Etusivu > Lyhyet ennusteet, Sää maailmalla, Sääennusteet > Kevään saapumisesta ja ilmastomallien helmikuista

Kevään saapumisesta ja ilmastomallien helmikuista

Laskiaismäet on nyt laskettu ja odotus säämaailmassa kohdistuukin nyt entisestään kevään saapumiseen. Ennen ensimmäisiä hiirenkorvia on kuitenkin vielä odotettavissa lumisateita.

Kevään tulvariskit

Vaikka en mikään hydrologi tai tulvaexpertti olekaan, niin katsotaan pikaisesti olisiko kevättulvia mahdollisesti odotettavissa. Lumensyvyyttä tärkeämpi suure tulvia ennustettaessa on lumen vesiarvo eli kuinka paljon lumipeitteessä on vettä jos se sulatettaisiin. Hötöisessä pakkaslumessa vesiarvo on hyvin pieni kun taas märässä nuoskalumessa arvo on suuri. Lisäksi tulvien saapumiseen vaikuttaa säätilanne eli jos sää lämpenee äkillisesti ja mukaan saadaan vesisateita niin tulvien riski kasvaa (edellyttäen, että muut olosuhteet ovat kohdallaan). Tekijöitä on monia, mutta tarkastellaan tuota lumen vesiarvoa eli onko lumipeitteeseen nyt sidottu kuinka paljon vettä.

Kuvien lähde: SYKE

Poimin vanhasta blogistani tilanteen viime vuodelta maaliskuun lopulta. Kuvista nähdään, että lumen vesiarvo oli vuosi sitten selvästi suurempi etenkin Etelä- ja Keski-Lapissa. Maan etelä- ja keskiosassa tilanne on kvalitatiivisesti samanlainen kuin vajaa vuosi sitten vaikka vielä ollaan hieman viime vuoden lukemien alapuolella. Toki tässä voi vielä lähiviikkoina tulla vesiarvoa kasvattavia lumisateita, mutta samalla auringon kasvava lämmitysefekti ja lauhemmat ilmat hiljalleen sulattavat lumipeitettä ja pienentävät lumen vesiarvoa. Tämän tilanteen perusteella ei suurempaa, laaja-alaista tulvariskiä näyttäisi omasta mielestäni olevan tulossa ellei yhtäkkiä saapuisi hyvin lauhaa ilmaa ja vesisateita. Hydrologit mielellään korjatkoon jos olen väärässä.

Kevät hiipii hiljalleen

Vielä ei kevättä odottaville ole mitään jättiuutista kerrottavana. Keskipitkät ennusteet ovat viime aikoina heilahdelleet päivittäin suuntaan jos toiseen. Viimeisimpien ennusteiden perusteella voisi ensi viikolla päivälämpötilat jäädä selkeämmin plussan puolelle maan etelä- ja keskiosassa kun taas pohjoisessa on viileämpää. Öisin lämpötilat pysyttelevät varmaankin koko maassa pääosin pakkasen puolella. Eli jos päivälämpötilojen pysyvämpi kipuaminen plussan puolelle riittää joillekin kevään määritelmäksi, niin sitä saattaapi olla ensi viikosta lähtien odotettavissa. Odotellaan tässä kuitenkin vielä tovi, että jotain varmaa ja konkreettista ilmenee ennusteisiin.

Ilmastomalleissa kylmiä sydäntalvia lähivuosille?

Tässä eräs päivä ilmastomalleja tutkiessani tein sattumoisin yhden välikuvan ja ajattelin jakaa sen täällä pienenä iltapalana. Viime kuukausina on paljon ollut otsikoissa tämän talven kylmyys kuten myös viime talven pakkaset. Epäilevimmät skeptikot ovatkin saaneet tästä jälleen polttoainetta koneisiinsa, mutta ei tämä talvi kuitenkaan tilastojen valossa mikään erikoinen ole. Esimerkiksi Helsingissä talvi 2010-2011 on ollut yhdenneksi kylmin viimeisten 50 vuoden aikana. Eli monia kylmempiäkin talvia on koettu.

Tämän talven kuukausista tammikuu oli lähes koko maassa tavanomaista lauhempi kun taas joulu- ja helmikuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä. Edellinen talvi oli myös kylmä, etenkin tammi- ja helmikuun osalta. Onko ilmastomallit pielessä kun on usein puhuttu, että etenkin talvet lämpenevät? Ensinnäkin muutamasta talvesta ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä sillä ilmastoa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon usean vuosikymmenen mittakaavat. Mutta mennäänpä itse siihen kuvaajaan minkä halusin näyttää.

Yllä olevassa nopeasti kyhätyssä kuvassa on 13 ilmastomallin keskiarvo siitä miten eri kuukausien lämpötilat muuttuvat vuosikymmenien saatossa verrattuna 1971-2000 keskiarvoon. Kuvassa on siis jokaiselle kuukaudelle laskettu 30 vuoden liukuva keskiarvomuutos lämpötilalle. Mielenkiintoisin juttu löytyy 2010 paikkeilta (tavallaan keskiarvo vuosilta 1996-2025), jossa on nähtävissä pieni hetkellinen notkahdus lämpenemisen kasvunopeudessa joidenkin kuukausien osalta. Kontrollijaksoon 1971-2000 verrattuna suhteellisesti  heikoimman lämpenemisen kokeneen kuukauden lämpötilapoikkeama tilapäisesti jopa hieman laskee 2000-luvun alkuvuosista. Mikä tuo keskiarvoon verrattuna vähäisimmän lämpenemisen kokenut kuukausi sitten tässä lähivuosien tienoilla on? Ilmastomallien perusteella se on helmikuu.

Eli tämän hyvin nopean ja pienoisen tarkastelun perusteella ilmastomallit näyttäisivät, että tässä 2010-luvun tienoilla helmikuut lämpenevät muihin kuukausiin verrattuna vähiten ja ovat täten suhteellisesti viileimpiä verrattuna 1971-2000 vertailujakson lämpötiloihin. Eli ovatko ilmastomallit saaneet mallinnettua nämä nyt koetut kylmät talvet oikein? Onko ilmastomallien perusteella siis odotettavissa lähivuosinakin kylmiä helmikuita? Eipä nyt hätäillä. Tarkastelun tein siis hyvin epävirallisesti yhdelle hilapisteelle pääkaupunkiseudun lähelle ja joudumme muutenkin odottamaan vielä monien vuosien helmikuiden ja muiden kuukausien havainnot, ennen kuin tämä notkahdus voitaisiin esim. havaintojen perusteella todentaa.  Lisäksi mallien näyttämä helmikuiden poikkeama 30 vuoden keskiarvojen perusteella on kuitenkin plussan puolella, joten ei mitään ennätyskylmiä helmikuita  toinen toisensa perään ole tämän perusteella odotettavissa 2010-luvulla. Kuitenkin kyseessä on ihan mielenkiintoinen knoppijuttu kun nämä kaksi kylmää talvea ja helmikuuta on nyt koettu. Mainittakoon, että simulaatioiden edetessä talvikuukaudet (siis myös helmikuu) ovat myöhempinä vuosikymmeninä puolestaan niitä eniten lämpeneviä kuukausia. Toivottavasti tästä selostuksesta joku otti jotain selvää. Mainittakoon siis vielä kerran, että kuvasta on nyt turha suurempia johtopäätöksiä vetää sillä se on vain yhdelle hilapisteelle nopeasti tehty kuva ilman sen suurempia tutkimuksia.

Menneiden kuukausien sääkarttoja ja erikoisia sääilmiöitä Euroopassa

Jos joitakin kiinnostaa esimerkiksi, että miten sadepoikkeamat jakautuivat Espanjassa tammikuussa 2011 tai kuinka paljon tavanomaista lämpimämpää oli Virossa elokuussa 2010, niin kannattaa käydä tutustumassa Saksan Wetterdienstin kehittyville ilmastosivuille, joiden yhden osion nimi on ”Regional Climate Centre on Climate Monitoring”. Sinne eri maiden tahot lähettävät kasvavassa määrin karttakuvia eri kuukausien lämpötila- ja sadetiedoista sekä samalle sivulle kootaan menneiden kuukausien mielenkiintoisimpia sään ääritilanteita Euroopassa. Juttua löytyy esimerkiksi Xynthia-myrskystä helmikuulta 2010 tai kesän 2003 lämpöaallosta. Eli Euroopan menneiden kuukausien ja vuosien säästä kiinnostuneille ihan mielenkiintoinen ”saitti”.

Mainokset
  1. 09/03/2011 07:28

    Kiitoksia taas. Olisin kuvitellut että tänä vuonna lumien vesiarvo olisi ollut isompi kun 2010. Viime vuonnahan se lumi oli sellaista höttöä, mutta tänä vuonna oli suojaakin välissä ja oma tuntumani on, että lumi olisi paljon tiiviimpää. Ehkä se on sitten vain se havaintoharha jonka tekee kun tarkkailee lähinnä omaa pihapiiriä.

  2. Keke
    09/03/2011 09:35

    Voisiko joku viisaampi selittää vesiarvon yksikön, mm/kg/m2. Elikkä kuinka paljon painaa kiloissa, puolimetriä lunta katolla yhden neliön alueella. Etukäteen kiittäen !!!
    Ja hyvää kevättä kaikille,

    • 09/03/2011 11:18

      Eikös tuossa yksikössä ollut välilyöntejä välissä?
      Eli mm / kg/m2. Jos siis asut vaikka pääkaupunkiseudulla eli tuossa 130-180 alueella voitaisiin arpoa että lunta on vedeksi muutettuna vaikka 150 mm eli neliöllä on 150 kg lunta.

    • 09/03/2011 12:21

      Joo, yksikkö on mm/m^2 joka on vedelle sama kuin kg/m^2.

      SYKE:n merkinnät ovat hämääviä. Yksikössä mm/kg/m^2, tai mm/(kg/m^2) johon välilyönnit viittaavat, olisikin selittämistä.

  3. Kari
    09/03/2011 13:43

    Kiitos paljon taas päivityksestä. Lumen sulamisnopeus ja mahdolliset tulvariskit kiinnostavat, ja näitä tulee seurattua aika tavalla kevään kynnyksellä. Viime vuonna sulaminen tapahtui erittäin ”siististi”, vaikka lumen vesiarvo täällä Satakunnassa oli n 115…120 mm, eli suurinpiirtein samaa luokkaa kuin nyt. Veden pinnannousu Kokemäen Sääksjärvellä ajoittui pääasiassa huhtikuun ensimmäiselle puoliskolle ja pinta nousi vain runsaat puoli metriä. Järvi ei kuulu säännöstelyn piiriin.

    Muistissa on kevät 2006, jolloin lumen vesiarvo oli varmaankin (tämä on valistunut arvaus) huomattavasti alhaisempi, mutta sää pysyi kylmänä huhtikuun puoleenväliin saakka. Tuolloin lumet sulivat äkkiä parissa viikossa ja pinta nousi 80 senttiä.

    Täällä muuten infoa mainitsemastani Sääksäjärvestä: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/l351521001y/refi.html

    Jos jotakin kiinnostaa ”oman” lähijärven tai joen vastaavat tiedot ja esim vesiarvot, niin tästä kartasta voi valita.
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=371634&lan=FI

    Eniten tietoa löytyy valitsemalla ”Koko valuma-alueen kaikki kuvat”

  4. Jani
    09/03/2011 19:05

    Etelä-Lounais-suomeen on tulvia YLEN mukaan odotettavissa ( normaalista suurempia kevättulvia ) kaikkihan riippuu vielä monesta asiasta

    http://www.yle.fi/alueet/turku/2011/03/odotettavissa_normaalia_suuremmat_kevattulvat_2417748.html

  5. Keke
    10/03/2011 07:11

    Doddiin ystävät, eli kuten Antti mainitsi niin tolla lumen vesiarvolla en voi muuta kun arpoa katolla olevan lumen painoa. Perustelut: yksikkö lähtee olettamuksesta että määrätyllä alueella on satanut x- määrä lunta joka painaa x kiloa joten voimme arpoa että Jyväskylässä lunta on 160kg./m2. Mutta jos ilmoitettaisiin kg/m3 niin minäkin joka olen suorittanut uimakoulun (kiitettävästi) pystyisin laskemaan todellisen painon. Koska jos käytän tota annettua laskenta kaavaa meillä olisi 90000kg lunta katolla.

  6. Matti
    10/03/2011 16:27
    • Juhani
      10/03/2011 16:45

      Kyllä! Minua nuo iltapulujen säälööpit ovat myös ärsyttäneet. Kun kuulee kahvilan naapuripöydän jutustelua, niin on huomannut lisäksi, että Taavi Taviksiin ne uppoavat lähes täysillä, Btw – sääilta saisi olla Radio Suomessa vähän useammin, niin ehkä menisi paremmin perille asiallinen informaatio sääasioista.

    • nimetön
      10/03/2011 17:48

      Hyvä kirjoitus, joskin minulle on se ja sama, mitä lööpit kirjoittaa säästä. Sää nyt sinänsä on aika harmiton ja neutraali aihe… Jos muutama meteorologi pahoittaa mielensä, on harmi erittäin pieni 🙂

      Vähän jäi kyllä mietityttään, mihin perustuu väite ja yleinen uskomus ääri-ilmiöiden voimistumisesta muuttuvassa ilmastossa? Tuskinpa tämä meidän ilmasto 10-20 vuoden päästä tai myöhemminkään paljoa nykyistä raflaavampi on. Ainakaan tähän asti en ole itse havainnot minkäänlaista ”ääri-ilmiöiden” voimistumista, jopa päinvastoin. Tavalliselle kaduntallaajalle tehokkaampi uutisointi saattaa luoda mielikuvaa, että ääri-imiöt ovat jo nyt voimistuneet.

      Kevättulvista täällä on jo olennaista.. Vesiarvo on yksi tekijä, tärkein ehdottomasti. Mutta todellakin säät ratkaisee loppupelissä. Kai pahin tilannne olisi kevään venyminen pitkälle huhtikuun puolelle ja sitten äkillinen lämpeneminen ja samalla mielellään kosteaa ilmamassaa (=vesisateita ja ei yöpakkasia)

      • Matti
        10/03/2011 20:40

        ”Sää nyt sinänsä on aika harmiton ja neutraali aihe… Jos muutama meteorologi pahoittaa mielensä, on harmi erittäin pieni ”

        Suomessakin on jouduttu varoittamaan säästä, joka voi vaatia kuolonuhreja suht helposti, ja tulevaisuudessa tulee vastaavia tiedotuksia entistä enemmän. Tälläiset tiedotukset eivät vain mene enää jakeluun porukalle, jonka aivot on mallinnettu siihen, että jokainen pieni pyrykin on supermyrsky.

        Toinen mistä tuossa puhuttiin on, että meteorologit joutuvat myös itse kärsimään noista idioottien mitä-sattuu-kirjoituksista.

  7. 10/03/2011 20:08

    Vähän jäi kyllä mietityttään, mihin perustuu väite ja yleinen uskomus ääri-ilmiöiden voimistumisesta muuttuvassa ilmastossa?

    Ymmärtääkseni se on jonkinlainen urbaanilegenda. Mallien mukaan jotkut ääri-ilmiöt voimistuvat mutta eivät suinkaan kaikki. Lisäksi voimistumiset ja heikkenemiset voivat olla paikallisia.
    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2011/02/going-to-extremes/

    • Ilari Lehtonen
      12/03/2011 19:28

      Sehän on osaltaan myös määrittelykysymys. Jos vaikkapa +30 asteen lämpötilaa voisi pitää nykyään jonkinlaisena ääri-ilmiönä Suomessa niin jos ilmasto muuttuu sellaiseksi, että tuollaisia lämpötiloja alkaa olla harva se päivä niin eihän se silloin enää ole ääri-ilmiö. Sillä tavalla ajateltuna ääri-ilmiöiden määrä olisi aina vakio, jos ääri-ilmiönä pidettäisiin vaikkapa kerran 10 vuodessa tai kerran 50 vuodessa toistuvaa sääilmiötä. Mitään yksikäsitteistä määritelmää sille millainen sää on äärimmäistä ei kai ole, mutta harvinaisten tapausten lisäksi ainakin myös aineellista ymv tuhoa aiheuttavat sääilmiöt sellaisiksi yleensä tavataan mieltää.

      Maailmanlaajuisesti keskimäärin ilmaston lämmetessä yleistyviä ääri-ilmiöitä ovat ainakin rankkasateet, joka perustuu siihen, että lämpimämpi ilma pystyy sitomaan enemmän vesihöyryä ja sitä myöten kerralla voi sataa enemmän. Tätähän varmaan jokaisen arkikokemuskin tukee; talvella sataa usein ja vähän kerrallaan, kesällä taas harvemmin, mutta rankemmin. Esimerkiksi trooppisten hirmumyrskyjen taas kai uskotaan voimistuvan, muttei lukumääräisesti lisääntyvän. Sitten taas jos mietitään lämpötilaa niin esimerkiksi talven kylmimpien lämpötilojen odotetaan nousevan enemmän kuin keskilämpötilojen eli kova pakkanen on sellainen ääri-ilmiö, joka on käymässä erityisen paljon harvinaisemmaksi. Toki tietysti -20 astetta muuttuu paljon nykyistä äärimmäisemmäksi sääksi. Kuten sekin, että talvella on paljon lunta. Huomaahan sen siitäkin miten paljon isompi ongelma esimerkiksi lentoliikenteelle lumi oli tänäkin talvena Keski-Euroopassa kuin Suomessa, vaikka muutoin runsas lumi aiheuttaa nykyään jo Suomessakin melkoisesti kohkaamista ja tulevaisuudessa varmasti vielä enemmän lumisten talvien käydessä yhä harvinaisemmiksi.

      Mitä taas iltapäivälehtien lööppeihin tulee niin niidenhän tarkoituskaan ei ole kertoa asioista objektiivisesti vaan saada lehti myydyksi mm liioittelun ja vääristelyn avulla. Yksi viimeaikaisista ”suosikkiotsikoistani” on ollut ”Poliisi rynnäköi kotibileisiin” jutussa, jonka tekstiosuudessa kerrotaan, että ”Virkavalta joutui koputtelemaan ovia kauan ennen kuin yksi juhlijoista suostui päästämään poliisit sisään” http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011012213051988_uu.shtml

  8. Matti
    11/03/2011 11:06

    Nyt taisi mennä kyllä kelivaroituskartat uusiksi. Lappeenrannassa satanut 2-3h putkeen sakeasti lunta ja normaali kelivaroitus. Uskaltaisin arvioida, että lunta on tullut tuossa ajassa lisää ainakin 10-15cm!

  9. Nimetön
    13/03/2011 21:34

    Kertokaapas mitä merkitystä on auringon lämmitävään tehoon kun japanin maanjäristys siirsi maapallon kallistumaa n.10cm. Suomeen kylmempää vai lämpimämpää ??

    • Petri
      14/03/2011 15:23

      Nimetön :
      Kertokaapas mitä merkitystä on auringon lämmitävään tehoon kun japanin maanjäristys siirsi maapallon kallistumaa n.10cm. Suomeen kylmempää vai lämpimämpää ??

      Lasketaan aluksi vähän:
      kulma jonka maapallo kääntyi

      kallistuman suuruus / napasäde = kulma radiaaneissa

      0,1 m / 6399593,6258 m = 1,562599 * 10^(-8) (rad)
      Joka on asteissa 8,953*10^(-7) eli 895 asteen miljardisosaa!

      Tämä kulman muutos on täysin merkityksetön katsellaan asiaa miltä tahansa kantilta. Yritä vaikka kallistaa karttapalloa tämän verran ja katso mikä on muutos. Voit myös kokeilla astua askeleen etelämpään ja tunnustella lämmittääkö aurinko enemmän kuin askeleen taaempana.

      Maapallon kallistumaan ja muutenkin asentoon vaikuttaa paljon enemmän kuu ja aurinko. Lisäksi merkittävillä maanjäristyksillä (esim. Chile 2010, Indonesia 2004) on vastaavat vaikutukset suuntaan tai toiseen. Pitkällä aikavälillä nämä muutokset kumoavat toisensa, koska maapallo pysyy likimain ennallaan ulkomitoiltaan.

      Joku muu saa spekuloida vaikutusta jos kiertymä olisi suurempi samaan suuntaan.

  10. Matti
    14/03/2011 18:31

    Pakko myöntää, että irtosi naurut tuosta maapallon menemisestä ”vinksalleen”. Ikäänkuin olisi ollut ensimmäinen kerta maapallon historiassa.

    • Tuomo T.
      15/03/2011 08:14

      Jo WTC-iskujen jälkeen huudettiin, että maailma ei ole enää entisensä ja nyt ei siis varsinkaan ;). Pitkästä aikaa hurja luonnonilmiö, johon ilmastonmuutosta ei voi kyllä mitenkään voi liittää.

      • nimetön
        15/03/2011 14:11

        Nyt on saatu hyvä muistutus että ihmiskunnalla on muitakin uhkia, kuin ilmastonmuutos. Taitaa ilmastonmuutos jäädä yhä enemmän taka-alalle tulevina vuosina.

  11. 15/03/2011 14:14

    Toisaalta, ks. http://rsta.royalsocietypublishing.org/content/368/1919/2317.abstract ja http://www.abuhrc.org/newsmedia/Pages/event_view.aspx?event=5 . Yritystä siis on, ottamatta kantaa esitettyyn evidenssiin jota en tunne. Ja yksittäisten tapahtumien attribuointi olisi tässä vielä vaikeampaa kuin sääilmiöiden kanssa, koska mallinnus lienee aika heikoilla.

    Vastoin yleistä luuloa, yksittäisiä sääilmiöitä voi attribuoida ilmastonmuutokseen, jos on hyvä malli ja paljon resursseja. Mallinnetaan ilmastoa esim. ilman antropogeenisia pakotteita ja toisaalta niiden kanssa, ja katsotaan mikä ääritapahtuman todennäköisyys on kummassakin tapauksessa. Jos ääritapahtuman todennäköisyys ihmisen toimien läsnäollessa on paljon luonnollista tilaa suurempi, voidaan sanoa että ilmiö on suurimmaksi osaksi ihmisen syytä, ehdolla malli. Siis jos tapahtuman tn esim. nelinkertaistuu, siitä on tavallaan 75% ihmisen syytä, ehdolla malli.

    Tästä on jo ihan papereitakin. Tietysti jos malli on huono, on tuloskin arvoton. Eli näitä tuloksia arvostaa suunnilleen yhtä paljon kuin ilmastomalleja.

  12. Tuomo T.
    17/03/2011 11:59

    en usko enkä toivo, että ilmastonmuutos jäisi pois agendalta. Sille ei ole mitään perusteltua syytä, koska mitään olennaista muutosta ilmastonmuutosennusteissa ei ole tapahtunut ja mikä tärkeintä, valtiot ovat tehneet aivan helkkarin vähän ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toisaalta juuri nyt tietysti esim. Japanin tilanne vie suuren huomion, mutta olisi paha virhe sysätä ilmastonmuutoksen torjunta taka-alalle. Se kostautuu myöhemmin karvaasti.

  13. Matti
    17/03/2011 19:09

    Voi vain ihmetellä koko farssia. Koska ydinvoimalle ei ole mitään muuta vaihtoehtoa teollistuneeseen maailmaan, kuin fossiiliset polttoaineet, voitaneen olettaa, että ilmaston tuhoaminen alkaa jälleen, ellei ydinvoiman vastustajat tule tajuihinsa…

  14. Juhani
    18/03/2011 11:10

    Ensi viikon alussa näyttäisi tulevan lauha tuulahdus länsilounaasta, mutta loppuviikollahan nuo mallit kääntyvät selvästi kylmempään suuntaan. Jos niin käy, niin kunnon kevään tulo viivästyy viime vuosia myöhemmäksi. Onkos Paulilta pian tulossa uusi blogi, jossa asiaa tarkastellaan ammattilaisen osaamisella ja tiedoilla?

  15. Matti
    19/03/2011 09:33

    Toivottavasti kevät alkaisi jo ensi viikolla. 5kk samaa vuodenaikaa putkeen on jo vähän liikaa 🙂 Blogikirjoitusta odotellessa

  16. Jussi Ylhäisi
    19/03/2011 10:43

    Hieman hymyilyttää tuo ilmastomallitulos ja alueellisten mallien tuunaamiset havaintojen kanssa. Jos ensembles mallit on julkaistu 2010 niin aika hyvin koko 2000-2010 on lämpeneminen pysähdyksissä. Miltäs ne hilapisteen havainnot näyttääkään ko. Jaksolta? Lisäksi, hyvä kysymys on kuinka paljon deterministisellä ennusteella on arvoa lähivuosikymmeninä ennen kuin pakote saa sisäisestä vaihtelusta yliotteen? Vuosikymmenskaalan ennusteista kai iloa on enemmänkin probabilistisessa mielessä. Eri simulaatioissa kun GCM:n merivirrat eivät takuulla ole samassa vaiheessa, ja kun mallien hienostuneisuusaste vaihtelee niin keskiarvoistaminen aika tuskaista lähivuosikymmenille. mutta katsokaapa kuvaa: verratkaa vuosia 2010 ja 2040 miten ne sopiikaan AMO sykliin. Sattumaa?

  1. 29/09/2013 15:33

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: