Etusivu > Säätietoutta > Säädata avautuu

Säädata avautuu

Valtiovarainministeriö ilmoitti elokuussa, että uusi budjetti mahdollistaa säädatan avautumisen koko kansalle: ”Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaiset sää- ja ilmastohavaintojen, tutka- ja salamadatan, kansallisen sääennustedatan sekä lentokenttähavaintojen data vapautetaan kahdessa vaiheessa maksuttomaan käyttöön.”

Niinpä 1990-luvun laman myötä muinoin ”lukittu” säädata ollaan nyt viimein avaamassa. Käydään hieman läpi, että mitä tämä saattaa tarkoittaa. Disclaimerina mainittakoon, että olen vielä pitkälti saman tiedon varassa kuin mitä budjettitiedotteissakin mainittiin, joten seuraavat jupinat ovat osin spekulaatiota ja omaa näkemystä. Eli tarkat yksityiskohdat selvinnee myöhemmin.

Reaaliaikaiset säähavainnot

Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti sitä mitä jo nyt on saatavilla Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Eli lämpötila, sade, tuuli, ilmanpaine sun muut suureet ovat saatavilla reaaliaikaisesti. Koska ne ovat olleet jo nyt suurin osin nähtävillä, ei tässä ole äkkiseltään kovin suurta muutosta nykytilanteeseen. Sen sijaan data ollaan jakamassa sellaisessa muodossa, että bittinikkarit voivat kehittää uudenlaisia säätuotteita. Nykyisellään on jo olemassa tuotteita joilla voi tilata tekstiviestipalvelun, joka hälyttää kun lähimmän havaintoaseman maanpinnan lämpötila laskee pakkaselle. Tästä viljelijät ja mansikkatarhurit hyötyvät paljon. Tiedä sitten mitä kaikkea uudenlaisia tuotteita avautuva reaaliaikainen säädata tuo tullessaan kun uudet sovellukset saavat havaintotiedot suoraan Ilmatieteen laitoksen tietokannasta käytännössä lähes reaaliajassa.

Nykyisten nettisivuilla olevien säädatojen lisäksi on avautumassa joitakin muitakin sääsuureita ja mukaan tulevat myös merihavainnot. Nämä tiedot ovat siis tulossa jakeluun sellaisessa muodossa suoraan operatiivisesta tietokannasta, että uusia sovelluksia voidaan tämän avulla helposti kehittää.

Ilmastohavainnot

Joku joskus ihmetteli sähköpostilla, että mitä ihmettä te (Ilmatieteen laitos) teette vanhoilla säähavainnoilla. Se sää oli ja meni, mitä hyötyä niistä vanhoista havainnoista oikein on. Kevyin hyöty niistä on se, että jokainen voi esimerkiksi tarkistaa hyvän ystävänsä syntymäpäiväjuhlille mennessä, että minkälaiseen myteriin tai talviseen auringonpaisteeseen syntymäpäiväsankari muinoin syntyi. Vakavempiakin sovelluksia on. Sää aiheuttaa joskus vahinkoja. Vakuutus- tai muutoin riitatapausten selvittelyyn tarvitaan luotettava tieto siitä, että esiintyikö alueella poikkeuksellisen voimakasta sadetta vai oliko vesivahingon taustalla joku muu syy. Muutama päivä sitten eräs asiakas tiedusteli ystävällisesti, että onhan meillä vielä toivottavasti tallella viiden vuoden takaisia säähavaintoja. Onneksi säähavainnot eivät ole kuin vanhat kuitit tai verotiedot, jotka voi muutaman vuoden jälkeen heittää roskiin. Pitkäikäisin yhtämittainen havaintoasema on Helsingin Kaisaniemen asema, jolla on tehty säähavaintoja jo reippaasti yli 150 vuotta ja useitakin muita asemia on, joilta löytyy yli 100 vuoden mittaushistoria. Ilmastohavainnot eivät ole pelkästään ilmastonmuutoksen tutkimista ja seurantaa varten vaan niiden avulla voimme määrittää muun muassa sääilmiöiden toistuvuuksia. Eli kuinka usein lämpötila nousee +30 asteen yli tietyllä paikkakunnalla. Esimerkiksi rakentajat tarvitsevat tietoja muun muassa tuulista, eli kuinka kovia tuulia rakennuspaikalla on viimeisten vuosikymmenien aikana esiintynyt ja kuinka suurta lämpötilavaihtelu saattaa olla. Näiden tietojen avulla voidaan rakennustoimia mitoittaa sää- ja ilmasto-olosuhteisiin sopiviksi.

Ihmisten säämuisti on epävirallisesti arvioituna 1-3 vuotta. Tätä pidemmälle ei säämuisti yleensä yllä lukuun ottamatta joitakin erityishetkiä (omat häät etc). Niinpä jos vuonna 2009 olisi tehty suunnitelmia jonkin sääherkän toimen osalta talvikuukausia ajatellen, olisivat suunnitelmat menneet pahasti mönkään jos olisi vain muisteltu minkälainen talvisää oli muutamana edellisenä talvena. Eli ilmastodatalle on yllättävän paljon käyttötarkoituksia ja ensi vuonna tämäkin data on tulossa avoimeen jakeluun. Haasteena tosin saattaa olla, että kaikki eivät tiedä minkälaista ilmastodataa he oikein tarvitsevat ja saattavat tehdä itsekseen vääränlaisia tulkintoja datan perusteella. Eli konsultointi on varmaankin tarpeen vielä pitkään.

Tutkadata

Suurelle yleisölle tutkadatan suurin hyöty on tieto siitä, että koska alkaa sataa, kuinka rankasti sataa ja kuinka pitkään sade näyttäisi jatkuvan. Tälläkin hetkellä Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla on Suomen kattavia tutkakuvia saatavilla 15 minuutin aikavälein. Tämä on jo melko hyvä aikaresoluutio ja riittää sadealueiden seuraamiseen varsin hyvin. Tutkadatan avautuminen johtaa todennäköisesti myös useisiin mobiilisovelluksiin. Tämän ilmiön on voinut nähdä Yhdysvalloissa, jossa säädata on myös suurelta osin avointa. Tutkadatasta voi saada irti myös paljon muuta kuin perinteisen ”sadealuekartan”. Tutkilla voidaan arvioida muun muassa tuulen nopeutta, sateen olomuotoa, rakeiden todennäköisyyttä ja jossain määrin jopa kokoa. Tutkadatalla voidaan myös arvioida sademääriä niillä alueilla joilla ei ole sääasemaa. Tämä voi tosin olla joissakin tilanteissa hyvinkin hankalaa (rakeita sisältävissä ukkoskuuroissa), mutta tutkamenetelmät silti antavat jonkinlaisen arvion, joka on tyhjää parempi. Tutkadatan avautuminen mahdollistaa ihmisten, yrittäjien ja yritysten varautumisen sateen uhatessa. Tutka on myös ylivoimaisesti paras apuväline voimakkaiden ukkosten lähihetkiennustamisessa ja seurannassa. Niinpä ukkospuuskavaroitusten ollessa päällä ihmiset voivat omalta kotikoneeltaan tai kännykästään tarkistaa onko lähistöllä uhkaavan näköisiä ukkosia ja mihin ne ovat matkaamassa.

Salamadata

Tutkadataa täydentää salamadata. Näiden yhdistelmällä voidaan havaita mitkä kuurosolut salamoivat ja mitkä eivät. Salamatiheys on usein, mutta ei aina, hyvä arvio ukkoskuuron voimakkuudelle. Tästä datasta muun muassa myrskybongarit hyötyvät, mutta niin myös esimerkiksi suurten ulkotapahtumien järjestäjät joiden tulee arvioida mahdollisesti ulkoilmakonsertin keskeyttämistä ukkosen lähestyessä. Toki Ilmatieteen laitoksen varoituspalvelut eivät ole muutoksen myötä mihinkään häviämässä, eli tietoa vaarallisesta säästä on jatkossakin tulossa suoraan viranomaisilta.

Kansallinen sääennustedata

Sääennusteiden pohjana toimivat numeeriset sääennustemallit. Niillä voidaan simuloida tulevaa säätilaa koko maapallon alueelle tai jollekin pienemmälle alueelle. Ilmatieteen laitos ajaa operatiivisesti HIRLAM-mallia, jonka laskenta-alue kattaa alueen Pohjois-Afrikasta Pohjoisnavalle ja Kanadan koillisosista Keski-Venäjälle. Nykyisessä malliversiossa on laskentapisteitä noin 7,5 km välein ja pystytasoja on 65 kpl. Malli simuloi säätilaa 54 tuntia alkuhetkestä eteenpäin. Tämä data on siis ilmeisesti tulossa avoimeen jakeluun. Suurena haasteena on varmaankin datan huikea määrä. Laskentapisteitä on miljoonia ja kun mallia ajetaan neljästi päivässä, täyttyisi tavallisen kotikoneen kovalevy melko nopeasti. Tällaisen datan jakaminen saisi palvelimet savuamaan, joten voi olla, että datan määrää karsitaan yleislevitystä varten. Yksi mahdollisuus voi olla Espanjan kaltainen ratkaisu, jossa tarjottaisiin täydellä resoluutiolla tärkeimmät suureet kuten kahden metrin lämpötila, ilmanpaine, tuulen nopeus, sade jne. Todellisuudessa mallista tulee ulos hirvittävä määrä sääsuureita, joista ei tavallinen kansalainen tosin ymmärtäisi yhtään mitään.

Silti tämän datan jakaminen johtaa siihen, että ensi vuonna jokainen suomalainen voisi piirrellä omia sääennustekarttoja (ainakin teoriassa). Tiedotteessa mainittiin, että sääennustedatan avautuminen tarkoittaa kansallista dataa, ei kansainvälistä. Eli Suomessa ajettua säämallin dataa saadaan jakaa, mutta esimerkiksi Euroopan keskuksen (ECMWF) globaalin säämallin dataa todennäköisesti ei. Syynä on se, että ECMWF on usean Euroopan maan yhteisprojekti ja suurin osa näistä maista myy dataa/ennusteita eteenpäin. Eli ECMWF:n data vapautuu vasta kunnes jokainen kymmenistä osallistujamaista suostuu mallidatan ilmaisjakeluun. Tähän ei välttämättä päästä moneen vuoteen, jos koskaan.

Lentokenttähavainnot

Lentokentillä tehtävien säähavaintojen kerääminen siirtyi Finavialta Ilmatieteen laitokselle kuluneen kesän alussa. Muutos on suuri ja tietää edelleen paljon töitä, joten kaikkea lentokentillä tehtävää havaintodataa ei välttämättä ehditä saada jakeluun ensimmäisellä kierroksella. Itse säädata on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin mitä muiltakin asemilta saadaan.

Yhteenveto

Säädataa aletaan siis jakaa suurelle yleisölle ensi vuoden aikana. Suurin haaste on varmaankin datan aivan käsittämätön määrä. Sitä pitäisi pystyä jakamaan ilman, että kaikki palvelimet puuroutuisivat ja transistorit käryisivät. Osa datasta on sellaista, jota tavallinen pulliainenkin voi suoraan käyttää uuden portaalin avulla, mutta osaa taas ei. Monelle tuleekin varmaan yllätyksenä, että portaalista ladattava data on siis osin raakadataa, eikä valmiita tuotteita. Eli esimerkisi säämallidata on paketoitu todennäköisesti ns. grib-tiedostoihin, joista ei maajussi saa suoraan ulos tulevien päivien sade-ennustetta. Sama koskee tutkadataa, jolle on oma formaattinsa. Toki veikkaan, että lähes kaikista jaettavista datoista saadaan Ilmatieteen laitoksen sivuille peruskäyttäjälle riittävät tuotteetkin aikaiseksi kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty. Tosin tällöin saatetaan joutua mielenkiintoiseen asetelmaan, että kansallinen sääpalvelu jakaa ilmaiseksi nettisivuillaan tarpeeksi tarkkaa tietoa, etteivät uudet yrittäjät pysty kilpailemaan maksullisilla palveluillaan. Tällaista vääntöä on kuulemma käyty Yhdysvalloissa.

Varmaankin ensi kesänä alkaa ensimmäisiä mobiilisovelluksia putkahdella erilaisten bittinikkarien toimesta. Hiljalleen sääpalveluiden tarjonta varmaan entisestään kasvaa. Mielenkiintoista onkin nähdä tilanne muutaman vuoden päästä että mitä on saatu aikaan. Yhdysvalloissahan ilmainen säädata on mahdollistanut useiden valtakunnallisten sääfirmojen perustamisen. Suurimpia yrityksiä ovat muun muassa omaa sääkanavaakin pyörittävä The Weather Channel sekä Accuweather. Avoin säädata on johtanut myös tuhansiin kännyköihin ja tabletteihin tehtyihin sääsovelluksiin sekä harrastelijoiden sääsivustoihin. Saas myös nähdä, että tarviiko tätä blogia enää ylläpitää ensi vuonna kun kotimaista säätietoa pursuaa netissä joka tuutista.

Loppupeleissä uudistus siis helpottaa tavallisen kansalaisen elämää kun tutkadatasta näkee kotiseudun sadealueiden liikkeet. Lisäksi jokainen voi ladata sääennustedataa, hankkia meteorologin tittelin käyntikorttiinsa ja huomata, että ei se niin helppoa hommaa olekaan. Itse asiassa loppukäyttäjien vastuu kasvaa kun avoimen datan määrä kasvaa – sitä dataa kun pitäisi osata käyttää oikein. Eli vaikka datan avautuminen on selvästikin hyvä asia, voi sillä olla myös huonoja/haasteellisia puolia.

Ensi vuonna bittinikkarit pääsevät kehittämään ja myymään uudenlaisia säätuotteita. Maanviljelijöiden ja muiden sääalttiiden toimijoiden sääseurantamahdollisuudet paranevat. Kansalaisten turvallisuus paranee kun jokainen voi tarkistaa tuoreimmat puuskahavainnot syysmyrskyn saapuessa tai tutka- ja salamahavainnoista seuraavan ”Asta”-rajuilman liikesuunnan. Suuria muutoksia on siis tiedossa ja nämä tulevat hyödyttämään tätä yhteiskuntaa monella eri tavalla ja sektorilla. Suomi on Euroopan ja koko maailman mittapuulla tässä muutoksessa aivan kärkikastia ja onkin mielenkiintoista nähdä, että kuinka nopeasti muut maat lähtevät samaan kelkkaan mukaan.

 

 

 

Mainokset
Kategoriat:Säätietoutta Avainsanat:
  1. 17/09/2012 10:38

    Jään mielenkiinnolla odottamaan miten käy. Maanmittauslaitoksen aineiston vapautumisesta on jo ainakin itselleni ollut iloa.

  2. Mökkiläinen
    17/09/2012 12:28

    ”Saas myös nähdä, että tarviiko tätä blogia enää ylläpitää ensi vuonna kun kotimaista säätietoa pursuaa netissä joka tuutista.”

    Pidä ihmeessä jatkossakin jos vain intoa ja aikaa riittää! Kyllähän sitä dataa ja ”tietoa” varmaan saa sieltä sun täältä mutta on aina hyvä jos joku vähän kokoaa, erittelee ja analysoi sitä tietoa vaikka juuri blogipostauksen muodossa. 🙂

    • 17/09/2012 12:52

      Samaa mieltä edellisen kanssa. Onhan nytkin vapaasti saatavana kaiken maailman mallidataa, mutta haravassa ovat ne jotka sitä osaavat tulkita ja jotain siitä päätellä. Toivottavasti Pauli jaksat jatkaa blogin pitämistä. Kirjoituksesi ovat olleet monelle (minä mukaanlukien) herätys hienon harrastuksen pariin. (jos sään seuraamista voi jonkinlaiseksi harrastukseksi siis sanoa)

  3. Matti
    17/09/2012 17:01

    Vaikka uskon Paulin kommentin olevan tarkoitettu vitsiksi, niin kyllähän tämä blogi on paljon muutakin kuin mallidatan lukemista. Käsittelee mielenkiintoisia ilmiöitä, joita ei tiedosta välttämättä olevankaan ennenkuin Pauli on asiasta kirjoittanut. 🙂 Ammattilainen osaa sitä paitsi lukea mallidatoja ”hieman” laajemmalla skaalalla. Esim myrskyvaroitus.comin ennusteet ottaa joka kerta maallikoilta luulot pois 😉

  4. me
    17/09/2012 17:34

    Joo älä ihmeessä lopeta tätä blogia.. On tullut seurattua jo monta vuotta ja aina vaan kiinnostus lisääntynyt.

  5. Sami
    17/09/2012 17:54

    Laitetaas vielä tällekin puolelle…on taas aivan hiuskarvan varassa alkaako jyväskylän terminen syksy 6.9. vai 20.9. Ennusteen mukaan 19.9. olisi 0,6 asteesta kiinni että terminen syksy siirtyisi kahdella viikolla. Tästä juuri huomaa ettei termisen vuodenajan alkamisesta kannata suoria johtopäätöksiä tehdä, pienen pieni ero voi siirrellä sitä jopa kuukaudella ja sitä kautta vääristää keskiarvoja.

  6. SääJaMää
    17/09/2012 21:23

    Älä vaan lopeta tätä blogia! 🙂 Tämä kun on just sellaista tekstiä ja hyvällä asenteella kirjoitettua, jollaista ei ihan heti löytäisi enkä haluakaan löytää. 🙂 Hyvää syksyn jatkoa leipätyöhön ja harrastuksiin!

  7. me
    18/09/2012 10:12

    Taisi tulla eilinen myrsky (taas jälleen kerran) yllätyksenä ilmatieteen laitokselle, sillä edellisenä päivänä ennusteissa puhuttiin 19m/s tuulista ja 20m/s puuskista ja kovin puuska olikin yli 32m/s. Vai onko niin, että jos etelä-Suomea ”uhkaa” myrsky, niin ennusteet vaan tehdään aina paljon raflaavimmiksi kuin jos kyseessä on pohjanmaa tms.

    • Matti
      18/09/2012 12:18

      Eiköhän näitä asioita ole puitu aika monta kertaa täällä aiemminkin. Jos ennuste ei osu täysin nappiin, se on havainnoijan mielestä täysin pielessä. Jos ”piti tulla” myrsky ja ei tullutkaan, meteorologin pää vadille. Syysmyrskyjen ja tammikuisten matalapaineiden ennustaminen taitaa olla haastavimmasta päästä, joten ei liene ihme jos niiden ennustus menee enemmän tai vähemmän aina ”pieleen”.

    • 18/09/2012 12:37

      Sunnuntaina iltapäivällä annettiin ennakkovaroitus myrskyn mahdollisuudesta. Itse myrskyvaroitus annettiin maanantain vastaisena yönä ja tämä perustuu 10 minuutin keskituulen nopeuteen.
      Ennusteissa kun puhutaan PUUSKISTA, puhutaan maa-alueiden hetkittäisistä tuulen nopeuksista (nämä ovat ne mitkä aiheuttavat vahingot).

      Tuo yli 32 m/s on MERELLÄ mitattu kovin puuska, ei mantereella. Ongelma näissä ”validoinneissa” on siis se, että mediaa tietenkin kiinnostaa vain suurin lukema minkä he irti saavat, vaikka se ei ole ollenkaan edustava. Merellä lähes kaikissa myrskyissä mitataan kovempia puuskalukemia kuin mantereella, mutta vain mantereelle annetaan puuskaennusteita.
      Sisämaan puolella kovin puuskalukema tässä myrskyssä oli Seinäjoella mitattu 21 m/s eli ennusteet osuivat itse asiassa aika lailla oikeaan kun varoituksen mukaan oli laaja-alaisesti odotettavissa yli 20 m/s puuskia.
      http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulivaroitukset

      • me
        18/09/2012 17:07

        No ehkä kymmenen vuoden päästä ollaan tilanteessa, jossa kaltaiseni myrskyhullut ovat tyytyväisiä ennusteisiin. Ihmettelen myös minkä takia suomessa annetaan varoitukset noiden 10 minuutin keskituulien mukaan. Eikös juuri ne kovat puuskat ole niitä, jotka saavat aikaan eniten vahinkoa. Amerikassa varoitetaan minuutin keskituulen mukaan, mikä on mielestäni huomattavasti parempi tapa, sillä puuskat voivat olla juuri luokkaa yli 30m/s ja 10 min keskituuli juuri ja juuri 20m/s tai allekin.

  8. Petri
    18/09/2012 16:57

    Kyllä tämä oli ihan varoituksen arvoinen. En ollut tapojeni vastaisesti lainkaan katsonut ennustetta tai edes Paulin GFS-sivua muutamaan päivään, ja lähdin sitten ajelemaan Oulusta Jyväskylään eilen noin seitsemän aikoihin illalla. Pihtiputaan ja Äänekosken välillä satoi toisinaan kuin saavista kaataen, puuskat heittelivät autoa vesiliirrossa, ja sateen seassa pyöri puuskien irrottamia lehtiä ja oksia. Bonuksena pari elosalamaa, jotka väläyttivät koko maiseman valkeaksi välillä. Selvisin kyllä perille, mutta ei todellakaan ollut mukavaa…

  9. me
    18/09/2012 17:09

    Tai siis tarkennetaan vielä.. varoituksia annetaan täällä myös puuskista, mutta esim merialueilla vain 10 minuutin keskituulen mukaan.

    • Matti
      19/09/2012 16:52

      Olettaisin että merialueilla puuskat eivät ole meriliikenteelle merkittäviä, eivät vaikuta aaltoihin jne. Puuskista saisi toisinsanoen väärän kuvan esim aallokon korkeudesta, toisin kuin 10 min keskituulesta.

  10. Sami
    19/09/2012 12:51

    Ompa muuten mukavaa että ensi talvesta on tulossa äärimmäisen kylmä kun pohjoisen napajää on kutistunut ennätyksellisen pieneksi.

    • me
      19/09/2012 19:08

      Kyllä.. Pitää hommata takka joka huoneeseen.

    • Nimetön
      20/09/2012 15:10

      Ei voi tuollaista johtopäätöstä tehdä. Systeemi (ilmakehä) on paljon monimutkaisempi, käytännössä kukaan ei pysty millään luotettavuudella arvioimaan tällä hetkellä millainen talvi tulee.

      Tuulesta.. Tuo erillinen varoitus kovasta aallokosta kummastuttaa. Eikös tuo mahdollinen suuri aallokko ole pääteltävissä jo tuulivaroituksista. Varoitusteksteistä tulee tarpeettoman pitkiä.Tyhmäkin kai tajuaa, että kun Pohjois-Itämerellä tuulee lounaasta, niin on korkeaa aallokkoa.

  11. AP
    19/09/2012 23:29

    Minäkin toivon että blogi jatkuu. Mitä itse aiheeseen tulee, odotan mielenkiinnolla tulevatko aikaisemmat ilmastohavainnot helposti saataville. Omat tilastoni ovat epäyhtenäiset kun havainnot ovat välillä ”naapuriasemilta” kun tietoa tutusta paikasta ei ole yhtäkkiä saanutkaan. Vertailuarvot eivät siten ole ihan synkassa keskenään.

  12. Sami
    21/09/2012 12:30

    Nyt forecan ennuste ulottuu syyskuun loppuun asti…se ennakoisi jyväskylän keskiarvoksi 9,1(1981-2010 k-a 8,8), joten taas mennään aivan keskiarvon tuntumaan. Jos viimeisen 10 päivän ennusteeseen laitetaan asteen virhemarginaali suuntaansa niin syyskuun hajonta tulee olemaan 8,8…9,4.

    Syyskuu on jyväskylässä jo kuudes peräkkäinen kuukausi jonka poikkeama keskiarvosta on max. 1,0 astetta, 1951-vuodesta alkaen on 5.peräkkäistä kuukautta olleet max 1,0 astetta nykyisistä keskiarvoista, muttei kertaakaan kuutta putkeen:
    Huhtikuu +1,3 (-0,9)
    Toukokuu +9,6(+0,7)
    Kesäkuu +12,7(-1,0)
    Heinäkuu +16,7(+0,2)
    Elokuu +13,8(-0,3)
    Syyskuu +8,8..+9,4(0,0..+0,6)

    Huhti-syyskuu jakso tulee olemaan 0,1…0,2 astetta keskimääräistä viileämpi, 1971-2000 keskiarvoon verrattuna 0,1 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

    • Nimetön
      22/09/2012 15:37

      Siis sää on ollut poikkeuksellisen pitkään tavanomainen? Ja tuonkin sait vain valitsemalla juuri sopivasti rajaksi 1.0 astetta. Ota yhteyttä iltapäivälehtiin, niin saadaan otsikoita: Outo sääilmiö kummastuttaa.

      Minäkin odotan ilmastotilastodatan avautumista. Havainto- ja ennustedataa on jo nyt riittämiin ainakin kotikäyttöön, joskin aika hajallaan ja aina tietyssä formaatissa.

      • Sami
        22/09/2012 20:13

        No, näin voisi sanoa. Poikkeuksellisen pitkään tavanomainen. Ja että miksi juuri tuo 1,0 asteen raja….mikä se sitten olisi pitänyt olla? Kymmenykselleen keskiarvon mukaan?, niitä on ollut yhteensä 10 reilusta 600 kuukaudesta. Minusta 1,0 astetta on hyvä ja selkeä raja, eikä se vielä tee kuukaudesta erityisen lämmintä eikä kylmää.

      • Tuomo T.
        26/09/2012 10:59

        Vaikka se kuulostaakin kreisiltä, minunkin mielestä tämä vuosi on ollut syyskuuhun saakka ”epätavallisen tavallinen”. Lopputalveksi saatiin kunnon pakkasia ja lunta, kevät ei ollut kovin lämmin saati kylmä, kesä oli lämpöoloiltaan todella perinteinen Suomen kesä (tosin hellepäiviä oli niukasti) jne. Saattaa olla kokonaisia vuosia, että keskilämpötilat ovat koko ajan yläkanttiin, kuten 2008 ja 2011 (jolloin tosin pari ensimmäistä kuukautta olivat kylmiä).

  13. Satunnainen Kulkija
    23/09/2012 11:48

    Olisiko parempi vertailukohta termisen kasvukauden lämpösumma? Esimerkiksi aiemmin mainitussa Jyväskylässä keskiarvo vuosina 1980-2010 oli 1157, vuonna 2011 se oli toiseksi korkein 1448. Mikä mahtaa olla tänä vuonna 2012? Itse veikkaan aika alhaista lukemaa.

    http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi

    • Sami
      23/09/2012 12:55

      Laskin tuossa omien epävirallisten päiväkeskiarvojeni mukaan, niin jyväskylän termisen kasvukauden lämpösumma olisi 22.9. jälkeen 1127, se nousee siitä vähintään 20 vielä ja loppu riippuukin siitä minkälainen lokakuu ja marraskuun alku on. Viime vuonna viimeinen päivä milloin lämpösummaa kertyi oli 8.11. ja olihan kesäkin yli 2 astetta tätä kesää lämpimämpi. Lämpösummasta suurin osa kertyy toukokuun 15,-syyskuun 30.päivän välillä. Vuonna 2011 tuon ajan ulkopuolelta lämpösummaa kertyi 123, joka varmaan alkaa olemaan ihan maksimia.

  14. Sami
    23/09/2012 18:21

    Helsingin Kaisaniemen syyskuun sade ennätys on 159mm vuodelta 1918. Minun arvion mukaan 23.9. klo18 mennessä olisi satanut 118mm ja sateen pitäisi jatkua aamuun asti, kuinka paljon vielä kertyy? Ei taida ennätystä ihan tulla, 42mm on kuitenkin aika paljon ensi viikon maanantaihin klo9 mennessä.

    • Sami
      24/09/2012 19:34

      Su-Ma sadealueen jälkeen Kaisaniemessä on syyskuun sadekertymä 130mm. Jos torstaiksi ennustettu sadealue ottaa oikean reitin, on mahdollista että ennätys menee rikki. Lasken tässä kunhan jaksan tämän sateisen jakson 5/2011-8/2012 sadesummat 34 paikan osalta, että missä on satanut eniten keskiarvoja enemmän ja missä vähiten.

  15. Tuomo T.
    25/09/2012 11:41

    Lounais-länsi-virtauksen takia syyskuu on odotetusti ollut 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ei se oikeastaan muuta olisi voinutkaan olla tässä säätyypissä. Ja pitkän ajan ennusteiden mukaan sama säätyyppi jatkuu. Se tietysti on osittain sattumaa, että on satanut niin paljon. Eihän lounaissäätyypissä automaattisesti sada niin paljon.

    • Sami
      25/09/2012 13:21

      Eiköhän tuo 1-2 astetta ole vähän yläkanttiin, 0,5..1,0 astetta keskimääräistä lämpimämpi on lähempänä.

      • Tuomo T.
        26/09/2012 09:53

        24.9. päivitetyssä FMI:n Twitterissä todetaan: ”Runsaista sateista huolimatta/osin niistä johtuen syyskuun keskilämpötila tulee olemaan koko maassa 1-2 ast. keskiarvojen yläpuolella.”

  16. Sami
    25/09/2012 13:33

    Tässä nyt suurimmat ja pienimmät sademäärät sekä poikkeamat 5/2011-8/2012 ilmastokatsauslehdessä olevilta paikkakunnilta:

    Suurimmat sademäärät(mm)
    Ähtäri 1239mm
    Hanko 1217mm
    Kaarina 1197mm
    Kouvola 1162mm
    Jämsä 1112mm

    Pienimmät sademäärät(mm)
    Kilpisjärvi 735mm
    Utsjoki 757mm
    Uto 803mm
    Sodankylä 838mm
    Haapavesi 848mm

    Suurimmat poikkeamat keskiarvoon:
    Hanko +382mm
    Ähtäri +326mm
    Kajaani +309mm
    Kaarina +284mm
    Kouvola +268mm

    Pienimmät poikkeamat keskiarvoon:
    Inari,Saariselkä -10mm
    Lahti +20mm
    Tampere +53mm
    Kilpisjärvi +73mm
    Haapavesi +74mm

    Kaikkien 34 paikan keskiarvo 992mm, joka on 164mm keskimääräistä enemmän.

    Tämä sadekausi ei voi loputtomiin jatkua, joten on hyvinkin todennäköistä että tuleva talvi tulee olemaan hyvinkin vähäsateinen ja se tarkoittaa myös erittäin kylmää talvea.

    • me
      25/09/2012 14:12

      Sami.. Sää ei tottele mitään todennäköisyyksiä. Aivan yhtä todennäköistä on se, että talvesta tulee luminen ja lämmin

      • Sami
        25/09/2012 20:21

        Olen eri mieltä, sateet menevät pitkässä juoksussa suunnilleen keskiarvojen mukaan, joten ei nykyisenlaista sadekautta voi kestää esim. 10 vuoden ajan. Sinun tulkinnallasi se voisi olla niin.

    • Nimetön
      26/09/2012 20:11

      Tuossa alla kirjoitat kuitenkin ”Ei menneet kerro mitään tulevasta” ja tässä väität ihan toista.

      Vähän kun heittäisit kolikkoa viisi kertaa peräkkäin ja aina tulee klaava. Ja sitten päättelet että kuudennella kerralla on ihan pakko tulla kruuna, vaikka klaavan todennököisyys on edelleen se sama 50%.

      Sadekausi ei tietenkään voi jatkua loputtomiin, niinkuin ei pelkkien klaavojenkaan heittely. Mutta sadekausi voi jatkua yli talven, pienemmällä todennäköisyydellä ensi kesään, hyvin pienellä todennäköisyydellä yli ensi vuoden ja niin edelleen.

  17. me
    25/09/2012 22:31

    Mikään ei estä sitä jatkumasta kymmentä vuotta ja olen aivan varma, että joskus menneisyydessä tällainen ajanjakso on nähty.

    • Sami
      26/09/2012 01:46

      Aika hassua on sinun päätelmäsi, mielestäsi siis vaikka lämpötila voi yks kaks jäädä vuoden ympäri suomessa pakkaselle, mikään ei sitä estä, niinkö? Okei, tämä kärkäs esimerkki, mutta kyllä se vain niin on että keskiarvomuutokset sateessa ei ole pompannut eikä tule pomppaamaan 20% kerralla ylöspäin eikä alaspäin edes 10 vuoden aikajaksolla.

  18. Tuomo T.
    26/09/2012 09:52

    Siteeraan viime syksynä kuuntelemaani ilmatieteen laitoksen tutkijaa: nykyisessä lämmenneessä ilmastossa on 75-prosenttinen todennäköisyys, että jokin vuodenaika on lämmin ja 25-prosenttinen todennäköisyys, että se on viileä/kylmä. Ei siis enää perinteinen 50-50-suhde.

    Tämä 75-prosenttinen todennäköisyys näkyy jo hyvin 2000-luvun vuosissa. Vuodesta 2000 lähtien 12 edellisestä syksystä 10 on ollut keskimääräistä lämpimämpiä, Lapissa 11. Keväistä 9/12 on ollut lämpimiä (Hki-Kaisaniemi) 3/12 keskimääräistä viileämpiä. Kesistä 8/12 on ollut keskimääräistä lämpimämpiä (Sodankylässä 10/12) ja talvista 9/12 (Hki-Kaisaniemi) ja Sodankylässä myös 9/12.

    Totta kai ilmatieteissä pitää katsoa pitempiä aikasarjoja, mutta etenkin tämä 2000-luvun alku noudattaa yllättävän uskollisesti tätä 75 prosentin nyrkkisääntöä.

    Vuositilastoissa merkit ovat vielä selvemmät. Ellen ole väärässä, koko 2000-luvulla vain vuonna 2010 koko vuoden keskilämpötila jäi pitkän ajan keskiarvojen yläpuolelle, kun taas neljä vuotta yltää kaikkien aikojen top 10 -osastoon.

    • Tuomo T.
      26/09/2012 09:59

      Saan jatkuvasti turpaan siitä, että ennustan/arvaan tulevaa säätä tilastojen perusteella. No, jatkan samaa mallia siitä huolimatta. Myös lokakuusta tulee ainakin pari astetta keskimääräistä lämpimämpi, mutta ei yhtä sateinen kuin syyskuusta.

      Marraskuu oli viime vuonna niin superlämmin, ettei vastaava toistu, silti +1-2 poikkeama on luvassa. Marraskuissa on syksykuukausista nykyään eniten jännitettävää, joten voi olla koleampikin. Joulukuussa ei näy muutosta lounaisvirtauksiin. Sanoisin, että peruslauha kuukausi, +2-4 astetta keskiarvojen päälle. Suurin poikkeama Lapissa.

    • Tuomo T.
      26/09/2012 10:01

      Siis viimeisessä kappaleessa oli tietenkin virhe: vuonna 2010 jäätiin pitkän ajan keskiarvojen ALApuolelle.

      • Sami
        26/09/2012 11:33

        Ei menneet kerro mitään tulevasta, vaikka 2000-2009 oli kuinka lämmin tahansa niin ei siitä voi päätellä että 75% tulevista vuodenajoista olisi keskimääräistä lämpimämpiä. Kuinka kävikään 1930-luvun lämpimän kauden jälkeen? Paras ennustus on katsoa miten käy.

  19. AP
    26/09/2012 23:37

    Ennustin itse elokuun lopulla, osin ECMWF:n arvion pohjalta, että viileänkostean kevään ja kesän jälkeen olisi odotettavissa tavallista kuulaampaa ja kuivempaa syyssäätä. Toisin kävi ja ECMWF:n ennuste on jälleen kerran lentänyt romukoppaan. Korkeapainevoittoisemmasta säästä ei edelleenkään ole tietoakaan ja sateet ovat viime aikoina vain kiihtyneet kohti ennätyksiä.

    Mikään ei ole ikuista ja totta kai suursäätila muuttuu ennemmin tai myöhemmin. Mutta mitään erityistä perustetta ei ole sille, että se muuttuisi juuri ensi talveksi. Yhtä hyvin muutos voi tapahtua vasta maaliskuussa tai vaikka ensi elokuussa. Sehän tässä niin kivaa onkin ettei tiedä liikaa etukäteen mitä on tulossa.

    • Sami
      27/09/2012 01:17

      Siinä olet oikeassa että mikään ei missään tapauksessa 100% varmuudella takaa että sateinen säätyyppi loppuu, mutta mitä pitempään se jatkuu sitä todennäköisempää on että suursäätilan muutos on lähestymässä. Kaksi vuottakin tätä huomattavasti keskimääräistä sateisempaa on jo mielestäni todella pitkä aika, joka täyttyisi siis 5/2013.

      Voisiko Pauli laittaa vähän päivitystä nyt kun näitä runsaita, jopa syyskuun ennätyssateita on tässä saatu maistella. Ihan vuorokauden sisään ratkeaa, hätistelläänkö Kaisaniemen syyskuun sade-ennätystä.

      Näyttäisi tosiaan ainakin lokakuusta tulevan aika lämpöisen sorttinen ennusteiden mukaan, hetkellistä kylmenemistä olisi tiedossa 7.10. paikkeilla ja sitten 12.10. Lokakuu on kuitenkin niin arvaamaton loppukuun osalta, etten lähde poikkeamaennustetta tekemään, sanotaanko että 80% todennäköisyydellä lokakuu on vähintään keskiarvoissa.

    • Tapio R
      28/09/2012 19:56

      Ensimmäinen mahdollisuus säätyypin muutokseen olisi syys-lokakuun vaihteen tienoilla. Mikäli silloin ei tapahdu mitään ratkaisevaa muutosta, niin sitten pitää odottaa joulukuulle tai jopa tammikuun puolelle.

  20. Tuomo T.
    27/09/2012 10:49

    Jos heittäisi kausimallit romukoppaan, niin voi sanoa, että syksyt ovat lähes säännöstään leutoja. Edellisen kerran kokonaisuudessaan kylmä syksy oli vuonna 2002, ja 2010 yritti vähän uudestaan, mutta ei ollut läheskään yhtä kylmä (talvi kyllä senkin edestä).

    Poikkeama on usein ollut ”vain” 1-1,5 astetta ylöspäin, joka ei nykyilmastossa ole vielä kovin huomattava.

  21. Tuomo T.
    27/09/2012 10:57

    Tässä muuten hyvin mielenkiintoinen Jari Kolehmaisen blogikirjoitus, jossa pohditaan, tuleeko ensi talvesta leuto vai kylmä ja millä perusteella.

    http://biologi-jari.blogspot.fi/2012/09/talvi2012.html

  22. Teemu
    27/09/2012 20:57

    Onko WRF-malli alhaalla, kun päivitetty viimeksi 17.9?

  23. Sami
    27/09/2012 21:35

    Nyt alkoi sitten jännitys, tuleeko helsingin kaisaniemen syyskuun sade-ennätys…n.130mm lähdettiin ja klo21 tuli 3,6mm. Sadetutka on vähän hassu nyt, välillä näyttää enemmänkin kohtalaisen saderyöpyn lähestyvän helsinkiä, välillä taas hyvinkin laajan rankan sateen alueen…saas nähdä kumpi on nyt totta. Jos tuo rankka pitää paikkansa, voi hyvinkin tulla tunnissa pitkälle päälle 10mm. Kyllä vähintään150mm pitäisi päästä tämän illan ja yön aikana.
    Seuraan tilannetta ja sadekertymän kehitystä.

    • Sami
      27/09/2012 22:16

      klo22 mennessä sadekertymä 139mm, tavoite siis maanantaiaamuun mennessä rikkoa 159mm.

    • Matti
      28/09/2012 10:54

      Joo hieman sitä vettä tulikin, jo klo 9 aikoihin tuntui kun suihkussa olisi kävellyt

  24. Teemu
    27/09/2012 22:41

    Kevyitä nämä Suomen sade-ennätykset…:) Cherrapunjissa on satanut vuoden aikana enimmillään 26461mm, jolloin kuukauskeskiarvo noin 2200mm..:)

  25. Sami
    28/09/2012 00:18

    Vuorokauden vaihtuessa Kaisaniemen sadekertymä 151mm, klo23-00 välissä tuli melkein 10mm. Tämän saderyppään pitäisi olla ohi parin tunnin sisällä joten ei taida aivan 160mm riittää tämän sadealueen pisarat, mutta katsotaan…

    • Sami
      28/09/2012 01:28

      Tämä sade nyt ohi Kaisaniemestä, 152-153mm välillä on nyt kertymä, eli vielä tarvittaisiin 8mm ennätykseen. Kouvolan Anjalassa tuli kahtena peräkkäisenä tuntina 12,5 ja 13mm.
      Kaisaniemessä on satanut syyskuussa viitenä eri päivänä 20-25mm.

  26. Toni
    28/09/2012 09:36

    Olen ollut huomaavinaan, että vallitsevissa virtauksissa on jonkinlaista syklimäisyyttä. 12/2009 – 7/2011 oli vallalla mantereiset ilmavirtaukset, jotka kuten tiedämme ilmenee kylminä talvina ja kuumina kesinä. Tuota jaksoa ennenhän tuntui olevan yhtä matalapaine suihkua lännestä noin muutaman vuoden ajan. Viime aikoina on ollut vallitsevana taas nämä läntiset virtaukset, tosin viime talven loppupuoliskolla oltiin kyllä selvästi mantereisemman ilmamassan piirissä. Onko muut blogin kommentoijat huomanneet tälläistä jaksollisuutta vai kuvittelenko vain ? Jos tässä jotain perää on niin mikähän voisi olla syynä. Esim. vaikuttaako enso värähtely yms ?

    • Sami
      28/09/2012 15:11

      Onhan tuota jonkinlaista jaksottelua, en osaa enempää sanoa kun en omista sade/tuulensuunta tietoja kuin 2010 vuodesta alkaen. Koska jaksot eivät todennäköisesti ole samanpituisia, niin on vaikea pistää raja milloin kuulutaan merelliseen ja milloin mantereiseen koska nekin vaihtelevat. Itse kuitenkin laittaisin sellaiseksi yleiseksi rajaksi max noin 2 vuoden jaksollisuuden, välillä voi olla että jaksollisuudesta ei ole tietoakaan kun vuoronperään merellinen ja mantereinen sää vaihtelee kuukausittain.

  27. Tapio R
    28/09/2012 20:18

    Erittäin kylmä syksy oli myös vuonna 1992. Kukapa muistaa tämän? Säätyyppi muuttui talviseksi Salpausselän pohjoispuolella lokakuun kymmenes, jolloin Mikkelissä satoi ensi lumen, joka pysyi joulun tienoille saakka. Keskiviikkona lokakuun 14. illalla alkoi oikea lumimyrsky, ja seuraavana aamuna lunta oli maassa yli 20 cm. Lokakuun aikana satoi vain lisää lunta eikä entinen enää sulanut. Lokakuun 31, pyhäinpäivänä Mikkelissä mitattiin -25°. Marraskuun 15nnen jälkeen sää lauhtui ja alkoi sataa räntää ja vettä. Joulun aikaan ei juuri lunta maassa enää ollut. Oli vain jäätiköitä maassa. Uudenvuoden jälkeen sää kylmeni uudelleen.

    • Sami
      28/09/2012 22:20

      Jyväskylässä kylmin syksy on ollut 2002, sitten 1993, 1973 ja vasta 4.kylmin oli 1992. 1992 syyskuu oli lämmin, lokakuu kylmin 60 viime vuoden aikana ja marraskuu parisen astetta keskimääräistä kylmempi. 1993 oli syyskuu todella kolea ja loka-marraskuu molemmat 2-3 astetta keskimääräistä viileämmät. 2002 oli syyskuu tavanomainen, lokakuu mittausajan 2.kylmin ja marraskuu 3.kylmin.

    • AP
      30/09/2012 00:13

      Muistan tuon syksyn 1992. Syyskuu oli vielä leuto, mutta myös Tampereella lokakuu oli harvinaisen talvinen ja uudet lumensyvyys- ja pakkasennätykset mitattiin. Jälkeenpäin piti mennä tilastoissa 112 vuotta taaksepäin, jotta yhtä kylmä lokakuu löytyi eli vuoteen 1880. Tuolloin 1992 tapahtui sekin ainutkertaisuus, että joulukuusta tuli lauhempi kuin lokakuusta!

      Syksyt 1993 ja 2002 olivat Tampereella kokonaisuudessaan vielä kylmemmät, mutta lokakuut eivät yhtä kylmiä kuin 1992. Syyskuusta 1993 tuli kaikkien aikojen kylmin syyskuu ja marraskuu 2002 oli kylmin sitten vuoden 1965.

      Eli vaikka syksyt ovat lämmenneet viime vuosina, ei näistä ennätyskylmistä syyskuukausista ole kulunut kovin paljon aikaa.

  28. Sami
    28/09/2012 22:27

    Ja päivitystä Helsingin Kaisaniemen sadekertymään…kovin on nihkeää nyt kun ennätys lähenee, klo22 sadekertymä 155mm, joten 5mm vielä tarvitsisi, taitaa käydä niin että ennätys tulee jos on tullakseen la-su yön ja su-aamun aikana.

    • Tapio R
      29/09/2012 08:55

      Sunnuntaiksi on ennustettu runsasta sadetta Forecan mukaan. Katsotaan, toteutuuko tämä?

      • me
        29/09/2012 09:23

        Omien kokemuksieni mukaan ilmatieteen laitos ei tiedä seuraavan päivän sateiden alkamisajankohtaa 5+ tunnin tarkkuudella, eikä sademääristä ole mitään käryä, joten tänään voi tulla mitä vain 0-20mm väliltä 😀

  29. Teemu
    29/09/2012 16:39

    Onko muut pannu merkille, että GFS:n parvet ja deterministiset ajot on parin päivän ajan osoittaneet, että Pohjois-Atlantille olisi muodostumassa korkeapainetta 6 / 7 lokakuuta eteenpäin. Tämä voisi enteille viilentyviä kelejä.

    • Toni
      29/09/2012 19:07

      Kyllä se siltä tällä hetkellä näyttää. Toivottavasti ennuste toteutuu.

    • Tapio R
      29/09/2012 19:53

      Sehän merkitsisi tuulten kääntymistä luoteeseen tai pohjoiseen ja matalat liikkuisivat Jäämereltä Huippuvuorten yli kaakkoon. Katsotaan kuinka kauan luoteistyyppi jatkuu.

      • me
        29/09/2012 22:44

        Aika päin seiniä menneet taas kaikki sade-ennusteet.. herää kysymys miksi niitä edes tehdän jos ne eivät mene seuraavalle päivälle edes 10h tarkkuudella oikein

      • Sami
        29/09/2012 23:12

        Vielä on epävarmuutta onko pohjoinen henkäys vielä 6/7 päivän paikkeilla pysyvä vai tilapäinen.

  30. Sami
    30/09/2012 00:22

    Saahan nähdä tuleeko Kaisaniemeen syyskuun sade-ennätystä…lauantain jälkeen sadekertymä 157mm ja kovasti sadekuurot väistelevät helsinkiä. 3mm pitäisi vielä tulla 33h aikana. Jyväskylän syyskuun keskiarvo tulee olemaan 9,4 astetta, joka on 0,6 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

    • Sami
      30/09/2012 00:29

      Lokakuun yhdeksän ensimmäisen päivän keskiarvoksi ennustetaan jyväskylään nyt +7,6, joten se vie ainakin erittäin kylmän lokakuun mahdollisuuden heti pois. Tasan keskiarvoon riittäisi sitten 10.-31.10. vain +2,0 keskilämpötila, ennätyskylmään tarvittaisiin sitten jo -7,2 keskiarvo. Oma veikkaukseni on, että lokakuun keskilämpötila jyväskylässä on 4,5-5,5.

    • Matti
      30/09/2012 08:56

      Taitaa mennä ennätys rikki. Helsingissä sadekuuroja tällä hetkellä.

      • me
        30/09/2012 09:37

        Tänne saatiin noin 15-25mm vettä tunnissa ja kaikki pellot yms jälleen kerran lampimaisempia 😀

  31. me
    30/09/2012 09:39

    Täytyy kyllä sanoa, että hyvin ovat sateet kiertäneet Helsingin tällä kertaa

  32. 30/09/2012 10:30

    Viime yönä satuin olemaan Kemiönsaarella ja siellä oli ihan kunnon ukonilma, ukkospuuskia ja kaatosadetta. Tutkakuvien perusteella ukkosrintama oli kooltaankin ihan reilun kokoinen. Tuli aikamoisena yllätyksenä koska sääennusteissa oli vain sadetta.

  33. Sami
    30/09/2012 13:06

    Matti :
    Taitaa mennä ennätys rikki. Helsingissä sadekuuroja tällä hetkellä.

    Kaisaniemessä satoi klo00-12 vain vaivaiset 0,7mm, joten ennätys taisi jäädä nyt haaveeksi, oman arvioni mukaan kertymä on nyt vähän alle 158mm, kun 159mm on ennätys. Huomennahan tuo varmistuu kun ITL antaa tiedot. Harmittavan lähelle kalkkiviivoille taidettiin jäädä, toivotaan että olen arvioinut grafiikan palkit tarpeeksi alakanttiin 😉

    • Matti
      30/09/2012 21:00

      Heh. Ei tainnut osua sitten rankimmat aamuiset kuurot just Kaisaniemeen 🙂 Eipä tuota tosin kymmentä minuuttia pitempään tainnut muutenkaan sataa.

  34. Teemu
    30/09/2012 19:56

    Näyttäis ennustus Atlantin korkeasta menevän reisille, mutta ilmamassa näyttäisi silti viilentyvän pe jälkeen.

  35. Beaker
    01/10/2012 07:35

    Teemu :
    Näyttäis ennustus Atlantin korkeasta menevän reisille, mutta ilmamassa näyttäisi silti viilentyvän pe jälkeen.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012100116142122_uu.shtml 😉 lumiukkojen tekoon!

  36. Tuomo T.
    01/10/2012 12:21

    http://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu

    Sami oli oikeassa: koko syyskuun keskilämpötila meni enimmäkseen haitariin 0,5-1 astetta keskiarvojen päälle.

    • Sami
      01/10/2012 15:25

      Kyllä vain, oli melko selvä hajonta tuo 0,5-1,0, pohjois-lapissa paikoitellen mentiin tuon yli. Ja sitten se Kaisaniemi….niin se vain ilmatieteenlaitos sai sen 160mm kokoon mitä itse tavoittelin, pakko kai se on uskoa vaikka itse sain vain 158mm kasaan. Tuo tiedotteen termisen syksyn alkamisesta vain suomenselällä ja lapissa hiukan ihmetyttää, mielestäni se on alkanut paljon laajemmalla alueella, mutta etelä-suomessa ei vielä.

  37. Sami
    03/10/2012 22:34

    Näyttäisi ensi viikolla viilenevän huomattavasti ja talvi antavan ensihönkäyksensä, osa ajoista on jopa ennustanut viilenemisestä aika pysyvää(yli viikon kestävää). Esim. Jyväskylään olisi odotettavissa päivisin sellaista nollakeliä ja yöllä -3..-6 astetta, eli ihan marraskuista säätä. Ans kattoo…

  38. me
    04/10/2012 10:54

    Hesarin mukaan Kajaanissa satanut jo tähän mennessä 816mm. Saattaa mennä 1000mm rikki vuoden loppuun mennessä.

    • Sami
      04/10/2012 18:28

      Ilmastokatsauslehdessä ilmoitetun Kajaanin sadelukemat oli elokuun loppuun mennessä 568mm, en oikein usko että syyskuussa olisi tullut 250mm siellä.

      • me
        04/10/2012 18:29

        No voi ”#&&#” ei näköjään voi luottaa enää mihinkään

      • Nimetön
        05/10/2012 15:40

        Länsirannikon tuntumassa satanut vettä runsaassa vuorokaudessa paikoin jopa 50-100 mm. Mites se Sami oli sen sadekauden jatkumisen kanssa? Tämähäm vain pahenee.

  39. 04/10/2012 20:15

    Eiköhän tuo paikkansa pidä. 27.9 julkaistun uutisen mukaan Kajaanissa oli satanut lähes 800mm.

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/09/1624169/vuosi-paikoin-ennatyssateinen—koossa-jo-koko-vuoden-sademaaria

    • Sami
      05/10/2012 01:39

      Voi olla tietenkin mahdollista, aika huikeat erot voivat paikallisuudesta tulla. Luulisin että tuo ilmastokatsauslehden ilmoittamat tiedot ovat Kajaanin lentoasemalta.

  40. Janne S
    04/10/2012 22:39

    CFSv2:lla ois vähän skilliä tammikuulle: http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/people/wwang/cfsv2fcst/imagesInd3/glbT2mMonMaskInd4.gif — tuo on siis skill maskin kanssa.

    Ja katsokaa kuinka komeita anomalioita arktiksessa on:
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/people/wwang/cfsv2fcst/htmls/glbT2me3Mon.html

    Toivottavasti tammikuu on väärin.

    • Tuomo T.
      05/10/2012 08:24

      Oon yhä sitä mieltä, että tammikuusta tulee ainoa talvinen kuukausi, helmikuusta taas tulee aivan erityisen lauha. Marraskuussa tulee pariksi viikoksi melko talvista, kunnes joulukuussa sulaa pois.

  41. Sami
    05/10/2012 15:57

    Porin rautatieaseman mittauspisteessa on satanut 25 viimeisen tunnin aikana(4.10. klo14-5.10.klo15) 64mm, eli käytännössä koko lokakuun keskiarvon verran. Muita länsi-suomen paikkoja suunnilleen samalta ajalta Turku Artukainen 53mm, Kokemäki 49mm. Ikävä kyllä länsirannikolta on ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla todella vähän sadetietoja, joten suuremmat lukemat ainakin Vaasan paikkeilla ovat mahdollisia.

  42. Matti
    05/10/2012 20:19

    Tulipa nähtyä huikea näky ajaessani 7-tietä klo 17:n maissa Porvoon kohdilla. Tummaa nimbosstratus ja stratuspilveä rullana spiraalimuodossa koko taivaan halki. Oli selkeä matalapaineen keskus, joka oli selkeästi silmin havaittavissa. Ilmatieteenlaitoksen klo 15 analyysi mukailee päätelmääni. Enpä ole koskaan noin visuaalisesti nähnyt matalapaineen keskusta!

  43. Sami
    06/10/2012 03:17

    Jyväskylässä kesäkuun viiden ensimmäisen päivän keskiarvo oli tänä vuonna +9,8, lokakuun viiden ensimmäisen päivän puolestaan +10,2. Kyseessä ei toki ole kärjekkäin esimerkki suomen sään äärilaidoista…12 päivän jaksot 7.-18.6.1982 +5,9, 28.10.-8.11.2011 +6,1.

  44. Teemu
    06/10/2012 08:58

    Tuomo T. :Oon yhä sitä mieltä, että tammikuusta tulee ainoa talvinen kuukausi, helmikuusta taas tulee aivan erityisen lauha. Marraskuussa tulee pariksi viikoksi melko talvista, kunnes joulukuussa sulaa pois.

    Jotenkin tohtisin sanoa, että on kaikkein todennäköisintä, että helmikuu on kylmin talvikuukausi, jos jotain aletaan veikkaamaan.

    Anyway, kelit olisivat pikkuhiljaa alkamassa kääntymään selvästi viileämpään suuntaan.

    • Tuomo T.
      07/10/2012 10:53

      No tää oma veikkaukseni perustuu vain siihen, että tässä on alla kolme hyvin kylmää helmikuuta ja on jo väkisin aika lauhan helmikuun, jo siksikin, että talvesta on tulossa lauha. No, jos se olisi mun päätettävissäni, joka talvi olisi kylmä ja luminen, joten tää ei ollut toive.

  45. Sami
    06/10/2012 18:44

    Laskin tuossa sateen määrät muutamalta paikkakunnalta 4.10. klo 17….6.10.klo18. Sadetta saattoi tulla 4.10. jo jonkin verran…
    Kauhajoki 75mm
    Karvia 76mm
    Niinisalo 72mm(1981-2010 k-a 71mm)

    • Sami
      06/10/2012 21:33

      Matalapaine jatkaa sateiden pyörittelyä edelleen noilla sateisimmilla alueilla, saas nähdä mikä on to-ilta…ma-aamu sadekertymä parhaimmillaan tai siis pahimmillaan.

      • Sami
        07/10/2012 04:26

        Klo 04 mennessä sadekertymät
        Kauhajoki 80mm
        Karvia 82mm
        Niinisalo 84mm

  46. me
    07/10/2012 11:03

    Huomaa kyllä näistä läheltäpiti tilanteista, että Suomessa ei ole varauduttu sään ääri-ilmiöihin lähes ollenkaan. Mitä sitten tapahtuu, kun ilmasto lämpenee useilla asteilla ja syksyjen sekä keväiden sademäärät luultavasti lisääntyvät huomattavasti, jolloin tämän kaltaiset sateiset vuodet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus?

    • Jykä
      07/10/2012 11:36

      Onpa harvinaisen kaunis viikonloppu.Siis ainakin täällä Helsingissä, toisin kuin vielä perjantaina ennustettiin…

      • me
        07/10/2012 12:32

        Kyllä. Sanotaan, että viikon päähän on hankala ennustaa kesän kuurosateita, mutta on se näköjään syyssateetkin yhden päivän päähän vaikea ennustaa.

    • Sami
      07/10/2012 17:33

      Onneksi ilmasto ei lämpene useilla asteilla.

  47. Teemu
    07/10/2012 18:01

    me :Huomaa kyllä näistä läheltäpiti tilanteista, että Suomessa ei ole varauduttu sään ääri-ilmiöihin lähes ollenkaan. Mitä sitten tapahtuu, kun ilmasto lämpenee useilla asteilla ja syksyjen sekä keväiden sademäärät luultavasti lisääntyvät huomattavasti, jolloin tämän kaltaiset sateiset vuodet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus?

    Ilmasto tuskin lämpenee nyt aivan useilla asteilla ja tällaiset sateet tulevat edelleenkin olemaan enemmänkin poikkeus kuin sääntö..) Sademäärä varmaan kasvaa, mutta jos noin 200mm on sääntö kuussa kuin kuussa, niin saa ilmasto muuttua aika hillittömästi…ainakin minun mielestä..

    • me
      07/10/2012 19:09

      Ei se oikeastaan ihan hirveitä vaadi, kun merivirrat yms alkavat vaihtamaan suuntaa, kuten myös ilmavirtaukset ja matalapaineiden reitit. Mutta who knows. Pitäisi aina varautua pahimpaan tämä huomattiin pari vuotta sitten Japanissa, kun ajateltiin, että 9 richterin järistys on niin harvinainen, ettei niitä täydy ottaa huomioon.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: