Lumipyry tuo talven

Talvi on odotuttanut itseään

Marraskuu on ollut hyvin leuto. Ennen kuukauden viimeisiä päiviä oli koko maan keskilämpötila yli 3,5 tavanomaista korkeampi. Viimeisten 50 vuoden aikana on Suomessa ollut ainoastaan noin neljä leudompaa marraskuuta samalla ajanjaksolla mitattuna. Tosin kuukauden lopun kylmät päivät varmaan tuovat lukemia hieman alaspäin, mutta silti marraskuusta 2012 tulee muodostumaan selvästi tavanomaista leudompi.

Terminen talvi alkoi Lapissa tyypillisiin aikoihin eli lokakuun puolessa välissä. Sen jälkeen talvi on alkanut myös koillismaalla ja paikoin Kainuussa, P-Savossa sekä P-Karjalassa. Sen sijaan suurin piirtein Oulusta Savonlinnaan ulottuvan linjan etelä- ja länsipuolella termisen talven alkua on saatu odottaa näin marraskuun loppupäiviin saakka. Niinpä tämän linjan tuntumassa termisen talven alku on noin 3,5 viikkoa ”myöhässä” kun taas Lounais-Suomessa ollaan lopulta noin viikko ”myöhässä”.

Polaaripyörre huojuu

Tuoreimmat ennusteet näyttävät siltä, että talvi näyttää lopulta siis alkavan myös etelässä. Taustalla on länsivirtauksen heikkeneminen, jolloin ilmavirtaus pääsee puhaltamaan meille idästä, josta sitä kylmää ilmaa näin talvisin yleensä tuppaa vyörymään. Taustatekijöiden taustalla on vielä ns. polaaripyörteen heikkeneminen. Kyseessä on arktiksen (ja myös antarktiksen) yllä oleva näkymätön pyörre, joka tavallaan pitää kylmän ilman jumissa. Talven mittaan näillä alueilla ei siis aurinko lämmitä ja alue jäähtyy voimakkaasti, jolloin itse pyörrekin voimistuu. Mikäli arktinen polaaripyörre on voimakas, tarkoittaa se yleensä voimakasta länsivirtausta ja lauhaa sekä epävakaista säätä meille P-Eurooppaan. Mikäli pyörre on heikko, voivat itäiset virtaukset puskea kylmää ilmaa meille Siperiasta.

Polaaripyörre alkoi vahvistua selvästi marraskuun aikana ja ainakin osittain sen myötä meillä siis vallitsi lauha säätyyppi. Nyt kuukauden lopuilla on stratosfäärin ennusteissa ollut näkyvillä polaaripyörteen osittainen kahtiajakautuminen.

30 hPa lämpötila ja korkeus. Vasemmalla analyysi 23. marraskuuta, keskellä ennuste joulukuun 1. päivälle ja oikealla ennuste joulukuun 7. päivälle. Kuvat: ECMWF/DWD/FU Berlin

Kuvasarjasta nähdään, että pyörre on parhaillaan hajoamassa eräänlaiseksi dipoliksi. Tämä on ainakin osittain syynä sään kylmenemiselle. Mielenkiintoista on sen sijaan mitä tapahtuu noin viikon päästä. Sekä GFS että ECMWF mallit ennustavat, että polaaripyörre ”sulautuisi” jälleen yhtenäisemmäksi pyörteeksi, tosin se näyttää olevan hieman sijoiltaan eli painottuvan matalemmille leveysasteille Euroopan ja Pohjois-Amerikan väliin. Mitä tämä tarkottaisi Suomen sään kannalta? Sitä on vaikea sanoa. En kuitenkaan vielä menisi julkistamaan koko joulukuuta erittäin kylmäksi ja kuivaksi kuukaudeksi. Asetelma saattaisi johtaa siihen, että matalapainetoiminta voisi joulukuun puoliväliin mennessä jälleen aktivoitua P-Atlantilla, mutta matalapaineiden reitti saattaisi olla totuttua eteläisempi. Eli vaikka länsivirtaus olisi voimakas, olisi se ”vanhojen hyvien talvien” kaltaisesti melko etelässä. En pitäisi ihmeenä, että Keski-Eurooppa saisi niskaansa muutaman voimakkaan myrskyn joulukuun aikana. Mutta ilmakehän sisäinen dynamiikka on niin monimutkainen asia, että lähes kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia joulukuun loppupuolen ja talven osalta. Ainut asia mikä on selvää on se, että pitkien ennusteiden tekeminen on tällä hetkellä haastavaa, ellei jopa turhaa. Paljon riippuu siis siitä, että miten polaaripyörre käyttäytyy tämän (hetkellisen) hajoamisen jälkeen.

Lumimyrsky lamauttaa liikenteen

Parhaillaan (ke-iltana) korkeapaineen selänne yltää Venäjältä Pohjois-Suomeen. Samalla laaja matalapaine vallitsee Italiasta kohti Baltiaa ulottuvalla alueella. Lähipäivien aikana tuo matalapaineen alue on pyrkimässä kohti pohjoista, mutta vastassa on vahvistuva korkeapaine. Etelästä tuleva lauha, kostea ilmamassa on siis törmäämässä pohjoisessa olevaan kuivaan ja kylmään ilmamassaan. Tämä vyöhyke näyttää osuvan Suomen eteläosaan, joka tarkoittaa hyvin barokliinistä vöyhykettä, sateita ja tuulta.

Ennusteissa on ollut paljon epävarmuuksia eikä vieläkään kaikki yksityiskohdat ole selvillä. Silti keskiviikko-illan näkemyksen mukaan torstaina on odotettavissa lumisadetta Pohjois-Lapin lisäksi maan eteläosaan. Etelässä sade yltää hieman pidemmälle sisämaan puolelle kuin keskiviikkona. Todennäköisimmin lumisateet painottuvat Pori-Kotka linjan eteläpuolelle. Suurimmat sademäärät ovat arviolta Porvoo-Hanko rantaviivalla, josta Hangon suunnalla lunta voi kertyä ehkä enimmillään noin 10 cm. Tilanne on hyvin herkkä pienille pohjois-etelä-suuntaisille muutoksille. Voi myös olla, että sankimmat lumisateet pysyvät torstaina aivan rannikon edustalla merellä. Veikkaanpa, että pk-seudulla on to-iltana noin 5 cm lumikerros.

Perjantaina hyvin tuulista

Perjantaille mentäessä aletaan puhumaan aivan eri mittakaavan luvuista. Etelä-Euroopasta nouseva matalapaineen osakeskus saavuttaa Baltian perjantain vastaisena yönä. Tämän myötä itätuuli alkaa voimistua, saavuttaen Suomenlahdella myrskylukemat mahdollisesti jo myöhään torstaina illalla. Tuuli on merellä voimakkaimmillaan perjantaina aamulla, jolloin saatetaan yltää kovan myrskyn status. Tuorein GFS mallin ajo nimittäin ennustaa 25-26 m/s keskituulta kun taas ECMWF pitää painegradientin hieman heikompana ja tuo merelle noin 20-21 m/s keskituulta. HIRLAM ennakoi näiden välistä 22-24 m/s keskituulta. Itse pidän ECMWF ennustamia keskituulia liian heikkoina eli HIRLAMin ja GFS:n välinen 22-25 m/s tuntuu olevan tällä hetkellä paras kompromissi.

Tuuli tulee olemaan melko todennäköisesti vaarallisen voimakasta myös maa-alueilla. Puuskaisinta tuuli on maan eteläosassa, mutta myös maan keskiosassa on perjantaina tuulista ja yksittäiset vahingot ovat täällä mahdollisia. Suurimmat haasteet painottuvat kuitenkin maan eteläosaan eli Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Uudenmaan maakuntiin. Siinä missä ECMWF piti merellä keskituulen maltillisempana, saa malli puuskiksi yleisesti noin 20 m/s ja paikoin jopa 26 m/s. GFS malli tuo 20 m/s puuskia selvästi pohjoisemmaksi, aina Pohjanmaalle saakka. Etelässä puuskat ovat GFS:n mukaan 20-25 m/s. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tietäisi se melko laajalti tuulivahinkoja. Maaperä on vielä märkä eikä tämä pikkupakkanen ehdi kehittää routaa käytännössä lainkaan. Niinpä puut tulevat reagoimaan tuuleen kuin maaperä olisi vielä syksyinen. Lisäksi tilannetta hankaloittaa tuulen suunta joka käy itä/koillisesta maa-alueilla. Tämä poikkeaa siis tyypillisen puhurin suunnasta ja puut eivät ole tähän tottuneita. Edellisen kerran vastaavanlainen tilanne oli marraskuussa 2008, jolloin hyvin syvä etelästä noussut matalapaine toi runsaita lumisateita ja myrskypuuskia. Tuolloin sähköttä oli yli 50 000 kotitaloutta. Niinpä jos ke-illan ennusteet toteutuvat, on odotettavissa ainakin joitakin kymmeniä tuhansia kotitalouksia ilman sähköä.

Pidätän kuitenkin oikeuden muutoksiin, sillä ei olisi ensimmäinen kerta, että mallit ennakoivat voimakasta myrskyä muutamaa vuorokautta ennen, jotta voisivat sitten juuri ennen h-hetkeä heikentää ennusteita selvästi.

Lumisade voi olla erittäin sakeaa

Ja kun kerta laitetaan ”bileet pystyyn” niin tarvitaanhan siihen vielä kunnon lisämauste mukaan. Potentiaalisten myrskypuuskien kukkuraksi niskaan ollaan linkoamassa liuta lunta. Etelästä saapuvan osakeskuksen myötä rintamavyöhyke saa uutta energiaa ja lumisateet voimistuvat selvästi perjantain vastaisena yönä etelärannikolla. Lumisadetta onkin sitten tiedossa lähes koko loppupäiväksi maan eteläosassa ja myöhemmin keskiosassa. HIRLAM tuntuu tuovan heikoimmat lumisateet, enimmillään noin 10-15 mm vedeksi muutettuna. ECMWF tuo yleisesti yli 10 mm, lounaisrannikolla paikoin yli 20 mm/vrk. Kokonaisuutena veikkaus on, että lunta kertyy to-illasta la-iltaan etelärannikolle enimmillään 10-40 cm, josta paras arvio on noin 20-25 cm. Huomattavaa on, että tyypillisesti tällaisissa tilanteissa lumensyvyyksissä voi olla suuriakin paikallisia eroja. Ensinnäkin meren voimistamat konvektiosolut saattavat ajautua hyvin kapealle vyöhykkeelle mantereella. Lisäksi tuulen kinostama lumi voi johtaa avonaisilla alueilla melko vähäiseen lumensyvyyteen kun taas muualla kinokset saattavat olla selvästi korkeampia.

Tällä hetkellä to-illan ja la-illan välisen ajanjakson pahimman skenaarion mahdollinen haitari on siis etelärannikolla: lunta noin 10 cm ja puuskat kovimmillaan 17-20 m/s tai lunta 40 cm ja puuskat 26 m/s. Haitari on siis vielä melkoinen, mutta potentiaali erittäin pahoille liikenneongelmille on olemassa sillä puuskainen tuuli kinostaa lunta hyvin tehokkaasti. Tämä on myrkkyä niin juna- kuin raitiovaunuliikenteelle, koska vaihteet tukkeutuvat nopeasti pöllyävän lumen johdosta. Tieliikenne on pahimman skenaarion toteutuessa erittäin suurissa vaikeuksissa todennäköisesti jo perjantain aamuliikenteessä ja sama meno jatkuu todennäköisesti iltapäivälläkin. Niinpä autolla Etelä-Suomessa (etenkin etelärannikolla) liikkuvien kannattaa tehdä varasuunnitelmat perjantain varalle mikäli näyttää siltä, että pahin toteutuu.

Tilanne on siis vielä herkkä muutoksille, etenkin perjantain suhteen. Niinpä kannattaa vielä torstaina tarkistaa tuoreimmat ennusteet sekä varoitukset televisiosta ja Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilta.

Lumipyryssä taistelua Helsingin Töölössä 23. marraskuuta 2008.