittaamisessa. Jos on täysin tyyntä, putoavat lumihiutaleet nätisti pönttöön, mutta jo hiemankin kovempi tuuli kuljettaa kevyitä hiutaleita minne sattuu. Pöntön runkoon osuessaan tuuli voi aiheuttaa nousuvirtauksia, jotka estävät mitattavien lumihiutaleiden putoamisen itse pönttöön. Niinpä sademittarin aiheuttama pienimuotoinen turbulenssi voi herkästi vaikuttaa lumihiutaleiden reitteihin mittaustuloksia heikentäen, ja juuri tätä vaikutusta tuulisuojuksella pyritään minimoimaan. Joskus lunta voi kertyä itse tuulisuojuksen ylle, ja siitä humahtaa itse pönttöön (vaikka näiden välissä on matkaa). Tätä sattuu silloin tällöin, eikä se ole mitenkään tavatonta. Tämä selittää osaltaan Helsinki-Vantaan suuret sadekertymät viikonloppuna. Kyseiset arvot olivat jo heti mittausten teon jälkeen automaattitarkastuksessa laatuliputettu epäilyttäviksi ja lopulta manuaalisessa tarkastuksessa ne hylättiin. Juuri tällaisia tapauksia varten on käytössä laaduntarkastus – sekä heti ajettava automaattinen, sekä virka-aikaan tehtävä manuaalinen jälkitarkastus. Vaikka automaattihavaintojen tuntiarvot eivät olleetkaan muutaman päivän osalta edustavia, saatiin kuinkin asemalta 12 tunnin välein tehdyt manuaalihavainnot talteen eikä lopulta tilastoihin jääne mitään epäedustavia virheellisiä havaintoja.

Mitä tästä opimme? Lähes reaaliaikaiset havainnot ovat aina alustavia arvoja, kunnes ne ovat käyneet läpi lopullisen havaintojen tarkistuksen. Epäilyttäviä tai virheellisiä havaintoja tulee päivittäin. Tämä ei ole mikään ihme kun havaintoasemia on Suomessa satoja, havaintoja tehdään nykyään useimmilla asemilla 10 minuutin välein, havaintosuureita on useita kymmeniä – eli yksittäisiä havaintoja tulee joka päivä satoja tuhansia. Jos joku on elänyt fantasiamaailmassa ja luullut, että kaikien havaintojen tulisi olla täydellisiä, on aika herätä havaintojenteon todellisuuteen. Virheellisiä havaintoja sattuu silloin tällöin, mittalaitteet menevät välillä rikki ja luonnonolosuhteet eivät aina itsekään auta mittausten tekemisessä. Havaintoja tehdään kuitenkin nykytekniikan ja resurssien puolesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Joskus virheellisten havaintojen taustalla voi olla mitä eriskummallisempia tekijöitä. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Helsingin Kumpulan asemalla näkyvyyden ja vallitsevan sään automaattihavainnot olivat kummallisen virheellisiä aina pimeän aikaan. Lopulta ilmeni, että sinitiainen änkesi itsensä aina mittausputkistoon auringon laskettua. Edes vartavasten asetettu verkko ei kyseistä tipua estänyt. Varsinainen Angry bird.

Kaikenlaisia haasteita sitä siis tulee havaintojen teossa vastaan. Parhaansa mukaan näitä haasteita ehkäistään jo etukäteen tai vaikutuksia korjataan jälkikäteen. Havaintoja hylätään, hyväksytään tai jätetään epäilyttäviksi mikäli varmuutta aiheesta ei saada. Fakta kuitenkin on, että täydellistä havaintoinstrumenttiä tai havaintopaikkaa ei ole olemassakaan. Jos milloin lähialueen rakennukset häiritsevät tietystä suunnasta puhaltavien tuulimittausten laatua tai avoimemmalla paikalla tuuli puolestaan pyyhkii lumet lumensyvyysanturin alta. Havainnot tehdään oikeassa elämässä, keskellä luontoa, kaupunkien ytimissä, peltoaukeilla, lentokentillä ja järvisaarilla. Tavoitteena onkin saavuttaa laadullisesti parhaimpia mahdollisia havaintoja ottaen huomioon itse sääilmiöiden vaikutukset, instrumenttien vahvuudet/puutteet sekä havaintoympäristön olosuhteet.

Lohdutuksen sanana niille, jotka ovat voineet tämä kirjoituksen perusteella saada kuvan, että säähavainnot ovat niin suurien haasteiden alla, että niihin ei voi luottaa yhtään: kyllä ne reaaliaikaiset havainnot ovat oikeasti suurimman osan ajasta hyvinkin laadukkaita ja käyttökelpoisia, mutta loppukäyttäjän tulee tarpeen vaatiessa huomioida nämä edellä mainitut seikat, jotta osaa käyttää ja suhtautua havaintoihin oikealla tavalla.

</end-of-avautuminen> 😉

Mainokset
Kategoriat:Säätietoutta Avainsanat: , , ,
  1. 12/02/2013 09:22

    Kiitoksia tästä selvityksestä. Mitenkäs on Pauli, uskallatko heittää omaa arvaustasi kevään säästä?

  2. säämies
    12/02/2013 11:18

    Helmikuusta näyttäisi tai ainakin se on ollut täällä Uudellamaalla keskimääräistä lauhempi, tosin luminen ja talvinen. Mites jatko? Vielä yksi kyssäri: miten hyvin alimpien ja ylimpien lämpötilojen keskiarvoista saatu keskiarvo kuvaa keskilämpötilaa?

  3. Tuomo T.
    12/02/2013 12:50

    Minua tämä helmikuun lauhuus ei yllätä lainkaan. Sen saattoi arvata jo alkutalvesta tilastollisesti arvaamalla – neljäs peräkkäinen kylmä helmikuu olisi ollut erittäin harvinainen vaikkakaan ei mahdoton juttu. Helmikuun osalta kausiennusteet ovat olleet kyllä ”pimeällä kujalla” aika pahasti: esimerkiksi ECMWF:n kausiennuste on koko ajan ollut sitä mieltä, että seuraavalla viikolla kylmenee selvästi. No totuushan on toinen. Täällä Helsingissä ei ole -10 mennyt rikki tässä kuussa ja tämä viikko on tosi lauha koko maassa. Onneksi sentään sateet ovat tulleet pääosin lumena.

    En myöskään muista, milloin aurinko olisi ollut näin pitkään piilossa. Taitaa olla pari viikkoa, kun se viimeksi näyttäytyi täällä pääkaupungissa ja kun katsoo viikon ennustetta eteenpäin, niin pelkkää pilvipoutaa koko maassa. Helmikuun huipentumat eli kirkkaan rapsakat pakkaspäivät uhkaavat jäädä väliin.

    • Tuomo T.
      12/02/2013 12:51

      Helsingissä joulukuu oli kolme astetta keskimääräistä kylmempi, tammikuu noin asteen. ARvioin, että helmikuusta tulee kolmisen astetta keskimääräistä leudompi, joten koko talven keskilämpötila olisi aika lähellä ”normeja”.

    • 12/02/2013 14:08

      En muista millä tarkkudella kausiennusteet Suomen säitä ovat ennustaneet, mutta kyllähän Lapissa on ollut viime aikoina aika kylmät kelit.

    • Lasse
      12/02/2013 14:18

      Kylmä helmikuu olisi ollut yhtä todennäköinen kuin lauha. Myös että olisi tullut taas kolme kylmää peräkkäin olisi ollut yhtä todennäköistä kuin menneitten kolmen kylmyys (yhteensä siis 6 peräkkäin). Tarkkoja jos ollaan pitäisi verrata mediaaniin eikä keskiarvoon jotta fifty/fifty pitäisi paikkansa. Talvellahan jakauma on aika vino.

      Edellä oleva pätee vain jos tämä on pelkkä tilastollinen asia. Mutta jos on ollut kolme kylmää peräkkäin, siihen saattaa olla jokin ilmastollinen syy. Ja todennäköisyys on tietysti suurempi sille että jokin seikka vetää kohti kylmiä kuukausia kuin että jokin vetää kohti lauhempia. Tässä nyt unohdan ilmastonmuutoksen kerrotut vaikutukset (kohoava trendi) tai että meillä olisi jokin esim. muutaman vuoden lämpötilajakso. Itse olenkin sitä mieltä että nimenomaan ilmastonmuutoksen seurauksena talvet meillä kylmenevät tai ainakaan eivät lämpene.

      • Tuomo T.
        13/02/2013 13:35

        Voi kai sanoa, että siinä missä talvi yllätti autoilijat, helmikuu yllätti meteorologit. Sekä ECMWF että amerikkalaiset NOAA sekä WSI visersivät koko ajan, että kylläpä tulee kylmä helmikuu ja samaa on hoettu ennusteissa vielä helmikuussakin, vaikka havainnot kertovat ihan muuta. CFS-ennustekarttoihin alkoi ilmestyä tammikuun lopulla hyvin lämmintä ilmaa Länsi-Venäjälle ja Uralin tienoille samaan aikaan kun Skandinavian päällä oli tummansinistä. Mietin jo silloin, kuinka ihmeessä Suomeen voisi tulla kovia pakkasia, jos Venäjällä on noin lauhaa. Ja kävi niin kuin on nähty.

  4. AP
    12/02/2013 13:53

    Hyvä selvitys Paulilta ja muistutus siitä, ettei täydellistä havaintojärjestelmää ole olemassakaan. Joskus pitää luottaa myös omiin havaintoihin. Esim. viime syksynä ensi lumen aikaan muistan kuinka lähin automaattiasema sitkeästi näytti lumensyvyydeksi 0 cm, vaikka koko seudulle oli saatu tasainen (siis ei tuulen kinostama!) 3-4 cm:n lumipeite. Syytä en keksi, mutta omiin tilastoihini tein merkinnän ensilumen alkamispäivästä vastoin ”virallista totuutta”. Tässäkin tapauksessa pitää kuitenkin sanoa, että yli 90 % aseman tiedoista ovat olleet ihan luotettavaa tasoa.

    Mitä helmikuuhun tulee, tosiaan keskimääräistä lauhempi säätyyppi näyttää jatkuvan, vaikka pitkän ajan ennusteet pitävät sitkeästi kiinni kylmästä helmi-maaliskuusta. No, ehkä sellainen vielä ehtii tulla mutta kohta on jo kiire. Tosin v. 2005 juuri niin juuri kävi sillä koko talven kylmin jakso kesti helmikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle. On se siis vielä mahdollista… Erikoistahan tämän hetken suursäätilassa on se, että periaatteessa meillä pitäisi jatkua kylmä säätyyppi, koska ilmavirtaus ei ole läntinen eikä lounainen, mutta nyt meille virtaakin leutoa ilmaa harvinaisesti aina Mustaltamereltä saakka.

    • AP
      12/02/2013 13:59

      Kesällä samassa suursäätilassa tarjolla olisi helposti helleilmamassaa ja ukkosia ja syksyllä intiaanikesää (esim. syys-lokakuun vaihteessa voitaisiin päästä tietyin edellytyksin vielä +20 asteen tuntumaan).

      • Tuomo T.
        12/02/2013 15:13

        Nimenomaan. Hyvin erikoinen tilanne! Tuuli on voittopuolisesti mantereen puolelta, josta ”pitäisi” tulla tähän aikaan vuodesta kylmää pakkaskeliä mutta eipä tule vaan hyvin leutoa ilmamassaa.

      • Toni
        13/02/2013 09:46

        Suihkuvirtauksen liikkeistä näkee kyllä, että ei edes idänpuoleinen ilmavirtaus oikein voi tuoda meille kylmää pakkassäätä http://www.wetterzentrale.de/pics/avnpanel1.gif

  5. Sami
    12/02/2013 14:42

    En kyllä ymmärrä miksi Tuomo T. koko ajan laskee todennäköisyydet lauhalle/kylmälle kuukaudelle sen perusteella minkälaiset ko.kuukaudet ovat olleet edellisinä vuosina, tilanne ei ole säässä sama kuin että olisi 10 korttia, joista A-5 olisi kylmiä ja 6-10 lämpimiä, kun on aluksi 4 kylmää otettu pois, todennäköisyys että seuraava on kylmä on 1/6 ja lämmin 5/6. Säässä tilanne on aivan eri, vaikka esim. viime aikoina on kesäkuut olleet suhteellisen viileitä ja huhtikuut lämpimiä, niin todennäköisyys lämpimälle kesäkuulle tai kylmälle huhtikuulle ei suinkaan ole 10 tai 20%, Katsotaanpa tässä vaikka maaliskuusta eteenpäin edellisten vuosien toteutumattomuuden mukaan miten ennuste toteutuisi. Tässä olisi maalis-joulukuulle nämä Tuomon ennustukset:
    Maaliskuu selvästi(yli 2 astetta keskimääräistä kylmempi)
    Huhtikuu selvästi keskimääräistä kylmempi
    Toukokuu selvästi keskimääräistä kylmempi
    Kesäkuu keskimääräistä lämpimämpi
    Heinäkuu keskimääräistä kylmempi
    Elokuu keskimääräistä kylmempi
    Syyskuu keskimääräistä kylmempi
    Lokakuu keskiarvoinen/keskimääräistä kylmempi
    Marraskuu keskiarvoinen/keskimääräistä kylmempi
    Joulukuu keskiarvoinen

    Nämä ennusteet ovat siis sen mukaan mikä on ollut ko. kuukausilla 5 viime vuoden aikana se vähiten toteutunut/ei lainkaan esiintynyt.

  6. Tuomo T.
    12/02/2013 15:12

    En laske vaan arvaan/arvioin. Periaatteessa on mahdollista, että tulee kymmenen kertaa peräkkäin kylmä vuosi, mutta lämmenneessä ilmastossa on jo 75-prosenttinen todennäköisyys sille, että joku vuodenaika on lämmin ja 25-prosenttinen todennäköisyys, että se on viileä/kylmä.

    En missään vaiheessa ole yrittänyt väittää, että viime vuoden perusteella voitaisiin suoraan sanoa jotain tulevasta vuodesta vaan sen, että jo kausivaihtelu puolsi leudompaa helmikuuta.

    Etkä voi laittaa, Sami, minun nimiini mitään ennusteita, vaikka kuinka haluaisit! Itse heitän täysin lonkalta, että takatalvea ei tule vaan maaliskuusta eteenpäin kevät etenee tasaisesti. Maaliskuu ei varmaan kovin paljoa poikkea ”normeista”, mutta huhtikuussa kevät ottaa jo tutuksi tulleita laukka-askelia (2-3 astetta keskimääräistä leudompi) ja kesästä tulee lämmin ja selvästi vähäsateisempi kuin viime vuonna, ehkä tuollaiset 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Mutta tämähän on tietenkin pelkkää arvausta!

  7. Haastemies
    12/02/2013 17:10

    Hyvä ja mielenkiintoinen juttu, mutta miksi pitää lässyttää ”haasteista”, eikö ongelmia ja vaikeuksia voisi kutsua ongelmiksi ja vaikeuksiksi. Minkä tahansa artikkelin uskottavuus kärsii, jos siinä esiintyy ärsyttävä lässytyssana haaste tai haasteellinen ellei kyse ole oikeasta haastamisesta (haastetaan oikeuteen, kaksintaisteluun, kilpailuun yms.).

    • Tuomo T.
      15/02/2013 08:06

      Tämä ei liity säähän mutta olen täysin samaa mieltä haastamisesta. Ihan pienet lapsetkin hokevat haastavaa ja haasteellista, eikä ihme: ei ole sellaista telkkariohjelmaa, jossa ei kaikki olisi haastavaa. PItäisi sanoa rohkeasti vaikeaa, hankalaa, kinkkistä, vaativaa… Useimmiten sellaiset asiat, joista puhutaan haastavina, on ovat pikemminkin uhkaavia, vaarallisia tai jopa mahdottomia, kuten monet poliittiset kiistat.

  8. Tapio R
    13/02/2013 18:15

    MTV3n sivulla on juttu talven runsaasta pilvisyydestä. Otavassa oli samanlainen pilvinen talvi 4 vuotta sitten eli v. 2009. Pilviset päivät jatkuivat huhtikuun puolenvälin tienoille saakka. Aurinko näyttäytyi vasta yhtenäisen lumipeitteen hävittyä eikä talvikaudella monta selkeää päivää ollut.

  9. Teemu
    14/02/2013 08:37

    Kohtuullisen todennäköisesti on näköpiirissä viilentymistä loppukuuksi, joten kovin lauhaksi tätä kuuta ei varmaan saa. Aika pienestä ollut kiinni, että alkukuu olisi ollut viileämpi, pieni akselimuutos Venäjän korkeassa tai sijoittuminen vähän pohjoisemmaksi olisi muuttanut pelin ihan toiseksi. Pienestä se on näemmä kiinni…:)

  10. Matti
    14/02/2013 13:06

    Tuosta Hki-Vantaan lentoaseman mittauksesta: onkohan se kuitenkaan kauheasti yläkanttiin tällä hetkellä? Huomasin eilen merkittävän eron lumipeitteessä, kun ajoin Helsingistä Espoon Viherlaaksoon. Espoossa näyttää olevan reippaasti enemmän lunta. Täten voisi olettaa, että Hki-Vantaallakin on enemmän lunta mitä esim Kumpulassa.

  11. SääJaMää
    14/02/2013 21:53

    Kiitos päivityksestä. 🙂

  12. Jussi
    19/02/2013 07:56

    Kausiennusteet ovat tällä hetkellä kyllä jotenkin säännöstään pihalla: ECMWF:n kausiennuste oli taas ennustanut ensi viikosta lähtien kylmenevää idästä lähtien, mutta päinvastoin näyttäisi olevan reipasta länsituulta viikonlopusta lähtien, ulottuen ehkä ensi viikolle saakka, mikä tarkoittaisi pikemminkin mahdollisesti plussaa alkuviikolle taas Onhan GFS-ennusteissa ollut merkkejä siitä, että kylmenisi Venäjältä päin, mutta lopulta ennusteet ovat jotan aivan muuta.

    • AP
      19/02/2013 14:36

      Siltä tosiaan vaikuttaa, että povattu kylmeneminen lopputalveksi jää tulematta. Jos nuo lauhemmat ennusteet toteutuvat, ensi viikolla olisi etelässä ja lännessä päivisin 0-3 astetta plussaa, joten kaupunkialueille on tiedossa rapakeliä. Toisaalta öisin ja aamuisin olisi pikkupakkasta, joten muualla maastossa hyvät ulkoilu- ja hiihtokelit jatkuvat. Olosuhteet olisivat samantyyppiset kuin maaliskuun puolivälin paikkeilla keskimäärin. Taitaa siis kireät pakkasjaksot olla tältä talvelta taputeltu. Näin harvinaisen harmaan ja pilvisen talven jäljiltä ei kyllä haittaa, jos aurinkoiset ja leudot kevättalven kelit alkaisivat tänä vuonna hieman etuajassa.

      PS. Nyt se on virallista: http://yle.fi/uutiset/tama_talvi_on_pilvisin_25_vuoteen/6501960

  13. Teemu
    19/02/2013 16:12

    Ennen kuun vaihdetta lähtevät parviajot hajoamaan aika reilusti. Suurin osa kuitenkin näyttävät viileän puoleista. GFS tietysti elää omaa elämäänsä. Henkilökohtaisesti toivon talvikelien jatkoa koko maaliskuun ja oikein kylmän huhtikuun jo ihan siitä syystä, kun sellaista ei vähään aikaan ole koettu..:)

    • Jussi
      19/02/2013 21:12

      Samoin toivon mäkin! Kunnon rapsakka, kylmä ja aurinkoinen maaliskuu olisi poikaa. Onhan periaatteessa mahdollista, että alkaisi puhista idästä ja koillisesta ainakin vähäksi aikaa.

  14. Sami
    19/02/2013 17:43

    Jyväskylässä talvi ollut pilvisin mittaushistorian aikana, mutta keskilämpötilat kuitenkin lähellä keskiarvoja. Kuinka kylmää olisi ollutkaan jos olisi ollut selkeämpää.

  15. Tapio R
    20/02/2013 11:19

    Hetki sitten tuo outo valoilmiö aurinko ilmestyi näkyviin, kun sumupilvet väistyivät Otavasta. -5° on täällä tällä hetkellä. Myös eilen aurinko näyttäytyi usean tunnin ajan iltapäivällä. Aamulla tuli taivaalta yksittäisiä lumihiutaleita.

  16. Jykä
    20/02/2013 11:37

    Onnittelut Tuomo T:lle. Helmikuusta tuli (yllättäen) talven selvästi lämpimin kuukausi ja samalla yksi 2000-luvun lämpimimmistä. Iltalehdessä meteorologi povaa ensi viikosta lähtien entistäkin lämpimämpää säätä. Ja mikä siinä, se kyllä sopii.

  17. Nimetön
    20/02/2013 14:02

    Helmikuu on kyllä ollut lauha täällä Kaakkois-Suomessa verrattuna pariin viime vuoteen.

  18. Esko Nykänen
    22/02/2013 21:35

    Tammikuussa kun lueskeli kylmän helmikuun ennusteita,niin silloin tuntui,että vertaillessa wetterzentralen ennusteisiin oli ristiriitaa mm.pohjoisen pallonpuoliskon kylmyyspiste pysytteli kuukausia Alaskassa,Kiinassa kaukana Suomesta ja Euroopasta ja eikä se sieltä koskaan tullutkaan.

    Atlantilta tulleet matalapaineet tulivat mukavaa reittiä näin pohjois-Karjalasta katseltuna.Pakkasia ei kovin paljon ollut,mutta ei luntakaan.Nyt taitaa esim Joensuun lumitilanne olla noin max.50 cm,kun normaaleina talvina kahlataan reilun metrinkin kinoksissa.
    Vielä toki ehtii tänä keväänä lunta tulla tännekin,mutta hyvä näin.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: