Etusivu > Pitkät ennusteet, Säätietoutta > Populaarit pitkät ennusteet

Populaarit pitkät ennusteet

Eilen (9. huhtikuuta) tuli nähtyä ensimmäinen vappusääennuste lööpeissä. Tänään uutisoidaan Eurooppaan ennustetusta viileästä loppukeväästä. Pitkät sääennusteet ovat näemmä tulleet jäädäkseen meidän elämään.

Hupia vai vakava asia?

Vaikka olen ollut sääalalla vasta verrattaen lyhyen aikaa, niin omasta mielestäni useiden viikkojen ja kuukausien sääennusteisiin pohjautuvat uutiset ovat yleistyneet valtaisasti viime vuosien aikana. Nykyään on lähes ihme, jos viikkoon ei näe mediassa pitkästä ennusteesta tehtyä uutista. Toki oli ennen vanhaan sammakkoprofessorin ennusteet hupia tuomassa, mutta viime vuosina painopiste tuntuu siirtyneen silkasta huvista vakavempiin otsikoihin.

Sääennusteiden luotettavuutta voidaan mitata monin eri tavoin. Monet näistä ovat melko teknisiä eli en niihin sen koommin mene. Kuitenkin yleisenä ennustettavuuden rajana pidetään nykyään suunnilleen viikkoa. Tämä ei suinkaan ole vakio, vaan vaihtelee säätyypin mukaan. Joskus voidaan tehdä jopa kahden viikon sääennusteita melko hyvällä luotettavuudella.

Viime vuosina on säätieteessä menty sen verran eteenpäin, että voidaan ajaa viikkojen tai kuukausien päähän ulottuvia sääennusteita. Tämä on tullut mahdolliseksi muun muassa kasvaneen tietokonekapasiteetin myötä. Tällöin ei toki pyritä ennustamaan yksittäisen päivän säätä vaan ennemminkin säätyyppiä (epävakaista/poutaa, lämmintä/kylmää jne). Ennusteessa säämallia ajetaan yleensä kymmeniä kertoja hieman asetuksia ja alkuarvoja muuttaen ja lopulta otetaan ajojen keskiarvo, jota sitten verrataan pitkän ajan keskiarvoihin.

Tarve on suuri

Miksi näitä pitkiä sääennusteita pitäisi tehdä? Niille on suuri kysyntä ja taloudelliset hyödyt voivat olla valtaisia. Maanviljelijät tietäisivät jo hyvissä ajoin miten varautua tulevaan kasvukauteen, VR tietäisi kuinka monta vaihteita putsaavaa työntekijää tarvitaan, vanhainkodit osaisivat varautua kesän poikkeuksellisen koviin helteisiin jne.

Eli selvästi pitkille ennusteille on suuri tarve. Niinpä näitä ennusteita on alettu kehittämään. Nyt tullaankin asian ytimeen: pitkät ennusteet eivät kertaheitolla voi millään yltää ”normiennusteiden” luotettavuuteen.

Olen monesti törmännyt viesteihin, että ”miksi ihmeessä näitä pitkiä ennusteita tehdään kun ne eivät ikinä osu oikeaan”. Jos tuolla tavalla oltaisiin ajateltu 30 vuotta sitten, olisi meillä edelleenkin vain parin päivän sääennusteita käytettävissä koska ”eihän viikon päästä olevaa säätä voida millään ennustaa – se on noituutta se”. Vain tutkimalla ja kehittämällä voidaan mennä eteenpäin ja juuri sitä tehdään parhaillaan pitkien sääennusteiden osalta. Eli kyllä pitkät ennusteet ovat jo paikoin varsin hyviä, etenkin tropiikissa. Hiljalleen vuosien kuluessa myös täällä keskileveysasteilla niiden osuvuus paranee, vaikka aina ei tältä tuntuisi. Kuinka pitkään joudutaan odottamaan, että ne yltävät nykypäivän viiden vuorokauden ennusteiden tasolle? Vain aika näyttää. Uskon kuitenkin, että joskus tähänkin päästään. Ja siihen päästään vain tutkimalla ja kehittämällä.

Vastuu käyttäjällä

Useat pitkiä ennusteita tekevät instituutiot ovat laittaneet mallituloksensa nettiin kaikkien nähtäville. Tämä on kansalaisten kaipaamaa avoimuutta ja vastinetta verorahoilleen. On kuitenkin muistettava erittäin tärkeä seikka: nämä tuotteet ovat siis vielä lähestulkoon kaikin tavoin tutkimustuotteita – eivät operatiivisia virallisia ennusteita. Tämän mullistavan sääennusteiden pituuden kasvun häikäiseminä ovat jotkin tahot, erityisesti tietyt mediatahot, alkaneet käyttää niitä kuin ne olisivat yhtä luotettavia kuin lyhyet ennusteet (osalla tämä on tietoinen, osalla tiedostamaton valinta).

Jonkinlainen analogia tuntuu olevan, että annetaan lapselle lelu, mutta ei kerrota, että mikä se on tai mitä sillä tehdään. Toisaalta, vaikka kerrottaisiin, ei lapsi välttämättä kuuntele – ja tekee sillä kuitenkin mitä itse haluaa.

Pitkien ennusteiden kehittymistä tulee seurata ja niistä tulee saada puhua. On kuitenkin AINA pidettävä mielessä se asia, että ne ovat vielä vuosien ajan tutkimusasteella eikä niistä tule vetää liian suuria johtopäätöksiä tai aina vaan valittaa, että ”taas ne on pielessä – eivät ne meteorologit ja tutkijat vaan osaa”. Erityisen huolestuttavaa on se, että pitkiä ennusteita julkaistaan uutisina. Lyhyet sääennusteet uutisina vielä ymmärrän ja hyväksyn, mutta pitkiä en.

Voidaanko tälle ilmiölle tehdä mitään? Tulisiko kaikki pitkät ennusteet ottaa pois netistä? Tällöin alkaisi valitus siitä, että jälleen kansalaisilta pimitetään verorahoin tuotettua tietoa. Lisäksi tällöin syntyisi yksi toistaan epäilyttävempiä yrityksiä, jotka huomaavat tämän markkinaraon – sillä kyllä aina joku maksaa saadakseen pitkän ennusteen käsiinsä (oli se oikeassa tai väärässä).

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on ollut muistuttaa siitä, että miten pitkiin ennusteisiin tulee suhtautua. Niitä saa ja voi seurata omaksi huvikseen tai ammatillisen kiinnostuksen vuoksi. Niihin ei kuitenkaan saa suhtautua kuin raamattuun ”yhtenä totuutena”, mutta niitä ei myöskään pitäisi mielestäni kritisoida. Pitkissä ennusteissa on siis pohjimmiltaan kyse uusista tulevaisuuden tuotteista, joita parhaillaan kehitetään, ja joiden alustavia tuloksia annetaan ihmisten nähtäville. Jokaisen tulisi siis miettiä, että miten niitä tuotoksia tulee käyttää oikein.

Mainokset
  1. Janne S
    10/04/2012 20:39

    Pitkät sääennusteet ovat luonteeltaan tilastollisia, ja luultavasti tulevat aina olemaankin. Epävarmuus niissä on niin suurta, että pistemäistä ennustetta ei kannata antaa lainkaan, vaan tulokset joudutaan esittämään keskiarvojen poikkeamina normaalista tai (mieluummin) todennäköisyysjakaumina.

    Kuitenkin tiedetään enemmän kuin arvaamalla, mikä on parempi kuin ei mitään. Etenkin taloudellisessa mielessä vain vähän arvausta parempi ennuste voi olla paljon parempi kuin ei ennustetta (tai arvaus).

    Oleellista on myös ymmärtää että epävarmuuden aste vaihtelee ajankohdan ja paikan mukaan. Joskus tiedetään arvausta paremmin, tropiikissa ehkä jopa selkeästi paremmin, joskus taas ollaan arvauksen asteella. Tämä epävarmuuden aste pitäisi pystyä kommunikoimaan. Nyt se on iltapäivälehdiltä täysin hukassa, eikä edes Ilmatieteen laitos pitkän ennusteen seurannassaan kommunikoi varmuuden tai epävarmuuden astetta selkeästi.

    Tietysti tietokonetehoa on enemmän kuin 70-luvulla ja mallit ovat parempia, mutta ei varmaan pitkän aikavälin ennusteissa pelkästään ole kysymys paremmasta kyvystä ennustaa vaan myös tilauksesta? Pörsseissä kun on nykyään appelsiinioptioita yms., on myös taloudellisella järjestelmällä enemmän kykyä käyttää heikkoa informaatiota hyväkseen. Varmaankin myös kattavien historiallisten ennusteaineistojen (reanalysis) olemassaolo auttaa, kun todennäköisyydet on mahdollista kalibroida?

    Vaikea uskoa iltapäivälehtien ym. vastaavan median kykenevän esittämään pitkän aikavälin ennusteita pitkään aikaan niinkuin ne pitäisi esittää. Kun informaatio on niin heikkoa että puhutaan tersiilitodennäköisyyksistä, on se yksinkertaisesti älyttömän vaikea kommunikoida ymmärrettävästi. Ei tuon tyyppinen media kykene viestimään mitään muutakaan vastaavaa teknistä tasoa vaativaa asiaa.

    Minusta ongelma ei siis ole siinä että ennusteet olisivat jotenkin raakileita ja tutkimusasteella. Samanlaisia epämääräisyyksiä ne aina tulevat olemaan, vaikka vähän nykyisestä tarkkenisivatkin. Haaste on kommunikoida heikkoa tietoa ymmärrettävästi, niin että epävarmuus välittyy. Toinen haaste on hallita syntyvää keskustelua ja uudelleenuutisointia. Tai jälkimmäinen on varmaankin mahdotonta. Jos kahdesta ennusteesta toinen sanoo toukokuun olevan lämmin (ylätersiili todennäköisyydellä 40%) ja toinen kylmä (alatersiili tn:llä 50%), voivat kumpikin olla sisäisesti konsistentteja ja ”oikeassa”. Ne voivat olla jopa keskimäärin aivan yhtä hyviä. Toinen osuu paremmin joskus, joskus toinen, mutta todennäköisyydet ovat kummallakin oikein. Tämän kun näkee iltapäivälehden joskus selittävän niin, … no, siihen menee kauan. 🙂

  2. Samu
    10/04/2012 20:57

    Miksi Ilmatieteenlaitos tai Foreca ei siirry ennusteen luotettavuusprosenteihin? Tyyliin Sveitsi: http://www.meteoswiss.admin.ch/web/en/weather.html
    Jokaisessa ennusteessa on prosentti mukana. Tyhmempikin lukija/media tajuaa, että 10% luotettavuus on hyvin epävarma.

    • Janne S
      10/04/2012 21:22

      Tai Norja: http://www.yr.no/place/Norway/Oslo/Oslo/Oslo/long.html
      (alempana sivulla, ”Probability forecast for Oslo”)

      • 11/04/2012 07:30

        Tuo norjalaisten todennäköisyysennustekaavio olisi kyllä mukava saada kotimaisiinkin ennusteisiin

      • Samu
        11/04/2012 13:32

        Ei voi muuta todeta kuin, että osu ja uppos. Yhdellä silmäyksellä näet koko kuvan ja vielä ennusteiden vaihteluvälin. Forecan ennusteet menevät samaan sarjaan kahvinporojen kanssa, mutta kyllähän ne visuaalisuudessa (tv&netti) hakkaavat Ilmatieteenlaitoksen 6-0. Vähän kärjistäen on pakko todeta, että edelleen Ilmatieteenlaitoksen TV-ennusteet tuovat lähes joka kerta mieleen Hymyhuulien Erkki Nysten sketsin… 🙂

    • Janne S
      10/04/2012 21:36

      Hmm, sveitsiläisillä on jännä ennuste. Todennäköisyys on muttei kerrota minkä tapahtuman. Ennusteen oikeaan osuminen ei ole esim. lämpötilalle ja muille jatkuville suureille ilman lisätietoja kovin hyvin määritelty.

      Tietysti jos ihmiset oppivat tulkitsemaan raportoitua ennusteen onnistumistodennäköisyyttä ja se on harkiten määritelty, kai noinkin voi tehdä.

      Yksi asia unohtui muuten mainita todennäköisyysennusteista, eikä Paulikaan sitä maininnut: raha. Jos joku tuote, kuten todennäköisyysennuste, on vaikea kommunikoida ilmaiseksi mutta helppo myydä, ja on tulostavoite, on ymmärrettävän houkuttelevaa myydä se — jolloin samaa ennustetta ei oikein voi antaa ilmaiseksi! Ehkä tämä selittäisi myös sveitsiläisen ennusteen epämääräisyyden.

      Ongelma tässä on vastuu taloudellisesta tuottavuudesta, typerässä mielessä.

      • terhiainen
        10/04/2012 22:08

        Jollei menetelmä ole vaihtunut runsaan 15 vuoden aikana, niin Sveitsin todennäköisyysennustaminen perustuu siihen, että parviennusteet luokitellaan Kohosen neuroverkon avulla. Luokittelu perustuu usein toistuviin, tyypillisiin meteorologisiin tilanteisiin – ei yksittäisen parametrin todennäköisyyslaskelmaan. Vuonna 1998 käytössä olevassa luokittelussa oli 144 erilaista vaihtoehtoa – ei siis mikään ”köyhän miehen malli”… Geometrisen entropian avulla tästä muodostettiin luotettavuusindeksi. Ainakin silloinen todennäköisyysprosentti kuvasi koko säätilanteen luotettavuutta, ei mitään yksittäistä parametria. Voi olla, että sveitsiläiset ovat muuttaneet systeemiään kokonaan vuosien varrella, mutta siinä vaiheessa olivat kyllä ilman muuta parviennustamisessa Euroopan kärkimaita. Vielä tuolloin parviennusteiden jatkojalostus lepäsi pitkälti jäsenmaiden harteilla, ja ECMWF:n oma tuotevalikoima oli – sanoisinko: suppea.

        Ja loppu viimeksi: Sääparametrit ovat usein valitettavan paljon kytköksissä keskenään, joten eipä se todennäköisyysennusteen antaminen kokonaistilanteen perusteella ole meteorologisesti ollenkaan huono vaihtoehto…

  3. Janne S
    11/04/2012 00:13

    Terhiainen: luulen selostuksestasi suunnilleen ymmärtäväni miten sveitsiläiset ennusteet on tehty. Jos noin, kyse ei olekaan todennäköisyydestä. Luotettavuusindeksi on varmaankin oikea termi.

    Taloudellisiin laskelmiin todennäköisyys(jakauma) on parempi, koska sen avulla voi laskea odotusarvoja vaikka nyt tulevista hinnoista. Luotettavuusindeksi on ilman uudelleenkalibrointia suhteellisen hyödytön.

    Parametrien yhdistely on hyvä idea mainitsemiesi korrelaatioiden takia, mutta selkiytyyköhän asia tästä vai vaikeutuu? Ehkä pintatasolla yksi luku on selkeämpi, mutta kummallinen jos asiaa alkaa miettiä. Ja aika moni haluaa vaihteluvälejä myös yksittäisille parametreille, ainakin lämpötilalle, pilvisyydelle ja sademäärälle.

    Toisaalta parametriyhdistelmistäkin voi tuottaa oikeita todennäköisyyksiä. Esim. meillä voisi olla kesällä ”lounainen sateinen säätyyppi” ja sille todennäköisyys.

    SOM ei muuten kerro mitkä parametrit ovat tärkeitä, ja kuinka tärkeitä, joten käsin virittämistä säätyyppien luokittelu silläkin on. Eri parametrien subjektiivista merkittävyyttä sään kokemisen kannalta pitäisi tutkia ja on ehkä tutkittukin. Sääpsykologiaa, hmm.. 🙂

  4. Matti
    11/04/2012 11:52

    Ensi viikolla näyttäisi saapuvan annos lämmintä ilmaa Suomeen etelästä/kaakosta.

  5. Tuomo T.
    11/04/2012 13:47

    Iltapäivälehdet kyllä mässäilevät pitkillä ennusteilla oikein täysin palkein! Myönnän, että olen spekuloinut itsekin näillä ennusteilla (ja ollut usein väärässä), mutta se, että niistä oikein tehdään ”varmana tietona” isoja lööppejä ja otsikoita, niin se on väärin. Hyvin harvoin iltapäivälehtien – eikä aina muidenkaan lehtien – teksteissä painoteta todennäköisyyttä, eli että mitä kauemmas mennään, sitä epätodennäköisempää kaikki on.

    Vielä pitkien ennusteiden uutisointia hölmömpi on iltisten tapa uutisoida tuleva sää tilastojen perusteella. Saattaa olla, että lehdessä on otsikko ”Tällainen on tulevan kesän sää”. Ja kun avaa lehden, aukeamalla on iso kartta siitä, millaista sää on KESKIMÄÄRIN ollut. Ja kuten tiedetään, se kertoo todella vähän totuudesta.

    Ja kun näitä keskiarvotilastoja lukee, saa joka vuosi selville sen yllättävän tiedon, että keskimäärin Suomessa on lämpimintä heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana.

    Ennen iltikset rahastivat amerikkalaisella Accuweatherilla, nyt WSI:llä, joka julkaisee ennusteensa netissä kerran kuussa. Välillä WSI on osunut oikeaan, mutta se voi olla tuuriakin.

    MItä tulee lähiaikojen säähän, niin ilmakehä taitaa olla aika ”psykedeelisessä” tilassa, kun ennusteet vaihtelevat monta kertaa päivässäkin, eivätkä kausiennusteet sano juuta eikä jaata.

    Kun katsoin 10 ensimmäisen vuorokauden toteutumaa, niin itse asiassa Etelä-Suomessa keskilämpötilat ovat olleet hyvin lähellä normaalia, pohjoisessa sen sijaan on ollut selvästi tavanomaista kylmempää.

    • Tuomo T.
      11/04/2012 13:50

      Siis anteeksi viimeisen kappaleen epätarkkuus: tarkoitin siis huhtikuun 10 ensimmäisen vuorokauden säätä. Se, että huhtikuussa sää on ollut toistaiseksi näinkin viileää, on suorastaan vallankumouksellista :). 13.4. lähtien melkein kaikkien huhtikuun päivien päiväkohtainen ennätys alkaa kakkosella, joten niihin on vielä matkaa.

  6. Juhani
    11/04/2012 20:06

    Matti :
    Ensi viikolla näyttäisi saapuvan annos lämmintä ilmaa Suomeen etelästä/kaakosta.

    Aika epävarmaa tuo vielä on – joskin suotavaa. GFS on viemässä lämmintä idästä ohitse matalan kulkiessa suoraan Suomen yli. ECMWF puolestaan laskee lämpimän kielekkeen vain pyyhkäisevän yli. Näin ainakin tuoreimpien päivitysten mukaan. Kaakkoiset matalat olivat aikoinaan meteorologin painajaisia, mutta ilmeisesti nykyisin ne pystytään mallintamaan jo hyvin.

  7. Jykä
    12/04/2012 08:37

    Onpas taas yön aikana 5 vrk sääennusteet muuttunut….

  8. Nimetön
    12/04/2012 16:18

    iltalehti taas vauhdissa…”Ensi viikon perjantaina jopa 15 astetta!”

  9. #
    12/04/2012 16:55

    Kannatan myös noita todennäköisyysennusteita tai ennusteita tyylin ”5-10c” jos puhutaan useamman päivän päähän ulottuvasta ennusteesta. Forecan ei tarvitsisi joka päivä muuttaa ennusteitaan edes takas.

  10. Jussi Ylhäisi
    12/04/2012 18:49

    Näistä seasonal forecasteista on muuten pari vastaleivottua paperiakin (taisi tulla viime viikolla molemmat)

    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/WAF-D-11-00143.1
    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/WCAS-D-11-00017.1

    Vähän harmittaa kun noita AMS:n julkaisuja ei tuoreeltaan pääse lukemaan, mutta tuon Emanuel et al. (jälkimmäinen noista kahdesta) paperin abstraktinkin perusteella jo saa hyvän kuvan siitä, millaisiin käyttötarkoituksiin ja millä alueilla noista kausiennusteista on hyötyä. Ja eritoten, miten niitä pitäisi käyttää

    ”when a more realistic seasonal forecast skill is assumed, the potential value of forecasts becomes significant only after more than a decade.”

    Eli jos et veikkaa, et voi voittaa. Jonain vuonna tulee takkiin ja toisena voitetaan. Mutta kymmenen vuoden päästä todennäköisemmin voitat, jos aina systemaattisesti veikkaat ennakkosuosikkia. Olisi hauska, jos säälööppeihinkin olisi lisätty tällainen tulkinta ”yhden vuodenaikaisennusteen antama lisäarvo tulee esiin vasta suuremmassa otoksessa, todetkaa vaikka itse kymmenen vuoden päästä. Tämän yhdistetyn informaation perusteella ei voi päätellä yksittäisen vuodenaikaisennusteen virhettä (näiden välinen yhteys ei ole välttämättä ihan selvä)” 🙂

    En ole nähnyt yhtään perusteellisempaa tutkimusta jossa verifioidaan vuodenaikaisennusteita, onko joku muu?

    • Janne S
      12/04/2012 20:32

      Niin, tavallaanhan todennäköisyysennuste on pitänyt verifioida jo ennustetta tuotettaessa. Ekassa paperissa todetaankin että CPC:n ennusteen (joidenkin mielestä masentavat) todennäköisyydet pitävät suunnilleen paikkansa. Mielenkiintoinen pointti kylläkin on abstraktissa, että ennusteen osuvuudessa voi olla pitkän aikavälin vaihtelua. Myös taustalla tapahtuva lämpeneminen vaikuttaa tosiaan kaikkeen (ml. ennusteiden laskennalliseen osuvuuteen), sekin on hyvä pointti. (”Hyvä” tarkoitta tässä etten ole itse tullut ajatelleeksi asiaa, mikä ei ole kovin paljon sanottu…)

      Hurrikaanien määrissä on valtavasti Poisson-hajontaa ja määrän ennustaminen on muutenkin peliä jossa tuotetaan muutama bitti dataa per kesä. Eli sikäli kymmenen vuoden peliaika on ymmärrettävä. ”Significant” voi tarkoittaa myös että tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä, eli siis selkeästi sattumaa parempia eikä vain vähän parempia.

      Kyllähän esim. CFSv2:n skill-tasoja jos katsoo (tai skill maskia), niin ei se esim. nyt juuri mitään loppuvuoden säästä meille osaa sanoa, paitsi huhtikuusta josta on jo yli kolmasosa mennyt. Eli sikäli ennuste on ihan realistinen, jos ihmiset vain malttaisivat katsoa epävarmuuksia. Tosin kakkosversiosta ei vielä todennäköisyyksiä ole saatavissa, ja skillin tulkinta on vähän hankalaa. Ykkösversiolla taas on taipumus ennustaa lämmintä jo ihan lämpenemistrendin ja vantentuneen vertailujakson takia.

    • Janne S
      12/04/2012 20:34

      Unohtui sanoa että varmasti todennäköisyyksien kalibraationkin voi jotenkin mogata, siihen pätevät kaikki muunkin mallinnuksen sudenkuopat kuten ylioppiminen. Näin ollen tutkimukset kalibraatioiden pitävyydestä ovat tietenkin tarpeen.

  11. Sami
    13/04/2012 23:37

    Miksiköhän ei veikkaus laita pitkävetoon sään veikkaamiselle kertoimia, esim. maaliskuussa Jyväskylän lentoaseman huhtikuun keskiarvo 1) 1,0 tai kylmempi, X) 1,1-2,5 , 2) 2,6 tai lämpimämpi. Onhan säälle kaikenlaisia kilpailuja jo olemassa, jäiden lähtöpäivää jne.

    • AP
      14/04/2012 14:09

      Ihan hyvä idea, mutta epäilen kiinnostaako suurta yleisöä keskiarvot niin paljon kuin konkreettiset jäidenlähtöpäivät, hellepäivien lukumäärät jne. Kansantajuisempaa olisi ehkä asettaa vaihtoehdot vain a) normaalia kylmempi, b) normaali, c) normaalia lämpimämpi. Parempi sana tietysti olisi keskimääräinen, koska kaikki keskiarvosta poikkeavat luvut eivät ole epänormaaleja. 🙂

      Oma veikkaukseni tuohon Jyväskylään on X siten, että huhtikuusta tulee hieman keskimääräistä kylmempi muttei paljon. Kylmä huhtikuu on selvästi jo sulamassa käsiin, vaikka alku olikin selvästi tavanomaista kylmempi. Ainoa jännitys on siis siinä tuleeko huhtikussa etelä- ja keskiosassa maata keskimääräistä kylmempi ensi kertaa vuoden 2003 jälkeen ja sekin lähinnä uusimman vertailukauden 81-10 ansiosta, jossa lämmennyt huhtikuu näkyy jo selvästi. Nykyilmastossa tuntuu hyvin kylmä huhtikuu a la 1955 tai 1966 olevan mahdottomuus. Jossain Suomen lähellä on aina tyrkyllä lämmintä ilmaa, joka ennen pitkää leviää tännekin. Niin nytkin.

      Silti käy nyt tämän huhtikuun kanssa miten tahansa, oli huhtikuun alkupuoli virkistävän erilainen viime vuosiin verrattuna. Etenkin täällä Tampereella, jossa mitattiin pääsiäisen aikaan kylmimpiä öitä sitten huhtikuun 1998 ja koettiin kovin huhtkuinen lumisade sitten vuoden 1988.

  12. AP
    14/04/2012 13:52

    Tänään Ylen Aamu-tv:ssä jopa pitkäaikainen meteorologi Seija Paasonen intoutui esittelemään katsojille NOAA:n kuukausiennusteita huhtikuulta aina syyskuulle saakka. Sisältö oli sinänsä vanha tuttu eli Suomessa ja Pohjois-Venäjällä huhti-toukokuussa normaalia lämpimämpää, mutta kesäkuukausina ei odotettavissa mitään erityistä suuntaan tai toiseen. Keskimääräistä lämpimämpiä kesäkelejä olisi odotettavissa lähinnä itäisessä Keski-Euroopassa.

    Itse en jaksa näitä pitkän ajan ennusteita juuri seurailla. Kun jo 3-5 vuorokauden ennusteet ovat usein melkoista pompottelua päivästä toiseen miksi edes yrittää kurkata sitä kauemmaksi? Toisaalta on nähty, että jotkut suursäätilat voivat olla yllättävän sitkeitä pitkäkestoisuudessaan (kuten kylmä talvi 2009-10 ja 2010-11 tai kuuma kesä 2010), mutta ei ole keksitty edes niitä tekijöitä jotka johtavat pysyvämpien säätilojen muodostumiseen. Jos ne tunnistettaisiin, silloin ehkä pitkän ajan ennusteilla alkaisi olla enemmän käyttöarvoa ainakin kuukausitasolla. Täysin pätevä ennuste olisi silloin myös tyyliin ”odotettavissa vaihtelevaa säätä” jos mitään merkkiä pysyvämmästä suursäätilasta ei ole. Sen tarkemmalle tasolle kuten juhannusviikon sään ennustaminen toukokuussa tuskin voidaan milloinkaan päästä näillä leveysasteilla.

  13. Tapio R.
    15/04/2012 15:42

    Perjantaina oli Mikkelin seudulla todennäköisesti kevään lämpimin n. 10°. Ilma oli samea ja kävi ”lämmin lehahdus” kaakosta. Myös cirrusstratus peitti osan taivaasta.
    Katselin ennusteita ja tein niistä omat johtopäätökset, että lämmintä ilmaa virtaisi kohti pohjoista ensi viikonloppuna, mutta tämä lämmin ilmamassa menisi Suomen itäpuolitse Pohjois-Venäjälle. Viroon saakka lämmin ilma saattaisi nousta, mutta ei enää Suomenlahden pohjoispuolelle.
    Vuonna 1962 lämmintä ilmaa virtasi koko kesän Suomen etelä- ja itäpuolitse, mutta yksikään lämminsektori ei päässyt Suomeen, vaan Suomi kuului kylmänilman saarekkeeseen koko kesän ajan. En ole varma, päästiinkö Suomessa hellelukemiin kertaakaan koko kesän aikana.

  14. Tapio R.
    16/04/2012 08:07

    Mitähän Foreca taas leikkii ennusteiden kanssa? Foreca ennustaa 25.4 mm. Mikkeliin +18° ja tuuli pohjoisen puolelta. Edellisen päivän lämpötila-arvio olisi +5°. Lämpötilaennuste tuntuu taas olevan reilusti yläkanttiin. Eiköhän Forecalla lämpötilaennustetta tarkisteta alaspäin vielä reilusti? Kovin epäuskottavaa. Näyttäisi ensi viikonlopun lämmin annos menevän itäisempää reittiä kuin eilen vielä oletin. Eilen vielä näytti, että Viro saisi lämpimän annoksen hetkeksi, mutta sekään ei toteutune.

  15. 16/04/2012 08:32

    Korjattu näköjään jo, Mikkeliin 25.4. +7, edellispäiväksi +6.

    Eivät ne ”leiki”. Paikkakuntakohtaiset ennusteet ovat käsittääkseni tehty suoraan koneellisesti säämallidatoista. Niissä on sitä enemmän heittoja mitä pidemmälle ennusteet yltävät ja se on ihan loogista . Toisin sanoen tuonne 10 vrk:n päähän lämpötilaheittokin voi olla hyvinkin rajua suuntaan jos toiseen. Muutenkin yli viikon päähän tehtyihin ennusteisiin kannattaa suhtautua skeptisesti, ne kun ovat yleensä korkeintaan suuntaa antavia.

    • Tapio R.
      16/04/2012 10:57

      Näinhän se todellisuudessa on. Täytyy vain käyttää omaakin päätä, mikä on reaalista. Oli hyvä, että Foreca korjasi ennusteen kohdalleen. Täällä on luntakin vielä yli 30 cm. Samoin jää järvissä on samoissa lukemissa, joten äkillinen lämpeneminen aiheuttaa sumuja ja sää pysyisi viileänä, kunnes lumet olisi ainakin aukeilta paikeilta sulaneet.

  16. Tapio R.
    16/04/2012 17:58

    Tänään aamupäivällä alapilvet kulkivat lännestä. Sen jälkeen taivas peittyi lähes yhtenäiseen sumupilveen. Sumupilvi alkoi repeillä klo 14. tienoilla ja nyt sumuhattarat tulivat koillisesta eli oli mennyt yli korkean selänne. Samalla kun alapilvet hävisivät, niin etelässä ja kaakossa näkyi yhtenäinen pilvialue, joka lähestyi verraten nopeasti. Pilvialueen rajalla oli hyvin kapea vyöhyke cirrusta. Samoin harsopilvialue jäi lähes olemattomaksi. Nyt taivaan kattaa tasainen altostratus eli verhopilvi ja aurinko näkyy läikkänä lävitse. Koska kyseessä on altostratus, niin haloakaan ei näy.

  17. Sami
    17/04/2012 11:19

    Ennusteet taas näyttävät epävarmuutensa, vielä eilen olisi loppukuulla jo hyvinkin keväistä säätä niin tänään taas kaikkea muuta, huhti-toukokuun vaihteeseen pakkasta ja lappiin vielä reilusti.

    • Tuomas
      17/04/2012 12:36

      Onneksi sentään suurin osa parviajoista ennustaa tätä kirjoittaessa, että säätyyppi pysyisi lämpimänä. GFS-mallin pääajo jää muiden seurassa yksinäiseksi. Nähtäväksi jää, miten käy.

      http://www.meteociel.fr/cartes_obs/gens_display.php?x=&y=&run=0&lat=61&lon=25&runpara=0&col=1&type=0&ext=1

      Tässä Hämeenlinnaa lähellä oleva hilapiste 61°N 25°E. (Yrittää matkia Helsinkiä, mutta 60°N olisi meren päällä, ks. alle.) Lat- ja lon-parametreja voi vaihdella tietyissä rajoissa vapaasti. Muistaakseni itäraja oli 30 ja pohjoisraja 70.

      Tietääkseni skaalaus hilapisteiden välillä menee lineaarisesti. Toisin sanoen malli ei tiedä, missä esim. rannikko menee — se tietää vain, sijaitseeko kukin piste merellä vai maalla. Tämä kannattaa huomioida 2 m lämpötilan käyrissä.

  18. Tuomo T.
    17/04/2012 14:59

    Nyt ilmatieteen laitos on hurjana: lauantaille ennustetaan +13 ja sunnuntaille +16! Vielä pari tuntia sitten ennustettiin 8 ja 9 astetta ja eilen noin 5 astetta!

    • Nimetön
      17/04/2012 15:04

      Mitä ECMWF:ää olen katsonut, niin eteläkaakosta puskee tänne annos lämmintä ilmaa viikonloppuna. Oli jo aikakin 😉

      • Matti
        17/04/2012 15:04

        (Tämän kirjoitin siis minä)

  19. Nimetön
    17/04/2012 17:01

    Ja jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin seuraavassa ennusteessa sunnuntaille povataan 2 astetta ja räntää. 🙂

    • Tuomo T.
      17/04/2012 17:37

      Jos eilen ennustettiin viikonlopulle noin +5 ja tänään +15, ennustettavuus on tosi huono! Tilanne kai kuitenkin on se, että Suomen itäpuolella ja kai kaakossakin on kesäisen lämmintä ilmaa ja länsipuolella pörrää taas matalapaineita. Siis kumpi voittaa? Olisikohan lähempänä sittenkin tilanne, että keskimäärin on etelässä noin +10 tai vähän yli, lämpimimmillään +15?

      Onhan sää lämpenemässä joka tapauksessa. Tässä vaiheessa ei kyllä esimerkiksi vapusta voi sanoa mitään. Viimeksi näin viileää oli huhtikuussa 2003 ja 1998. Jälkimmäisenä oli vappuna melkein hellettä, edellisenä taas aika koleaa etelärannikkoa myöten.

      • Tapio R
        17/04/2012 18:13

        Noista lämpimistä vapuista, mitä ulkomuistiini on jäänyt.
        Vaput vuosina 1959, 1975, 1987, 1998, 2008 ja 2009 olivat lämpimiä.
        Myös vuonna 1984 oli lämmintä Salpausselän eteläpuolella. Melko lämmintä oli myös vuonna 1968, kun taas edellisenä vuonna Helsingissä satoi lunta vapunpäivänä. Myös v. 1957 vappuna sateli lunta.

  20. Jukka
    17/04/2012 17:56

    Pyhät Pyssyt! Sunnuntaina Nurmijärvelle ennusteessa +17! Voiko toteutua…? Noilla keleillä grilli kävisi kyllä kuumana…

  21. Tapio R
    17/04/2012 18:01

    Forecan ennuste ei tuollaisia lämpötiloja ennakoi ensi viikonlopulle. Katsotaan, kumpi menee lähemmäksi? Ilmatieteen Laitoksen ennusteesta katsoin eri paikkakuntien ennusteita, niin sunnuntaina erityisen lämmintä eli yli 15° olisi lähinnä Salpausselän eteläpuolella. Helsinkiin arvioidaan 16°, mutta rannikkovyöhykkeellä n. 30 km sisämaahan viilentää merituuli. Helsingin kohdalla merituulivyöhyke ulottuu alkukesällä Järvenpään tienoille. Järvenpään ja Mäntsälän välillä on alku- ja keskikesällä usein kuuro- ja ukkospilvijono, joka liikkuu rannikon suuntaisesti. Heinäkuussa tämä kuurovyöhyke siirtyy vähitellen kohti rannikkoa meren lämmetessä.
    Useina keväinä, erityisesti 1960-luvulla, erityisesti vuosikymmenen puolenvälin jälkeen erityisesti toukokuussa pyrki lämmintä ilmaa kaakosta, mutta usein lämmin massa pysähtyi Suomen kaakkoisrajan tienoille ja vetäytyi takaisin itään. Tällaisia tapauksia muistan toukokuun viimeisenä viikonloppuna 1966, kahteenkin otteeseen toukokuussa 1967 sekä saman vuoden kesäkuun 15 – 17 p. Nämä tapaukset ovat erityisesti jääneet mieleeni. Sen sijaan v. 1963 toukokuun 10. alkoi kaakosta virrata lämmintä ilmaa ja lämmin ilmamassa pysytteli ainakin Etelä- ja Keski-Suomen yllä toukokuun loppuun saakka. Olin Helsingissä kesän 1963 ja toukokuusta elokuun alkupuolelle saakka Helsingissä oli poikkeuksellisen aurinkoista. Muutamana päivänä toukokuun 12sta – elokuun 3nteen oli pilvisyys runsasta. Toukokuun 23. alkoi virrata vielä helteisempää ilmaa kaakosta. Lämpimässä rintamassa esiintyi ukkosia, mutta pilvet menivät sisämaan puolelta. Muutama pisara tuli Helsingissä hahtuvapilvilautan reunasta. Sensijaan ainakin Mikkelin seudulla oli ukkostanut rintaman yhteydessä. Lämmin sääjakso loppui toukokuun viimeisenä päivänä koillisesta saapuneeseen kylmänpurkaukseen. Toukokuun viimeisinä päivinä mitattiin yksi korkeimpia toukokuun lämpötiloja Helsingissä juuri edellisenä päivänä ennen kylmän rintaman ylimenoa. Rintama liikkui 30.5. Helsingin yli.

  22. Niko
    17/04/2012 19:31

    Mtv3 sää ennusti myös äsken, että lämpimämpää ilmaa olisi tulossa viikonlopuksi kaakosta.

    • Tapio R
      18/04/2012 12:38

      Nyt viikonlopun ennusteessa lämpötilaa on pudotettu +10° tienoille. Lämmin ilmassa tekee seuraavan yrityksen ensi viikon lopulla. Katsotaan, joko silloin kaakosta pääsee lämmintä Suomeen saakka?

      • Tuomo T.
        18/04/2012 12:39

        Vielä eilenkin puolenpäivän maissa ennustettiin noin 10 astetta, pari tuntia myöhemmin 12-16 astetta. Ei nyt lukita vielä vastauksia. Sieltä tulee jotain 10-20 asteen väliltä. 🙂

      • Juhani
        18/04/2012 15:14

        Aika haastava tilannehan tuo viikonloppu näyttää olevan ennustamisen kannalta, kun mallien mukaan ollaan kylmän ja lämpimän ilmamassan rajoilla. Ja vielä kehittyvä matalapaine – sen nopeus, liikerata ja mahdollinen syveneminen. Lisäksi lämpimän puolella pilvisyyden ennustaminen taitaa olla aika hankalaa. Tuossa tilanteessa aurinkoisen ja pilvisen sään välillä on iltapäivälämpötilassa helposti viiden asteen ero tähän aikaan vuodesta. Foreca on kuitenkin nyt räväyttänyt sunnuntaille rohkeasti +15 etelään.

      • AP
        18/04/2012 21:31

        Mustanmeren suunnalta nousevat matalapaineet ovat aina mielenkiintoisia. Pienikin muutos niiden reiteissä heilauttaa myös ennusteet ja säätilat eri raiteille. Kesällä se merkitsee arvuuttelua helleilmojen ja rankkasateiden välillä. Nyt keväällä saa arpoa toteutuuko räntäsateet vai lähes kesäinen lämpöaalto. Tässä tilanteessa Itä-Suomi on Länsi-Suomea edullisemmassa asemassa, ts. todennäköisyys paremmalle säälle on idässä suurempi kun taas sateiden osuminen länteen on todennäköisempää. Toki sateet voivat myös painua selvemmin Ruotsin puolelle, jolloin koko Etelä- ja Keski-Suomi saa nauttia lämpimistä ilmoista. Pilvisyys sitten ratkaisee kuinka lämmintä lopulta on, kuten Juhanikin edellä toteaa. Oma veikkaus tämänhetkisten mallien perusteella: lämmin ilma nousee hyvin lähelle, mutta jää pääosin Venäjän puolelle. Silti oikeasti aika paha sanoa miten käy kun ollaan näin kiikun kaakun -tilanteessa.

  23. Tapio R
    20/04/2012 08:39

    Foreca tarjoaa taas hurjia lukemia ensi viikon lopulle. Viikon kuluttua sunnuntaina Mikkelissä +22°?

  24. Tuomo T.
    20/04/2012 08:44

    Foreca on nyt sitä mieltä, että ensi viikonloppuna voisi olla etelän sisämaassa jopa lähes 20 astetta. Myös ilmatieteen laitos tarjoaa vajaata 15 astetta keskiviikoksi. Ei mikään ihme olisi.

    Tosin Forecan ennuste siitä, että menisi sisämaassa jopa yli 20 asteen on ehkä vähän liikaa. Ainakaan aamun GFS-ajo ei sitä tue. Samaan aikaan siis ennustetaan lounaistuulta ja kesäkeliä. Yleensähän lämpimimmät ilmamassat tulevat kaakosta tähän aikaan vuodesta. Katsoin samaan aikaan Pietarin 10 vuorokauden ennusteet. Jos Suomessa menisi yli 20 asteen, se vaatisi, että Venäjän puolella olisi vähintään yhtä lämmintä, eikä näyttäisi olevan.

    Vaikka huhtikuu ei olekaan ollut poikkeuksellinen, tämä viikkoja jatkunut viileä sää tuntuu siltä. Niin kuin on tosi usein puhuttu, tässä on alla melkein 10 melko tai hyvin lämmintä huhtikuuta. Viileä huhtikuu on ollut samanlainen utopia kuin hymyilevä poke oli ennen vanhaan. Mutta vaikka ruikutusta on paljon kaduilla kuulunut, itse olen ihan tyytyväinen tähän vaihteluun.

    Erikoista on myös se, että tämä huhtikuu on ollut jopa viileämpi kuin viime joulukuu ainakin alkukuun osalta!

  25. Juhani
    21/04/2012 14:08

    En vieläkään ymmärrä, miksi kolea huhtikuu on jotenkin hieno juttu. Kyllä Suomen säässä vuosijaksolla on ihan riittävästi vaihtelua. 🙂

    Tänään mallit taas jättävät lämpimän ilmamassan ensi viikon lopulla Suomen rajojen ulkopuolelle.

    • Tuomas
      24/04/2012 12:38

      Samaa olen ihmetellyt tämän blogin kommentteja lukiessani. Koitan ymmärtää niitä, jotka tykkäävät lumisesta ja kylmästä talvisäästä, vaikka itse pidänkin enemmän leudoista ilmoista. Samaten tavoitan jollakin tapaa sen, että jotkut ihmiset eivät kestä hellettä, vaan +20 °C lämpötilat tuntuvat parhaalta kesäsäältä.

      Sitä on vaikeampi tavoittaa, miksi keväällä ja kesällä pitäisi olla kylmää merkityksessä lunta ja pakkasta tai +5 astetta.

  26. Nimetön
    22/04/2012 15:00

    Ilmatieteenlaitoksen lämpötilaennusteet kyllä kävisivät hyvästä satunnaislukugeneraattorista 🙂 Hieno keli saatiin sunnuntaiksi!

    • Tapio R
      22/04/2012 15:41

      Täällä Mikkelissä 12° tällä hetkellä. Asun keskustasta 13 km länteen Otavan taajamassa ja täällä kesällä kuurottelee ja ukkostaa huomattavasti vähemmän kuin Mikkelin keskustassa. 2 vuotta sitten, kun oli eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea rajuja ukkosia voimakkaine syöksyvirtauksineen, niin ei täällä ollut oikeastaan mitään. Samoin ei myöskään viime kesänä. Edellisellä asuinpaikalla v. 1998 kesäkuun 12. pyyhälsi trombi noin sadan metrin päässä silloisesta huoneistostani aikaansaaden monenlaista vahinkoa. Kuitenkin rautatien kohdalla trombin alaosa nousi todennäköisesti ylemmäksi, koska radan sähköjohtimille ei aiheutunut vahinkoja. Radan toisella puolen trombi hajotti lentokonehallin säleiksi. Mukana hajosi myös yksi pienkone.
      Kesällä 1999 liikkui kolme trombia, kaikki alle 10 kmn säteellä silloiselta asunnoltani muutaman viikon sisällä.

  27. Tuomo T.
    23/04/2012 08:27

    Eilisen ylin oli näköjään +17,1 Turussa. Kieltämättä eilinen tosiaan tuntui hyvin lämpimältä, vaikka kaukana oltiin poikkeuksellisesta. Aika usein 15 astetta on mennnyt rikki jo ennen puoltakuuta ja 10 astetta rikottu jo alkukuusta. Loppukuusta vaatisi hellettä, että päiväkohtainen ennätys menisi rikki, niin kovia ovat huhtikuunkin ennätykset.

    Jos nyt pitäisi vapun säästä sanoa jotain, niin pistäisin rahat likoon aika perinteisen vapun puolesta eli 10-15 astetta, vähän pilvisyydestä riippuen. Sateitakaan ei voi jättää pois laskuista.

  28. Tuomo T.
    23/04/2012 08:32

    Toukokuusta ennustetaan – perinteiseen tapaan – keskimääräistä lämpimämpää, CFS pistää peliin pari astetta lämpöisämpää. WSI on edelleen sitä mieltä, että pohjolan kesästä tulee lämmin. Jo maaliskuussa sain WSI:stä meilin, että he eivät ennusta, että Suomessa olisi niin kuuma kesä kuin kahtena edellisvuonna vaan tällä kertaa kuuminta olisi mm. Norjassa.

    CFS ei osaa sanoa juuta eikä jaata kesästä. La Meteo antaa pientä plusmerkkistä poikkeamaa: http://www.lameteo.org/saison/season2.html

  29. Matti
    23/04/2012 10:31

    Paulin vappusäätwiitti aiheutti pienen repeämisen 😀

  30. Tuomo T.
    23/04/2012 13:22

    Nyt kun on taas päästy irvailemaan iltapäivälehdille, niin voi pohtia, mikä se ”normaali vappusää” on. Todellisuudessa sellaista ei olekaan, mutta aika tyypillistä on, että etelässä on noin +15 astetta ja poutaa, Oulun korkeudella noin +10 aika tyypillinen vappu. Melko harvoin on näköjään vappuna sadellut.

    Etelän sisämaassa 15:n ylittäminen ei ole tavatonta: ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan (http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu?doAsUserLanguageId=fi_FI) esim. Lahdessa on vappuna ollut seitsemän kertaa +15 tai yli.

    Sellaista heiluntaa vapuissa on ollut, että kun parina edellisvuonna täällä pk-seudulla pyöri vappupäivän lukemat noin 10 asteessa, niin tälle vuodelle veikkaan vähintään +15, sisämaassa enemmänkin. Riippuu tuulen suunnasta. Kovalla lounaistuulella keskustassa on helposti ainakin viisi astetta vähemmän kuin vaikkapa lentoasemalla.

    • Tuomo T.
      23/04/2012 13:22

      Siis toiseen kappaleeseen heti korjaus: siis 2000-luvulla on Lahdessa ollut seitsemän kertaa yli +15! 😉

    • AP
      23/04/2012 20:10

      Tampereella keskiarvojen mukaan tavanomaisin vappupäivän lämpötila on myös 10-15 asteen välillä (tarkemmin 12-13 astetta), mutta kun purkaa viimeiset 20 vuotta vappupäivän osalta saattaa tehdä yllättävän havainnon: on nimittäin yleisempää, että joko vappu on kolea (alle 10 astetta) tai sitten lämmin (yli 15 astetta). Eli se keskiarvojen mukainen lämpötilaväli on toteutunut harvemmin!

      alle 10 astetta: 8 kertaa
      10-15 astetta: 5 kertaa
      yli 15 astetta: 7 kertaa

      Alhaisin maksimi on vuodesta 1992 alkaen ollut +3 astetta vuonna 2005. Yli 20 astetta on mitattu 1993, 1998 ja 2008. Viime vuonna jäätiin 8 asteeseen ja himpun verran lumirakeitakin satoi kuuropilvistä iltapäivällä.

  31. Jussi
    23/04/2012 13:33

    Kun yritetään saada halpoja otsikoita, niin kaikki naurettavimmatkin sanavalinnat ovat sallittuja. Kun nyt on ”lopullisten totuuksien” etsimisen tielle lähdetty, niin osallistun minäkin. Millainen on ensi kesän sää? Lämmin ja kuiva, niin on tapahtuva.

    Lämpimän toukokuun, joka tuo mukanaan kesän ainakin pari viikkoa etuajassa, jälkeen viilenee ja kesästä tulee suurin piirtein sellainen kuin 2007 tai 2009: lämmin mutta ei kovin hikinen. Sateet jäävät väliin, koska talvella tuli vettä kaikissa elementeissään niin paljon, ettei suvena jaksa ”kusta niskaan” niin paljon. Ukkosiakin on paljon vähemmän kuin parina edelliskesänä, eikä trombibongarit pääse liikkeelle kuin vasta elokuussa.

    Lämpimin kuukausi on elokuu, 2-3 astetta ”normeja” kuumempi. Tällä ennusteella ei vaihto- eikä palautusoikeutta.

  32. Tapio R
    23/04/2012 18:00

    Amerikkalainen ennuste tai arvio lupaa lähes koko Eurooppaan lämmintä kesää ja Pohjois-Eurooppaan hyvin kuivaa. Syynä olisi mm. Pohjois-Atlantin viileä merivesi.
    Tulee mieleen vuosi 1962. Silloin amerikkalaiset lupasivat meille helteistä kesää viimeiseen asti. Mitenkäs kävi? Tuli toinen äärimmäisyys. Tuli ehkä viilein kesä koko 1900-luvulla.
    Noista lämpimistä toukokuista ja mitä niistä on seurannut.
    1963 lämpimän toukokuun tuli Etelä-Suomeen varsinkin rannikolle aurinkoinen ja melko lämminkin kesä, mutta Salpausselän pohjoispuolella varsinkin kesäkuu oli viileähkö.
    1975 riitti lämmintä kaikille kesäkuukausille. Varsinkin Länsi-Suomessa elokuun alkupuoli oli hyvinkin lämmin. Tukholmassa elokuussa 1975 mitattiin harvinaisen korkeita lämpötiloja n. 35°. Tiedotusvälineissä kerrottiin silloin jopa 37 asteesta.
    1979 toukokuun lämmin jakso katkesi kesäkuun toisella viikolla. Juhannukseksi lämpeni uudelleen, mutta juhannuksen jälkeisenä maanantaina säätyyppi muuttui ja heinäkuu oli viileä ja sateinen. Elokuun puolessavälissä oli viikon hellejakso.
    1981 poikkeuksellisen runsaslumisen talven jälkeen sää lämpeni toukokuun 10 ja hellejakso päättyi 25.5. Kesä oli runsassateinen ja viileähkö.
    1984 toukokuu oli helteinen. Lounais-Suomessa oli runsaita sateita, jotka aiheuttivat tulvia, kun taas muualla Etelä- ja varsinkin Itä-Suomessa oli hyvin kuivaa. Joitakin yksittäisiä ukkoskuuroja esiintyi Itä-Suomessa hellejakson yhteydessä. Sää viileni kesäkuun toisen viikon alussa ja helluntapyhinä satoi vähän lunta. Kovia yöpakkasia esiintyi. Lämpötila laski parina yönä lähes kymmeneen pakkasasteeseen. Kesä oli viileä ja epävakainen. Kesäkuun puolestavälistä heinäkuun loppuun saakka kylmään ilmamassaan kehittyi voimakkaita ja lähes paikallaan pysyviä ukkosia, jotka kestivät samoilla seuduilla useammankin tunnin ajan. Juhannus oli viileä eikä juhannuksena juuri ukkostanut. Heinäkuun 10. alkoi muutaman päivän kestänyt kuivempi ja lämpimämpi sääjakso. Myös elokuun ensimmäisen viikon lopulla oli muutama päivä lämmintä.
    1992 toukokuun puolessavälissä alkanut hellejakso päättyi sunnuntaina 14.6. lounaasta saapuneen kylmän rintaman liikkuessa Suomen yli koilliseen. Loppukesä oli epävakainen.
    1993 toukokuun hellejakso päättyi kuun viimeisellä viikolla. Kylmä rintama liikkui Suomen yli etelään helatorstai-iltana ja seuraavana yönä. Kesä oli viileä ja sateinen. 1993 toukokuussa mitattiin paikallisia toukokuun lämpöennätyksiä erityisesti Kymenlaaksossa.
    1995 äitienpäivän lumisateiden jälkeen sää lämpeni seuraavana perjantaina, jolloin Itä-Suomessa päästiin 20° lämpötiloihin. Hellejakso kesti lyhyin katkoksin 15.6. Sillon etelästä saapui kylmä rintama. Heinäkuussa viikolla 30 alkoi uusi hellejakso, joka lyhyin katkoksin jatkui viikolle 34.
    2002 lämpimähkön toukokuun jälkeen lämmintä riitti juhannusviikolle saakka, kunnes pari päivää ennen juhannusta viileni lounaasta saapuneen kylmän rintaman yhteydessä. Heinä- ja erityisesti elokuu olivat lämpimiä. Sää viileni kahteen otteeseen. Ensimmäinen kylmä rintama likkui lännestä Suomen yli 28.8. päättäen kovimmat helteet ja toinen rintama perjantaina 13.9. luoteesta kaakkoon.
    2004 toukokuun hellejakso päättyi toukokuun toisena sunnuntaina ja kesä oli epävakainen ja viileä.

    • AP
      23/04/2012 20:27

      Aika usein on lämmintä toukokuuta seurannut viileä kesä vaikkei tietenkään aina. Merkittävin poikkeus lienee 2010: silloinhan jo toukokuun puolivälissä oli poikkeuksellisen lämmin jakso, suorastaan helleviikko, josta nauttiessa alkoi pelätä, että mitähän kesästä tulee – toistuuko esim. vuosi 1984 tai 1993? Kesäkuussa olikin pitkään keskimääräistä viileämpää mutta kaikki muistavat mitä sitten heinäkuussa ja elokuun alussa saatiin… monella paikkakunnalla mitattiin paitsi uusia lämpöennätyksiä, myös korkein määrä hellepäiviä mittaushistorian aikana. Sen päälle vielä kunnon rajuilmat.

      1993 koettiin sellainen erikoisuus, että usealla paikkakunnalla toukokuu oli kesäkuuta lämpimämpi. Sellaista sattuu vain muutaman kerran vuosisadassa. 1962 ei mitattu koko kesänä yhtään hellepäivää Tampereella eikä paljon muuallakaan.

    • 24/04/2012 07:37
  33. Jussi
    25/04/2012 10:24

    Joku kirjoittaja vitsaili vähän aikaa sitten, että ilmatieteen laitoksen ennusteet ovat kuin satunnaislukugeneraattorista peräisin. Näyttää siltä, että aamun ennuste on aina paljon todellisuutta viileämpi. Esimerkiksi tälle päivälle ennustetaan vielä Helsinkiin kello 12:ksi +7:ää, vaikka lämpötila on jo nyt 10:n jälkeen melkein 10 astetta. Yleensä iltapäivän ajossa lämpötiloja korjataan vähintään 2-3 astetta ylöspäin.

  34. Tapio R
    25/04/2012 12:32

    Mikkelissä on sää pilvinen. Yhtenäinen sumupilvi on ollut koko aamupäivän ja lämpötila 5°. Nyt sumupilveen on muodostumassa vaaleampia kohtia. Näinköhän iltapäivällä sumupilvi alkaisi rakoilla vai häviäisikö sumupilvi vasta, kun yöksi ennustetun sadealueen yläpilvet ilmestyvät näkyviin.

    • Tapio R
      25/04/2012 18:37

      Sää selkeni 10 minuutin sisällä n. klo 15. Lämpötila nousi nopeasti neljästä kahdeksaan asteeseen, mutta tuuli tekee säästä kolean tuntuisen.

  35. Tapio R
    26/04/2012 12:08

    Forecan vapun ennuste on häilynyt viimeisen vuorokauden aikana. Vuorokausi sitten vapuksi arvioitiin Mikkelissä 17°. Tänä aamuna Foreca tarjosi 7° ja hetki sitten 13°. Ilmatieteen Laitos arvioi vapuksi 14°.
    Foreca arvioi vapun jälkeen loppuviikoksi yli 20° lämpötiloja ja saman viikon lauantaiksi ukkoskuuroja.
    Viime yönä etelästä tullut sadealue katkesi taas kerran Otavan kohdalla. Mikkelin länsipuolella sadealueeseen on muodostunut muutaman kymmenen kilometrin levyinen aukko. Tämä näkyy Ilmatieteen Laitoksen pilvianimaatiossa klo 11. Kesällä liikkuvat ukkoset, jopa kylmät rintamat tekevät usein saman tempun tässä. Mistä tämä rintamien heikkeneminen johtuu Mikkelin länsipuolella. Aina näin ei tietenkään käy, mutta niin usein ja onko tällaista käyttäytymistä pystytty selvittämään millään tavoin?

  36. Juhani
    26/04/2012 14:24

    Kyllä mallit ovat taas aika täydellisesti ristiriidassa keskenään. Kun katsoo ensi viikon malleja, niin GFS ja ECMWF ovat täysin eri mieltä sään kehityksestä. Ja tuo eri suuntaan meno alkaa jo heti vapun jälkeen. Toivottavasti ECMWF olisi lähempänä oikeaa. Miten kommentoi Pauli tämän hetken malleja?

  37. Juhani
    26/04/2012 22:30

    Paulin blogin aiheeseen liittyen. Suhtaudun kyllä erittäin skeptisesti esim. vuodenaikaisennusteisiin. En ole tähän mennessä nähnyt niissä hirveästi järkeä enkä osumatarkkuuta. Jos itse saisin päättää, niin kieltäisin rahan ja resurssien tuhlaamisen moiseen hömpötykseen kokonaan ja valjastaisin voimavarat parantamaan aluksi vaikkapa 10 vuorokauden ennusteita.
    Kun nyt on katsellut malleja ensi viikon sään kehityksestä vapun jälkeen, niin nehän ovat vaihtuneet äärestä toiseen. Millä ihmeen instrumenteilla voitaisiin laatia sellaisia ennusteita, jotka ulottuvat viikkojen tai jopa kuukausien päähän tässä meidän ilmastossamme? Ne ovat yhtä hyviä kuin Rymättylän sääprofeetan arvaukset. Eivät siihen riitä tietokoneiden laskentakapasiteetin lisäämiset.

  38. Teemu
    27/04/2012 07:43

    Aika mielenkiintoiseksi vetää ensi viikon. GFS tekemässä kunnon kylmän invaasiota, kun taas ECMWF osoittaisi viilenemistä vasta aivan 10vrk tuntumilla. Kiva nähdä miten käy..:)

  39. Teemu
    27/04/2012 10:56

    Teemu :Aika mielenkiintoiseksi vetää ensi viikon. GFS tekemässä kunnon kylmän invaasiota, kun taas ECMWF osoittaisi viilenemistä vasta aivan 10vrk tuntumilla. Kiva nähdä miten käy..:)

    Nyt on ECWMF:kin kääntämässä aikaisemmin viileämmälle kantille. Tekemässä näköjään atlantille sopivalla kulmalla laajaa korkeapainetta, jolloin pohjois-koillisesta pääsisi kylmää. Kahtotaan, toteutuuko.

  40. Tapio R
    27/04/2012 20:14

    Mikkelissä ja Otavassakin oli ukkoskuuro klo 19.30. Ukkonen jyrisi ja salamoi useamman kerran. Ukkosen yhteydessä oli lyhyt, mutta rankka sadekuuro.

  41. Sami
    27/04/2012 21:23

    Joo, itsekin katselin päivällä taivaalle, oli yllättävänkin tummia pilviä, ei kovin laaja-alaisia mutta kovin ukkospilviltä näyttivät. En ihmettele yhtään jos on jossain jyrissyt. Katsoin sadetutkaa niin tampereen paikkeilla oli ainakin kovin mehevä kuuro klo21, tuskin jaksaa elossa jyväskylään asti. Hiukan yllättää että näinkin viileään ukkoskuuroja kehittyy kun järvet ovat jäässä/hyvin kylmiä. Eihän nämä tietysti mitään hirmukuuroja ole.
    Laskeskelin tuossa niin jyväskylän huhtikuun keskilämpötila tullee olemaan hyvin lähellä 1971-2000 keskiarvoa, eli noin asteen uusinta 1981-2010 keskiarvoa alempi.

  42. Sami
    29/04/2012 22:31

    Jyväskylän huhtikuun keskiarvo näyttäisi aika suurella varmuudella olevan joko +1,2 tai +1,3, eli niukasti mentäisiin myös vanhan pitkän keskiarvon alle. Ensi yöksi luvatut pakkaset hiukan tekevät vielä epävarmuutta kumpi noista loppujen lopuksi tulee olemaan loppulukema.
    Aika synkeältä näyttää toukokuun alkupuoli kokonaisuudessaan, käykö samoin kuin huhtikuussa eli alku hyvinkin kylmä? Koko keväästä saattaa tulla aika tavanomainen, maaliskuu oli liki 2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, huhtikuu tullee olemaan koko suomen osalta 1-2 astetta keskim.viileämpi ja viileä toukokuun alkupuoli tuskin mitään erityisen lämmintä kuukautta ennakoi.

  43. Jykä
    30/04/2012 08:28

    Noin äkkiseltään tuntuisi, että ainakin täällä Helsingissä huhtikuu on ollut hyvinkin tavanomainen. Alkukuu oli tietty kylmä, mutta tämä loppukuu on ollut varsin lämmin.

    • Sami
      30/04/2012 17:15

      Voi olla vaihtelua aika paljon eri puolilla suomea huhtikuun poikkeamasta, keskiarvon tuntumasta jopa 3 astetta keskim.viileämpää. Hitto sentään mitä säätä lauantaiksi nyt luvataan keskisuomeen! Pitäisi olla tuomaroimassa pesiksen harjoituspeliä ja foreca ennustaa +1..+2 asteen lukemia ja runsasta vesi/räntäsadetta. Okei, jos ennuste toteutuu niin ei kyllä pelejä pelata kun sarja alkaa ensi viikolla. Tämän hetken ennusteessa lauantai on ylivoimaisesti surkeimman sään päivä 10 seuraavasta päivästä.

  44. Tapio R
    30/04/2012 19:20

    Mikkeliin on Foreca myös tarjoamassa runsasta räntäsadetta ja +3° lämpötilaa lauantaiksi. Seuraavaksi tiistaiksi runsasta vesisadetta. Nämä arviot voivat vielä muuttua. Tuossa lauantain räntäsateen yhteydessä arvioidaa koillistuulta. Voisiko etelästä tulla matala, joka menisi pohjoiseen tai koilliseen esim. Itä-Suomen yli? Näissa tilanteissa tulevat usein toukokuussa räntä-lumisateet.

  45. Juhani
    02/05/2012 16:44

    Nyt näyttäisi mallien mukaan siltä, että lauantain matalapaine kulkeekin aiemmin laskettua lännempää. Myös Hirlam sijoittaa matalan keskuksen lauantaina Selkämerelle ja Bracknell on samaa mieltä. Tuon ansiosta ei mennä ihan räntäkeleihin, vaan lämmöt ovat 10 asteen vaiheilla ja sade silkkaa vettä ainakin etelässä. Pidemmässä juoksussä näyttää siltä, että lisää matalapaineita on tulossa etelän kantilta ja lämpimät virtaukset ohjautuvat Pohjois-Venäjälle.

    • Tapio R
      02/05/2012 22:24

      Toivottavasti ei tämä tyyppi kestä koko kesää kuten vuonna 1962.

  46. Sami
    03/05/2012 03:51

    Kyllä tosiaan tuo 1962 kesä on ollut surkea…jyväskylässä korkein päiväkeskiarvo koko kesänä oli 16,8!! Tuon lisäksi 1951-vuodesta alkaen on vain neljänä kesänä jäänyt +20 asteen päiväkeskiarvo saavuttamatta: 1965 +19,6(+16,8 ylittäviä päiviä 13kpl), 1976 +19,9(8kpl), 1990 +19,4(15kpl) ja 1993 +19,9(14kpl). Kuten luvuista käy ilmi, 1965 +19,6 on toiseksi alin kesäpäivän keskiarvo, eroa 1962 vuoden pohjanoteeraukseen peräti 2,8 astetta!, ja ottaen huomioon että neljänä muuna vuonna +16,8 ylittäviä päiviä on ollut 8-15kpl.
    Mikähän tuolloin 1962 aiheutti tilanteen?, luvuista voi päätellä että kyseessä on todella harvinainen/poikkeuksellinen tapahtuma, oikeastaan se on täysin vastapaino 2007-08 talvelle, jolloin jyväskylässä oli alin vuorokauden keskilämpötila -13,4!, ja alle -10 päiviäkin vain 8kpl, -20 päiväkeskiarvo on saavutettu 55/62 vuoden aikana.

  47. Tapio R
    03/05/2012 12:03

    Noista kesän 1962 tapahtumista. Suomi ja suurin osa Skandinaviaa kuului kylmän ilman saarekkeeseen jo maaliskuusta alkaen ja jatkui lokakuuhun saakka. Lämpimät ilmamassat virtasivat Skandinavian länsipuolitse etelään, Keski-Euroopan yli itään kääntyen koilliseen Etelä-Baltiassa ja Suomen itäpuolitse Pohjois-Venäjälle. Yksikään lämminsektori ei osunut Suomen alueelle koko aikana. Muutamana päivänä oli vähän lämpimämpää matalapaineen ympäri kiertäneen takaisinpalaavan polaari-ilman ansiosta. Heinäkuun puolessavälissä yhtenä viikonloppuna tällaisessa tilanteessa päivälämpötila nousi 20° tienoille. Pilvisyys oli kuitenkin runsasta ja myös kuurotteli. Toukokuussa matalapaineet pääsääntöisesti liikkui Keski-Euroopasta pohjoiseen ja koilliseen. Lämmin ilmamassa virtasi Suomen itäpuolitse Pohjois-Venäjälle. Pari poutaisempaa päivää oli korkean selänteen yhteydessä toukokuussa. Kesäkuun alussa matalapaineiden reitti kulki Islannin itäpuolelta Pohjois-Norjan ja Skandinavian yli kaakkoon. Rintamaa seurasi aina kylmän purkaus. Perjantaina kesäkuun 15. lämmin ilma yritti levitä Suomeen lounaasta ja lauantaina 16.6 olikin poutaa korkean selänteen ansiosta. Silloin odotettiin säätyypin muutosta lämpimämpään, mutta lämmin rintama okludoitui nopeasti ja läntinen matalapainetoiminta siirtyi eteläisemmälle reitille. Seuraavalle viikolle osunut juhannus oli epävakainen ja viileä okkluusiorintaman kulkiessa Suomen yli koilliseen. Toinen juhannuspäivä 24.6. oli paikoin kesän lämpimin. Tällöin rintaman jälkipuolella virtasi lämmennyttä polaari-ilmaa virtasi Suomeen lännestä. Etelä-ja Keski-Suomessa esiintyi kuitenkin sadekuuroja. Lämpötila nousi paikoin 24° lukemiin. Matalapainetoiminta jatkui lounaasta vilkkaana heinäkuulle tultaessa. Kesäkuussa oli 1 – 2 täysin sateetonta päivää. Aikaisemmin mainitsemani heinäkuun puolivälissä olleen parin lämpimämmän päivän jälkeen matalapainetoiminta alkoi suuntautua Suomeen jälleen kaakosta. Seuraavalla viikolla saapui Itä-Suomeen sadealue ja meteorologit odottivat Venäjältä saapuvan lämmintä ilmaa Suomeen usean päivän. Tämä ilmamassa ei koskaan Suomeen saakka päässyt, vaan lämmin ilma pysähtyi Itä-Karjalaan. Lähes koko Suomessa satoi usean vuorokauden ajan jatkuvasti ilmavirtauksen käydessä pohjoisesta ja koillisesta. Matalapaine jäi tähän täyttymään yli 2 viikon ajaksi. Matalapaineen rippeet aiheuttivat kuuroja ja ukkosia vielä elokuun alkupuolellakin tuulen käydessä edelleen pohjoisesta ja koillisesta. Elokuun puolessavälissä oli pari poutapäivää korkean selänteen yhteydessä ja lämpötila nousi hieman yli 20°. Loppukuu oli jälleen epävakainen ja viileä.
    Useilla paikkakunnilla oli 3 kesäkuukauden aikana yhteensä alle 5 täysin sateetonta päivää. Mm. Keravanjoki tulvi syyskuussa silloiselle Lahdentielle jopa heinä oli korjaamatta vielä syyskuussakin. Mm. Helsingin Sanomissa oli silloin kuvia täysistä heinäseipäistä ja tulvivasta Keravanjoesta syyskuussa 1962. Aineistoa löytyy Yliopiston Kirjastosta.
    Pahoittelen muutamia näppäilyvirheitä.

    • Juhani
      03/05/2012 15:06

      Kesä 1962 oli todella kolea. Tampereella ei ollut yhtään hellepäivää. Korkein lämpötila oli 24,9 astetta 20.6. Toiseksi korkein oli 22,6 astetta 19.6. Yli 20 asteen maksimilämpötila mitattiin kesäkuussa 8 päivänä, heinäkuussa 6 päivänä ja elokuussa yhtenä päivänä – ne olivat valtaosin niukasti yli 20 asteen.
      Erittäin kylmiä öitäkin oli usein. Esim. 5.6. oli -2,8 astetta, 19.6. +3,2 astetta, 18.7. +6,4 astetta, 31.7. +4,3 astetta – siinä muutamia esimerkkejä.
      Sateet eivät kuitenkaan olleet joka paikassa maata runsaita. Tampereella satoi kesäkuussa 52,4 mm, heinäkuussa 55,8 mm ja elokuussa myös 55,8 mm. Sadepäiviä oli kuitenkin runsaasti: kesäkuussa 21, heinäkuussa 15 ja elokuussa 25. Suurin vuorokautinen sade oli 10.7., jolloin satoi 12,4 mm. Ukkospäiviä oli Tampereella koko kesänä vain kuusi.

  48. Tapio R
    04/05/2012 20:30

    Uusi kuukausiennuste tuli Ilmatieteen Laitoksen sivulle. Ennusteessa arvioidaan toukokuun 20nnen tienoilla Suomeen vahvistuvaa mahdollista sulkukorkeaa ja sään muuttuvan kesäisen lämpimäksi. Pientä epävarmuutta ennusteessa kuitenkin tuntui olevan.

  49. Juhani
    05/05/2012 14:05

    Kovin on matalapainevoittoista malleissa niin pitkään kuin niitä riittää. No, eipä noista kannata juuri viikkoa pidemmälle tehdä johtopäätöksiä, mutta tuskinpa lähimpään 10 vuorokauteen ainakaan mitään merkittävää lämpenemistä tapahtuu.

    • Sami
      05/05/2012 16:26

      Oma vahva arvioni on että me saadaan nyt suomessa tottua näihin viileämmän puoleisiin keväisiin tulevien 15 vuoden aikana, ja myös reiluhkosti tätä kevättä viileämpiin. Tilannehan ei ole mitenkään omituinen, keväät olivat 1990-luvulla aika viileitä 1998 vuoteen saakka kunnes yhtä-äkkiä siirryttiin lämpimiin keväisiin. Muutos toiseenkin suuntaan voi tulla yhtä nopeasti. Mutta kaikki on siis luontaista vaihtelua, en tarkkaan osaa sanoa kuinka kauan voittopuolisesti viileämpien keväiden aika kestää mutta miniminä pidän 10 vuotta, mutta myös auringon alhainen aktiivisuus alkaa hiljalleen tuntua ja se vielä viilentää keväitä lisää luontaisen vaihtelun lisäksi.

  50. Tapio R
    05/05/2012 22:03

    Foreca arvioi räntäsadetta maanantaina 14.5 Mikkeliin. Ennuste voi muuttua lähempänä.
    Seija Paasonen kertoi radiossa noin 2 vuotta sitten säätapahtumissa olevan noin 60 vuoden jaksoja perustuen auringon aktiivisuuteen. Tämä vuosikymmen vastaisi 1950-lukua. 1950-luvulla oli vain 3 lämmintä kesää, vuodet 1953, -55 ja -59. Vuoden 1959 kesä oli lämmin koko Euroopassa. 1960-luvulla ei ollut ainoatakaan erityisen lämmintä kesää Suomessa. Normaalilämpöisiä oli kesät 1966 ja 1968.
    V. 1965 kesän helteet koostui kolmesta viikon kestäneestä lämpimästä jaksosta. Ensimmäinen lämmin viikon jakso sattui kesäkuun alkuun. Tosin kesäkuun 18ntena oli hyvin lämmintä Salpausselän eteläpuolella. Toinen yksittäinen hellepäivä sattui juhannuspäiväksi. Tämän jälkeen sää viileni useiksi viikoksi Suomeen kehittyneen matalapaineen vuoksi. Ajoittain kuurotteli, toisinaan sade oli myös jatkuvaa. Hieman ennen heinäkuun puoltaväliä Lapissa saatiin myös lumikuuroja. Heinäkuun puolessavälissä sää lämpeni viikon ajaksi Suomeen vahvistuneen korkean selänteen ansiosta. Juuri ennen lämpenemistä esiintyi hallaa Etelä-Savoa myöten. Viikon lämpimän jakson jälkeen Suomeen kehittyi jälleen paikallaan pysynyt matalapaine. Elokuussa tuli vielä yksi viikon lämmin jakso, joka sattui kuun viimeiselle viikolle. Erityispiirteenä vuonna 1965 oli, että kaikki kolme lämmintä jaksoa alkoi viikonloppuna. Kesäkuun hellejakso päättyi seuraavana perjantaina, kaksi muuta päättyivät seuraavana sunnuntaina.

  51. Jussi
    06/05/2012 11:24

    Gfs -ennustemallit näyttävät taas tehneen täyskäännöksen ja tälle viikolle onkin luvassa jo ihan kohtuullisen lämpimiä kelejä. 16. päivän tienoilla näyttäisi lämpenevän lisää ja ihan kunnolla, mutta harmillisesti tuohon on vielä 10 päivää aikaa ja ennuste ei suurella todella näköisyydellä tule pitämään paikkaansa. Jos pitäisi niin lämmintä olisi, jopa 25 astetta ja ukkoskausi avattaisiin ihan kunnon ryminällä (epävakaisuuslukemat ihan hurjaa katsottavaa). Todennäköisintähän on kuitenkin, että tuo lämmin ilmamassa painuu ihan jonnekin muualle kuin Suomeen (yritystähän on ollut jo aiemminkin tänä vuonna ja lämpimät ilmamassat ovat painuneet vierestä ohi, joten tämä tekee luultavasti samoin.) ja täällä jatketaan ihan vuodenaikaan tutuissa lämpötiloissa.

    • Juhani
      06/05/2012 14:52

      Johan se heti GFS:n 06Z-päivityksessä suunta muuttui kuun puolivälin osalta. GFS ja ECMWF menevät jo ensi perjantaista lähtien eri teille ja lauantaina mallien ero on jo huomattava. Aina sitä vain toiveikkaana tsekkaa tuoreimmat ajot…

  52. Tapio R
    07/05/2012 06:59

    Tänä aamuna klo 5. satoi Otavassa Mikkelin länsipuolella lunta. Suuria hiutaleita märkää lunta satoi ja lämpötila oli +1°. Maa ja katot olivat hetken ajan valkoisina lumesta.

  53. 08/05/2012 20:21

    Huoh, Ilta-Sanomat revittää taas: ”Kevätmyrsky iskee Suomeen”. Mistäköhän tuo on peräisin, kun esim. Ilmatieteen laitos ja Foreca eivät mitään myrskyä ole ennustaneet?

    • Juhani
      08/05/2012 20:33

      Tämän hetken mallien mukaan viikonlopun matala voimistaa tuulia, mutta ei myrskylukemiin päästä. Ehkä merialueilla voi 15-17 m/s olla aika lähellä, ellei matala syvene enempää kuin mallit nyt laskevat. Painekin olisi keskuksessa 1000 mb ja paine-erot matalan ulkopuolella pienet, joten ei siinä aineksia myrskyyn ole. Mutta katsellaan nyt mallien uusia päivityksiä.

      • Juhani
        09/05/2012 12:48

        Nyt on laskettu matalan keskuksessa paineeksi 990 mb, mutta kovimmat tuulet näyttävät olevan Etelä-Skandinaviassa.

  54. Jussi
    10/05/2012 07:49

    Paulilta muuten toivoisin uutta blogipäivitystä! 🙂 Ehkä arvailuja kesän säästä?

  55. Matti
    10/05/2012 11:12

    Saa nähdä meneekö Lappeenrannassa tänää +20 rikki. Ilmamassa lämmintä ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta.

  56. Matti
    10/05/2012 14:32

    Kävi sitten vajaassa 19 asteessa. Sitten ilouutisia: Ilmatieteenlaitos on päivittänyt sadetutkansa niin, että kuvat ovat 15min välein ja viive näkyi olevan 2-3 minuuttia. Aivan mahtavaa!!

  57. Tuomo T.
    10/05/2012 14:40

    Laskin uteliaisuuttani ilmatieteen laitoksen nettisivulta tammi-huhtikuun keskilämpötilat Hki-Kaisaniemeen ja Sodankylään. Totta kai Ilmastokatsausten tiedoilla sen olisi voinut laskea muillekin paikkakunnille.

    No: jos laskin oikein, sekä etelässä että pohjoisessa alkuvuosi oli noin 0,2 astetta keskimääräistä viileämpi. Helmikuu oli pari astetta keskimääräistä kylmempi, maaliskuu taas vastaavasti suurin piirtein saman verran lämpimämpi. Tammi- ja huhtikuissa oli pienempiä eroja suuntaan tai toiseen.

    Toukokuu on ollut lämpötilaoloiltaan etelässä hyvinkin tavanomainen, Lapissa taas aika kylmä. Siis ei mitään erityistä – vielä.

  58. Juhani
    10/05/2012 14:41

    Matti :
    Kävi sitten vajaassa 19 asteessa. Sitten ilouutisia: Ilmatieteenlaitos on päivittänyt sadetutkansa niin, että kuvat ovat 15min välein ja viive näkyi olevan 2-3 minuuttia. Aivan
    mahtavaa!!

    Kunpa tuohon vielä saataisiin salamat mukaan…. mutta se lienee turha toivo.

    • Matti
      11/05/2012 08:26

      Sehän olisi jo täydellistä 🙂 Pääsisi eroon noista harrastelijatutkista, jotka näyttävät mitä sattuu. Itse voisin vaikka maksaa tuollaisesta palvelusta, jos sen voisi tilata esim kesä-elokuuksi halvalla. Lämpötila muuten nousi uusiksi lähes +20 kun sää selkeni uudelleen sadekuuron jälkeen.

  59. Tuomo T.
    10/05/2012 14:47

    Joku kutsui muuten joku aika sitten ilmatieteen laitoksen nettiennusteita satunnaislukugeneraattoriksi. Tässä parina päivänä se on ollut juuri niin. Eilisiltana täksi päiväksi ennustettiin +15 astetta ja pilvistä. Aamulla se oli vaihtunut +11:een ja puolipilviseen, josta nostettiin +14:ään. Nyt on +15-17 astetta.Onhan se tietysti välillä vähän vaikeaa…

    • nimeTön
      10/05/2012 19:48

      Ainakin Helsingissä on tänään koettu iltapäivän aikana kaikki nuo säät ja lisäksi välillä vielä satoi. 😀

  60. Sami
    11/05/2012 00:56

    Tämä alkuvuosi tosiaan on ollut aika lähellä tavanomaisia…tuo Tuomon mainitsema poikkeama on koko suomenkin osalta aika lähellä tammi-huhtikuussa, eli 0,2..0,4 astetta 1981-2010 keskiarvoja viileämpää. Helsingin Kaisaniemessä on satanut viime 8/2011-4/2012 välillä 219mm keskimääräistä enemmän, mutta suomi on pitkä maa, samaan aikaan Kilpisjärvellä on satanut 20mm keskimääräistä vähemmän. Keskimäärin koko suomessa on satanut 5/2011-3/2012 noin 100mm keskimääräistä enemmän.

  61. Jykä
    11/05/2012 11:00

    Helsingin ennusteet on kyllä aika mielenkiintoisia, sää näyttäisi iltapäivällä poutaantuvan ja silti lämpötilan ennustetaan jopa tippuvan näistä nykylukemista….eiliselle ennustettiin 11 astetta ja kuitenkin vielä myöhään illalla oli 17 astetta lämmintä.

    • Juhani
      11/05/2012 14:02

      Ei tuolle 17 asteelle myöhään illalla löydy oikein katetta virallisista mittauksia. Lämpötila on klo 21:n noin 14 asteesta pudonnut erittäin nopeasti noin 10 asteeseen – itse asiassa noin tunnissa. Kun meri on kylmä, niin rannikolla lämpötilaan vaikuttaa erittäin paljon tuulen suunta ja voimakkuus. Kun puhaltaa kunnolla kylmältä mereltä, lämpötila jää useita asteita alemmaksi kuin 20-30 km:n päässä sisämaassa. Ero on helposti 5-6 astetta.

      • Jykä
        12/05/2012 10:36

        No joo, taisi tuo 17 astetta olla joskus iltakuuden aikaan mitattu. 🙂 Mutta ylitti reilusti kuitenkin ennustetun lämpötilan….mutta se lämpötiloista, sitä ei kuitenkaan kukaan voi kiistää, etteikö tänä vuonna (tai oikeastaan viime vuoden elokuusta lähtien) Helsingissä ole ainakin satanut ja vielä aika runsaasti. Vaikka kuukausi ei edes vielä ole puolivälissä on sadetta kertynyt reilusti yli normaalin toukokuun sademäärän….

  62. Nimetön
    11/05/2012 18:47

    Mitäköhän WRF-mallille muuten kuuluu? Onkohan se Paulin talvella ilmoitettama ajatus mallin 24/7 toiminnasta kesällä vielä suunnitelmissa? 😀

    • 12/05/2012 22:41

      Pauli varmaan jossain vaiheessa kertoo, mutta se tietoni mukaan suunnitelmissa on.

  63. Sami
    12/05/2012 00:23

    Ei näytä lämpenemistä olevan luvassa ainakaan 27.päivään mennessä. Kummasti ne kuumat säät vaan menee aina venäjältä kohti sen pohjoisosia, en ihmettelisi yhtään vaikka sama laulu jatkuisi koko kesän. Juuri on lounais-suomessa liikkeellä kohti koillista jonkinlainen ukkonen, tiukkaa tekee että osuuko jyväskylään, saattaa mennä eteläpuolelta ja voi olla että ukkonen menettää voimansa ennen kuin tänne ehtii.

    • Tapio R
      12/05/2012 13:57

      Tänne Mikkelin länsipuolelle ei ukkosia tullut. Kuurotellut on pitkin aamupäivää. Kuurot eivät ole olleet voimakkaita. Nyt pilvipeite on muuttumassa. Kuuropilvet ovat litistymässä tasaiseksi kumpukerrospilveksi, joka jonkin verran rakoilee.

      • Tapio R
        12/05/2012 15:06

        Nyt meni yli rintama, sillä alkoi sataa ja alatuuli kääntyi lounaasta luoteeseen. Sade alkaa heiketä. Saas nähdä, onko rintaman takana vielä miten paljon kuuroja.

    • Juhani
      12/05/2012 14:07

      Nythän kuitenkin useat mallit rakentavat kunnon korkeaa Suomen itäpuolelle sulkemaan Atlantilta lähestyvän matalanpaineen reitin itään. Virtaus kääntyy etelään alkuviikolla, mutta lämmin ilmamassa on valahtanut aika kauaksi. Tuossa voisi kyllä olla aineksia vaikka kunnon blockingiksi kuten esim. GFS haisteleekin parissa uusimmassa malliajossaan. Ensi viikon lopulla saattaisikin lämmin kaakkoisvirtaus ulottua Suomeenkin.

  64. Matti
    13/05/2012 12:03

    ECMWF näyttelee sen verran lämpenemistä ensi viikolle, että taitaa terminen kesäkin alkaa etelässä? Jopa yli +10 ilmamassan lämpötiloja näkyvissä.

    • Sami
      13/05/2012 14:38

      On mahdollista että terminen kesä on jo alkanut etelä-suomessa ainakin paikoin.

  65. SääJaMää
    13/05/2012 23:09

    WRF:a odotellessa… 🙂
    Jotenkin tuntuu, että iltapäivälehtien lööppien vuoksi virallisemmat tahot eivät enää uskalla ”hurjastella” pitkillä ennustuksilla. Sääli. Näiden sääennusteiden ei pitäisi olla niin vakava asia mutta minkäs teet, kun nykyinen lööppikulttuuri on sitä mitä on. Olisi niin kiva lukea jonkinlainen valistunut arvaus tai todennäköisyys ensi kesän säätiloista.

    • nimetön
      14/05/2012 12:01

      Ajanhaaskausta arvata ensi kesän säätä, oli sitten ammattilainen tai ei. Tässä asiassa kaduntallaajat, sammakkoprofessorit ja meteorologit ovat samalla viivalla, eli ihan kuutamolla.

  66. Juhani
    14/05/2012 12:09

    Alkaa näyttää siltä, että kaakkoinen lämmin virtaus ulottuisi meille torstaina ja perjantaina – ohimenevästi siis. Voi olla, että Etelä- ja Länsi-Suomi jää rintaman sadepilvien alle, mutta suurella todennäköisyydellä idässä hätyytellään jopa hellelukemia. Myös ukkoset ovat mahdollisia. Eli meteorologien twiittaus päivä pari sitten viileästä helatorstaista ei pitäisi paikkaansa ainakaan Itä-Suomessa.

  67. Tapio R
    14/05/2012 21:44

    Kovin näyttää menevän itäpuolelta Suomen ohi lämmin ilma. Siinä ja siinä ulottuuko kaikkein lämpimin ilmamassa edes Pohjois-Karjalan itäosiin. Lämpötila voi toki nousta helatorstaina ja perjantaina 20° tienoille Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mikäli pilvipeite pääsee rakoilemaan rintamavyöhykkeellä, mutta sateessa lämpötila lienee lähempänä 15° lukemia.

    • Matti
      15/05/2012 08:04

      Kyllähän tuo näyttää Suomen itäosaan osuvan torstaiksi. Oma veikkaus Lappeenranta n.24 astetta max.

      • Matti
        15/05/2012 08:06

        Kovasti alkaa näyttää myös siltä, että perästä alkaa korkeapaineet puskemaan lisää annoksittain lämmintä ilmaa kohti Suomea.

  68. Tuomo T.
    16/05/2012 08:15

    Pauli, missä viipyy blogipäivitys? Twitteriinkään ei ole tullut mitään uutta 3 viikkoon :)!

  69. Sami
    16/05/2012 09:05

    Huomenna helatorstaina saadaan toivottavasti jo kunnon ukkoset, vieläkään ei ole varmaa kuinka länteen helleilmamassa pääsee. Samaa minä täältä toivon että tulisi blogipäivitys, ehkä tänä iltana on tulossa kun ukkoset lähestyvät.

    • Tapio R
      16/05/2012 09:25

      Seija Paasosellakaan ei ollut täyttä varmuutta tänä aamuna, mihin rintama tulee asettumaan huomenna. Nyt Mikkelin taivaalla on stratocumuslautta. Kaakossa näkyy lähestyvän lämpimän rintaman yläpilvet. Mikkeliin on huomiseksi ennustettu 24°. Katsotaan kuinka käy?

  70. Tapio R
    17/05/2012 08:43

    Lämpimän rintaman ukkospilvijonoon repesi taas Otavan kokoinen aukko. Katsoin sekä Ilmatieteen Laitoksen että Forecan pilvianimaatiota viime yöltä, niin molemmissa kuvissa näkyy, miten yöllä klo 03. tienoilla ukkospilvet menivät Otavan molemmin puolin kohti pohjoista. Nyt aamulla on jo alkanut muodostua kuuro- ja ukkospilviä. Itäpuolta menee juuri nyt pienehkö ukkospilvi kohti pohjoista. Saattaa osua Mikkelin keskustan tienoille.

  71. Sami
    17/05/2012 10:21

    Ilmatieteen varoituksissa Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa kehittyy päivällä ERITTÄIN voimakkaita ukkoskuuroja(puuskat yli 25m/s). Saas nähdä minkälaisia tulee vai tuleeko olleskaan.

  72. Tapio R
    17/05/2012 10:51

    Noin voimakkaita puuskia esiintyy yleensä kylmän rintaman yhteydessä tai kylmän rintaman etupuolella muodostuvissa kuuropilvinauhoissa, joiden yhteydessä supersolujenkin muodostuminen on mahdollista.

  73. Tapio R
    17/05/2012 11:01

    Forecan sivulla tarjotaan ensi viikon puolestavälistä alkaen jälleen 25° hellelukemia. Katsotaan, miten käy? Otavassa on tällä hetkellä 19° ja on lähes selkeää. Kumpupilviä, muutamia korkeitakin, liikkuu molemmin puolin kohti pohjoista. Myös Cirrusta on näkyvissä.

  74. Tapio R
    17/05/2012 20:13

    Täällä Otavassa Mikkelin länsipuolella alkoi klo 17. jälkeen kehittyä nopeasti kuuropilviä. Ensimmäinen pilvi sai aikaan muutaman pisaran. Seuraava tuli etelästä n. klo 18. Kuuropilvestä tuli n. 10 min. kestänyt rankka kuuro. Nyt menee läntistä puolta Hirvensalmen kohdilla kohti Kangasniemeä ukkoskuuro. Kuuropilven reunalla näkyy vyörypilvi. Salamoi ja jyrisee nyt Hirvensalmen suunnalla. Lämpötila oli tänään 24°. Nyt nousee taas ukkopilvi ja tällä kertaa vähän itäisempää reittiä kohti pohjoista. Itäinen puoli on lähes selkeä.

  75. Olli
    17/05/2012 21:20

    Onko kenelläkään tietoa liikkuiko Pohjois-Suomessa tänään mahdollisesti jokin heikko supersolun? Tutkassa näkyi pitkäkestoinen solu, joka liikkui selvästi enemmän oikealle kuin muut. Tämänhän sanotaan olevan supersoluille ominaista. Mistään vahingoista ei kyllä ole kuulunut mitään. Reitti jotakuinkin Oulusta Kemijärven suuntaan. Itse kun asun täällä Tuusulassa niin on vähän hankala sanoa mitään kaukana olevista ukkosista. 😀

  76. Quu
    18/05/2012 00:58

    Olli – liikkui iltapäivän tunteina. Jyrinää ja salamointia, joka Raahesta päin katsoen tuli kaakosta ja eteni rannikkoa pitkin osumatta kohdalle. Sadekuurot olivat ukkossateen tapaan nopeita ja runsaita.

  77. Matti
    18/05/2012 08:24

    Oma veikkaus meni sitten metsään lämpötilojen osalta, +27 meni rikki Lappeenrannassa 😉

  78. Matti
    18/05/2012 08:33

    Tulkitsinkohan oikein, tutkakuvasta näkyi bow-echo olleen Kymenlaakson kohdilla klo 04 aamulla? Harmi kun ei näe tutkakuvahistoriaa taaemmaksi.

    • Matti
      18/05/2012 08:39

      Nojoo ukkostutkat näyttävät aika vaisua noille tienoille, joten tulkinta lienee virheellinen(?)

      • 18/05/2012 08:41

        Samaa tutkiskelin minäkin

  79. Sami
    18/05/2012 18:49

    Ei se Paulin tiedote aprillipäivänä tainnut ollakaan aprillipila. Ei taida enää kiinnostaa pitää tätä blogia, mitään päivityksiä ei ole tullut yli kuukauteen, mutta rajuilmapäivityksiä on tehnyt myrskyvaroitus.com sivuille. Sääli, ennen kun päivityksiä tuli ainakin kahden viikon välein niin se oli ihan jees. Nyt Pauli itseä niskasta kiinni ja päivityksen tekoon, kyllä aina jokin aihe löytyy.

    • Olli
      18/05/2012 18:59

      Voihan Paulilla olla esimerkiksi työkiireitä jne, eihän tämä blogi kuitenkaan ole mikään virallinen tiedotuskanava jnka pitäisi olla päivitetty jatkuvalla syötöllä. Olisihan se tietysti mukava lukea päivityksiä useamminkin.

  80. Juhani
    21/05/2012 15:06

    Näyttää olevan tuolla linkeissä Blitzortungin osoite muuttunut. Tässä uusi osoite:
    http://www.blitzortung.org/Webpages/index.php?lang=en&subpage_0=11

  81. 24/05/2012 09:00

    Iltalehden lööppi kirkuu tänään ”VAARALLISEN KUUMA KESÄ” Sisältöä otsikon tueksi on kuitenkin aika onnettomasti. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052415613630_uu.shtml

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: