Kevät myöhästyy?

Kevään tyypillinen saapumisaika

Maaliskuun puoliväli on ohitettu ja tilastojen mukaan kevään pitäisi alkaa Etelä-Suomessa ensi viikon loppupuolella. Viime vuonna terminen kevät alkoi suuressa osassa maan etelä- ja keskiosia 26. maaliskuuta. Onko tänä vuonna syytä odottaa kevään alkavan samoihin aikoihin?

Termisen kevään alkaminen. Numeroarvo vuodelta 2010 ja väritettynä pitkän ajan keskiarvo. Lähde: Ilmatieteen laitos

Kevään alkamisen todennäköisyys kasvaa etelässä selkeästi maaliskuun lopulla. Tilastojen valossa kevät voi huonolla tuurilla myöhästyä suurin piirtein huhtikuun puoliväliin (esim. vuonna 1966 terminen kevät alkoi Helsingissä vasta 18. huhtikuuta). Terminen kevät alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi nollan yläpuolelle. Kun yöt käyvät lyhyemmiksi ja aurinko lämmittää päivisin pidempään ja tehokkaammin, on keskilämpötila väkisin kipuamassa nollan yläpuolelle maaliskuun lopulla, huhtikuun alussa.

Säteilyn määrä kasvaa nopeasti ja lämpötila seuraa hieman perässä

Pitkän ajan keskiarvo globaalin säteilyn ja keskilämpötilan osalta. Lähde: Ilmatieteen laitos

Yllä olevasta kuvaajasta nähdään kuinka globaali säteily (auringon suora säteily + hajasäteily) sinisen käyrän muodossa alkaa selvästi nousta maaliskuun aikana. Kasvuvauhti hidastuu vasta toukokuun alussa kun taas huippusäteily osuu luonnollisesti kesäpäivänseisauksen tienoille. Eli seuraavien 1,5 kuukauden ajan auringosta saatava säteily kasvaa nopeinta tahtiaan. Vuorokauden keskilämpötilan käyrä (punainen) on askeleen jäljessä globaalin säteilyn käyrää. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi merten hitaammasta lämpenemisestä (suuri lämpökapasiteetti). Tästä syystä meillä lämpimin ajankohta onkin noin kuukauden auringon säteilymaksimin jälkeen.

Kuvassa on käytetty Helsinki-Vantaan arvoja ja siitä selvästi huomaa meren lämmittävän vaikutuksen loppuvuodesta säteilyn vähetessä (meri luovuttaa lämpöään hitaammin kuin mantereet). Eli nyt maaliskuun 19. päivä vastaa säteilymäärältään noin syyskuun 19. päivän arvoja, mutta keskilämpötilojen osalta joulukuun 7. päivän arvoja.

Onko kevät jo näköpiirissä?

Miltä keskipitkät ennusteet näyttävät? Alkuviikolla on lännestä tulossa tuulahdus kevättä kun lämpötilat kohoavat tiistaina lämpimän ilmamassan ja mahdollisen föhn-tuulen myötä paikoin ehkä +5…+7 asteen tienoille Etelä-Suomessa. Vielä on hieman epäselvää miten pilvisyys ja mahdolliset sateet sijoittuvat ja vaikuttavat lämpötilan nousuun.  Tämän lämpimän aallon jälkeen sää jälleen viilenee loppuviikoksi kun matalapaineiden alue siirtyy enempi Suomen itäpuolelle ja koko Pohjois-Eurooppaan virtaa pohjoisesta kylmää ilmamassaa. Tuo tavanomaista kylmemmän ilmamassan vaikutus näyttää parviajojen perusteella ulottuvan ainakin ensi viikon loppuun saakka, mahdollisesti huhtikuun puolellekin kuten GFS tällä hetkellä näyttää.

Euroopan keskuksen ennuste näyttää, että pohjoisen pallonpuoliskon kylmä polaaripyörre on siis valumassa ensi viikon aikana  lähemmäksi Fennoskandiaa. Polaaripyörre hajoaa kevään edetessä lisääntyvän auringon säteilyn myötä, mutta pahimmassa tapauksessa polaaripyörre jää hyrräämään ja vähitellen hajoamaan meidän lähelle, joka voisi tietää entisestään hitaampaa kevään etenemistä. Eli terminen kevät ei tämän hetkisen ennusteen valossa näytä alkavan tavanomaiseen aikaan etelässä vaan myöhästyy jonkin verran. Tämä tietäisi hieman kasvanutta riskiä pahemmalle tulvatilanteelle jos kevät saapuisi ryminällä tavanomaista myöhemmin. Seuraillaan tilannetta.

Alla on jatkuvasti päivittyvä (tuorein) GFS mallin parviennuste ilmamassan (ylempi) ja 2 metrin lämpötilan (alempi) osalta Järvenpään hilapisteelle. Kannattaa seurata miten ylemmässä paneelissa parviajojen keskiarvo (valkoinen käyrä) on suhteessa pitkän ajan keskiarvoon (punainen käyrä).

Seuraavassa päivityksessä on tulossa asiaa siitä, kuinka työn alla olevat WRF-parviajot saivat ennustettua viime kesän Asta-rajuilman.

Mainokset
  1. ajo
    20/03/2011 17:37

    Termisen kevään alkamisesta voinee jollain luotettavuudella nyt todeta: Ei ala maaliskuun puolella, joskin aivan viimeisten päivien suhteen on tottakai yhä enemmän epävarmuutta pelissä.

    Mitään muuta arvioa en itse antaisi, olkoot sitten itämeret jäässä ja vaikka mitkä hanget, niin silti heti huhtikuun alussa voi iskeä lämpöaalto ja lumet lähtee viikossa pois, ainakin aukeilta paikoilta.

    Huhtikuun puolessa välin voi aivan hyvin olla lumetonta ja +15 astetta kuin myös puolen metrin hanget ja kunnon (yö)pakkaset. Todennäköisimmin kuitenkin jotain tältä väliltä 🙂

  2. Sami
    20/03/2011 21:42

    Aivan totta, ei ole kovin helppoa sanoa milloin terminen kevät alkaa, maaliskuun puolella se ei ainakaan ala. Millaista on sitten huhtikuussa, esim. jyväskylässä huhtikuiden keskilämpötila oli 1971-2000 1,4 astetta ja vuodesta 1999 alkaen on vain kerran jääty alle +2 keskiarvon(2003 +0,9). Jos ei huhtikuuta oteta huomioon niin alkuvuoden puoliskon tammi,helmi,maalis,touko ja kesä keskiarvo on hyvin lähellä 1971-2000 keskiarvoa, ainoastaan huhtikuut ovat olleet selvästi lämpimämpiä, mutta mikä on selitys? Tilastollisesti alkaisi olemaan jo aika tulla viileämpiä huhtikuita, esim. kovan talven 84-85 jälkeen jyväskylän huhtikuun keskilämpötila oli -0,7, jolloin maaliskuu oli hiukan keskiarvoa leudompi niinkuin nytkin näyttäisi käyvän. Myös 1988,1992 ja 1997 on jyväskylän huhtikuun keskilämpötila ollut pakkasen puolella, se ei tietenkään estä termisen kevään alkua koska se vaatii vain 5 päivän jakson jolloin keskilämpötila on plussalla.

  3. Tuomo T.
    21/03/2011 08:14

    Olen puhunut tästä monesti, mutta kyllä pikku hiljaa alkaisi olla viileän huhtikuun vuoro, kuten Samikin kirjoittaa. Erikoista, että niitä ei ole sattunut tulemaan.

    Viime viikolla päivitetyssä vuodenaikaennusteessa todetaan: ”Huhtikuusta kesäkuuhun ulottuvan jakson keskilämpötilan arvioidaan olevan maan etelä- ja keskiosassa vajaan 0,5 astetta, maan pohjoisosassa 0,5…1,0 astetta tavanomaista korkeamman.”

    Kovin suurta poikkeamaa ei siis ennusteta, suuntaan tai toiseen. Myös CFS-ennuste ei enää tarjoa yhtä rankkoja poikkeamia plussan suuntaan kuin helmikuussa.

  4. Tuomo T.
    21/03/2011 08:15

    Mutta huomisen suhteenhan ennuste on muuttunut jonkin verran lämpimämpään suuntaan. Vähätuulisilla alueilla menee varmaan +10 rikki huomenna, mutta loppuviikolla on jäähtymässä, ainakin tilapäisesti.

  5. 21/03/2011 10:34

    Koskahan sitä uskaltaisi vaihtaa kesärenkaat autoon

  6. Tuomas
    21/03/2011 13:19

    Näyttää pahasti siltä, että lumien sulaminen Helsingistä kokonaan yltää toukokuun puolelle. Aukeilta paikoilta voi sulaa jo huhtikuussa.

    Kysyisinkin Paulilta vertailukohtaa: Miten kävi 1966? Saisiko esimerkiksi käyrää Kaisaniemestä?

    • Juhani
      21/03/2011 15:27

      Tässä Tampereen dataa:
      – 22.4. oli lumen syvyys 37 cm
      – 2.5. vielä 4 cm, seuraavana päivänä nolla
      Huhtikuussa vain seitsemänä vuorokautena minimilämpötila oli nollan yläpuolella.
      Ajalla 9.4.-17.4. päivän maksimilämpötilat olivat nollan alapuolella. Kylmin päivä oli 15.4., jolloin maksimi oli -4,1 ja seuraavana yönä minimi -15,0. Vielä 22.4. oli minimi -9,4 ja 23.4. minimi -8,5.

    • 21/03/2011 21:42

      1966 keväällä pysyvä lumi hupeni Helsingissä 26. huhtikuuta mennessä.

  7. Tuomas
    21/03/2011 13:29

    Ja mitkä olivat myöhäisimmät lumen sulamisen vuodet Helsingissä? Tästä oli puhetta joskus alkutalvesta, mutta en löytänyt tietoa.

    Heitä toki muitakin paikkakuntia, kuten Jyväskylä, Oulu ja Sodankylä, jos ehdit.

    • 21/03/2011 21:51

      Helsingin lumisarjan myöhäisin pysyvän lumen sulaminen tapahtui sotavuotena 1941, jolloin lumetonta oli vasta 6. toukokuuta.
      Jyväskylän osalta kevät 1944 nousee esille. Silloin pysyvä lumi hupeni vasta 14. toukokuuta.
      Sodankylän havainnoista löytyy vuosi 1996, jolloin lunta oli vielä maassa 3. kesäkuuta (tosin ”0 cm”). Jos käytetään virallisempaa pysyvän lumen ”vähintään 1 cm” -määritelmää, niin silloin lunta oli vielä maassa 30. toukokuuta (myös vuonna 1917).

  8. Jykä
    21/03/2011 16:39

    No vuosi sitten oli näihin aikoihin tätäkin enemmän lunta Helsingissä ja kuitenkin kaikki lumet suli huhtikuun puoliväliin mennessä….

    • Tuomas
      21/03/2011 20:58

      Syken mukaan asia on päinvastoin. Viime vuonna pk-seudulla oli Ympäristökeskuksen mallikarttojen mukaan noin 130–150 mm vesiarvoa, nyt 160–180 mm.

  9. Teemu
    23/03/2011 09:14

    Pauli Jokinen :Helsingin lumisarjan myöhäisin pysyvän lumen sulaminen tapahtui sotavuotena 1941, jolloin lumetonta oli vasta 6. toukokuuta.Jyväskylän osalta kevät 1944 nousee esille. Silloin pysyvä lumi hupeni vasta 14. toukokuuta.Sodankylän havainnoista löytyy vuosi 1996, jolloin lunta oli vielä maassa 3. kesäkuuta (tosin “0 cm”). Jos käytetään virallisempaa pysyvän lumen “vähintään 1 cm” -määritelmää, niin silloin lunta oli vielä maassa 30. toukokuuta (myös vuonna 1917).

    Ilmeisesti ns. pienen jääkauden (1450 – 1860) aikaan Etelä-Suomesta kaikkosi lumi joinain vuosina vasta kesäkuun alkupuolella. Tästähän ei ole FMI:n tilastoja, mutta ei liene ihan huuhaatakaan…:) Varsinkin kylmä jakso 1850-1860 lienee tietona kohtuu luotettavaa luokkaa.

  10. Kari
    23/03/2011 11:39

    Kevät/kesä 1867 on ollut varsin poikkeuksellinen Tuolloin järvi vapautui jäästä 17:s kesäkuuta. Linkissä on Näsijärven jäiden sulamis- ja jäätymisajankohdat vuodesta 1836 lähtien.

    http://www.tampere.fi/tiedostot/4YM6JIKIh/nasijarvenjaat.pdf

  11. Sami
    23/03/2011 13:16

    Helsingin huhtikuiden 1971-2000 keskiarvo on 3,3 ja jyväskylän 1,4, jos huhtikuu on 1-1,5 keskiarvojen alapuolella niin ei helsingissä juurikaan lunta ole vappuna, jyväskylässä sen sijaan voi olla isotkin nietokset jos keskiarvo jää alle nollan. Jos huhtikuun keskilämpötilat ovat helsingissä n.+3 ja jyväskylässä +2 niin vappuna on jo maa paljaana aivan varmasti molemmissa.

  12. Matti
    24/03/2011 14:39

    Näinköhän tänään on havaittu salamaniskuja? On meinaan aika rajuja lumikuuroja ollut.

  13. Tuomas
    24/03/2011 17:46

    Kiitos tilastopäivityksistä Paulille ja muille.

  14. Kari
    24/03/2011 19:02

    Ilmeisesti ns. pienen jääkauden (1450 – 1860) aikaan Etelä-Suomesta kaikkosi lumi joinain vuosina vasta kesäkuun alkupuolella. Tästähän ei ole FMI:n tilastoja, mutta ei liene ihan huuhaatakaan…:) Varsinkin kylmä jakso 1850-1860 lienee tietona kohtuu luotettavaa luokkaa.

    Kevät 1867 on ollut poikkeuksellisen kylmä. Näsijärvestä on jäät lähteneet vasta kesäkuun 17:s. Muutenkin oheinen taulukko kertoo ainakin, että vuodet eivät ole veljiä.

    http://www.tampere.fi/tiedostot/4YM6JIKIh/nasijarvenjaat.pdf

  15. Kari
    24/03/2011 19:07

    Kevät 1867 on ollut poikkeuksellisen kylmä. Näsijärvestä on jäät lähteneet vasta kesäkuun 17:s. Yritin linkittää pdf-taulukkoa Näsijärven jäistä, mutta jostain syystä kommenttini ei tallennu…? Taulukko löytyy googlettamalla Näsijärven jäätyminen.

    • Matti
      25/03/2011 15:48

      Vähän outo lukema tuo 17.6, koska muina vuosina lukemat eivät ole päässeet lähelläkään tuota. Liekö pitänyt olla kuitenkin 17.5.

      • Kari
        26/03/2011 06:46

        Kyllä tuo 17.6. varmaan pitää paikkansa. Googlaamalla 1867 kevät löytyy tuota tukevia artikkeleita aika paljon.

        Ympäristön sivuilta löytyy mm. Oulujärveä koskeva tieto: ”Jäätymisen ääripäivät ovat olleet 22. lokakuuta (1894, 1902) ja 24. joulukuuta (1929), jäänlähdön 3. toukokuuta (1921) ja 23. kesäkuuta (1867). Viimeksi mainittu erittäin myöhäinen kevät johti suureen nälänhätään.”

  16. Matti
    25/03/2011 15:53
  17. Keke
    26/03/2011 10:40

    Tässä mielestäni hyvä esimerkki (A-J Punkan) väärin varoitetusta tilanteesta. Matti on sisäistänyt varoituksen lumikuuro-varoitukseksi. Itse havainnoin lumimyrskyn olosuhteita Lapinjärvellä Itäisellä Uudellamaalla. Ongelmahan ei ollut lumisade vaan puuskittaisen tuulen aukealta alueelta nosttattaman lumen aiheuttama näkyvyyden täydellinen katoaminen. Huomioiden että kilometrin päässä kirkas taivas, auringonpaiste ja täysin kuiva tie. Tuulen voimasta sen verran että tyhjä rekanperävaunu lähtee suoralla tiellä liukuun poikittain, ja pari linja-autoa liukuu tieltä.
    Tällaisista tilanteista tulisi toki varoittaa, mutta miten se ihmisiin vaikuttaa, eli tajutaanko mistä on kysymys.

  18. Petri
    26/03/2011 12:26

    Täysin tähän blogipostiin liittymätön kysymys, johon en millään löydä vastausta:
    Mistä mahtaa johtua sadetutkissa näkyvät pitkänomaiset useamman sadan kilometrin mittaiset kaiut. Ne ovat täysin suoria ja levenevät toiseen päähän eli mistään sääilmiöstä ei voi olla kyse. Jonkin sortin häiriöitä ne lienevät, mutta tapahtuuko ne tutkalaitteen lähellä vai kauempana? Aiheuttaako heijastavat esineet niitä? Lintu?

    Niitä voi nähdä esimerkiksi FMI:n pohjoismaiden sadetutkaa katsellessa esimerkiksi viron länsirannikolla. Kai niitä muuallakin on.

  19. Sami
    26/03/2011 23:40

    Jyväskylän maaliskuun keskilämpötilan haarukka alkaa olla jo sen verran pieni että sen uskaltaa julkaista. Ennusteen mukaan keskiarvo olisi -3,5(1971-2000 -4,0) Toteutuma on lähes varmasti -3,3…-3.7. Joskus helmikuussa joku kyseli maaliskuun veikkauksia ja vastasin ”ei selvää signaalia suuntaan tai toiseen” ja näinhän siinä kävi. Huhtikuun osalta on pakko veikata kanssa ”ei selvää signaalia suuntaan tai toiseen”. Keski-eurooppahan nautti jo täysin keväästä, ja rintama joka jakoi pohjoisen kylmän ja etelän lämpimän ilmamassan vetäytyi nyt kohti etelää joten ihan heti en mitään lämpöaaltoa odottele, sellaista +5..+8 päivisin voi olla.

  20. Sami
    27/03/2011 09:43

    Pauli, onkohan tuolla jyväskylän lentoaseman mittausasemalla kaikki palikat kohdallaan? Tässä 26.3. aamun lämpötila kehitys..klo8.40 -14, 8.50 -12, 9.00 -14, 9.10 -7! Säässä ei tapahtunut mitään niin radikaalia että 10 minuutissa heilahtelu olisi 7 astetta. Kosteus,Tuuli lähes samat kuin aiemmin, pilvisyyttä en katsonut aiemmin, mutta klo9.10 oli puolipilvistä(5/8). 9.20 lämpötila -6,8, eli nousua vain 0,2. Katsoin myös noin 20 muuta paikkaa eikä lähellekään vastaavaa äkkinousua ollut missään.

    • Sami
      27/03/2011 14:03

      Korjaan siis tietenkin 27.3. aamusta on kysymys.

  21. Sami
    27/03/2011 09:53

    Lisäyksenä vielä edelliseen että jyväskylän nenäinniemessä olevan sääaseman lämpötilat olivat samaan aikaan -8,8, -8,6, -7,8, -7,8. Paljon luotettavamman oloiset muutokset siis. Vaikka paikoilla on etäisyyttä n.20km, niin välimatka ei ole selitys.

  22. Sami
    28/03/2011 16:42

    Viime talvena 09-10 jyväskylässä oli keskilämpötila alle -10 123 päivän pituisen ajan 29.11.-31.3.(-10,09) Nyt jakso tulee olemaan pitempi, ennusteiden mukaan ajan 17.11-31.3 keskilämpötila on -10,04, eli 135 päivää. Vertailun vuoksi 2008-09 talvena jakso jäi 10 päivään ja 2007-2008 vain viiteen päivään(tosin niitä oli kaksi). Jyväskylän talvien joulu-helmikuu keskilämpötila 1971-2000 on -7,8 ja jakso pituus on 90 päivää. 2009-2010 tuo -7,8 tuli ajalla 25.10-31.3 eli 90 päivän normaalista tuli 157 päivän pituinen. Tänä vuonna se on vähintään 169 päivää 14.10.-31.3, eli melkein tupla keskiarvoon.

  23. Nukkumatvei
    30/03/2011 12:51

    En ole netistä löytänyt vanhojen vuosien lämpötila- tai lumenpaksuustietoja. Onko niitä jossain, vai pitääkö mennä kirjastoon tutkiskelemaan? Juuri vuosi 1966 kiinnostaa, kun pahat tulvat veivät useita pienempien teiden siltoja mennessään. Tästä selvisi, että kevät oli myöhässä, jolloin sulaminen on tapahtunut lyhyenä aikana. Muuan mies kertoi juuri isosisänsä ajaneen 11 huhtikuuta 1966 hankea pitkin naapurikylään Lounais-Suomessa.

    • Juhani
      30/03/2011 17:17

      Eipä taida netistä löytyä. Kysy kirjastosta kaukolainana ”Suomen meteorologinen vuosikirja 1966”. Siitä löytyvät päivittäiset havainnot 14 ilmastoasemalta. Jos Lounais-Suomesta on kyse, niin esim. Jokioinen siitä löytyy.

  24. Matti
    30/03/2011 16:43

    Alkaisi näyttämään siltä, että ensi viikolla kevät lopultakin alkaa! Pari vuotta sitten tuli ikävöityä kunnon talvia. Enpä olisi kuvitellut sanovani näin pian perään, että nyt niistä on saanut jo kunnolla tarpeekseen. 😉

    • Juhani
      30/03/2011 17:19

      Matti :
      Alkaisi näyttämään siltä, että ensi viikolla kevät lopultakin alkaa! Pari vuotta sitten tuli ikävöityä kunnon talvia. Enpä olisi kuvitellut sanovani näin pian perään, että nyt niistä on saanut jo kunnolla tarpeekseen.

      Kyllä! Lauantaina näyttäisi alkavan terminen kevät. Vuorokausikeskilämpötilat näyttäisivät siitä eteenpäin olevan nippanappa nollan yläpuolella. Jo sitä on odotettukin.

      • Juhani
        30/03/2011 17:20

        Siis eteläisessä Suomessa.

  25. Jamppa
    30/03/2011 19:20

    Etelään kevät joutaa jo tullakin. Kunhan ei vielä tänne Oulun korkeudelle kuitenkaan…

  26. Tuomo T.
    31/03/2011 08:17

    Hämmentävää kyllä, talviset säät ovat tosiaan kestäneet peräti 4,5 kuukautta etelässäkin. Tulee mieleen montakin talvea, jolloin talvikelit kestivät hädin tuskin 1,5 kuukautta.

    Mutta vaikka aiemmin on heitetty jotain kommentteja, että ilmastonmuutoskeskustelusta pitäisi nyt siirtyä ”tärkeämpiin aiheisiin” niin ei mikään tutkimus tai tieto ole antanut aihetta muuttaa ilmastonmuutosennusteita, ainakaan globaalilla tasolla. On kokonaan toinen juttu, aikovatko maat tehdä todellisuudessa mitään. Nyt lupaukset ovat heikolla tasolla ja konkreettiset teot nipin napin luupilla huomattavissa.

  27. Tuomo T.
    31/03/2011 09:00

    Nyt kiinnostaisi muuten saada Paulilta pientä analyysia kevään säästä. ECMWF:n kausiennusteessa on ennustettu pientä poikkeamaa ylöspäin huhti-kesäkuun säähän. Jenkkifirma WSI taas ennustaa melko viileää kevättä Skandinaviaan, ainakin huhtikuun osalta. Helmikuun suhteen ja itse asiassa koko talven suhteennhan WSI osui oikeaan. ECMWF ennusti pikkuisen normaali lauhempaa talvea meille.

    Keski-Euroopassahan on ollut hurjan lämmintä viime viikkoina, Suomen kesäkuun kelejä, voikukatkin kasvavat. Kuinkahan paljon lämpimämpiä nämä viime viikot ovat siellä olleet keskivertoon nähden?

    Ja käykö huhtikuun osalta taas niin, että päädytään vanhaan tuttuun +1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpään tasoon? En yhtään ihmettelisi, mutta toisaalta olisi merkillistä, jos huhtikuut jatkuisivat hyvin lämpiminä. Tästähän on käyty keskustelua usein.

    Sää on myös ollut aika kuivaa viime aikoina. MIten käynee jatkossa?

    • JR
      31/03/2011 14:12

      Edellisessä päivityksessä oli juttua kuukausien välisistä lämpenemiseroista yhdessä Etelä-Suomen hilapisteesä, ja siinä todettiin, että helmikuu lämpiäisi vähemmän. Näin aluksi siis. Mutta olisi hauska kuulla myös mitkä kuukaudet lämpiävät nopeimmin. Onko huhtikuu siinä joukossa?

      • Sami
        31/03/2011 18:12

        Se edellisen jutun ilmasto arvio on yhtä uskottava kuin että väittäisin saaneeni päijänteestä 115 kiloisen hirmuhauen. Yhtä uskottava olisi mm. jos samanlaisen käyrän piirtäisi mutta viilenevään suuntaan. Mutta ei siitä murehdita, saahan ihmiset arvailla, totuus tulee esiin vasta kun elellään vuotta 2080. Ainut mikä siinä harmittaa on ihmisten pelottelu hurjalla lämpenemisellä. Jos pelätä haluaa niin eikun vaan metsään ilman asetta karhuemon ja pentujen väliin.

    • Tuomo T.
      01/04/2011 12:58

      CFS päivittää omaa kausiennustettaan taas siihen suuntaan, että lämmin huhtikuu luvassa. Sepä oliskin mieletön yllätys :).

  28. Tuomas
    31/03/2011 12:35

    Kirjoitinpa artikkelin siitä, miten paljon lumi kylmentää ensi viikonlopun säätä. Omien arvausteni vakuudeksi haastattelin Asko Hutilaa.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/article602792.ece

    OTSIKKO: Näin valtavasti lumi jäähdyttää kevättä: Ilman lunta sunnuntaina olisi +15 astetta

    • 31/03/2011 21:31

      Aurinko ei kuitenkaan ole vielä ihan yhtä korkealla kuin kesäkuussa, vaikuttaneeko tämä mitään?

  29. Tuomo T.
    01/04/2011 08:14

    Juuri tuli tiedote Suomen keskilämpötilan noususta. Suomen vuosikeskilämpötila on nyt 2,3 astetta, kun vuosina 1971-2000 se oli 1,9 astetta. Kymmenessä vuodessa nousua on siis tapahtunut 0,4 astetta. Se on aika lähellä kaikkia lukemiani ilmastonmuutoskenaarioita, jos jätetään pois MOT-ohjelman suosikkilähteet.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Turun%20Sanomat%20Suomen%20keskil%C3%A4mp%C3%B6tila%20on%20noussut/art-1288379706561.html

    • 01/04/2011 09:47

      Lukema kuulostaa yllättävän pieneltä, mutta toisaalta tuossa on ajanjaksot valittu vähän hassusti. Lämpeneminenhän on alkanut jo ennen v. 2000, ja v. 2000-2010 keskiarvo vastaa oikeastaan vuotta 2005.

      Harrastan hyönteisiä, lähinnä perhosia, ja jo nykyinen lämpeneminen on aiheuttanut merkittävää lajiekspansiota etelästä. Jopa päiväperhosia on tullut monta lajia lisää. (Päiväperhosia on vain vähän yli sata lajia, kun lajeja yhteensä on n. 2400.)

    • Sami
      01/04/2011 16:18

      Tuo 0,4 asteen lämpeneminen ei kenelläkään säätä seuraavalle voinut olla yllätys, selitys niin yksinkertainen että 1971-1980 jakso poistui laskusta ja 2001-2010 jakso tuli laskuihin, 2001-2010 oli selvästi lämpimämpi kuin 1971-2000. Nyt tässä 1981-2010 jaksossa on mukana koko lämpimin jakso eli vuodet 1989-2009, niin se toki näkyy. Ilmaston alkanut kylmeneminen näkyy 30-vuotisjaksoissa kunnolla vasta 2030 ja 2040 kun 1991-2000 ja 2001-2010 jaksot poistuvat. Tietysti se voi näkyä jo 2020 mutta 1981-1990 jakso sisälsi viime vuosisadan kaksi selvästi kylmintä vuotta joten 2011-2020 jakson pitäisi olla yli asteen 2001-2010 jaksoa kylmempi. Mitä tästä 1981-2010 huippukeskiarvosta sitten seuraa tulevien 10 vuoden aikana…yhä useammin joudutaan ilmoittamaan että kuukausi/vuosi oli keskimääräistä kylmempi.

  30. Tuomo T.
    01/04/2011 12:57

    Jahas, aprillipila bongattu, Pauli:

    Näyttää vahvasti siltä, että ensi viikolla hätyytellään jo hellerajaa etelässä. Sandaalit kannattaa kaivaa esille.

    Toisaalta et puhunut, minkä maan ”etelässä” :).

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: