Polaaripyörre hajoaa
Pohjoisen napa-alueen polaaripyörre on hajoamassa puoliksi viikonlopun aikana. Tällä saattaa olla suurikin vaikutus lopputalven säähän.
Mikä polaaripyörre?
Korkealla troposfäärissä ja stratosfäärissä majailee talvisin näkymätön polaaripyörre, joka on seurausta voimakkaasta säteilyjäähtymisestä napa-alueilla. Tämä pyörre pitääkin ”sisällään” varsin kylmää ilmamassaa ja yleensä mitä voimakkaampi polaaripyörre on, sitä voimakkaampi länsivirtaus pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteilla puhaltelee. Toisin sanoen, kun polaaripyörre on voimakas, Pohjois-Atlantilla matalapainetoiminta on aktiivista ja meille saapuu lännestä lauhaa ja kosteaa ilmaa. Mikäli polaaripyörre heikkenee, johtaa se yleensä länsivirtauksen heikkenemiseen ja tällöin virtausrakenteeseen troposfäärissä muodostuu helpommin pysyvämpiä rakenteita eli laajoja vahvoja korkeapaineita ja vastaavasta toisaalle laajoja, sinnikkäitä matalapaineita. Nämä alueet muodostavatkin ilmakehään suuria ”aaltomaisia” rakenteita. Lisäksi itävirtaukset muuttuvat todennäköisemmiksi.
Pohjoisen pallonpuoliskon polaaripyörre heikkenee jälleen automaattisesti keväällä kasvaneen auringonsäteilyn myötä. Kesäksi pyörre heikkenee pakon sanelemana ja tällöin itäiset ilmavirtaukset ovatkin todennäköisempiä kuin talvella.
Polaaripyörteellä on siis tietyissä tapauksissa ennustearvoa pidemmällekin. Viime vuosina polaaripyörteen ja etenkin koko stratosfäärin tutkiminen on lisääntynyt ja sen vaikutukset meidän troposfäärin säähän ovat saaneet uutta huomiota.
Pyörre hajoamassa
Alla on animaatio stratosfääristä, mistä nähdään ennustettu polaaripyörteen hajoaminen kahdeksi irralliseksi, heikommaksi osaseksi.
Keskistratosfäärin (10 hPa) geopotentiaalikorkeuden (mustat viivat) sekä lämpötilan (väritetty) analyysit joulupäivästä lähtien ja ennuste 13. tammikuuta saakka. Kuva: ECMWF/FU Berlin
Polaaripyörre on siis kokemassa lähipäivinä kovia ja lämpötilat stratosfäärissä ovat nousemassa kertaheitolla. ”Virallisesti” pohjoisen pallonpuoliskon polaaripyörteen kunnon hajoaminen on saanut nimityksen (major) ”Sudden Stratospheric Warming” (SSW). Tämä vaatii yleisesti ottaen, että stratosfäärissä länsivirtaus heikkenee ja virtaus kääntyy itäiseksi. Näin on ennusteen perusteella käymässä. Sama asia ilmenee kun otetaan poikkileikkaus ja katsotaan miten zonaalituulet (itä-länsi-suuntaiset tuulet) käyttäytyvät:
Zonaalituuli pohjoisella pallonpuoliskolla. Punaiset värit tarkoittavat länsivirtausta ja siniset itäistä. Vaaka-akselilla on leveysasteet, vasemmalla päiväntasaaja, oikealla pohjoisnapa. Pystyakselilla on korkeus. Troposfääri on karkeasti ottaen 1000-300 hPa ja stratosfääri siitä ylöspäin. Vasemmalla on 3. tammikuuta tilanne, oikealla ennuste 8. tammikuuta. Kuva: ECMWF/FU Berlin
Paljon melua tyhjästä?
Koetaanko tuon pyörteen hajoamisen vaikutuksia täällä meillä lainkaan? Tämä jää nähtäväksi. Silti historian perusteella kylmän lopputalven todennäköisyys on kasvanut polaaripyörteen hajoamisen seurauksena. Poimin erään artikkelin* klimatologiakatsauksesta SSW tapaukset (marraskuu-helmikuu) ja tarkastelin, että mitenkä lämpötila käyttäytyy pyörteen hajoamisen jälkeen Euroopassa. Alla on kolmessa jaksossa lämpötilapoikkeamat SSW:n jälkeen.
Keskimääräiset lämpötilapoikkeamat SSW:n jälkeen (22 tapausta). Data: ECA&D / E-OBS.
Tapausten perusteella sää on keskimäärin kylmentynyt Fennoskandiassa ja Venäjällä polaaripyörteen hajoamisen jälkeen. Joissakin tapauksissa kylmeneminen on ollut hyvinkin merkittävää. Toisaalta yksittäisiä tapauksia tarkasteltaessa ilmenee, ettei jokaisen SSW:n jälkeen sää meillä kylmentynyt, osassa jopa lämpeni selvästi. Eli täysin aukottomasti ei voida nyt ennustaa, että SSW:n myötä olisi odotettavissa kylmä tammikuu ja helmikuu. Todennäköisyys tälle on kuitenkin selvästi kasvanut. Paljon riippuu siitä, miten stratosfäärissä tapahtuva muutos heijastuu alemmaksi huomattavasti ”monimutkaisempaan” troposfääriin. Minne, minkä muotoisina ja kuinka voimakkaina säähäiriöt tulevat seuraavien viikkojen aikana sijoittumaan? Avoimia kysymyksiä on vielä monia, mutta sääennustemallit ovat kuitenkin alkaneet vahvistaa ennusteissaan pohjoisen pallonpuoliskon napa-alueiden ilmanpainetta, mikä viittaisi siihen, että itäisten ilmavirtausten todennäköisyys meillä on kasvamaan päin lähiviikkoina.
Ilmamassan lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvosta pohjoisella pallonpuoliskolla. Ennuste perustuu kahden Pohjois-Amerikkalaisen säämallin parviajojen keskiarvoon (40 ennustetta). Vasemmalla 5. tammikuuta, keskellä 16. tammikuuta ja oikealla 20. tammikuuta. Kuva: wetterzentrale.de
Yllä oleva parvi, GFS sekä ECMWF mallit ennakoivat, että ilma kylmenee meillä tammikuun puolivälin paikkeilla. Kuinka voimakas tai pitkä kylmeneminen on odotettavissa? Sen aika näyttää.
* Charlton, Andrew J; Polvani, Lorenzo M. ”A New Look at Stratospheric Sudden Warmings. Part I: Climatology and Modeling Benchmarks.” Journal of Climate. American Meteorological Society. 2007.
Jätä kommentti Nimetön Peruuta vastaus
Sääbriefing
Helsinkiläisen meteorologin ajankohtaista sääseurantaa Suomesta ja muualta maailmasta.
Yhteydenotot: pauli.j.jokinen@gmail.comTuoreimmat kuvat
Haahuilijat - 27.2.
Jääsumu - 18.2.
Odotus - 30.1.
Euroopan säävaroitukset – Meteoalarm
Sääbriefing 
Voidaan siis laulella että ”Vielä on talvea jäljellä, vielä tulee kylmiä päiviä… ”
Kiitos päivityksestä!
Kiitos rautalangasta. 🙂 Nämä jutut ja kartat ovat tosi mielenkiintoisia.
Hyvä päivitys.
Eli SSW:n vaikutus meille on (ehkä, N pienehkö) luokkaa 1–3 astetta, mutta ulottuu yli kuukauden päähän tulevaisuuteen. 1–3 astetta yli kuukauden päähän on merkittävä poikkeama ennustusmielessä.
Ehkäpä SSW lisää myös lämpötilojen vaihtelua, koska SSW:n jälkeen virtaus on enemmän pohjois- ja eteläsuuntainen? Eli SSW voi mielenkiintoistaa säätä vaikka keskiarvoissa ei isoja eroja olisikaan.
Jep, hyvä päivitys. Paljon kauhkottu ennätyslämmin talvi lienee nyt taputeltu. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko polaaripyörteen hajoamisesta tulemassa yleisempää tulevaisuudessa.
Google löysi tällaisen: https://www.jstage.jst.go.jp/article/sola/3/0/3_0_105/_pdf
Lisäksi J. Francisin tulokset Rossby-aaltojen amplitudin kasvamisesta ja etenemisnopeuden hidastumisesta ovat säätilan kannalta samaan suuntaan, vaikka alkuperä ei olisikaan stratosfäärissä.
Todella kylmää näyttää olevan Intiassa, Koreassa, Kiinassa ja Mongoliassa. Sen sijaan Australiassa on ennätyslaaja ja pitkäkestoinen helleaalto. Tietoja täällä:
Aasiassa hyvin kylmää, Australiassa poikkeuksellisen laaja helleaalto
Olisihan se ihan hienoa jos tulisi myös kylmä lopputalvi…saataisiin 2000-luvun puolellekin harvinaisen monta(6) kylmää helmikuuta 8 vuoden sisään, no katsellaan….
Kiitoksia Paulille päivityksestä..
odotellaan mitä tuleman pitää
Hyvää Vuotta 2013 kaikille!
Tässä forecan lämpötilaennusteen tulokset 2012 vuodelta, suluissa on vuoden 2011 keskiarvot..parempia ennusteita tuli ainakin 7-9 päivän päähän:
2pv 30,0(30,5), 3pv 28,5(29,5), 4pv 28,6(26,9), 5pv 25,8(26,5), 6pv 25,2(25,6), 7pv 24,7(21,9), 8pv 23,3(19,9), 9pv 21,0(20,2). 8päivän jaksojen keskilämpötilan osuvuus 13,6(12,9). Koko jakson pisteet 220,7(213,7)
26/46 jaksosta 8 päivän lämpötilakeskiarvo oli asteen sisällä ennustetusta, 16 kertaa 1,1-2 asteen poikkeama ja vain 4 jaksoa meni yli 2 asteella plörinäksi(26.1.-2.2., 11.2.-18.2., 17.10.-24.10. ja 26.11.-3.12.)
Ellen aivan väärässä oo niin tänään tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Helsinki-Vantaalla on ollut pakkasta yli 30 astetta. Meneeköhän rikki ees tänä talvena?
En tarkkoja päiviä muista, mutta voi olla. Olin silloin uutishommissa ja tiukasti seurattiin, kun koko Itämeri alkoi jäätyä ja sen ennustettiin jäätyvän Tanskan salmia myöten. Ja Suomenlahdella seurattiin silmä kovana, etteivät venäläisten yksisäiliöiset tankkerit karahda jäihin. No, noista ajoista öljyliikenne on lisääntynyt vielä roimasti.
Tollasia tapahtumia seurattiin ainakin talvella 2003.
Kesää odotellessa.:)
Melko talviselta näyttää tosiaan tämä tammikuu, mutta ei tätä kuitenkaan voi verrata esim. 2009-10:een tai 2010-11:een. Pikemminkin päädytään tällä menolla melko lähelle keskiarvoja, sillä ensi viikolle ennustetaan taas lauhtuvaa luoteis- ja länsituulten myötä. Mutta vesikeleistä ei pitäisi olla pelkoa indeksien ja mallien valossa.
Taas on GFS vihaisella tuulella, ilmamassa niin kylmää kuin mahdollista suomessa ja lämpötilat pohjalukemissa 18.päivästä eteenpäin. Eihän sitä tiedä kuinka äärimmäisen sään polaaripyörteen hajoaminen meille tänne tuo, ei ole lainkaan poissuljettua että tulee pitkä jakso jossa keskilämpötilat ovat -20 alapuolella laajalti useita viikkoja.
Toivottavasti ei käy niin, että kesänä taas sataa vettä enemmän kuin lääkäri määrää kuten viime kesänä. Yksi hypoteesi voisi olla seuraavanlainen: Kylmät itä- ja kaakkoisvirtaukset jatkuisivat huhtikuun puolelle saakka. Suojasäät olisivat vähissä siihen saakka. Huhtikuussa Keski-Eurooppaan muodostuisi korkeapaine, joka siirtyisi Länsi-Venäjälle toukokuun alkupuolella, jolloin kaakosta virtaisi lämmintä ilmaa Suomeen. Lämmin sää jatkuisi toukokuun lopulle, jolloin Jäämereltä purkautuisi kylmää ilmaa. Tämän jälkeen Keski-Eurooppaan muodostuisi vahva korkea, jonka pohjoispuolitse länsivirtauksessa liikkuisi matalapaineita Skandinavian ja Suomen yli itään ja koilliseen viime kesän tapaan. Korkean selänteet voisivat keskeyttää sateita muutaman päivän ajaksi tosin selänteissäkin voisi kuuroja esiintyä. Kaakosta saattaisi ajoittain virrata lämmintä ilmaa Lappiin ja Koillismaalle. Katsotaan, voisiko tämä miltään osin Toivottavasti ei käy niin, että kesänä taas sataa vettä enemmän kuin lääkäri määrää kuten viime kesänä. Yksi hypoteesi voisi olla seuraavanlainen: Kylmät itä- ja kaakkoisvirtaukset jatkuisivat huhtikuun puolelle saakka. Suojasäät olisivat vähissä siihen saakka. Huhtikuussa Keski-Eurooppaan muodostuisi korkeapaine, joka siirtyisi Länsi-Venäjälle toukokuun alkupuolella, jolloin kaakosta virtaisi lämmintä ilmaa Suomeen. Lämmin sää jatkuisi toukokuun lopulle, jolloin Jäämereltä purkautuisi kylmää ilmaa. Tämän jälkeen Keski-Eurooppaan muodostuisi vahva korkea, jonka pohjoispuolitse länsivirtauksessa liikkuisi matalapaineita Skandinavian ja Suomen yli itään ja koilliseen viime kesän tapaan. Korkean selänteet voisivat keskeyttää sateita muutaman päivän ajaksi tosin selänteissäkin voisi kuuroja esiintyä. Kaakosta saattaisi ajoittain virrata lämmintä ilmaa Lappiin ja Koillismaalle. Katsotaan, voisiko tämä miltään osin Toivottavasti ei käy niin, että kesänä taas sataa vettä enemmän kuin lääkäri määrää kuten viime kesänä. Yksi hypoteesi voisi olla seuraavanlainen: Kylmät itä- ja kaakkoisvirtaukset jatkuisivat huhtikuun puolelle saakka. Suojasäät olisivat vähissä siihen saakka. Huhtikuussa Keski-Eurooppaan muodostuisi korkeapaine, joka siirtyisi Länsi-Venäjälle toukokuun alkupuolella, jolloin kaakosta virtaisi lämmintä ilmaa Suomeen. Lämmin sää jatkuisi toukokuun lopulle, jolloin Jäämereltä purkautuisi kylmää ilmaa. Tämän jälkeen Keski-Eurooppaan muodostuisi vahva korkea, jonka pohjoispuolitse länsivirtauksessa liikkuisi matalapaineita Skandinavian ja Suomen yli itään ja koilliseen viime kesän tapaan. Korkean selänteet voisivat keskeyttää sateita muutaman päivän ajaksi tosin selänteissäkin voisi kuuroja esiintyä. Kaakosta saattaisi ajoittain virrata lämmintä ilmaa Lappiin ja Koillismaalle. Katsotaan, voisiko tämä miltään osin Toivottavasti ei käy niin, että kesänä taas sataa vettä enemmän kuin lääkäri määrää kuten viime kesänä. Yksi hypoteesi voisi olla seuraavanlainen: Kylmät itä- ja kaakkoisvirtaukset jatkuisivat huhtikuun puolelle saakka. Suojasäät olisivat vähissä siihen saakka. Huhtikuussa Keski-Eurooppaan muodostuisi korkeapaine, joka siirtyisi Länsi-Venäjälle toukokuun alkupuolella, jolloin kaakosta virtaisi lämmintä ilmaa Suomeen. Lämmin sää jatkuisi toukokuun lopulle, jolloin Jäämereltä purkautuisi kylmää ilmaa. Tämän jälkeen Keski-Eurooppaan muodostuisi vahva korkea, jonka pohjoispuolitse länsivirtauksessa liikkuisi matalapaineita Skandinavian ja Suomen yli itään ja koilliseen viime kesän tapaan. Korkean selänteet voisivat keskeyttää sateita muutaman päivän ajaksi tosin selänteissäkin voisi kuuroja esiintyä. Kaakosta saattaisi ajoittain virrata lämmintä ilmaa Lappiin ja Koillismaalle. Katsotaan, voisiko tämä miltään osin toteutua?
Kahteen kertaan ja vielä peräkkäin tuo mokoma tulostui.
Minusta tuntuu, että kaksi kertaa ei riitä vaan Tapio R:n vastaus tuli yhteen pötköön varmaankin lähemmäs kymmenen kertaa. Teknista vikaa?
Minun pääte tai sitten verkkoyhteydet konstailevat täällä ajoittain, ja se tekee tuota.
HAH…katsoinkin, että onpa jaksettu vetää analyysiä yhteen pötköön vähän reilummin…:)
Näköjään 4 kertaa on mennyt peräkkäin. Tässä on käynyt taas niin, että verkkoyhteydet ovat katkeilleet juuri viestiä lähettäessä. Asun vähän katvealueella, jossa yhteydet ovat hitaat.
Otavassa on nyt lämpötila -0°. Aamulla pyrytti lunta, mutta nyt on sade tauonnut.
Mistä te katsotte noita Gfs-malleja, jotka yltävät tuonne yli 10 päivän päähän?
Onhan niitä useammassa paikassa, mutta tämä on varsin käyttökelpoinen ja yleisesti käytetty:
http://www.wetterzentrale.de/
Top Karten -kohdasta löytyy monen ennustelaitoksen fdataa.
Kyllähän se siltä alkaa näyttää, että kunnon pakkasia olisi tulossa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että GFS:n mallit usein liioittelevat yli viiden päivän päähän. Lähempänä ajankohtaa ne tasaantuvat. Tämähän on huomattu myös kesäisin esim. CAPE- ja LI-arvojen kanssa.
GFS:ssä (parvessa!) on tällä hetkellä lauhahko jakso 15.–19.1., jonka jälkeen sää kylmenee, mahdollisesti paljonkin. Parven loppuosassa on hajontaa, mutta suurin osa parvesta ennustaa kylmää ja sitten on muutamia varsin lauhoja toteumia, joten keskiarvokin on lämpimän puolella parven mielestä todennäköisiin toteumiin verrattuna.
Pääajo heittelehtii kerrasta toiseen miten sattuu.
Ja EC 0z on 19.1. asti (jonne se mulla näkyy) samoilla linjoilla.
Erikoiselta näytti tämän päiväinen ajo, jossa ensi viikon lopulta lähtien lauhtuisi taas selvästi ja menisi plussalle suurin piirtein Keski-Suomea myöten. Mikään muu netissä oleva ennuste ei tue sellaista, ei lyhyempi tai pitkäaikainen ennuste. Tosin GFS-ajoissa tosiaan on välillä ihan käsittämättömän suuria heittoja, ihan peräkkäisissäkin ajoissa.
pyynnöstä lähetän uusi url
Kommentointi on toistaiseksi suljettu runsaan automaattispämmin vuoksi.
Mitä siellä on tapahtunut? Kuka terrorisoi blogiasi? Sinun kannattaa selvittää teleoperaattorisi kanssa, kuka tuollaista tekee ja syylliset vastaamaan teoistaan.
Voipi taas jatkaa kommentointia.
Olin jo unohtanut, kuinka pahasti talvinen auringonpaiste voi häikäistä ilman aurinkolaseja 😀
Oota vaan kun tulee helmi-maaliskuu ja aurinko häikäisee vielä lumipeitteestä!
Tänään oli lauhaa Otavassa. Vain -5°, mutta runsas pilvisyys teki päivästä hämärän.
Käsi pystyy niiltä, jotka vielä ennustavat lauhaa tammi- ja helmikuuta..:)
No joo, eipä just siltä näytä. Jos kylmä helmikuukin toteutuu, niin olen aidosti hämmästynyt. Ja talvifanina tyytyväinen.
Marraskuussa ennusteltiin, että napajäiden villi sulaminen voi aiheuttaa Skandinaviaan poikkeuksellisen lauhaa tai kylmää. No, joulukuu oli hyvin kylmä, tammikuu ei toistaiseksi erikoisen kylmä.
CFSv2:n helmikuu on tylyn oloinen.
Tänä aamuna -27 Pirkkalan lentoasemalla (ja yhä laskee). Tosin tähän nämä paukkupakkaset sitten jäävätkin eli aiemmin uumoiltu pidempiaikainen kireiden pakkasten jakso jää tulematta ainakin tammikuun puolella. Toisaalta jos loppukuusta liikutaan 10 pakkasasteen molemmin puolin, se on riittävän talvista ja kylmää ainakin minulle.
Mielenkiintoista nähdä saadaanko neljäs perättäinen hyvin kylmä helmikuu. Muutenkin 2000-luvulla helmikuut ovat talvikuukausista pysyneet sitkeästi kylminä jopa muuten lauhoina talvinakin kuten 2001 ja 2007. Vain 2002 ja 2008 on saatu ”nauttia” lämpimistä helmikuista.
Otavassa on tällä hetkellä -30° ja selkeää. Eilen illalla ja toissa yönä näkyi revontulet. Toissa yönä väriltään punaiset ja eilen illalla vihreät.
Mielenkiintoista nyt seurata tuleeko jyväskylään pitkästä aikaa talvi jossa kaikkien talvikuukausien joulu-helmi keskilämpötilat ovat -10 tai kylmempi. Edellisen kerran näin kävi 1986-87. 1955-56 ylin talvikuukausien keskilämpötila oli -11,7, nyt oli joulukuu -11,6 joten ennätystä ei aivan tule sillä saralla, oli tammi ja helmikuu mimmoiset tahansa.
Neljä kylmää helmikuuta oli myös 1977-1980, silloinkin oli järjestyksessään toinen kylmin kolmesta ensimmäisestä, lämpimin tässä sarjassa oli -10,8, joten 1951-vuodesta lähtien ei ole toistaiseksi ollut kertaakaan jyväskylässä neljän -11 tai kylmemmän helmikuun putkea.
Keväässäkin on nyt mielenkiintoa, oliko viime huhtikuun talven paluu yksittäinen vai muutoksen merkki…1992-1998 oli pääsääntöisesti kylmiä huhtikuita, 1994-2001 koleita toukokuita, 2000-luvulla on ollut paljon viileitä kesäkuita…kävisikö lähitulevaisuudessa niin että huhtikuut viilenee, toukokuut ennallaan, kesäkuut lämpenee ja heinäkuut viilenee?
Jahah, fmi ennustaa yöksi Uudellemaalle kylmää yötä. Esim. Järvenpäähän -33, noinkohan Hki-Vantaallakin menisi ensi yönä -30 rikki.
Tunnissa laskenut lämplötila joillakin asemilla noin 6 astetta 😀 hyvältä näyttää
lämpötila*
Ilmatieteen Laitoksen sivulle tuli sekä kuukauden että 3 kuukauden arviot. Molemmissa luvataan kylmää, kylmää ja kylmää. Kylmä ja pohjoisen puoleiset jatkuisivat ainakin huhtikuulle saakka.
Otavassa -30° tänäänkin. Onkohan tuo parisen viikkoa sitten kirjoittamani arvio toteutumassa. Ainakin alkuosa näyttäisi menevän suunniteltujen nuottien mukaan. Siinä lähettämisen yhteydessä tuli vain joku tekninen ongelma, kun teksti tuli moneen kertaan.
Katselin jyväskylän talvikuukausien keskiarvoja 1951-vuodesta alkaen…en löytänyt yhtään sellaista sarjaa että vähintään 11 peräkkäisestä talvikuukaudesta olisi keskilämpötila ollut -8 tai kylmempi yhtä lukuunottamatta. Nyt sellainen taitaa tulla…
12/2009 -8,7, 1/2010 -15,8, 2/2010 -12,0, 12/2010 -14,0, 1/2011 -8,0, 2/2011 -15,2, 12/2011 0,0, 1/2012 -9,5, 2/2012 -11,2, 12/2012 -11,6.
Neljän edellisen tammikuun keskiarvo on -10,2, helmikuun -11,4 ja joulukuun -8,6, 12 edellisen talvikuukauden keskiarvo on -10,1, joka on noin 1,2 astetta kylmempi kuin 1961-1990 keskiarvo. 1981-1990 talvikuukausien keskilämpötila oli -9,0, nyt 2011-2020 jakson kahden ensimmäisen vuoden jälkeen -9,3, joten tällaisia lämpötiloja tarvitaan jotta kylmän 81-90 jakson poistuessa laskuista ei talvet lämpenisi 30-vuotis vertailujaksolla.
Miksei Paulin edelliseen ”Helsingin sää kuvina”-blogiin pääse. Olis kiva käydä lukee vanhoi juttui!
Vuodatus.net on muutaman päivän telakalla kun vaihtavat palveluun uuden moottorin
Kanadasta työntyy arktista ilmamassaa etelään, USA-Kanada rajalla 850 hpa lämpötila -35, Chicagossa -25. Päivällä täällä tosin aurinko lämmittää Suomea enemmän, mutta osaisikohan Pauli selittää että johtuuko esim. inversiosta että Suomessa maanpinnalla on reilusti kylmempää, kun tällä taas yölukema vastaa yleensä hyvin tarkkaan 850 hpa lukemaa?
Alustavissa nettiennusteissa näyttää siltä, että tämän viikon lopulla tai ensi viikon alussa vaihtuisi tuulen suunta lounaaseen, ainakin tilapäisesti. Ei se välttämättä tuo silkkaa suojakeliä, koska meri on päässyt jo aika tavalla jäätymään. Nollakeliä voi kyllä etelä- ja lounaisrannikolle tulla. Tosin kun katsoo esimerkiksi AO-indeksin ennusteita eli negatiivisena indeksi pysyisi, niin ei helmikuusta mitään vesikelikuukautta olisi tulossa.
GFS- ja EC-parvet ennustavat kumpikin lämpimyyttä kuunvaihteen tienoille tai 2–3 päivää sitä ennen. Helmikuusta en uskaltaisi sanoa mitään.
Olen kohtuullisen varma, että helmikuusta tulee talven suhteessa lauhin kuukausi, 2-4 astetta (suurin poikkeama Pohjois-Lapissa) keskimääräistä lauhempi koko maassa. Tätä mieltä olin marraskuussa ja olen vieläkin, varsinkin kun olen katsonut viime päivien pitkiä ennusteita.
No, sittemmin kävi ilmi, että etenkin joulukuun mutta myös tammikuun osalta oma ennusteeni meni (onneksi) pahasti metsään. Ei yhtään haittaisi, vaikka myös helmikuu menisi rapsakoissa pakkasissa.
ltapäivälehtien lemmikki WSI ennusti juuri, että helmikuusta tulee selvästi kylmempi kuin keskimäärin ja maaliskuustakin kylmä (”except Finland”, en tiedä millä perusteella juuri Suomi on suljettu pois 🙂 ). Tällä hetkellä myös CFSv2 on samaa mieltä, samoin tuorein ECMWF:n kuukausiennuste. Mutta näppituntumani on, että toisin käy. CFSv2-kartoilla Keski-Euroopan kohdalla on selvästi keskimääräistä lämpimämpää, se voi levitä myös pohjoiseen.
Ainakin parvet näyttäisivät kuun vaihteen jälkeen, että keskimäärin olisi pudotusta lämpötiloissa. Eli kuun vaihteessa lauhtuisi vähän ja siitä viileämpään suuntaan.
Toivotaan näin. Mutta sen voi sanoa tämän talven perusteella, että WSI:n osumatarkkuus ei ole oikein kohdallaan juuri nyt. Marraskuun puolivälissä olivat sitä mieltä, että kahden viikon kuluttua alkava kuukausi olisi keskimääräistä lämpimämpi :). No, muutokset voivat olla suuria suuntaan tai toiseen, ja kausiennusteiden tekeminen Suomen ilmastossa on tosiaan vaikeaa!
Mites on ”luoteistuuli on taivaan luuta”-sanonta pitänyt paikkansa. Kirkkonummella oli yllättäen pari tuntia taivas umpipilvessä keskipäivällä, mutta sen jälkeen oli vähän selkeämpää.
Gfs ennuste varmati muuttuu, jos ei niin melko kova myrsky tulossa
Tämän hetkisten ennusteiden mukaan taitaa ehkä jäädä tuo Vihdin viime lauantain talven pakkasennätys tän kuun kylmimmäksi. Milloin viimeksi kuukauden kylmin lukema on jäänyt Uudellemaalle?
Utsjoella, -36,1 C. Eli eipä jäänyt Vihdin lukema voimaan kylmimpänä lukemana. 🙂
Aika kylmältä näyttäisi GFS-ennusteet helmikuun alkuun, mutta hiukan ristiriitaisesti kun mitään kunnon korkeapainetta ei ole kartoilla. Yhdysvaltalaisethan ennustavat suomeen pitkää kylmää jaksoa ja kunnon blokkikorkeaa. Sinänsä ennuste ei ole huono, nyt tammikuussa on satanut selvästi keskimääräistä vähemmän, on hyvinkin mahdollista että tämän vuoden ensimmäisestä puoliskosta tulee hyvinkin vähäsateinen, joka olisi vain hyvä asia kun sadetta on tullut jo enemmän kuin tarpeeksi. Onko vihdoin sadekausi ohitse?
Kyllä Topi tietää =)
Lapsella on hauskaa 🙂
Näyttäisi, että kuun vaihteen matalat ottavat eteläisemmän reitin, mitä vielä pari päivää sitten näytti. Lunta siis ilmeisesti tulossa, jos jotain on tulossa. Aika surkeasti on lunta sadellut tammikuun aikana.
Se olisi hieno juttu. Lumitilanne on tosiaan pysynyt harvinaisen samana koko kuun ajan, Helsingissä on tullut ehkä muutama sentti lisää koko tammikuussa, tosin eipä ole onneksi sulanutkaan alkukuun jälkeen.
Kovasti näyttävät mallit ja ennusteet ensi viikon suhteen vielä vaihtelevan. Välillä annetaan korkeintaan nollakeliä ja välillä +2 astetta ja sadekin vaihtelee puhtaasta lumisateesta hyvin märkään. Tosin esim. IL:n ennuste tänään klo 24 näyttää huvittavalta: keskiviikkona olisi muka Helsingissä +0 ja lumisadetta, mutta Tampereella +1 ja vesisadetta! Niin varmaan: kun talvella rannikolla sataa lunta, sisämaassa sataa vettä, vaikka ilmavirtaus on sama etelälounainen. Uskokoon ken tahtoo.
Kyllä tämä viikko nyt menee sillä tavalla, että tiistaista torstaihin kannattaa varautua sateisiin kaikissa olomuodoissa: tihkua, vettä, räntää, lunta, luultavasti myös jäätävää tihkua. Perjantaina painutaan vähitellen pakkaselle ja siitä lähtien olisi kuivempaa ja pikkupakkasta. Mitään superpakkasia ei ennusteissa näy.
Jaan tässä muuten töissä tekemäni säävideon. Alan harrastajille tämä ei tarjoa kovin paljon uutta, mutta käykää silti katsomassa!
Olen samaa mieltä, että ei helmikuusta mitään kovin kylmää tule. Tämä viikko menee melko lauhoissa merkeissä ja ensi viikollakin on hajontaa: alkuviikolla saattaa tulla sadealueita ja lämpötila pyörii etelässä nollan ympärillä, ehkä nyt enempi pikkupakkasella. Mutta mitään kovia pakkaskorkeapaineita ei ennusteissa näy.
CFSvs-ennusteessa on edelleen koko Euroopan kartalla ainoa selvä poikkeama Skandinavian kohdalla ja se on kylmään suuntaan. Toisaalta tässä päivittäin päivitetyssä ennusteessa (esim. http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/people/mchen/CFSv2FCST/monthly/images/CFSv2.T2m.20130128.201302.gif) näyttäisi LÄnsi-Venäjälle ja Siperiaan asettuvan hyvin leudon ilmamassan alue, ja Suomen itäosa olisi hiukan tavallista lauhempi.
Jos tämä ennuste pitäisi, niin ei Venäjältä Suomeen kovin kylmää ilmaa tulisi. JOs jostain niin suoraan Jäämereltä. Se taas vaatisi korkeapaineen maan itä- ja länsipuolelle.
Aika hurjat on sademäärät olleet Kouvolan Anjalassa, yli 25mm aamusta alkaen. Hiukan epäilen kuitenkin noita Anjalan lukemia, sillä muilla asemilla ei olla oltu lähellekään tuota määrää, ei kokonaissateessa eikä tuntisateessa. Helsinki-vantaalla oli 17,7mm klo23 mennessä.
+0° Otavassa nyt. Eilen illalla satoi räntää. Kävin eilen iltapäivällä kaupassa ja sain tuntea nahoissani suojasään metkut. Kävellessäni kauppaan, 100 metrin päässä kotoa, menin nurin jalkakäytävällä. Se ei enää ollut kaatuminen, vaan suoranainen ilmalento. Pipokin lensi kaatumisen voimasta 10 metrin päähän hankeen. Vastaantulija kertoi kaatuneensa 2 kertaa. Ihme, ettei Ilmatieteen Laitos varoittanut huonosta jalankulkusäästä, vaikka aihetta siihen olisi ollut, kun eivät säästösyistä edes viitsi hiekoittaa jalkakäytäviä. Tänään jalankulkusää tuskin on yhtään parempi kuin eilen.
Nyt kun helmikuu alkaa, uskon, että ECMWF:kin pikku hiljaa päivittää kausiennustettaan. En näe, millä ilveillä helmikuusta tulisi kovin kylmää. NAO-indeksi olisi menossa kirkkaasti plussalle, eikä ja AO-indeksissä on myös enemmän viitettä plussalle kuin miinukselle. Myös päivitetyt CFS:t ovat taipumassa sille kannalle, että helmikuu on ainakin pari astetta keskimääräistä leudompi.
Neljäs peräkkäinen tavallista kylmempi helmikuu ei ole mahdotonta mutta tilastollisesti alkaa olla harvinaista. 50 viime vuoden aikana 1970-80-luvun taitteessa näyttää olleen peräti kuusi peräkkäistä hyvin kylmää helmikuuta, 1963-66 oli neljä kylmää helmikuuta putkeen ja sen jälkeen pisin ”putki” on ollut 1985-87, ja nyt kolme 2010-12.
Nyt siis heitän tarkennetun ennusteeni: Etelä- ja LÄnsi-Suomessa tulee noin 3 astetta keskiarvojen päälle, Pohjois-Suomessa enemmänkin.
Jos Venäjälle ja Siperiaan ennustetaan hyvinkin leutoa helmikuuta, mistä se hyvin kylmä yhtäkkiä puikkaisi tänne Suomeen? Jotain tosi kapeaa kaistaa Jäämereltä? Suomen luoteispuolella olisi ennusteiden mukaan keskimääräistä kylmempää, mutta yleensä jos tuulee luoteesta, niin Suomeen tullessaan se on jo melko leutoa ilmaa, varsinkin helmikuussa auringon lämmittäessä.
Ehkä kannattaisi unohtaa CFS:t, olleet jostain syystä kovin väärässä jo pidemmän aikaan. Parvien keskiarvo viittaisi Etelä-Suomeen tuollaista -5 – -10 keliä kuun puoliväliin saakka. Mutta tosiaan 3 astetta yli keskiarvon on melko paljon.
En tiedä parvien keskiarvoista mutta ennusteissa on seuraavan viikon ajaksi etelään noin 0:sta -5:sen. Kolmen asteen poikkeama on toki paljon mutta ei mahdotonta varsinkaan talvikuukausina. Lauhimpina helmikuina on taidettu olla peräti 6-8 astetta keskiarvojen päällä, toki kylminä saman verran alla. Talvikuukausien välillä on ihan huikeita eroja, hyvinä esimerkkeinä joulukuu 2008 vs. 2009.
AO ei ainakaan 14 vrk ajossa näyttäisi viittaavan plussalle, vaan pysyvän pakkasella. Tai ainakin noin minä tuota tulkitsisin…:)
Mites on, meneekö -40 rikki tänä talvena, jos säätilastoihin uskominen niin keskimäärin joka 4. talvi ei mene ja viimeks näin käyny 2008-09. Toisaalta tilastojen valossa ei ensi kesänä mene +30 rikki.
Viime talvena meni helmikuun alussa -40 asteen raja rikki mm Kuusamossa ja paria päivää myöhemmin Inarin Kaamasessa mitattiin talven (2011-2012) alin lämpötila -42,7 astetta
Itse kysymykseen, jos jokin asia toteutuu keskimäärin joka 4. vuosi, ei merkitse sitä että se tapahtuisi 4 vuoden välein. Esimerkiksi 2000-vuosikymmenluvulla -40 astetta ylittyi vain kolmena talvena kun taas vuosien 1976-1988 aikana ilmeisesti vain vuonna 1984 raja jäi rikkomatta.
Veikkaan, että ei mene -40 rikki. Ainakaan seuraavaksi viikoksi ei ole mitään pakkaskorkeita luvassa ja mitä pitemmälle helmikuuta mennään, auringon lämmittävä voima kasvaa ja huippupakkaset harvinaistuvat. -30 voi mennä rikki mutta ei -40.
Jännää kehitystä tämän viikon aikana: alkaa tuulla idän puolelta, mutta Suomen itäpuolelle taas kiepsahtaa lauhaa ilmaa, minkä takia tänne ei kummoisia pakkasia tule. Harvinainen tilanne varsinkin talvella, että mantereelta alkaisi puhkua lauhaa ilmaa. Kesällähän se on suorastaan normi.
Mitä tulee NAO- ja AO-indekseihin, niin NAO on seuraavat viikot tasaisesti plussalla. AO:n 7:n ja 10 vuorokauden ennusteet ovat voittopuolisesti hiukan plussalla. 14 vuorokauden ennuste on jonkin verran miinuksella, mutta nousemassa neutraaliksi. Nämäkin indeksit viittaisivat siihen, että suurempi todennäköisyys on Atlantin puoleisten, melko lauhojen tuulahdusten jatkumiselle kuin mantereen puoleisille tuulille.
Vai onko vielä joku, joka uskoo erityisen kylmään helmikuuhun?
Toisaalta yli 40 asteen pakkasia on mitattu aikojen saatossa pitkälle maaliskuuhun. Auringon lämmittävä vaikutus rajoittuu kuitenkin päiväaikaan ja yö on vielä pitkä etenkin Lapissa, jossa nuo helmi-maaliskuun yli 40 asteen pakkaset on lähes poikkeuksetta mitattu. Joten vaikka nyt parin lähiviikon aikana ei kovia pakkasia olisikaan tulossa, -40 ei ole vielä mitenkään poissuljettu mahdollisuus.
PS. 28.2.1971 Sallassa mitattiin huimat -46 astetta!
Ei erityisen kylmään, muttei siihen erityisen lauhaan helmikuuhun, mitä tässä jotkut alkutalvesta heittivät ilmoille…:)
Tänään Otavassa -5 ja aurinkokin näyttäytynyt ajoittain.
Kirkkonummella taas satanut lunta, pilvistä ja lämpötila n. -2 astetta.
Helsingissä sataa tällä hetkellä lunta (tiskirättejä) aika hc volumella
Toistaiseksi helmikuu on ollut kyllä ainakin täällä etelässä jopa synkempi kuin tammikuu, vaikka päivä pitenee koko ajan. Kun matalat jylläävät päällä, ei aurinkoa näy eikä kuulu. Kaveri väitti nähneensä sen maanantaina tovin verran :).
Omiin suosikkeihini vuodenkierrossa kuuluvat aurinkoiset helmikuun pakkaspäivät, kun aamulla on noin -15-20 ja päivällä enää ehkä -5. Hanget hohtavat ja aurinko piristää. Jos nyt edes jonkinlainen pakkaskorkea saataisiin vielä tälle talvelle etelään.
Se pakkaskorkea olisi tarjolla melko lähellä eli Pohjois-Suomessa. Mutta ilmeisesti mikään ennustemalli ei puolla sen siirtymistä etelämmäksi. Tällä hetkellä ärsyttää tuo pohjoisen korkea, koska se kuivattaa tehokkaasti etelästä pohjoiseen pyrkivät sadealueet. Kun Helsingin seudulle lunta kertyy (taas kerran) tarpeettoman paljon, täällä Tampereella on tullut vaivainen sentti uutta lunta. No, odotan mielenkiinnolla viikonlopun sadealuetta, josko se pysyisi tarpeeksi voimakkaana tännepäin siirtyessään. Peittäisi paremmin nuo jäätyneet loskat, jotka pääsivät muodostumaan jo viikko sitten. Toiveena siis olisi, että kunnon uusi lumipeite tännekin ja sen jälkeen aurinkoinen pakkaskorkea päälle! Mutta kun toiveita ei kuunnella, pitää varautua tylsän harmaan pilvipoutakelin jatkuvan…
Kieltämättä lunta riittää: tänä aamuna oli Kumpulan mittauspisteessä 48 senttiä ja jos kaikki ennustetut sateet tulevat, niin voi helposti nousta 60 senttiin. Eipä silti, jos se olisi vallassani, niin sateet voisi vaihtaa aurinkoiseksi pakkaskeliksi.
Ihan hienoa, jos jatkuisi tällaisena lauhana ja vähäsateisena kuten mallien perusteella näyttäisi. Se tuottaa silkkaa säästöä.
Saas nähdä paljonko on lunta helsinki-vantaalla viikonlopun jälkeen..voi hyvässä lykyssä lähennellä tosissaan metriä. Mitkähän on helsinki-vantaan top 5 syvyysennätykset(eri vuosilta), ITL:n sivuilla on vain Kaisaniemen lukemat.
Lohjan seudulla on mitattu vuonna 1900 maaliskuussa 140cm, joten matkaa on. Ja oikein pitkälle kun katsoo, niin Helsinki-Vantaallakin on ollut jäätä pari kilometriä päällä, joten TOP 5:sen hakeminen on vähän hankalaa..:)
On pääkaupunkiseudulla usein ollut enemmänkin lunta kuin nyt. Vantaan mittari nyt näyttää ihan omiaan. Eli ainakin 25 cm liikaa.
Mikähän tuossa helsinki-vantaan mittauspisteessä on vikana, kun eilenkin isoimmat sadelukemat tulivat silloin, kun sade oli jo todella heikkoa? Ja sitten vielä eilisyön klo 2-3 välillä yhtäkkiä 2 mm sadetta, vaikka tutkassa ei näkynyt mitään (vrt. Kaisaniemi samaan aikaan 0 mm).
Vantaalla tuuli pääsee kinostamaan lunta. Olisko tolla mitään vaikutusta asiaan?
Hki-Vantaan asema on tosiaankin niin aukeassa paikassa että ymmärrettävästi lukemat eivät voi olla täysin realistisia. Pitäisi kuitenkin tietää tarkalleen sääaseman rakenne, miten tuuliolosuhteet vaikuttavat lumen kertymään.
Ei nuo Helsinki-Vantaan lukemat pidä missään tapauksessa paikkaansa, siellä on viimeisen parin vuorokauden aikana mukamas satanut liki 30mm, vaikka sadetutkassa ei ole sadetta edes pääkaupunkiseudulla ja lumimäärä lisääntynyt vain 5-10 sentillä. Täytyy ihmetellä miten tällaista asemaa voidaan pitää ITL:n osalta sellaisena mistä julkaistaan sademäärät, eihän sitä todellista lukemaa voi kukaan jälkeenpäin tietää, hädässä sitten keksitään että okei, se oli sama kuin kaisaniemen lukema vastaavaan aikaan. Tämä ei ainakaan lisää luotettavuutta suomen mittaustuloksista.
Hki-Vantaalla nyt 80 cm. Saatta jäädä vähäksi aikaa maksimiksi, koska huomiset sateet aika märkiä, Porvoossa jo noussut nollan yläpuolelle. Vuosaaressa tiheä sumu. Lentokentällä on myös manuaalimittaus, jota Ilmatieten laitos käyttää esim talviseurantansa käyrissä ja se lienee nyt n. 65cm. En tiedä miten manuaali- ja automaattipiste sijaitsevat toisiinsa nähden. Se että sademäärät tulevat väärinä tunteina, johtunee siitä että keräilyastian reunoille tarttuu lunta, joka vasta myöhemmin romahtaa alas mitta-astiaan. Automatisointi on tällaista 🙂
Nyt kansainvälisten tutkimuslaitosten ennusteet näyttää maaliskuusta hyvin ristiriitaista tietoa, mutta muuten kevät (ja kesä?) taitaa olla Suomessa tavanomainen.
Jos ensi kesä olisi tavanomainen, niin kyseeseen tulisi viime kesän uusinta. Sadetta, sadetta ja sadetta. Matalat voisivat tulla Suomeen vain hieman eri reittiä. Viime kesän zonaalinen tyyppi voisi olla meridionaalista. Matalat saattaisi kiertyä etelän suunnalta Suomeen.
80 cm Vantaalla on kyllä liikaa mutta eilen ajelin Varistossa (Vantaan rajalla) ja siellä oli kyllä enemmän kuin Etelä-Helsingissä, olisi pitänyt käydä jollakin pellolla mittaamassa. Helsingissä ei ole vielä ylitetty joulukuun syvyyksiä. Joulun pyryn jälkeen otin illalla ylös lukemat 49/56cm (K:niemi/Kumpula) kun nyt on 46/54cm. Eikä nyt suojalla mennäkään niiden yli.
Tuo nimetön olin minä