Pilvistä ja vaihtelevaa

Jos palataan vaihteeksi tappokeleistä ja trombivaarasta takaisin itse säähän. Talvi on nyt suurin piirtein puolivälissä (jos lasketaan talvikuukausien perusteella eli joulu-, tammi- ja helmikuista). Aurinko ei juurikaan vielä lämmitä, joten ainakin teoriassa erittäin kylmiä lämpötiloja voi vielä esiintyä. Vasta maaliskuun lopulla päivälämpötilat alkavat pakostakin nousta paukkupakkasista lähemmäksi nollakelejä. Eli talvea saattaa olla etelässä vielä parisen kuukautta (ei mikään suuri yllätys).

Pilvisyys ollut runsasta

Vaikka mustasta talvesta ei ole tarvinut kärsiä, aurinko ei ole juurikaan piristänyt talvimaisemaa. Pohjoisessa aurinkoa ei luonnollisesti nähty pitkään kaamoksen takia, mutta etelässä auringonpaistetuntien perusteella aika harmaalta on vuodenalku näyttänyt. Toistaiseksi tammikuussa aurinko on paistanut etelässä muutamasta tunnista noin 12 tuntiin. Auringonpaistetunteja mittaavista Etelä- ja Keski-Suomen asemista ”pimeimmät” ovat olleet Kouvolan Utti ja Jyväskylä. Näillä paikoilla on aurinkoa nähty vain kolmisen tuntia kuun 18 ensimmäisen vuorokauden aikana.  Havaintoasemien perusteella eniten aurinkoa on saatu Ahvenanmaalla ja Turun tienoilla (noin 11,5 tuntia).

Loppukuu näyttää, että kuinka harmaaksi tammikuu lopulta muodostuu. Tuskin mitään ennätyksiä rikotaan, mutta ehkä paikoin on kyseessä tavanomaista pilvisempi tammikuu.

Sää ollut vaihtelevaa

Marraskuussa alkanut pakkasjakso jatkui pitkään. Nyt tammikuussa sää on kuitenkin ollut varsin vaihtelevaa. Välillä ollaan oltu etelässä ja maan keskiosassa suojan puolella ja välillä on ollut kireitäkin pakkasia. Tähän mennessä tammikuu on ollut hieman tavanomaista kylmempi, poikkeaman ollessa lähes koko maassa -0,5 ja -1,5 asteen välillä.  Harvinaisen saatika poikkeuksellisen kylmästä tammikuusta ei kuitenkaan ole kyse (ainakaan tähän mennessä).

Miltä jatko näyttää?

Suomen yllä oleva matalapaine väistyy hyvin hitaasti etelään, mutta paikallisia heikkoja lumisateita saadaan maan etelä- ja keskiosassa vielä torstainakin. Matalapaineen väistyessä ilma pakastuu myös etelässä. Perjantain aikana Lappiin leviää luoteesta lumisateita. Viimeistään lauantaina sama sadealue leviää myös etelämmäksi samalla kuitenkin heiketen. Seuraava mielenkiintoisempi seurattava on luoteesta lauantai-iltana tai viimeistään sunnuntaina saapuva matalapaine. Se marssii melko voimakkaan ylätroposfäärin suihkuvirtauksen saattelemana ja lumisateet voivat olla paikoin runsaita, etenkin maan keskivaiheilla.

Yllä on GFS mallin parviajojen ennuste ilmamassa (ylempi kuvaaja) ja 2 metrin lämpötilojen osalta (alempi). Ilmamassan lämpötila näyttää tällä hetkellä pysyttelevän lähellä tai hieman alle pitkän ajan keskiarvon (punainen käyrä). Arktista ilmamassaa ei ole näiden ennusteiden perusteella näköpiirissä. Kuitenkin selkeässä heikkotuulisessa korkeapainesäässä lämpötilat voivat nopeasti laskea kireisiin pakkaslukemiin kuten GFS mallin pääajo näyttää ensi tiistain vastaiseksi yöksi. Näiden ennustaminen on kuitenkin varsin hankalaa kuten edellisessä blogikirjoituksessa tuli esille.

Uudet vuodenaikaisennusteet

Otetaan tähän loppukevennyksenä mukaan tuoreimmat vuodenaikaisennusteet kevään osalta. Yhdysvalloissa pitkiä ennusteajoja tekevän ’coupled forecast system’  eli CFS-mallin piti kokea täydellinen remontti tammikuun 18. päivä. Viivästyksen vuoksi uusi malli otetaan operatiiviseen käyttöön vasta helmikuun lopulla. Niinpä otetaan tähän nyt vielä ’vanhan’ mallin ennuste kevääksi. CFS näyttää viimeisimmässä ajossaan, että helmi-huhtikuu ajanjakso olisi Pohjois-Suomessa tavanomaista lämpimämpi (+0,5 .. +2 astetta). Kuukausitasolla helmikuu olisi mallin mukaan selvästi tavanomaista lämpimämpi koko maassa. Vastaavasti huhtikuu olisi Etelä-Suomessa hieman tavanomaista viileämpi.

Euroopan keskuksen malli ei näytä helmikuusta huhtikuuhun ulottuvalle jaksolle signaalia selvästi tavanomaisesta poikkeavista lämpötiloista. Kolmen mallin yhdistelmä (johon myös Euroopan keskuksen malli kuuluu) näyttää vastaavalle ajanjaksolle noin puolesta asteesta asteeseen tavanomaista lämpimämpää lähinnä itä- ja pohjoispainotteisesti.

Mikä näistä on oikeassa vai onko mikään? Sitä ei kukaan pysty vielä sanomaan. Euroopan keskuksen mallissa on viitteitä, että Etelä-Skandinaviasta kohti Baltian maita ulottuisi tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue ja vastaavasti Islannin ja Grönlannin tienoilla olisi hieman matalampi ilmanpaine.  Kolmen mallin kombo on samoilla linjoilla korkeapaineen kanssa, mutta ulottaa sen pitkälle Grönlantiin saakka.

Oma leikkimielinen veikkaukseni on, että helmikuu on maan etelä- ja keskiosassa lämpötiloiltaan joko melko tavanomainen tai hieman tavanomaista kylmempi. Lappiin sen sijaan veikkaisin ehkä suhteessa hieman lämpimämpää säätä, joka olisi seurausta satunnaisen matalapainetoiminnan tuomasta lämmöstä Atlantilta tuon Etelä-Skandinaviassa olevan korkeapaineen pohjoispuolitse. Talvisessa säässä helmikuu kuitenkin mentäisiin noin päällisin puolin. Suuressa osassa maata sademäärät jäisivät selvästi tavanomaisesta. Maaliskuu ei toisi suurta muutosta tilanteeseen, kiprakoita pakkasia voisi vielä esiintyä etenkin öisin, mutta viime vuoden tapaan huhtikuulle mentäessä kevät saapuisi kertaheitolla. Tosin runsas lumimäärä hidastaa alkuun lämpötilojen nousua, mutta kyllä nykyisestä lumimäärästä voidaan päästä eroon runsaassa viikossa jos ilmat sopivasti sitä suosivat. Tällöin myös kevättulvien riski kasvaisi, mutta lumen vesiarvo ei vielä ole hätkähdyttävän korkealla missään.

Tiedä sitten miten käy kevään kanssa. Nautitaan nyt tästä talvesta täysin siemauksin kun sitä vielä riittää.

Mainokset
  1. 20/01/2011 06:43

    Kiitoksia taas kerran. Hyvä olisi, jos maa pysyisi valkoisena vielä tämän pimeän kauden ajan. Sitten kun päivänvalo lisääntyy joutaa tuo lumikin jo lähteä.

  2. Tuomo T.
    20/01/2011 08:26

    Olen Paulin kanssa eri mieltä siitä, mitä helmikuu tuo tullessaan. Paha lähteä vääntämään kättä meteorologin kanssa, mutta oma villi veikkaukseni on samoilla linjoilla kuin CFS eli että helmikuusta tulee talven leudoin kuukausi. Veikkasin, että tammikuu olisi +1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. No, luultavasti niin ei käy, jos kohta nyt ei ole tuntuvaa eroa ehkä pitkän ajan keskiarvoihin kylmällekään puolelle.

    Helmikuusta veikkaan +2-3 astetta leudompaa. Milloin vuosien 1981-2010 vertailuarvot otetaan käyttöön nykyisen 1971-2000 tilalle?

  3. Tuomo T.
    20/01/2011 08:37

    Täydennänpä ennustettani vielä hiukan: Lapissa helmikuusta tulee suhteessa vielä lämpimämpi, +3-5 astetta keskiarvoihin. Etelän hiihtolomaviikoilla korkeintaan pikkupakkasta, suojapäiviäkin tulee. Onpahan heitetty veikkaus riittävän ajoissa!

  4. JR
    20/01/2011 09:24

    Kiitti päivityksestä, näitä on mukava lukea. Ja nyt nauttimaan lopputalvesta, eihän tässä tiedä montako lumetonta pimeää vuodenaikaa on tämän jälkeen tulollaan.

    Ja jos innokkaita kevään ennustajia on, niin ei kun kisa pystyyn. Pauli tuomariksi, ja häviäjät tarjoavat voittajalle…niin mitä voisikaan tarjota?

    • 20/01/2011 11:36

      No veikataan.

      Arvelisin että talvi antaa periksi viimeistään tuossa maalis-huhtikuun aikana. Välillä voi toki tulla takapakkia. Sadetta saadaan mutta poutaakin piisaa. Lämpötilat ovat vaihtelevia. Välillä lämmintä ja välillä kylmempää. Huhtikuussa on lämpimämpää kun maaliskuussa ja Etelä-Suomessa on lämpimämpää kuin Lapissa.

      Minä en tuon tarkemmin osaa ennustaa. 🙂

  5. Henri
    20/01/2011 14:04

    Tässä oma veikkaukseni lähiviikkojen kehityksestä: Atlantille on nyt muodostumassa melko vahva korkeapaine, joka kääntää NAO-indeksin taas selvästi negatiiviseksi. Korkeapaineen itäpuolitse liikkuu useita matalapaineita etelä-kaakkoon, ja vielä eilen näytti, että ne toisivat kunnon lumipyryjä Suomeen. Nyt on kuitenkin ennusteet muuttuneet siten, että nuo matalapaineet kulkisivat Suomen länsipuolitse etelään. Tämä tarkoittaa tietenkin mantereisempaa ilmaa ja kireämpiä pakkasia meille. Lopulta (viikon päästä) mallit saavat matalapaineita ja lauhempia länsivirtauksia meille asti, mutta itse pidän tätä epävarmana. Oma veikkaukseni siis on, että tuo korkeapaine jää Atlantille pidemmäksi aikaa (pitkät aallot eivät liiku itään, vaan pikemminkin länteen, ja malleille tämä tuottaa aina vaan vaikeuksia), jonka seurauksena helmikuusta saattaa tulla hyvinkin kylmä, ainakin alusta. Ennustettani tukee myös Venäläiset (http://wmc.meteoinfo.ru/season), joilla on erittäin vahva kylmä signaali kevätkuukausille.

    • Tuomo T.
      21/01/2011 08:12

      Mistä muuten sait tiedon, että NAO-indeksi olisi kääntymässä negatiiviseksi? Kun tätä sivua katsoo, on kaksi mallia: 7:n ja 10:n vuorokauden ajot ennustavat, että NAO kääntyisi negatiiviseksi, 14 vuorokautta taas ehdottaa koko ajan positiivista indeksiä:

      http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao_index_mrf.shtml

      • 21/01/2011 10:22

        http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/new.nao_index_ensm.html

        Tuolta itse olen noita ennusteita katsonut (ilmeisesti muuten sama lähde, mutta uudempi versio), ja sitten tietenkin ihan operatiiviset gfs-ennusteet (NAO on negatiivinen, heti kun Islannissa on vähän korkeampaa painetta). Tuosta ENSM ennusteesta näkee hyvin, kuinka ”varmasti” se putoaa negatiiviseksi ja sen palaaminen positiiviseksi on epävarmaa. Noissa 7, 10 ja 14 päivän ennusteissa on käsittääkseni mukana vanhempiakin ennusteajoja, jonka takia se ei vaihtele niin rajusti (tämä on oma veikkaukseni, joka perustuu ennusteiden seurantaan).

  6. Tuomas
    20/01/2011 18:02

    Lumen sulamisesta:

    Mihin perustuu Paulin arvio siitä, että lumista voidaan päästä eroon yhdessä viikossa?

    Nythän etelärannikolla lumen vesiarvo on Syken mukaan noin 110 mm. Viime keväänä noin 140 mm vesiarvon sulamiseen aukeilta paikoilta meni suurin piirtein 3 viikkoa (lämpösumma karkeasti luokkaa 70 K d), mikä on aika hyvin linjassa sen peukalosäännön kanssa, jonka opin Esko Kuusistolta (sähköpostiviesti): 3 mm vesiarvoa / K /d. Tiivis lumi sulaa tällä mittarilla nopeimmin ja kaiketi paksu höttöinen hanki kaikkein hitaimmin.

    Lumien lopullinen häviäminen Espoon metsistä vei kokonaisen kuukauden kevään alusta (lämpösumma noin 110 K d).

    Jos siis viikossa pitäisi hävittää lumet aukeilta paikoilta, pitäisi viikon keskilämpötilan nousta jonnekin 7 asteen tietämille. Huhtikuussa kieltämättä tämä ei ole enää ihan mahdotonta, mutta paljon tuota korkeammaksi lämpötila ei voi nousta niin kauan kuin lunta on maassa.

    • 20/01/2011 18:56

      Kyseessä oli vain karkea heitto, ei mikään tarkka mittaustulos. Pointti oli vaan, että kyllä runsaassa viikossa suurin osa lumipeitteestä voi kadota etenkin jos mukaan mahtuu hyvin lauhaa ilmaa ja vesisateita. Viime vuonna Helsingin Kaisaniemessä 53 cm lumipeite katosi noin parissa viikossa, mutta historiasta löytyy kyllä nopeitakin kevätsulamisia kuten vuonna 1926 jolloin 53 cm lumipeite suli 9 vuorokaudessa. Vuonna 1960 52 cm lumipeite lähti jopa 8 vuorokaudessa. Tosin näiltä vuosilta minulla ei tähän hätään ole tietoa lumen vesiarvosta. Varmaan tuo 3mm/K/d toimii hyvänä peukalosääntönä.

      • Ilari Lehtonen
        20/01/2011 22:10

        Talvella 2002 Turussa katosivat 52 sentin lumet viidessä päivässä välillä 31.1.-5.2. lauhan sään ja vesisateiden siivittämänä. Olivat myös nopeasti tuo lumi satanut silloin, kun vielä 21.1. oli ollut lumetonta, joten lumi ei ollut juuri ehtinyt pakkautua. Tosin ei mittauskaan tässä tapauksessa vastannut täysin todellisuutta, sillä oikeasti lunta oli vain noin 30 senttiä. Mikä lie kinos oli tuiskannut mittakepin kohdalle.

      • Kari
        21/01/2011 07:54

        Lumen nopeasta sulamisesta puheenollen. Millainen on mahtanut olla vuoden 1966 kevät? Suomen Ympäristökeskuksen mukaan Lounais-Suomessa lumen vesiarvo oli ollut tuolloin 200 mm. Kokemäenjoen tulvahuippu oli Harjavallan voimalaitoksen kohdalla 918 m3/s toukokuun 5:nä. Ilmeisesti talvi on jatkunut kylmänä pitkälle kevääseen ja lumet ovat sulaneet sitten kertarysäyksellä, koska tulvahuippu on ollut noinkin myöhäisenä ajankohtana. Myöhäinen ajankohta ainakin Lounais-Suomen mittapuun mukaan.

        http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/q3510450y/wqfi.html

      • 21/01/2011 08:49

        Kokemäen asemalla lumi suli kokonaan vasta huhtikuun 29. päivä. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä lumensyvyys oli 58 cm, kuun puolivälissä 34 cm ja viimeisen lumiviikon aikana lumensyvyys hupeni noin 28 cm.

  7. 22/01/2011 10:11

    Tosi hyvin tehty blogi, lukiessani sain selvää vihdoinkin selkeästi tästä Suomen maan sääoloista ja talven säästä!!!ielenkiintoista oli juuri se tiivistys, että olemme puolivälissä talvea ja on aika paljon pilvisyyttä, siinä se onkin talvemme kaikessa todellisuudessaansa!!!Hyvä hyvä, joskus valovuosien päästä ehkäpä jo aurinkotaivaista talvea, odotellaan rauhassa eikä hosotella!!!!

  8. Sami
    22/01/2011 11:03

    Nyt kun mitään ihan hirmupakkasia ei ole luvassa(kai?) niin forecan ennusteesta uskallan vähän päätellä mikä jyväskylän tammikuun keskilämpötila tulee olemaan. Forecan ennusteen mukaan se olisi -8,9(1971-2000 k-a -8,5), oma mielipiteeni on että todennäköisemmin ennuste on liian kylmä kuin leuto joten otin 22.-31.1 ennusteen keskilämpötilasta(-10) 2 astetta pois ja näin haarukaksi muodostui -8,3…-8,9, eli kovin lähelle mennään keskiarvoa. 50 vuoden aikana vain 5 tammikuuta on ollut asteen sisällä 1971-2000 keskiarvosta jyväskylässä mutta sehän johtuu suuresta hajonnasta kun tammikuu voi olla jopa 13 astetta keskiarvoa kylmempi tai 6 astetta lämpimämpi.

  9. Sami
    22/01/2011 11:29

    Laskin vielä millainen talven keskilämpötila tulee olemaan jyväskylässä, jyväskylän talvien 1971-2000 keskilämpötila on -7,8. Helmikuun poikkeama k-arvosta/talven keskilämpötila: +6/-8,6, +4/-9,2, +2 -9,8, 0/-10,5, -2/-11,1, -4/-11,7, -6/-12,3. Jotta talvesta tulisi keskimääräistä lämpimämpi niin helmikuun keskilämpötilan pitäisi olla nollassa tai plussan puolella. Viime talven jyväskylän keskiarvo oli -12,2, eli sen rikkomiseen vaaditaa n.6 astetta keskimääräistä kylmempää helmikuuta jollainen muuten juuri oli helmikuu 2007 ennätyslämpimän alkutalven jälkeen.

  10. ajo
    22/01/2011 17:29

    Maan etelä- ja keskiosassa kireimmät pakkaset talven 2002-2003 jälkeen lienee mitattu juuri helmikuussa 2007, talvena joka muistetaan kuitenkin erittäin lauhana. Vaikka nyt on jo toinen kylmä talvi, noihin helmikuun 2007 lukemiin ei olla päästy. Käytännössä silloin päästiin etelässä -30 ja maan keskiosassa vastaavasti -35 asteeseen.

    Helmikuu 2007 myös kokonaisuutena erittäin kylmä. Tosin vähän tuurillakin, kun juuri helmi-maaliskuun vaihteessa ilma lauhtui reippaasti. Maaliskuu 2007 jäikin sitten historian kirjoihin kaikkien aikojen lämpimämpänä. Taisi olla helmi- ja maaliskuiden keskilämpötilojen erotus silloin luokkaa 15 astetta.

    • Sami
      22/01/2011 19:29

      Näinhän se oli, jyväskylässä 2007 oli ero lähes 16 astetta helmikuu -14,6, maaliskuu +1,2.

  11. Tuomo T.
    23/01/2011 12:38

    Vuosien 2006-07 vaihde oli omituista aikaa. Joulukuu 2006 ja maaliskuu 2007 jäivät historiankirjoihin siten, että molempina kuukausina aikaisempi kaikkien aikojen keskilämpötilaennätys pantiin uusiksi peräti asteella, näin kävi ainakin Helsingissä. Silloin joulukuun keskilämpötila oli Kaisaniemessä käsittämättömät +4 astetta ja maaliskuun lopulla oli melkein 20 asteen lämpötiloja Etelä-Suomessa.

  12. Tuomo T.
    25/01/2011 14:11

    WSI:ltä (Weather Services International) on tullut uusi kausiennuste koskien aikaa helmi-huhtikuu. Se on samansuuntainen kuin Henrin lähettämä linkki, joka koski Venäjän viranomaisten ennustetta. Siis tavallista kylmempi kevättalvi ja kevät olisi ehkä tulossa negatiiviseksi painuvan NAO:n takia.

    http://www.wsieurope.com/dbc803ed-af28-4aca-9119-c9cab3e1140e/news-scheduled-forecast-release-details.htm

  13. Teemu
    25/01/2011 16:59

    Olisiko kyllä mukava, jos tulisi esimerkiksi normaalia kylmempi huhtikuu. Huhtikuut ovat olleet jo vuosikausia hyvin lämpimiä. Sama tietysti saisi jatkua toukokuussakin. Vettä saisi pohjavesien takia tulla myös reilusti keväällä.

  14. Matti
    25/01/2011 17:30

    Miksi ihmeessä pitäisi tulla pitkän kylmän talven jälkeen vielä kylmä kevät? 🙂 Ei jummarra..

  15. Teemu
    25/01/2011 17:41

    Matti :Miksi ihmeessä pitäisi tulla pitkän kylmän talven jälkeen vielä kylmä kevät? Ei jummarra..

    Siksi, koska monta vuotta on ollut normaalia lämpimämpiä ja kuivempia keväitä ja toisaalta, kun naapurin eukko on hillitön kevät- / kesäintoilija, niin voisi kuitata, että ”on se mukavaa, kun on pitkästä aikaa oikein viileä ja kostea kevät”..:)

  16. JR
    26/01/2011 07:48

    Eikös negatiivinen NAO rupea tietämään lämpöä jossain kohtaa kevättä? Viime vuonnakin ensimmäinen lämmin kaakkoishönkäys taisi olla jo huhtikuun alussa, ja toukokuun puolivälissä sitten uudelleen.

    • Tuomo T.
      26/01/2011 08:32

      Tää on kyllä hyvä pointti! Jos tuulet käyvät voittopuolisesti idästä, sieltähän alkaa huhtikuussa tulla lämmintä ilmaa, kun taas sulaneelta mereltä voi tulla sateisempaa ja koleampaa. Tai riippuu tietysti ilmamassan lämpötilasta.

  17. Jykä
    26/01/2011 11:03

    Eikö vuosi sitten eri instanssit ennustanut Suomeen kylmää kevättä? Mielestäni kevät oli silloin kuitenkin ainakin etelä-suomessa normaalia lämpimämpi….

  18. Sami
    26/01/2011 15:49

    Maaliskuun osalta on lähes varmaa että kuusta tulee kylmä jos NAO on reilusti miinuksella. Huhtikuun ja toukokuun osalta tilanne on lähes tasan, tämä riippunee juuri siitä minkälämpöinen ilmamassaa sieltä idästä on tyrkyllä, eli sieltä voi tulla jopa helteistä tai erittäin koleaa/kylmää. Esim, viime vuonna maalis-toukokuu NAO keskiarvo oli -1,03(kaikki kuukaudet miinuksella) ja jyväskylän ko ajan lämpötilapoikkeama +1,17, vuonna 2005 taas NAO -1,13, lämpötilapoikkeama -0,90.

    • JR
      27/01/2011 07:55

      2005 kevään keskiarvon viileys johtui maaliskuun 3 ensimmäisen viikon kylmyydestä, sen jälkeen loppukevät oli ainakin lievästi lämpöiseen kallellaan. Koko talven kylmin vaihe oli osapuilleen kuukauden jakso helmi-maaliskuun taitteessa.

  19. 26/01/2011 15:57

    Uusimissa NAO- ja AO-ennusteissa on positiivinen trendi, mutta toisaalta polaaripyörteeseen on ennustettu häiriö alastratosfääriin(kin) n. viikon päähän.

  20. Sami
    26/01/2011 23:08

    Viime vuonna jo haikailin kylmän marraskuun perään ja sellainen saatiin, jyväskylässä oli vuosina 1994-1999 kuuden kylmän toukokuun putki, ne jäi keskimäärin 1,6 astetta 1971-2000 keskiarvosta, lisäksi 1995,1997 ja 1998 huhtikuut olivat keskimääräistä kylmempiä, muistankin että tuolloin oli takatalvia jatkuvasti. Jyväskylässä on edellisen kerran huhti tai toukokuu ollut yli asteen k-arvoa kylmempi juuri 1999 toukokuussa. Mitään niin radikaalia ei ole tapahtunut ettei vastaavaa voisi tulevisuudessakin tapahtua, eli joskus täytyy tulla viileiden keväiden voittopuolinen jakso, alkaako sellainen nyt? Samoin odotellaan että saataisiin pitkästä aikaa lämmin kesäkuu, edellinen selvästi lämpimämpi kesäkuu on niin ikään vuodelta 1999.

  21. Tuomo T.
    28/01/2011 11:29

    Nyt kun katsoo helmikuun alustavia ennusteita ja NAO-indeksiennustetta, niin ei ole tarvetta korjata ennustettani siitä, että helmikuusta tulee Etelä- ja Keski-Suomessa ainakin 2-3 astetta lämpimämpi, pohjoisessa 3-5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Aivan pohjoisessa voi olla tuotakin leudompaa.

    Tammikuun tiedot selviävät ensi maanantaina tai tiistaina. Veikkasin koko maahan +1-2 asteen poikkeamaa. Voi olla, ettei se ihan toteudu, mutta ei jää kauas.

  22. Tuomo T.
    28/01/2011 11:32

    Klassinen esimerkki muuten siitä, miten iltapäivälehden otsikot syntyvät. Alkuviikolla tuli uutinen siitä, että WSI ennustaisi keväästä negatiivisen NAO:n takia kylmää. No, seuraavana päivänä oli se kuuluisa otsikko ”Kevät pilalla” ja kerrottiin WSI:n tuloksesta. Seuraavana päivänä sama tai se huonompi iltapäivälehti otsikoi: Keväästä sittenkin lämmin.

    Miten tähän ”tietoon” oltiin päädytty? Oltiin haastateltu meteorologia (valitettavasti en muista nimeä), joka totesi jotensakin näin: ”…viime aikoina ECMWF:n kausiennusteissa on alkanut näkyä PIENIÄ VIITTEITÄ siitä, että maalis-toukokuun sää SAATTAISI olla HIEMAN keskimääräistä lämpimämpi. Mutta tämäkin on yhä pelkkää jossittelua.”

    Siis vaikka meteorologi kuinka yritti painottaa, miten epävarmaa tieto on ja kuinka hänkin tässä vain jossittelee, päätyi se kanteen otsikolla ”Keväästä sittenkin lämmin”!

    • Sami
      28/01/2011 13:50

      No, ompahan ainakin taas joku ennuste oikein, mikseivät ip-lehdet ala jo talvella ennustamaan kevättä? Joulukuun alusta joka viikko ja aina eri ennuste niin helmikuun lopussa olisi jo 13 ennustetta, joku niistä osuu väkisinkin jo hyvin lähelle.

  23. Tuomo T.
    28/01/2011 11:36

    Tässä vielä vahvistusta, ECMWF:n kuukausiennuste 27.1.:

    ”Lämpötilaennuisteessa on selvä signaali tavanomaista lämpimämpään suuntaan varsinkin kahdella ensimmäisellä viikolla, mutta sen jälkeen signaali heikkenee.”

    Pohjoiseen ennustetaan myös runsaampia sateita.

  24. Jussi
    28/01/2011 11:53

    Myös pari muuta ennustetta viittaisivat selvästi keskimääräistä lämpimämpään kevättalveen ja kevääseen:

    http://iri.columbia.edu/climate/forecast/net_asmt/2011/jan2011/FMA11_Eur_temp.html

    • 29/01/2011 22:34

      Myös CFSv2, jota ei vielä oikeastaan ole, ehdottaa lämmintä kevättä:

      … ja helmikuuta:

  25. 29/01/2011 23:49

    On kyllä jännä katsoa, miten tämän kevään kanssa lopulta oikein käy… Nyt toistaiseksi (ensi viikon) länsivirtaus näyttää olevan todella hyvissä voimissaan, mikä tarkoittaa tuulista ja lauhaa säätä (mm. GFS tarjonnut ensi viikonlopulle hurjaa matalapainetta). Kuitenkin samaan aikaan on ollut viitteitä siitä, että noiden matalapaineiden reitti olisi siirtymässä eteläisemmäksi (Arktinen kylmä ilma tulisi lähemmäksi), joka muuttaisi sään meillä Suomessa heti selvästi kylmemmäksi. Kaikki on siis lopulta hyvin pienestä kiinni, ja kevättalveen ja kevääseen varmasti mahtuu kaikenlaisia säätyyppejä!

  26. Tuomo T.
    31/01/2011 07:50

    Jos helmikuusta tulee lauha niin kuin nyt näyttää, niin tähänkin mennessä ollaan saatu aika hyvä talvi. Talvista säätä on jatkunut noin 2,5 kuukautta, josta 1,5 kuukautta kunnon pakkasia. Tää päättyvä tammikuuhan on ollut aika soutaa ja huopaa -sään kuukausi. Tyypillisenä ”ilmastonmuutostalvena” ei saada 2,5 kuukauden talvijaksoa edes maaliskuuhun mennessä.

    Viime talvena talvi alkoi jouluuun puolivälissä eli kuukautta myöhemmin kuin viime vuonna ja sitä kesti marraskuun puolivälin tienoille eli noin kolme kuukautta. Totta kai se oli kylmempi kuin nyt mutta viime vuonna puhuttiinkin poikkeuksellisesta talvesta.

    Nythän ei missään nimessä ole ollut yhtäjaksoista pakkasjaksoa edes pohjoisessa, mutta jos ollaan realisteja, on oltava tyytyväinen – ainakin täällä etelässä – ihan siihenkin, että enimmäkseen pysytään nollan alapuolella eikä sada vettä. 🙂

    • Tuomo T.
      31/01/2011 07:53

      Tarkoitin siis kesti MAALISkuun puoliväliin saakka, ei marraskuun! Minusta oli koko ajan epärealistista kirjoittaa, että ”on menossa toinen peräkkäinen kylmä talvi”. No, tammikuun alkuun saakka niin olikin, mutta silloinkaan ei ollut mitään evidenssiä siitä, että KOKO talvesta tulisi kylmä kuten 2009-10 ja se olisi ollut muutenkin hyvin epätodennäköistä.

  27. Jussi
    31/01/2011 07:56

    CFS-ennustetta päivitetään nyt koko ajan lämpimämpään suuntaan. Nyt ennustetaan pohjoiseen 3-5 asteen poikkeamaa keskiarvosta, +2-3 asteen poikkeamaa maaliskuulle ja jopa huhtikuulle:

    Mitä, Pauli, olet mieltä näin suurten poikkeamien todennäköisyydestä?

    • Jussi
      31/01/2011 08:54

      Erikoisinta on, että myös amerikkalaistaustainen WSI on täsmälleen toista mieltä, eli hehän lähtevät siitä, että tulee kylmä lopputalvi ja kevät Skandinaviaan. Vaikka luulisi, että he käyttävät täsmälleen samaa lähtödataa kuin NOAA!

      • 31/01/2011 13:31

        Todennäköisyyksistä? Paulista en tiedä, mutta CFS itse on tätä mieltä:

        Eli Lapissa ylätersiilin (top 33%) todennäköisyys on huikeat ~70%, etelässä vaatimattomampi.

        WSI ja venäläiset käyttävät varmasti hieman erilaisia malleja kuin NOAA. Ennusteiden epävarmuus jättää tilaa olla eri mieltä. WSI:lle lienee kaupallisesti tärkeää differentoitua NOAA:sta. Ja he voivat ottaa tässä mielessä myös riskiä. Eli WSI on tavallaan vähän iltapäivälehtiin päin kallellaan. 🙂

        Tarvittaisiin joku keskustelufoorumi, vaikea kaivella täältä vanhoista postauksista näitä kommentteja…

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: