Polaarimatala Itämerellä?
Noin 15 astetta tavanomaista kylmempi arktinen ilmamassa on parhaillaan päällä. Ilmanpainekin on välillä käväissyt poikkeuksellisen korkeissa lukemissa. Nämä ovat johtaneet toistaiseksi talven alimpiin lämpötilalukemiin kun Kuusamossa mitattiin torstaina -39,2 astetta.
Etelässä on ollut selvästi tätä lauhempaa, mutta täällä tuuli onkin ollut selvästi voimakkaampaa. Pakkasen purevuus onkin vastannut noin -30 astetta. Kylmässä ilmassa on sula meri kehittänyt sankkoja lumikuuroja eri puolille Itämerta. Lisäksi kylmä ilma sai aikaan heikkoa merisavua ainakin Helsingin edustalla, jossa oli vielä paikoin sulaa:
Yllä on videota Helsingin Uunisaaresta torstaiaamulta. Lämpötila oli noin -19 astetta ja tuuli noin 7-10 m/s.
Kylmää eri puolilla Eurooppaa, mutta lämmintä Pohjois-Amerikassa
Kylmää ilmaa on levinnyt pitkälle Länsi-Eurooppaan saakka. Edellisen postauksen 850 hPa ilmamassan lämpötilaminimien seuraksi tein viimeisten 51 vuoden ajalta kahden metrin lämpötilaminimien kuvan. Kyseessä on E-OBS tietokannan datasta tehty kuva, jossa varsinaiset havainnot on interpoloitu Euroopan alueelta. Kaikkia havaintoasemia eri puolilta Eurooppaa ei ole käytetty, joten jotkin alhaiset lukemat ovat voineet jäädä pois. Lisäksi interpolointi aina vähän tasoittaa ääriarvoja. Silti tästä saadaan karkea kuva siitä, että kuinka alhaisia lukemia eri puolilla Eurooppaa on viimeisten noin 50 vuoden aikana havaittu.
Alhaisimmat lämpötilat vuosilta 1961-2011. Data: E-OBS
En kunnolla ehtinyt verrata nyt viime päivinä havaittuja lämpötiloja itse kuvassa oleviin, mutta noin äkkivilkaisulla ei ainakaan laajalti ole yllä oleviin lukuihin vielä päästy.
Jos Eurooppa hytisee kylmyydessä, niin on hytisty myös Alaskassa. Siellä on viime päivinä ollut myös erittäin kylmää. Fort Yukonissa lämpötila laski jopa -54 asteeseen. Silti Alaska tekee poikkeuksen mantereella, sillä yleisesti Pohjois-Amerikassa on viime aikoina ollut erittäin lämmintä.
Ilmamassan lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvosta perjantaina 3. helmikuuta. Kuva: Wetterzentrale
Kuvasta nähdään, että kyllä sitä suhteessa lämmintäkin ilmaa löytyy yllin kyllin pohjoiselta pallonpuoliskolta. Esimerkiksi Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa oli keskiviikkona huikeat +22 astetta, kun tyypillisesti ylletään helmikuussa ehkä noin +7 asteeseen.
Potentiaalinen polaarimatala
Palataan vielä lopuksi Eurooppaan ja Itämerelle. Nyt muutaman päivän ajan osa numeerisista malleista on näyttänyt, että Itämeren eteläosaan saattaa perjantaina kehittyä polaarimatala. Ne syntyvät yleensä kun erittäin kylmää ilmaa virtaa jääpeitteiseltä alustalta sulan meren ylle. Tällöin alueelle alkaa kehittyä sankkoja lumikuuroja, jotka voimistuvat ajan mittaan. Otollisissa olosuhteissa ilmanpaine alkaa laskea ja syntyy pienen mittakaavan matalapaine. Tämä prosessi entisestään edistää lämmön ja kosteuden vapautumista merestä ja niinpä matalapaine saattaa alkaa nopeasti voimistumaan. Kaikkein hienoimmissa tapauksissa polaarimatalissa esiintyy hurrikaaneille tyypillinen pilvetön silmä ja sen ympärillä spiraalimaisesti keskuksesta erkanevia lumikuurojonoja.
Polaarimatala Barentsin merellä helmikuussa 1987. Kuva: Wikipedia / NOAA
Aivan yhtä hienoon otukseen ei varmaankaan perjantaina päästä. Vielä on epävarmaa, että pääseekö polaarimatala syntymään Itämerelle, mutta ainakin hienohilamallit ovat sellaista välillä vilautelleet.
Yksi hirlam-mallin ennuste perjantaille. Kuva: Ilmatieteen laitos
Myös itse pyöräyttämäni WRF-malli on saanut jotain vastaavaa aikaiseksi viimeisimmissä ajoissaan:
Polaarimatala WRF mallissa
Mielenkiinnolla odotan mitä perjantaina näkyy tutka- ja satelliittikuvissa. Oma veikkaus on, että kyllä Itämerelle jonkinlainen polaarimatalan kaltainen matalapaine syntyy, mutta ehkä ei kuitenkaan aivan yhtä klassista tai näyttävää tapausta kuin tuo vuoden 1987 tapaus. Viimeisimmät ajot ovat näyttäneet, että otus syntyisi sen verran lähelle rannikkoa, että se ei ehtisi olla tarpeeksi kauan aikaa meren yllä. Nähtäväksi jää miten käy.
Jätä kommentti Fakta Peruuta vastaus
Sääbriefing
Helsinkiläisen meteorologin ajankohtaista sääseurantaa Suomesta ja muualta maailmasta.
Yhteydenotot: pauli.j.jokinen@gmail.comTuoreimmat kuvat
Haahuilijat - 27.2.
Jääsumu - 18.2.
Odotus - 30.1.
Euroopan säävaroitukset – Meteoalarm
Sääbriefing 
Kiitos päivityksestä Pauli…taitaa jäädä tämä kylmä kuitenkin säälittävän lyhyeksi, foreca yritti tuossa että olisi jatkunut melko viileänä ainakin jyväskylässä aina ensi viikon lopulle mutta nyt sitten sään seuraamisen kannalta tylsää ja ulkoilun kannalta ihanaa alle -10 lämpötiloja. Ainut mitä tässä nyt sitten voi jännittää että tuleeko tästä kylmin tammi-helmikuu lämpimän joulukuun jälkeen. Jyväskylässä -3,4 tai leudompia joulukuita seuranneista tammi-helmikuista kylmin on 1953 tammikuu -8,9 ja helmikuu -12,4. Ennätykseen vaaditaan nyt helmikuulta -11,9.
Foreca teki minun seurannan pohjanoteerauksen, entiset pohjapisteet 8 päivän jaksolle oli 125 ihan ensimmäisellä jaksolla 1/2011, nyt kasaan tuli hulppeat 55pinnaa, kuutena viimeisenä päivänä vain 7 pistettä/max240. Myös ensimmäisen kerran koko jakson ennustettu keskilämpötila meni yli 5 astetta väärin.
Kiitos mielenkiintoisesta päivityksestä. Eilen oli kyllä ihan helvetin kylmä viima. Onneksi ollaan kevättä kohti menossa.
On muuten ollut tosiaan uskomattoman lämmintä tuolla Pohjois-Amerikassa. Vaikkapa Chicagossa, jossa tammikuun normaali keskilämpötila on noin -5C on tänä vuonna pelkästään tammikuussa ollut viitenä päivänä yli 10 astetta lämmintä ja yhtenä päivänä lähes 15 astetta, kun normaalimpaa olisi yöllä -15 astetta… Luntakin on satanut reilusti alle keskiarvon, vain yhden kerran kunnolla.
Vaikka ensi viikolla Suomessa lauhtuu selvästi, niin näyttäisi silti pysyvän pakkasella ainakin ensi viikolla. Ja lunta riittää. CFS-ennusteet tukevat aika tasaisesti talvisen sään jatkumista Skandinaviassa helmikuussa.
Tää tammi-helmikuun vaihde osoittaa kyllä kieltämättä sen, että välillä kausiennusteet menevät mäkeen ja kunnolla. Vuodenvaihteessa kaikki ennusteet olivat yksimielisiä: tammi- ja helmikuut ovat hyvin lauhoja, mutta kausiennusteet heittivät häränpyllyä jo tammikuun alussa. Tässä näkee, miten valtava merkitys sillä on, vallitseeko mantereinen korkeapaine vai Atlantin matalat.
Voihan sää tietysti muuttua vielä rajustikin helmikuun aikana. Toivottavasti ei ainakaan olisi pitkiä suojakausia luvassa. Niitä riitti joulukuussa aivan tarpeeksi.
Voisiko joku selventää mitä poikkeuksellista näissä pakkasissa on? Viime ja toissa talvena oli selvästi tätä kylmempää, kuten myös muistikuvani mukaan 80-luvun talvina ja vuonna 99, jolloin Lapissa taisi jopa olla yli 45 asteen pakkasia.
Missä lukee että nämä ovat poikkeuksillisia?
Esim tässä:
http://www.hs.fi/kotimaa/Hyyt%C3%A4v%C3%A4n+kylm%C3%A4+s%C3%A4%C3%A4+jatkuu++40+asteen+pakkasraja+saattaa+rikkoutua/a1305554709932
Kuusamon Kiutakönkäällä nämä pakkaset voitaneen laskea poikkeuksellisiksi, sillä helmikuun kahden ensimmäisen päivän keskilämpötilat olivat sen verran kylmiä, että ne menivät alle 3 %:n todennäköisyysviivan. Koko helmikuun lämpimin lukema majailee jossain -34:n paikkeilla tähän mennessä.
Vähän meni saivarteluksi.
Tutkakuvan perusteella näyttää todellakin muodostuvan polaarimatalaa Itämerelle.
Taisi muuten osua se lake-effect lumikuurojono sitten suoraan pääkaupunkiseudulle 🙂
Kyllä Helsingissä liikenne on aivan sekaisin. Lunta on testbedin mukaan satanut aamuyöstä asti. Paulille, miten tuollainen polaaririntama liikkuu vai onko sekin paikallaan pysyvä kuten nämä pääkaupunkiseudulle tulleet sateet?
Nuo sateethan eivät ole käytännössä paikallaan, vaan niitä muodostuu peräkkäin ja tulee peräjälkeen tasaisen tappavaan tahtiin samoille seuduille. Ilmavirtojen suunta satavien pilvien korkeudella vaikuttaa mihin ne mereltä päin osuvat.
Ja onko tämä vitsi, ”Helsingissä voimassa pakkasvaroitus”… Pakkasta hurjat -13 C?
No enpä olisi uskonut, että HS:kin lähtee moiseen hehkutukseen mukaan 😀
En kyseenalaista nyt mitään mutta hiukan ihmetyttää että Ruotsissa on kirkkaasti mitattu alle -40 lukemia(-42,4), mutta suomessa ei. Tämän päivän iltasanomissa oli kuva Kiutakönkään asemasta joka sijaitsi aivan ison rakennuksen vieressä, ei se voi olla otollisin paikka kylmille lukemille jo siksi että -40 alitukseen vaaditaan yleensä alle 63% ilmankosteus. Kiutakönkään ennätys tuli muistaakseni 64 tai 65% kosteudella. Aikoinaan usein kylmimmän aseman tittelin ottaneen Sallan Naruskan ilmankosteus on ollut nyt 66-70 välissä. Nyttenkin Naruskan lämpötila on eilisen tapaan tullut alas päivän huipusta nopeasti lähelle -37 mutta 67% ilmankosteudella ei ole toivoakaan -40 alitukseen.
Lisäyksenä vielä että Naruskalla on nyt ko 20.50 -38,5 ja kosteus 67%, ja lämpötilan lasku taittunut, jos pitäisi vetoa lyödä niin en pelaisi -40 alituksen puolesta, jos ilmankosteus laskee 65%;n niin sitten on mahiksia.
Menikö Kiutakönkäällä -40 rikki?
-40,2 taisi olla lukema
Nytten vain Sallan Naruskalla on -40 asteen lukemia, muut paikat eivät ole edes lähellä. Tuossa tuokio sitten oli -40,6, voi olla että mennään aika lähelle kahden viime vuoden alimpia -41,3…-41,8.
Pitkäaikaisena lukijana mutta ensikertalaisena kirjoittajana aluksi kiitokset Paulille erinomaisesta blogista ja muillekin asiantuntevista kommenteista.
Omat meteorologian tietoni ovat yli kahdenkymmenen vuoden takaisia sivuaineopintoja, joten sanokaa viisaammat onko tuo sunnuntaina 5.2 aamuyöllä Kalbådagrundin itäpuolelle kehittynyt mielenkiintoinen systeemi minipolaarimatala vai mikä?
Kyseessä oli harrastajameteorologeista lähtöisin oleva huuruhengityspyörre, joka syntyi pääkaupunkiseudun kotipääteympäristössä ja valui siitä siperialaisen alikeskilämpötilavirtauksen mukana kohti suomenlahtea ja siitä etelään aiheuttaen sankkoja fake-effect lööppisateita lähialueen medioissa. Tutkimusten mukaan ilmiöstä on tullut tavanomainen ilmastonmuutoksen myötä.
+1 😀
Aamun ”lohikäärme” Testbedissä oli tosiaan mielenkiintoisen näköinen ja pyöri selvästi.
-41 rikki Sallassa.
Tuonne -42,7 sitten päädyttiin…melkein uskallan julistaa talven kylmimmäksi, vaikka on myöhemminkin talvella tällaisia mitattu. En lähde yhtään arvioimaan mihin helmikuu lopulta asettuu, niin paljon ovat ennusteet vaihdelleet.
Tosi jännät lämpötilaerot: Helsingissä -3-4 astetta, Tallinnassa -14! Yleensä kaupungit kuuluvat aika samaan ilmamassaan, mutta harvoin on kai yli kymmenen asteen eroa.
Viime viikon pakkasten ansiosta Pohjanlahti ja Suomenlahtikin saivat kaivattua jääpeitettä. Toki jäätä on edelleen selvästi vähemmän ja ohuemmalti kuin ”normaalisti”.
Tai ehkä väärin sanottu, että kuuluisivat samaan ilmamassaan mutta kuitenkin lämpötilaolot ovat suurin piirtein samat molemmissa kaupungeissa. Tietysti kun Tallinnassa tuulee mantereelta ja Helsingissä lounaasta tai lännestä mereltä, joka on yhä suurimmaksi osaksi auki, niin eihän se ihme ole.
Oulussa oli eilen iltapäivällä – 5C ja tällä hetkellä -34C. Aikamoinen lämpötilaero.
Oulussa oli vielä illalla -5–6 , ja yöllä noin 1 aikaa oli -13–14, aamulla jo -27 klo 4-5
ja kiristyi yhä -30–35. Kalevakin uutisoi oulun ennätys pakkasesta, myös
kylmeniminen tapahtui noin 10 tunnissa jopa 30 asteella.
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ennatyspakkanen-jaataa-oulussa-tuulen-kanssa/928282
”meteorologit Ilmatieteen laitos
Talviklassikko takana ja sää antoi oman vaihtelevan lisämausteensa 😉 FIN-RUS maaottelu siis to. Poutaa ja n. -5 ast. ennusteessa” tämä siis ilmatieteen laitoksen twitteristä sunnuntailta . Nyt torstaille luvataan päiväksi -15, mistä tämmöinen mutos?
Pohjanmaalla taas on tänä aamuna 20 astetta lämpimämpää kuin mitä vielä eilisiltana ennustettiin. 🙂
Kts. http://saabriefing.com/2011/01/10/saaskandaali/
Pauli, minkä takia ennusteita ei sitten tehdä esim tyylin: ”-10- -20 riippuen pilvisyydestä”
Katsoin jyväskylän helmikuita tuossa..1951-vuodesta alkaen ei ole koskaan ollut kolmea peräkkäistä helmikuuta joista ”lämpimin” on -11,5 tai kylmempi. (2010 -12,0, 2011 -15,2, 2012 ?) 1978-80 -16,3, -12,3, -11,4. Viimeisemmän forecan ei niin kylmän ennusteen mukaan 17.päivä keskiarvo olisi -15,4, se tarkoittaisi että loppukuulta 18.-29.2 vaadittaisiin -11,5 keskiarvoon -6,0. Joten aika hyvät on mahdollisuudet.
Jos vain otetaan kolme peräkkäistä helmikuuta huomioon, välittämättä mikä on kylmin ja lämpimin, niin ykkösenä on 1985-87 -14,0, toisena 1978-1980 -13,3. Ykkössijaan vaaditaan tältä vuodelta -14,9 ja kakkossijaan -12,8.
Jäämerellä hyvin alkanut jääpeitteen kehitys on tyssännyt. Novaja Zemljan ympärillä ei ole vieläkään lainkaan merijäätä!
En tiedä, onko tämä teoria totta, mutta kartan perusteella tällä hetkellä tilanne on täsmälleen tämä – Välimerellä on ollut paikoin kylmempää kuin Jäämerellä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Lehti+Pohjoisten+merien+jääkato+syynä+Euroopan+hyytävään+säähän/a1305554893446
Tämä kylmä sää ei aivan yllä yhtä pitkäksi kuin viime helmikuun, ainakaan jyväskylässä. Viime helmikuussa -20 keskiarvo tuli 19 päivän jaksolta, nyt tulisi 17 päivän jakson keskilämpötilaksi -20. Talvella 2009-10 oli 10 päivän jakso, mutta silloin kylmyys jakautui koko talven ajalle tasaisemmin. 2010-2011 talvenahan kylmyys ajoittui joulukuun loppuun ja helmikuun 10.-25.päivän paikkeille.
En malta olla sanomatta että nyt joku häiriö vain viivästytti kolmatta superkylmää talvea tulemasta ajoissa(viive 4viikon luokkaa)…kukapa olisi uskonut että tällaista tulee yhden lämpimimpien joulukuiden perään. Kuten syksyllä kerroin että loka ja marraskuukin meni samoissa hyvin lauhoissa merkeissä kuin aiemmin ennen kolmatta kylmää talvea mutta joulukuu sitten pilasi sen totaalisesti a)lämpimyydellään ja b) jättämällä vesistöt suliksi joka esti tämän korkeapaineen antamasta moukaria täydellä voimallaan. En ihan poissulkisi vaikka saisimme nyt sitten kylmiä maistiaisia neljä viikkoa pidempään kuin 1967, se tarkoittaisi hyvinkin viileää maaliskuun alkua, hmm…seurataan.
Samin analyysi ei liene ihan pielessä. Mielenkiintoista olisi vain tietää, onko Barentsinmeren jäätilanne ollut yhtä surkea edellisinä kylminä talvina tai talvijaksoina. 1985 ja 1987 näin ei ole ollut.
Katsokaapa vaikka tätä:
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=02&fd=07&fy=1985&sm=02&sd=07&sy=2012
Vasemmassa kuvassa on perinteinen kylmä talvi, oikeassa taas tämä nykyinen, joka on kylmä Euroopassa mutta kuuma Barentsinmerellä. Kokonaisuudessaan jäätä on selvästi vähemmän.
Tuulet puhalsi Merenkurkun ja siitä pohjoiseen Pohjanlahtea paljaaksi jäästä. Jäät kasaantui lahden pohjukkaan. Selevää vettä vaikka kuinka paljon. Tuskin näillä lämpimillä kovin sukkelaan jäätyy. Merkillinen ilmiö tähän aikaan vuodesta.
Näin juuri kuvan, jossa Ibizalla on lumet maassa. Ilmeisesti ollut aika poikkeuksellisen kylmää Itä- ja Etelä-Euroopassa. Kaikille kylmästä diggaaville muistutus, että entisen itäblokin maissa kodittomia ihmisiä kuolee tälläkin hetkellä kadulle kylmyyteen.
Taitaa muuten olla tämän kuun korkein lämpötila eilisen melkein kuuman päivän -13. Tänään oli sentään vähän raikkaampi päivä työskennellä ulkona.
Että sellaista täällä Parikkalassa.
Pitkästä aikaa melko hyvin kirjoitettu, toki spekuloiva juttu tästä talvesta:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/mika-selittaa-superpakkaset-edessamme-on-yllatyksia/art-1288448862059.html
Pääväittämä on, että auki oleva Jäämeri on ohjannut Atlantin matalapaineet menemään Skandinavian pohjoispuolitse ohi meistä ja päälle on syntynyt korkeapaine, joka on pitänyt pakkaset päällä. Uutta olisi se, että pakkaset olisivat syntyneet lähempänä kuin normaalisti eli Itä-Siperiassa ja harvinaistahan on se, että pakkaset ovat levinneet niin laajalle alueelle, jopa Afrikkaan saakka.
Tuohan on aivan naurettavaa nyt meteorologeilta ja ITL:ltä selitellä jälkikäteen mikä aiheutti kylmät talvet. Mitä se osoittaa heidän ilmastouskontonsa sisällöstä. Muistatteko mitä ITL on leutojen vuosien aikana tiedottanut? Fakta vain on se että ihminen ei pysty ennakoimaan ilmastoa eikä säätä pitkälle eteenpäin. Se vain pitäisi hyväksyä että ilmasto vaihtelee, joskus grönlannissakin viljellään ja joskus olemme suomessa jääkauden kourissa.
Tulevat 3 talvea tulevat olemaan euroopassa ja suomessa keskimääräistä leudompia(siis keskiarvoisesti). Sellaista pidempää kylmien talvien voittopuolista jaksoa saataneen odottaa alkavaksi ainakin 2017-2018 asti, yksittäinen voi olla 2015/16. Talvet ovat jo näyttäneet että vaihtelua on, mielenkiinnolla odottelen milloin keväät lähtevät samoille linjoille, eli palataan 90-luvun keväisiin. Nousu oli aika hurja 2000-luvulla, laskusuunta voi olla yhtä jyrkkä kun se alkaa.
Lunta ripottelee ja sopivat -16 mittarissa.
Ihan hyvähän tuo olisi että pakkastalvet säilyisivät tulevaisuudessakin niin pysyisivät edes uudet tuholaiset loitommalla. Se on jo riittävästi jos nykyisetkin puutuholaiset saavat yhteen vuoteen mahtumaan kaksi toukkien kuoriutumista.
Ja parempi selvä pakkanen kuin kahdeksan kuukautta sitä helvetin kurassa tarpomista mitä nytkin oli jouluun asti.
Nyt voisi olla aika arvuutella tulevien kuukausien säätä. voin jo nyt ihan suoraan sanoa erehtyneeni täysin vuodenvaihteessa talven säästä. Taisin ennustaa +3-5 asteen poikkeamia tammi-helmikuulle. Luojan kiitos kävi ihan toisin!
Nyt kun katsoo maalis-toukokuuta koskevia kausiennusteita, näyttäisi tosi perinteiseltä keväältä. Esimerkiksi CFS ennustaa +1-2 asteen poikkeamaa koko keväälle, tosin pitää mahdollisena, että maaliskuu olisi vielä viileä. Samoin La Meteo RAnskasta: http://www.lameteo.org/saison/season2.html
Lämmin kevät olisi jo kliseistä pahin. Jo vuosia ollaan arvuuteltu, milloin tulee kylmä kevät. Eikö vieläkään?
Omasta mielestäni kaikki tällainen arvuuttelu on turhaa, sillä mistään tilastoista tms ei pysty vetämään minkäänlaisia päätelmiä tulevasta säästä. Sää on täysin sattumanvaraista, jos ajatellaan esim 1-2kk päähän. Lämpötilat voivat vaihdella suomessa monta kymmentä astetta riippuen tuuleko idästä vai lounaasta. Tuulen suunta taas voi olla kiinni korkeapaineen asemasta ja esim 100km idempänä oleva korkeapaine tuo erilaista säätä kuin jos se olisi Suomen päällä. Rahojen haaskausta tuollaiset pitkät ennusteet =)
Totta kuin tuolle tielle lähtee, niin kaikki on sattumanvaraista ja turhaa ja moni hauskuus menee ohi :). Toisaalta arvuuttelu on aika hauskaa ja tälläkin palstalla on sen verran fiksua jengiä, että arviot osuvat aika usein jos ei nyt naulankantaan niin tosi lähelle.
Ja vuosia on etsitty vastausta, miksi keväissä näyttää olevan vähemmän vuotuista vaihtelua kuin muissa vuodenajoissa. Heikki Tuomenvirta ilmatieteen laitokselta totesi muistaakseni väitöskirjassaan jo 7-8 vuotta sitten, että keväät ovat vuodenajoista lämmenneet Suomessa eniten. En ole väitöskirjaa lukenut, mutta siltä tosiaan vaikuttaa. Talvissa on huomattavia eroja, samoin syksyissä, mutta keväät ovat syystä tai toisesta lähes aina lämpimiä tai hyvin lämpimiä.
”Sää on täysin sattumanvaraista, jos ajatellaan esim 1-2kk päähän.” — mutta ei se ole. Suomen sää ennustuu pitkällä aikavälillä huonommin kuin monessa muussa paikassa, mutta kuukausitasolla on olemassa esim. (1) vuodenajat; (2) muutokset vuodenaikaissäässä (ilmastonmuutos); (3) blocking-tilanteet ja suursään tyyppi ylipäätään, jossa on tiettyä pysyvyyttä; (4) lähiympäristön meriveden lämpötilan vaikutukset; (5) lähiympäristön lumipeitteen vaikutukset.
Täysin sattumanvarainen tarkoittaisi täydellistä ennustamattomuutta. Tämän ja täydellisen ennustettavuuden väliin jää alue jossa kaikennäköistä voi sanoa todennäköisyysmielessä. Minusta ongelma on pikemminkin ihmisten takertuminen yksittäisiin (vääriin) toteumiin kuin sään ennustamattomuus. Jos mediaania lämpimämmän sään todennäköisyys jonkun ennusteen tai mallin mukaan on 70%, huteja pitäisikin sattua 30% ennustuskerroista, mutta ei 50% ennustuskerroista.
Minä veikkaan että keväästä tulee hyvinkin lämmin, maaliskuu on 1-2 astetta keskimääräistä leudompi, samoin kuin huhtikuu. Toukokuun veikkaan olevan jopa 3 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
Sami – amen!
Ihan nappiin mun toiveideni mukaan 😀
Tosin Pohjanlahden viimeiset jää ajautuvat aina sulamaan Raahen edustalle. Tästä syystä täällä on aina halvatun kylmää toukokuussa – jos ei tuulet käy itä-kaakosta, kuten kahtena viimeisenä keväänä. Rantamailla oli +25 ja jäät oli kahden kilsan päässä rannasta…