Supersolua liikkeellä?
Kesäkuu käynnistyi osassa maata helteisessä säässä ja mukaan mahtui myös runsaasti ukkosia. Vahinkoja ilmeni melko laajalti maan keskivaiheilla, mutta onneksi suuremmilta onnettomuuksilta vältyttiin.
Puolet kesäkuun salamamäärästä
Keskiviikkona paikannettiin Suomessa yli 14 000 maasalamaa, joka on lähes puolet tyypillisen kesäkuun määrästä. Vertailun vuoksi vuosi sitten koko kuukauden aikana päästiin vain noin 6000 maasalamaan. Tämänkertainen raju ukkospäivä oli näköpiirissä jo 5-6 päivää etukäteen. Helteisen ilman sekä juuri ja juuri tarpeellisen kosteuden lisäksi maan keskivaiheilla vallitsi voimakkaat tuuliväänteet, joiden vuoksi ukkoset olivat melko rajuja. Oli itseasiassa melko pienestä kiinni, ettei päivästä olisi voinut tulla vielä pahempi mikäli ukkossolujen liikesuunta olisi ollut hieman itäisempi koillisen sijaan.
Todennäköinen supersolu aiheutti vahinkoa
Yksi päivän mielenkiintoisimmista tapauksista oli todennäköinen supersolu, joka halkoi Suomea usean tunnin ajan. Se kaatoi puita ja aiheutti tiettävästi suuriakin rakeita. Alla on kuva, jossa tuo supersolu on rajattu tutkakuvasta. Taustalla on tutkatilanne klo. 12 ja pieninä laatikoina solun sijainti tunnin välein klo. 19 saakka. Siitä se jatkoi matkaansa ainakin Vienanmeren rannikolle.
Kuva: Ilmatieteen laitos
Siinä missä muut solut matkasivat suunnilleen Pohjanmaan rannikon suuntaisesti koilliseen, tämä otus kaarsi oikealle rymistäen edelle tulleiden uusien ukkossolujen läpi. Raesignaalit antoivat olettaa, että matkalla on tullut ainakin 2-4 cm rakeita.
Toinen aalto
Saksassa edellispäivänä salamoineet ukkoset matkasivat selvästi heikentyneinä kohti Suomea. Yksi näistä rippeistä aktivoitui uudestaan Länsi-Suomeen saavuttuaan ja siitä seurasi päivän toinen vahinkoaalto. Esimerkiksi Kankaanpäässä ja Parkanossa puita kaatui runsaasti ja joidenkin raporttien mukaan muutamien talojen katot olisivat kärsineet vahinkoja.
Kuva: Ilmatieteen laitos
Vasemman nuolen osoittamassa kohdassa ukkossolu on juuri ylittämässä Parkanoa. Samaan aikaan oikeassa yläkulmassa on edellä mainittu mahdollinen supersolu saapumassa Iisalmeen. Parkanosta ukkossolurypäs jatkoi matkaansa ja aiheutti vahinkoa mm. Jyväskylän lähistöllä.
WRF-malli nyt semi-operatiivisena
Parviajoja 20 km ja hienohila-ajoja 4 km resoluutiolla pyörittävä WRF-malli on nyt siinä vaiheessa, että sitä on jo näissä kesän ensimmäisissä ukkosissa ajettu. Juttuahan siitä on tullut välillä kirjoiteltua talven ja kevään mittaan. Tilanteesta riippuen mallia ajetaan niin, että uudet parviajot valmistuvat aamulla kuuden aikoihin ja iltapäivällä kuuden aikoihin. Hienohila-ajot puolestaan valmistuvat noin kello 11 aamupäivällä ja illalla klo. 23. Koska mallia ajetaan kotikoneella, ovat ajot käynnissä vain mielenkiintoisten sääpäivien lähestyessä.
4km WRF:n simuloitu tutkaheijastuvuus ja varsinainen tilanne. Oikea kuvan lähde Ilmatieteen laitos.
Yllä on yksi tapaus toukokuun lopulta, jolloin hienohilapuoli sai tilanteen varsin hyvin kuvattua. Koska tämän 4km resoluution ajaminen on erittäin raskasta tietokoneelta, on sen lähin käyttötarkoitus antaa vihiä ukkosen ”konvektiivisesta moodista” eli syntyykö yksittäisiä irrallisia ukkossoluja vai nauhamaisia kaarikaikuja etc. Niinpä ajoituksen ja sijainnin puolesta malli voi olla hieman pielessä. Silti nämä huomioon ottaen se näyttää toimivan kotitietokoneella ajetuksi varsin mainiosti.
1.6.2011 tutka-animaatio ja oikealla simuloitu tutkaheijastuvuus. Vasemman puoleisten kuvien lähde Ilmatieteen laitos.
Animaatiossa on nyt keskiviikon tilanne tunnin välein varsinaisen tutkakuvan kuvaamana (vasemmalla) sekä edellisiltana ajetun WRF-simulaation ennustamana. Malli toimi tässä tilanteessa konvektiivisen moodin osalta varsin hyvin. Suurin ongelma on lännestä saapuneen ukkosryppään puuttuminen, joka johtuu osaltaan pienestä laskenta-alueesta sekä alkuarvot otetusta globaalista GFS-mallista. Silti on mainittava, että kyseinen malli sai simuloitua supersolumaisia ukkossoluja juuri Iisalmen lähistölle, missä sellainen todennäköisesti liikkuikin.
Hienohilamallin ongelmia paikkaamaan ajetaan siis parviajoa, jossa mallifysiikoita muuntamalla ja edellisiä ennustehetkiä huomioon ottamalla tehdään ”todennäköisyys”ennusteita.
Todennäköisyys konvektiiviselle sateelle keskiviikkona iltapäivällä klo. 16
Yllä on parviajojen tuotos, josta nähtään alue missä mallin mielestä on suurin ”todennäköisyys” konvektiiviselle sateelle. Tämä osui käytännössä nappiin keskiviikon osalta. Lisäksi tarjolla on erilaisia muita tuotteita kuten tietynlaisten voimakkaiden ukkosten ennustamiseen soveltuvia yhdistelmiä. Näitä tuotteita voi käydä tarkastelemassa nyt osoitteessa http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/. Sivusto on vielä vaiheessa ja sinne lisäillään kesän mittaan lisää parametrejä ja muuta hienosäätöä.
Hellettä ja ukkosia jälleen ensi viikolla?
Viimeisimmät globaalien mallien ennusteet ovat näyttämässä helleilman palaamista Suomeen tiistaina etelävirtauksen myötä. Samalla myös ukkosriski kasvaa ja eivätkä voimakkaat ukkoset ole mahdottomia ensi viikolla. Voipi olla, että tästä kesäkuusta on tulossa varsin mielenkiintoinen säiden osalta.
Sääbriefing
Helsinkiläisen meteorologin ajankohtaista sääseurantaa Suomesta ja muualta maailmasta.
Yhteydenotot: pauli.j.jokinen@gmail.comTuoreimmat kuvat
Haahuilijat - 27.2.
Jääsumu - 18.2.
Odotus - 30.1.
Euroopan säävaroitukset – Meteoalarm
Sääbriefing 
Huhhuh aikamoista, jenkkilämeininkiä: http://www.youtube.com/watch?v=FxeoiCQiBYI&feature=player_embedded#at=53
Tuosta videosta voi päätellä helposti, että puuskissa ollaan oltu hirmumyrskylukemissa.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Mietin, että kun nytkin puhutaan ”mahdollisesta supersolusta” niin saadaanko näihin joskus jotain varmistuksia, että kyseessä nimenomaan oli tai ei ollut supersolu. Miten siihen voidaan varmuus saada?
Periaatteessa keksin vain kaksi varmahkoa tapaa varmistaa mahdollinen supersolu. Toinen on visuaalinen havainto koko ukkossolun pyörimisestä. Tämä vaatii sopivat olosuhteet, ettei ukkossolu ole harmaan pilvimössön piilossa.
Yleisemmin käytetty tapa on katsoa tutkadatasta tuulikenttiä, eli onko solussa havaittu pyörimistä syvässä kerroksessa pidemmän aikaa. Ongelmana Suomen olosuhteissa on se, että meillä tutkat on säädettu niin, että näiden tuulitietojen laatu on melko huonoa. Esimerkiksi keskiviikon tilanteessa seurailin tilannetta sääpäivystyksessä ja juuri tuossa mahdollisessa supersolussa näkyi vain aukko, koska siitä ei saatu kunnon mittauksia.
Tuli muuten tälläinenkin video vastaan viime vuodelta: http://www.youtube.com/watch?v=ol9Ai89NlxU&NR=1 Tuostahan voisi päätellä, että kyseessä on supersolu ja tornado. Seinäpilvi, valtava mesopyörre ja flanking line näkyvissä.
Näytti kyllä tutkalla tosi hienolta kun tuo otus alkoi saada kaarimaisia piirteitä ja ihan yhtäkkiä salamahavainnot pomppasi silmille keskellä pyörrettä. Ihan selvästi pyyhki oikealle päin ja pysyi voimissaan pitkään senkin jälkeen kun näytti jakautuneen. Samoin myös suurimman salamoinnin alue säilyi selvästi rajattuna.
Siistiä että ilmeisen käyttökelpoisia säämalleja voi ajaa nykyään kotikoneessakin. Hauska projekti.
Kyllä tosiaan näyttää siltä, että helleilmamassaa pumppaa koko ensi viikon ajan. CFS ennakoi melko lämmintä kesäkuuta ja ensi viikolla sellaista olisi luvassa. Tosin ilmeisesti sade- ja ukkoskuurojen takia voi ennustettavuus olla aika heikko.
Pauli antoikin jo katsauksen kausiennusteisiin. Niissä on lievästi sanottuna heittoa ja ristiriitaa. Siispä ei auta kuin jäädä odottelemaan, mitä on luvassa. Mutta tosiaan lämmin kesäkuu olisi jo harvinaisuudessaan erikoinen kokemus.
Laskin muuten nopsaan viiden ensimmäisen kuun keskilämpötiloja Kaisaniemessä ja Sodankylässä (vain näistä mittauspisteistä joka kuulta tarkat luvut, palvelu siis huonontunut). Kaisaniemessä saldo noin -0,5 astetta, Sodankylässä noin +0,4 astetta 1971-2000 keskiarvoihin verrattuna. Eli aika pientä heilahtelua. Luultavasti lämmin kesä ja syksy piiskaavat lukemat tyypillisiin +1-2 astetta yli keskiarvon.
Kyllähän sieltä nykyään löytyy 12 aseman kuukausitiedot karttojen alapuolelta.
Ahaa, okei, kiitos!
Ja ilmastokatsauslehdestä lisäksi löytyy paikat kun jaksaa kuun lopulle odottaa, minun tilastoissa on 35 paikkaa+inari. Inarissa ei ole vertailuarvoja 71-00, niin siitä keskilämpötilan, poikkeaman 71-00 lasken 35 paikan mukaan.
Ilmastokatsauslehden 35 paikan tietojen mukaan Tammi-Huhtikuu jakso oli puolisen astetta 71-00 keskiarvoja alempi Tammikuu +0,15, Helmikuu -5,81, Maaliskuu +0,73 ja Huhtikuu +2,97. Toukokuun osalta 13 paikan poikkeama oli +0,78. Vain helmikuu on ollut keskimääräistä kylmempi, muut 4 keskimääräistä lämpimämpiä mutta tammi-toukokuu jakso on alle pitkäaikaisen keskiarvon. Nyt kesäkuun mennään jo varmaan aika lähelle keskiarvoja, ellei jopa hiukan ylikin.
Sääennusteet arvaavat tällä hetkellä ensi viikoksi kunnon helteitä.
Mutta mistä johtuvat erot eri mallien välillä? Esimerkiksi IL sanoo torstaiksi Hyvinkäälle ja Lahteen aurinkoista ja +25. Foreca sanoo samaa kuin IL.
GFS sen sijaan sanoo ilmamassan lämpötilaksi 14 °C (parviajot) tai 16 °C (pääajo); tiedot poimittu Paulin omasta palvelusta hilapisteestä ”Järvenpää”. Tämä tarkoittaisi noin +30 asteen säätä sisämaassa aurinkoisella säällä.
Onko tässä kyse siitä, että eri mallit ennustavat erilaista ilmamassaa, vai onko tässä taas kyse jonkinlaisista järjestelmällisistä eroista / virheistä pintakerroksen käsittelyssä? (Vrt. se, että keväällä GFS veikkaa liian kylmää, kun se olettaa, että ilma ja lumi vaihtavat energiaa paljon todellista tehokkaammin.)
Pauli, osaatko sanoa?
Huomasin saman. Kun tiistaina mitattiin 29,5 astetta (ja yleisesti 27-29 asteen lämpötiloja) oli ilmamassa ehkä 12-13 asteista. Nyt jopa lämpimämmälle ilmamassalle on ennustettu hyvä että edes 25. Tuntuu kuitenkin päivä päivältä nousevan nuo Ilmatieteenlaitoksen lukemat.
Saattaisiko kyse olla siitä, miten mallit arvioivat Suomenlahden vaikutuksen? Tuulihan on tulossa etelästä eli kylmän vesialueen yli.
Maanomistajan kannalta ”mielenkiintoiset” säävuodet ovat aivan hanurista. Nyt on liian kuivaa, mikään ei kasva. Talvella on liian kylmää ja liikaa lunta, kun pitäisi tehdä töitä ulkona. Kesällä myrskyt repii puut maasta ja tärvää rungot.
Mutta kyllä niitä mielenkiintoisia säitä varmaan ihan kiva on bongailla ja toivoa, kun ei ole centtiäkään kiinni.
Meiltä kaatui viime kesänä n. 7 hehtaaria metsää, ja olin auttamassa äitiäni joka oli monta viikoa ilman verkkosähköä. Olin mökillä kun vierestä lähti kaksi hehtaaria ja puiden latvoja tippui autojen väliin. Sää ja ilmasto ovat alkaneet kiinnostaa tämän jälkeen oikeastaan vain enemmän.
Mutta on totta että jos oma leipä olisi säistä kiinni, muiden kokema säiden mielenkiintoisuus voisi joskus ärsyttää.
Onko Siperiassa muuten ollut erityisen kuumaa tai kuivaa tänä keväänä, kun YLE uutisoi että siellä palaa paljon metsää?
No ei siinä mielenkiintoisuudessa sinänsä mitään, mutta kun hommat on luokaa ”olen ulkopuolinen tarkkailija” ja ”hienoa kun on ääri-ilmiöitä” niin kannattaa kuitenkin muistaa, että jossain vaiheessa se ääri-ilmiö voi käydä niin rajuksi, että päivittäinen elämä alkaa tosissaan hankaloitua. Sitä ns perstuntumaa ei monilla ole.
Ja nämä tulevat helteet, kuinka kuuma on sitten heinäkuussa, kun nyt jo 30 lähestyy.
Meteorologia ihmisiä kiinnostaa, varsinkin kun informaatiota on nykyään enemmän saatavilla.
Se, että jokin ilmaston erityinen säätila on joistakin ihmisistä varsin kiinnostava ei vaikuta niiden todennäiköisyyksiin millään tavalla. Säätila on mitä se on – seuraa sitä sitten kaikki tai ei kukaan.
Maanomistajuus(/-omistamattomuus) ei liity ilmaston ääriolosuhteiden bongailuun millään tavalla.
Klo 11.58 päivitetyssä ennusteessa Nurmijärven Rajamäelle luvassa tiistaina 33 astetta hellettä! Voiko olla mahdollista?
Kylläpä on tosi kuumia päiviä luvassa! eihän tällaisia aina ole edes heinäkuussa. Kuinka kauan, Pauli, tämä hellejakso kestää?
Tässä taisi nyt tulla se kesäkuun ja samalla koko kesän ainoa hellejakso joka kestää enemmän kuin 2-3 päivää. Kyllä tämä hellejakso kestää ainakin tiistaista-lauantaihin, etelässä ehkä paikallisesti maanantaista sunnuntaihin. Kovasti on ukkosia tiedossa varsinkin sunnuntaina keskiseen suomeen.
Enemmänkin jännitys kohdistuu nyt siihen kuinka lämmin tästä kesäkuusta oikein tulee…pitkään on kesäkuut olleet viileitä ja juuri näinä aikoina on yleensä satanut poikittain ja tuullut pohjoisesta 10m/s lämpömittarin näyttäessä 5-7 astetta. Mutta kannattaa nyt nauttia todella tästä lämmöstä jota meille suodaan, ensi talvesta tulee se hirmutalvi, 2-3 astetta kahta edellistä kylmempi.
Valitettavasti ääri- ja muidenkin sääolosuhteiden seuraaminen saa ihan uusia mittasuhteita, kun tehdään elääkseen töitä säiden ja niiden seurausten ehdoilla.
Juu ei vaikuta säähän pätkän vertaa meikäläisen tai jonkun muun sammakkotohtoroinnit. Katsoit kuitenkin tarpeelliseksi huomauttaa ko. asiasta?
Onko tuosta nyt oikeasti jo jotain muitakin viitteitä, kuin korrelaatio 30- ja 2000- luvun talvien keskilämpötilojen kehityksillä?
Mettää on mullakin, mutta silti äärikelit kiinnostaa. Voi sitä niinkin ajatella, että mitä enemmän niistä ollaan kiinnostuneita, sitä paremmin niitä opitaan ennakoimaan. Eihän sitä metsää tietysti millään suojaamaan pysty, mutta ukkosen voiman ymmärtäminen ehkä sitten houkuttaa ottamaan metsävakuutuksen, jos omistuksessa on hehtaaritolkulla korjuukypsää tukkimetsää.
Ymmärrän kyllä, että veetuttaa jos toiset oikein toivoo rajuilmoja ja itsellä on juuri raesade hakannut viljapellon.
Ei ensi talvesta mitään varmaa voi vielä kukaan sanoa. Mutta onhan se jo vanha sanontakin ”ei kahta ilman kolmatta”. 🙂
En mäkään lähtisi sanomaan vielä yhtään mitään ensi talvesta. Hyvä, kun tietäisi, millainen tästä kesästä on tulossa! Ehkä lähtisin kuitenkin veikkaamaan, ettei kokonaisuudessaan yhtä kuuma kuin viime vuonna. Kuumimmat Suomen kesät ovat olleet 2-2,5 astetta keskimäärästä kuumempia. Kun katselee kaikkein kuumimpia kesiä, yleensä niitä on seurannut maltillisempi, ei välttämättä viileä kesä. Huippuhellekesiä olivat esim. 1972-73, 1988, 1997, 2002, 2006 ja 2010. Kesä 1989 oli lähes ”normaalilämpöinen”, 1998 suorastaan kolea ja 2003 ja 2007 noin asteen verran keskiarvojen yläpuolella – mitä voi pitää aika normaalina, koska suurin piirtein sen verran ilmasto on lämmennyt.
Tarkoitin siis, että varmana ei voi mitään tietää, mutta kun katsoo 50 vuoden aikasarjaa, niin sen perusteella olisi erittäin harvinaista, että tulisi kaksi kärventävää kesää.
Heinäpoutia odotellessa tuntuu toisinaan, että meteorologiassa kahdenkin päivän ennusuteen tekeminen on ylitsepääsemätöntä. Tietysti joskus säätyyppi vain on sellainen, että on yksinkertaisesti mahdotonta ennustaa sataako jossain vai ei.
Pauli Jokisella on sikäli ollut tässä järki päässä, että epävarmuuden ilmaisuja näkyy kiitettävästi teksteissään. Kuten esim. ”mahdollisesti” tai ”saattaa” tms.
Trendi viime vuosina on selkeästi ollut, että ennusteisiin merkitty sade joko siirtyy tai sitä ei tule ollenkaan.
Havainnot lyhyen ajan ennusteiden epävarmuudesta asettavat mielestäni myös ilmaston pitkäaikasiennusteet hieman outoon valoon, puhumattakaan ns. anekaupasta.
Eli siis, mitä on ilmastonmuutos, kun ilmasto on maapallolla tutkimusten valossa vaihdellut ennen ihmisen hiilidioksidipäästöjäkin.
Meni reippaasti ohi aiheen, mutta ei kai se haittaa.
Olet oikeassa että epävarmuusindikaattorit niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin ennusteissa olisivat tärkeitä – etenkin kun ennusteilla on usein huomattavaa taloudellista merkitystä. Epävarmuuden merkitys korostuu kun ennusteiden ajallinen ja paikallinen tarkkuus lisääntyy. Rahalla jonkinlaisia todennäköisyyksiä tai parviajoja saakin esim. Forecalta (esim. farmit.net) ja varmaan muualtakin. Ja GFS:n parvia saa ilmaiseksi, joskin niiden tulkinta vaatii vähän osaamista.
Ilmasto on vaihdellut ennenkin, niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Usein vaihtelussa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella ollut merkittävä rooli. Mutta ei pidä sekoittaa geologisia aikaskaaloja ja 10-30 vuotta keskenään. Eikä sitä että joskus muutosta ovat olleet katsomassa alkueläimet, joku toinen kerta dinosaurukset (mites niille kävi?) ja joskus me. Onko väliä sillä mitä ennen on ollut, jos nyt voidaan perustellusti sanoa että CO2-pitoisuuden nousu johtaa historiallisesti katsottuna erittäin nopeaan lämpötilan nousuun, jolla on epäsuotuisia vaikutuksia elämäämme?
Kokonaisuutta voi joskus ennustaa vaikka yksityiskohtia ei. Jos keität vettä, ei kiehumisen ennustamiseen tarvitse mallintaa yksittäisiä molekyylejä. Lämpötila ja energiavirrat riittävät. Yksittäisiä kupliakaan ei voi mallintaa, mutta silti on helppo ennustaa että vesi alkaa kiehua kun keittolevyyn vääntää virran päälle.
Forecan 10 päivän ennusteissa on ainakin jo nyt mukana sateen todennäköisyysprosentti.
Esimerkki:
http://foreca.fi/Finland/Espoo/details/20110615
Paulille kysymys…mitä mieltä olet näistä helle ja sade ym. uusista varoituksista. Mehän ollaan täällä keskusteltu siitä miten iltapäivälehdet varsinkin pelaa SuperHyperMega otsikoilla, mutta mielestäni myös ilmatieteenlaitos ruokkii tätä kun kehittelee vaan uusia varoituksia, että aina on VAARA!, satoi tai paistoi, oli kesä tai talvi.
Omasta mielestäni uudet varoitukset ovat paikallaan. Ilmatieteen laitoksen laki- ja säädös- yms. pykälissä on mainittu, että laitos toimii turvallisuusviranomaisena ja täten on velvoitettu varoittamaan kansalaisia uhkaavasta säästä. Helleaallot itse asiassa ovat vastuussa huomattavasti suuremmista ihmishenkien menetyksistä kuin esim. yksittäiset ukkoset. Vuoden 2003 Keski-Euroopan ja 2010 Venäjän helleaalloissa on arvioitu kuolleen kymmeniä tuhansia ihmisiä helteen suorista tai epäsuorista vaikutuksista. Niinpä näistä on syytä varoittaa ja täten pyrkiä antamaan ihmisille ja esim. vanhainkodeille aikaa valmistautua tukaliin helteisiin. Ilmatieteen laitos ei kuitenkaan voi olla vastuussa siitä, mitä otsikoita näistä tehdään. Itse asiassa on jopa parempi, että varsinainen viranomainen varoittaa helleaallosta kuin se, että mitättömimmistä lämpötilan nousuista saa lukea joka toinen viikko iltapäivälehdistä. Jälkimmäisistä kun ei ota usein selkoa, että koska on oikeasti tulossa kuumaa säätä pidemmäksi aikaa ja koska vain lyhyt lämmin tuulahdus.
Ymmärrän kyllä, mutta jos puhutaan esim. vanhainkodeista niin kyllähän vanhainkodeissa pitäisi jokaisen asunnon vakiovarusteena olla tarpeeksi tehokas tuuletin. Minunkin asunto oli viime kesänä kuin sauna kun ei tuuletin ollut päällä tullessani kotiin töistä, tuulettimen ansiosta aivan siedettävä. Riskiryhmään kuuluvilla pitäisi olla tuuletin, hellevaroitukset ovat mielestäni täysin turhia, varoitus ei anna viilentäviä tuulahduksia.
Muistaakseni tiede-lehden foorumilla oli joku puinut ilmasto-kuvaajien eri vaiheita ja sitä miten eri tekniikat ovat vaikuttaneet lopputulokseen. Jäi hieman sellainen vaikutelma, että ilmaston sijasta tiedemiehet ovat kehittyneet lähinnä kuvaajien muokaamisessa 😀
No joo, mutta eihän tämä maapallo kuitenkaan mikään vesikattila ole, eikä ihmisen tulevaisuuden vertaaminen dinosaurusten menneisyyteen ole mitenkään väärin myöskään.
Auringon pilkut ovat ilmeisesti antaneet viitteiä lähinnä jääkauden lähestymiseen, tai ainakin jonkinlaiseen minimiin auringon aktiivisuudessa. Kiertojahan silläkin on ilmeisesti useita.
Lämpimältä näyttää kyllä ensi viikko. Ei taida olla poissuljettua 31-32 asteen lämpötilatkaan. Olisi kiva tietää miksi Fmi ei näy nykysin Oulu/Oulunsalon lentoaseman havantoja, vaikka ne on aina näkynyt ennen siellä? Osaako Pauli sanoa tai joku??
Oulun lentoaseman (ja muutamien muiden) havaintojen käyttösopimus päättyi muistaakseni vuodenvaihteessa, mutta sittemmin tuli ministeritasolla päätös, että jatkossa kaikki säähavaintopalvelut keskitetään Ilmatieteen laitokselle. Niinpä Oulun lentoasema on tulossa tietääkseni takaisin havaintolistaukseen, mutta päivämäärää tälle en tiedä.
Liittyykö tähän samaan asiaan se, että Kalbådagrundin ja Valassaarten tietoja ei saa palvelusta mistään esille? Ei edes Porvoon ja Mustasaaren kohdalta. Vai onko tekniikassa bugi?
Sääuutinen mitenkään liittymättä Suomen säähän:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/article637551.ece
”Historian käsittämättömin raesade: Subtrooppinen jokilaakso peittyi 5-metrisen raejäätikön alle”
Otsikko ei liioittele. Mukana kuva & kuvalinkki.
Asioilla on monia puolia, esim tälläisiä 😀
http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli.shtml/2011/06/1340990/helteet-tulevat–tuulettimet-loppumassa-kaupoista-jo-nyt
Ehkä kauppiaat ovat tilanneet varoituksen kunniaksi niitä lisää (toivottavasti).
Eiköhän tuo liene päivänselvää että suomessa helteet tulevat käytännössä joka kesä ainakin Oulun korkeudelle asti. Kyllä ne riskiryhmään kuuluvat voivat hankkia tuulettimensa myös muina vuodenaikoina eikä vain juuri helteiden alla kun ilmatieteenlaitos antaa ennakkovaroituksen. Ennakkovaroitus paria päivää ennen helleaaltoa nimenomaan saa ihmiset ostamaan vyöryllä tuulettimia(myös hyväkuntoiset ja terveet) ja sitten riskiryhmään kuuluville joudutaan myymään eioota.
Mielenkiintoista, että keskustelu on siirtynyt yli 40 viestin aikana supersoluista sääennusteiden kautta kausiennusteisiin ja vanhustenhoitoon :). En lähde kovin syvälle tähän mukaan mutta totta on, että alati lämpenevien kesien takia jokaisessa vanhainkodissa ja hoitotalossa pitäisi olla vakiovarusteena edes alkeelliset lattia- tai pöytätuulettimet ja uusiin kiinteistöihin pitäisi rakennusvaiheessa asentaa ilmastointilaitteet. No, koska samanaikaisesti kunnat leikkaavat kaikesta, niin epätoivoista on.
Eikö sinulle keskustelu kelpaa Tuomo?, ei Paulillakaan ole joka minuutti tänne aikaa uutta aihetta laittaa ja fakta on se että tämän päivityksen aikana ilmatieteenlaitos antoi ensimmäisen hellevaroituksen. Ei millään pahalla Tuomo, mutta viestisi viittasi siihen että tällä palstalla pitäsii puhua pelkästään yhden päivän supersoluista ja rukoilla uutta päivitystä viikkotolkulla.
Älä Sami lämpene, vaikka hellettä onkin. Eiköhän tuo Tuomon toteamus ollut tarkoitettu vain hilpeäksi huomioksi keskustelun rönsyilystä, eikä miksikään keskustelunrajoituskseksi. Siinähän oli hymiökin perässä.
Nimenomaan tästä oli kysymys! Keskustella saa ja se on hienoa, koska tämä on harvoja – ellei ainoa – ammattimaisesti vedetty sääblogi. Tarkoitin vain, että jos keskustelu lähtee liikaa rönsyilemään, ollaan ties missä teemoissa, jotka vain hatarasti liittyvät alkuperäiseen.
Etelä-Suomessa ollut säiden puolesta kovin tylsää, vaikka lämmintä ollutkin. Missäs on ukkoset ja rajuilmat..:)? Vettäkin saisi tulla kunnolla välillä.
Perjantaina Näyttäis cape arvot olevan suht hyvät Etelä-Suomessa, saa nähä miten käy 🙂
CAPE:t on kohdallaan, mutta sääennusteet eivät enteile ukkosta. Olisikohan niin, että reseptistä puuttuu se käynnistävä tekijä?
Ei näytä minusta nuo kartat perjantaille mitenkään kummoiselta, max jotain pieniä ”itsensä niskaan satavia” iltapäiväkuuroja. Lifted Index hyvä että edes miinuksen puolella, lähes olemattomat tuuliväänteet.
Mallien välillä tuntuu olevan heittelyä. Tuo Saabriefing- mallidatan GFS näyttää sunnuntaille kylmän rintaman saapuessa P-Karjalaan/Kainuuseen aika muhkeita lukemia. Kun taas Sääkeskuksen näyttää että vaarallisille ukkosille tarpeellinen tuuliväänne jää rintaman ”väärälle” puolelle.
Eilisen (8.kesäkuuta) +31.1 tämän päivän(9.kesäkuuta) +31,7 lämpötilat ovat korkeimmat näin aikaisin kesällä mitatut lukemat 1961-vuodesta lähtien Suomessa. 30. ja 31.5.1995 Lapinjärvellä oli +31,0 astetta, 12.6.1977 Orimattila +31,5. Tätä päivää korkeampia lukemia on mitattu 14. ja 15.6.1977 (+32,0 ja +32,5)
Saas nyt nähdä kuinka kauas helteet nyt kaikkoavat ja kuinka kovina ukkosina helteet purkautuvat.
Jos tämä olisi mielipidekysymys, niin toivoisin, että kaikkoaisi helteet niin kauas kuin pippuri kasvaa :). Onhan se selvää, että ne vielä palaavat mutta mun puolestani saisivat palata vasta heinä-elokuulla tai sitten yksittäisiä hellepäiviä silloin tällöin.
Hellepäivät ovat muutenkin melko harvinaisia näin alkukesästä, mutta nyt niitä tulee yhteenmenoon 6-7 ja niistä ainakin 4-5 yli 30 asteen. Varmasti vaikka loppukuu olisi tavanaomainen, niin pelkästään tämän viikon ansiosta kuukauden keskilämpötila nousee melkoisen korkealle.
Kun katsoo viittä kuuminta kesäkuuta Kaisaniemessä, niistä vain vuonna 1988 jatkui helle läpi kesän. 1961, 1995 ja 1999 oli paljon maltillisempaa, 1995 ja 1999 jopa melko viileitä loppukesästä. Tai kärkiviisikkoon päässeen 1936:n tietoja ei suoraan löydy Ilmatieteen laitoksen kotisivun käppyröistä.
Minua hieman taas epäilyttää ilmatieteenlaitoksen asemien sijoituspaikat ja siten mittaustulosten luotettavuus. Viime kesänähän oli Puumalan kk käsittämättömän monta kertaa lämpimin paikka ja nyttenkin Porin Rautatieasema oli lämpimin paikkaa kolmena päivänä peräkkäin vaikka +30 astetta oli laajoilla alueilla. Täysin tasapuolisia sijoituspaikkoja ei tietysti voi satoja kappaleita asettaa mutta väitän edelleen että osa asemista on sellaisella paikalla mikä nostaa niiden lämpötilat korkeammaksi esim. lähialueen runsaan asfalttimäärän hehkun ym vuoksi.
Jos nyt ajatellaan kesäkuuta niin 11.päivän jälkeen jyväskylän keskilämpötila on 19 asteen paikkeilla. Keskimääräinen(14,0) kuukausi tulisi, jos keskilämpötila on loppukuun n.11 astetta, ei aika vilpoista saa olla. mutta jotta tästä tulisi 2000-luvun lämpimin kesäkuu, se vaatisi 12.-30.6 n.13,5 asteen keskiarvon, 1999 kesäkuun ennätyksen lyöminen jo 17,1. Ennätyksen haku ei ainakaan todennäköiseltä näytä kun ensi viikon ennusteita katselee. Paikoitellen ainakin Lapissa tästä voi tulla ennätyslämmin kesäkuu
Mittauspisteitä pitäisi olla reippaasti lisää, jos lähdettäisiin hakemaan pelkkiä ennätyksiä, mutta hyödyttääkö se ketään muita kuin tilastojen tekijöitä, tuskin? 😉 Puumalassa tuli käytyä viime kesänä useasti, ja ei ne lämpötilat olleet mitään 1km säteeltä mitattuja. Tuntuu pikemminkin siltä, että suurin osa mittauspisteistä näyttää kesällä täällä päin ympäristöön nähden useasti alakanttiin (liekö jossain suossa ne mittauspisteet?). Autolla ajaessa (jossa on hyvä lämpömittari) pitkiä matkoja näkee kuinka lämpötila vaihtelee 20km sisällä jopa +-2 astetta. Esim Imatra – Lappeenranta -välissä on paikkoja, jossa lämpötila on ihan muuta, mitä virallisissa mittauspisteissä näkyy. Mittauksia kuitenkin tehdään sen takia, että niistä on hyötyä tieteellisesti, eikä tilastollisesti.
Kylläpä oli muutos päivässä raju, jyväskylässä oli 5 päivää putkeen päivän keskilämpötila 20,7-23,1, eilen 18,3 ja tänään jäädään johonkin 8-8,5 paikkeille. Tuosta vilkaisin niin vain yksi kesä-elokuu jakso on ollut jyväskylässä 60 viime vuoden aikana jolloin jokaisen päivän keskilämpötila on ollut yli +10 asteen(1968).
Ei oikein päälle tulleet eilisetkään ukkoset, ihme oikuttelua, kyllä jatkuvaa jyrinää kuului, mutta sellaiset kunnon pommit jäivät puuttumaan.
Jep, ei ihan heti tule mieleen vastaavaa kesäistä 20 asteen päivälämmön muutosta. Ja tuskin kovin montaa löytyy IL:n tietokannastakaan, vai mitä Pauli?
Ja mikä parasta, kuivuus katkesi ainakin täällä päin valtakuntaa: sunnuntaista tähänaamuun on ropistellut 33mm.
Nyt on jo pari vuotta kovat ukkoset keskittyny Etelä-Suomen ulkopuolelle. Taitaa viimesin kunnon ukkonen olla vuodelta 2008 muuten on jääny aika heikoks. Pitää ens kerralla harkita lähtöä Keski-Suomeen, kun ukkosia luvataan. Nytkin kiduin viime viikon helteet läpi siinä uskossa, että saatais kunnon ukkosia eteläänkin, mutta näin vaan huimat 2 maasalamaa…
Kesäkuussa 82 taisi olla vielä voimakkaampi kylmeneminen….edellisellä viikolla oli ollut kuuma helleviikko ja sitten tuli jopa lumisateita monin paikoin ja ilma kylmeni ainakin sen 20 astetta. 🙂 Eipä taida mitään ennätyslämmintä kesäkuuta enää tulla, tällaiset (jopa alle) 10 asteen vuorokaudet tiputtaa aika nopeasti keskilämpötiloja alemmas…
Mielestäni +10 on parempi kuin +30, pystyy lenkkeilemään ilman, että meinaa pyörtyä. Makunsa kullakin, mutta ei +30 asteella kovin kauan huvita ulkoilla 🙂
Kyllä +30 asteessa pystyy ihan hyvin ulkoilemaan. Itse olin viime viikon helteillä joka päivä 5-7h moottoriveneilemässä tai istumassa terassilla huurteinen nenän edessä. Noissa lämmöissä myös grillaaminen ja rannalla oleilu on paljon mukavampaa kuin +10 asteessa.
No minä en pysty mutta kiva, että joku tyykkää. Näyttää aika heikolta ukkosten kannalta ainakin tää viikko, mutta onneks on siedettävät lämpötilat
No niin, mitäs minä sanoin. Asiaa on tänään uutisoitu useissa medioissa. Ei muuta kun polttomoottorit käyntiin, ydinvoimaloitahan jo suljetaan mm italiassa saksassa ja japanissa.
Tänään on vielä kuunpimennyskin. Toivottavasti pilvet estävät sen näkymisen, muuten jääkausi on välitön. Ja ankara.
En uskalla edes arvailla, millä tavalla pilvet ja kuunpimennys vaikuttavat ilmastoon ilmastonmuutos-konsensuksen skenaarioissa.
USA:ssa on kovin pohdittu miksi kuunpimennys oli harvinaisen punertava…
Käsittääkseni on perusteita olettaa, että seuraava jääkausi alkaa 700 – 1500 vuoden sisällä.
Kasvihuoneilmiöllä ja ihmisen aiheuttamalla ilmastonmuutoksella ei siihen ole estävää vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen sivujuonne lähinnä Fennoskandian ja läntisen Venäjän osalta:
aluksi talvet kylmenevät ja kesät lämpenevät 🙂
Mihin Late perustaa näkemyksensä 🙂 Olen tosin lukenut jostain juuri tämän tyyppistä tulevaisuuden skenaariota. Mutta ainakin lähimmät pari viikkoa ovat suhteellisen normaaleja, ehkä jopa aika epävakaisia. Lämmin ilmamassa tuntuu jäävän Suomen kaakkoispuolelle (mikä kyllä taas vahvistaa ”Laten” skenaariota tai sopii löysästi siihen, mutta näinhän on ollut periaatteessa aina tai ainakin viimeiset 200 vuotta?)
Nimetön ja Antti kirjoittivat CAPE-arvoista. Mitä ne ovat ja mitä niistä voi päätellä? Ukkosiako? Milloin CAPE-arvot ovat ns. kohdillaan? Olen nyt ”oppinut” katsomaan kartoista lämpötila-asioita ja ehkäkaitluultavasti sateen todennäköisyyttä… =D
Enhän minäkään mitään tiedä, mutta isot pojat ovat kertoneet, että CAPE-arvot ovat yksi tekijä ukkosia ennustaessa. Selitystä löytyy esimerkiksi tuolta: http://saabriefing.com/sanastoa/ ja niitä itse lukemia tuolta: http://www.puuppa.org/~pnuu/gfs/ jossa kannattaa klikata myös linkkiä ”tulkintaohje”.
Kannattanee lukea myös tämä:
http://www.myrskyvaroitus.com/site/component/option,com_mojo/Itemid,/p,53/
Paulin sääsanastosta: ”Yleisin ukkosten ennustamisessa käytetty suure. Kuvaa siis konvektion käytettävissä olevaa energiaa. Laskennassa huomioidaan tietystä kerroksesta ponnistavan ilmapaketin lämpötila ja kosteus ja tätä nostamalla verrataan paketin lämpötilaa ympäröivän ilman lämpötilaan. Teoriassa mitä suurempi CAPE, sitä suurempi nopeus ukkosen nousuvirtauksella voi olla.”
Kiitokset Nimettömälle vastauksesta! =) Kysymykseni jälkeen googlailin asiaa itsekin ja mm. Paulin sääsanasto ja wikipedia antoivat taas uutta tietoa. Kiva oppia uusia asioita!
Jaahas, tänään sitten vihmoo vettä vaakatasossa. Kun loppukuun ennustetta katsoo niin aika sateinen on tulossa kesäkuusta jyväskylään…22.6 mennessä on satanut jo 70mm(kesäkuun 71-00 ka 59mm) ja ei ihme olisi jos 100mm menisi rikki tänä vuonna. Ennusteen mukaan kesäkuusta tulee sellaiset 1,5-2,0 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja siten alkuvuosi aika tarkalleen 71-00 keskiarvossa.
Alkaa näyttämään hyvältä kelit, lomakin alkaa sopivasti 😉
CAPE- ja LI-lukematkin näyttävät loppuviikolla aika meheviltä. Eiköhän noista tule sivustolle tarkempaa ennustetta.