”Sääskandaali!”

Sää jaksaa jälleen puhuttaa. Viime aikoina otsikoissa on ollut etenkin sääennusteiden osuvuus ja joissain yhteyksissä koko talven lämpötilaennusteita on pidetty virheellisinä.

Pilvisyyden vaikutuksesta lämpötiloihin ja ennusteisiin

Tänä talvena on pääosin vallinnut kylmä, luminen ja pilvinen säätyyppi ja se on sieltä vaikeimmasta päästä sääennusteiden kannalta. Suurimmat lämpötilaerot ennusteissa syntyvät juuri tällaisissa olosuhteissa sillä pilvisyys ja maaston olosuhteet määrittävät hyvin pitkälti onko esimerkiksi -10 vai -20 astetta mittarissa. Jos on selkeää ja heikkotuulista, luminen pinta jäähtyy hyvin nopeasti kun lämpösäteilyä pääsee karkaamaan ylempiin ilmakerroksiin. Jos taas tismalleen samanlämpöisessä ilmamassassa on pilvistä, tuo lämpösäteily törmää pilvien muodostamaan ”kattoon” ja palaa osin takaisin (näin hyvin yksinkertaistetusti kuvattuna). Eli pilvisellä säällä lumipinnan yllä oleva ilma ei pääse jäähtymään tehokkaasti ja tällöin lämpötilat jäävät selkeän sään lämpötiloista selvästi.

Lähde: Ilmatieteen laitos

 

Yllä nähdään kaksi kuvaajaa, ylempi on lämpötila ja alempi on pilvisyys (asteikolla 0..9, 0=selkeää, 8=pilvistä, 9=pilvisyyttä ei voida määrittää). Käppyrät poimin Ähtäri Myllymäen havaintoasemalta 4. tammikuuta. Kuvista nähdään selvästi kuinka pilvisyyden runsastuessa lämpötila lähtee selvään nousuun ja vastaavasti pilvisyyden vähetessä lämpötila putoaa nopeasti. Esimerkiksi noin 05 UTC (aamukahdeksalta paikallista aikaa) lämpötila oli noin -22,5 astetta ja pilvisyys oli runsasta. Tämän jälkeen pilvipeite nopeasti väheni ja sää oli pitkälti selkeää 16 UTC (iltakuudelta paikallista aikaa) saakka. Tuolloin lämpötila oli tippunut lähelle -28 astetta. Eli pitkälti pilvipeitteen repeämisen takia lämpötila laski 11 tunnissa noin 5,5 astetta. Tämä on melko tyypillinen esimerkki pilvisyyden vaikutuksesta. Toki suurempiakin eroja voi esiintyä.

 

Lähde: Ilmatieteen laitos/NOAA

Yllä olevassa kuvassa on puolestaan 5. tammikuuta puoliltapäivin näkyvän valon kanavan satelliittikuva (vasemmalla) ja LAPS lämpötila-analyysi (oikealla) samaan aikaan. Satelliittikuvasta näkyy osin selkeitä alueita maan länsiosassa ja vastaavasti samoilla alueilla lämpötila-analyysissä lämpötila on huomattavasti pilvisiä lähialueita alempi. Ero on paikoin jopa 10 (15) astetta muutamien kymmenien kilometrien matkalla.

Pilvisyys on talvella tietyissä olosuhteissa hankalasti ennustettavissa. Vaikka koko troposfääri olisi muuten pilvetön, voi alimpaan kilometriin jäädä sitkeä pilvikatto pitkäksikin aikaa. Se missä pilvipeite sitten mahdollisesti pääsee repeämään on vaikea ennustaa. Yleensä näissä vaikeimmissa tilanteissa pilvisyys voidaan ennustaa ehkä ”maakuntatasolla”. Alla on yhden tietokonemallin pilvisyysennuste samaiselle tarkasteltavalle hetkelle 5. tammikuuta.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Vasemman puoleisessa kuvassa on aikaisimman malliajon 15 tunnin ennuste. Keskellä on samainen malli, joka on käynnistetty h-hetkeä 9 tuntia aikaisemmin. Oikealla puolestaan on kolmen tunnin ennuste viimeisimmästä malliajosta samalle ajanhetkelle. Rivistä nähdään, että tässä kyseisessä mallissa kaikissa ajoissa oli idea pilvipeitteen repeämisestä Pohjanmaan suunnalla, mutta sen laajuus selkeni (pun intended) hiljalleen ajosta toiseen. Osaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntia olisi näiden tietojen perusteella helpompi ennustaa selkeästi alempia lämpötiloja, mutta entäpä Pirkanmaalle? Pirkanmaa on tämän ennustemallin perusteella juuri tuon selkeän ja pilvisen alueen rajalla, joten pienikin muutos selkeän sään laajuudessa vaikuttaa myös suuresti Pirkanmaan lämpötiloihin. Suurimmat haasteet ovat juuri nuo rajavyöhykkeet: muutaman kymmenen kilometrin heitto pilvikaton reunan ennustamisessa voi siis johtaa tietyssä tilanteessa pienellä alueella jopa 10 asteen eroon lämpötilassa.

Eli ei se helppoa ole 😉

Lämpötilaeroihin vaikuttaa paljon myös maasto. Ylen meteorologit ovat koonneet kätevän yhteenvedon pilvisyyden ja maaston korkeuserojen vaikutuksista lämpötiloihin.

Ennusteiden epävarmuuden kertomisesta

Yle teki viikonloppuna melko hyvän jutun sääennustamisesta (otsikko ehkä hieman kärjistävä). Siinä painotettiin, että ennusteet eivät ole lupauksia. Liian usein viiden, saatika 10 päivän ennusteen lämpötila-arvo otetaan ainoana totuutena, vaikka ennustettavuus voi olla mitä sattuu. ”Yhden-totuuden-ennusteet”, kuten netissä tai lehtien sivuilla nähtävät paikallissääennusteet  eivät ole monen meteorologin mieleen. Tämä siitä syystä, että ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta ja on mielekästä antaa siitä myös tietoa.

Itse henk.koht tykkäisin jos näissä ennusteissa olisi esimerkiksi yhden lämpötila-arvon sijaan graafinen palkki, jossa näkyisi ”lämpötilahaitari”. Tätä ideaa hieman selittää esimerkiksi tämä kuva. Kuvan alaosassa on 10 vuorokauden lämpötilaennuste, jossa on palkeilla kuvattu ennustettavuutta parviennusteen muodossa. Eli tällä tavoin voisi graafisesti kertoa esimerkiksi, että 75% ennusteajoista näyttää lämpötilan jäävän Roomassa lauantaina 16.4 iltapäivällä alle +20,5 asteen, mutta yli 17,5 asteen. Jos taas jonain muuna päivänä palkit ovat tiiviisti yhdessä, kertoo se, että ennustettavuus on melko hyvää ja hajontaa ei ole paljoa. Tämän kaltaisella ennusteella voitaisiin myös näillä Suomen talvipakkasilla kertoa esimerkiksi, että todennäköisimmin lämpötila on tiettynä päivänä Tampereella -14 astetta ja 90% ennusteajoista pitää lämpötilan -12..-20 asteen välillä.

Ongelma? Haluaako suurin osa tavallisista ihmisistä käyttää hieman aikaa tämän aluksi monimutkaiselta näyttävän systeemin opettelemiseen, vaikka sillä  käyttäjä saisi tarkemman kuvan lämpötilaennusteista? Todennäköisesti ei.

Eli ei tämäkään helppoa ole 😉

Miltä se sää nyt sitten näyttää jatkossa?

Jopa 50-60 vuorokautta jatkunut pakkasjakso loppui paikoin maan etelä- ja keskiosassa viikonvaihteessa ja lauha sää onkin vaikeuttanut ajokeliä laajalti. Jalkakäytävät ovat myös olleet erittäin liukkaita ja katoilta putoavat lumet ovat aiheuttaneet henkilövahinkoja. Tiistai vietetään etelässä ja maan keskiosassa vielä paikoin nollakelissä, mutta keskiviikkona sää viilenee myös etelässä hieman pakkasen puolelle. Seuraava mielenkiintoisempi sääilmiö saapuu Suomeen juuri keskiviikkona matalapaineen muodossa. Lumisateet keskittyvät etenkin maan etelä- ja keskiosaan ja lunta voi kertyä paikoin 5-10 cm. Hetkittäin lunta voi etelässä tulla sakeasti. Sade-ennusteita tulee seurata vielä tiistaina tarkasti mahdollisten muutosten kannalta.

Matalapaine jatkaa matkaansa nopeasti Venäjälle ja sen jälkipuolella virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta. Perjantaina pakkanen alkaa kiristyä nopeasti ja viikonloppu alkaa siis koko maassa selvästi pakkasella. Tästä eteenpäin ennustettavuus heikkenee nopeasti.

Mainokset
  1. 11/01/2011 07:03

    Tuollaisessa graafisin palkein esitetyssä lämpötilahaitarissa voisi olla ideaa. Tosin kuvat pitäisi olla selkeämmät kun tuo antamasi esimerkkikuva.

    Tuossa yksi esimerkki:

  2. Sami
    11/01/2011 07:18

    Tässä nyt tulos forecan ennusteen toteutumasta jyväskylään ajalle 3.-10.1. Ennuste tehty 2.1 klo 00.25. Tuntiennusteet 8pv x8, eli 64tuntiennustetta: Ero max 1 aste suuntaansa 11kpl, 1,1-2,0 8kpl, 2,1-3,0 8kpl, 3,1-5,0 9kpl, 5,1 tai enemmän 28kpl.
    Päivä ennusteet samoilla astehaarukoilla: 0kpl,3kpl,1kpl,1kpl,3kpl. Vuorokauden keskilämpötilaennusteen suurin virhe oli 9,7 astetta. Koko jakson keskilämpötilan ero ennusteeseen oli +2,2 astetta. Pisteitä jaksosta tuli 125, maksimipisteet olivat 336(8x8x4p tuntiennusteen maksimipisteet=max.256 +vuorokauden keskilämpötila tuntipisteet x2, eli 8×8=max.64 +koko jakso 4xtuntipisteet=max.16

  3. 11/01/2011 10:29

    FMI:n ennusteet on ovat nyt 6-vuotiaan sujuvasti ymmärrettävissä. Tämä on tietysti sinänsä saavutus, mutta kun suomalaisista jo yli 40% onnistuu opiskelemaan yliopistossa, tulee mieleen että yleisöä, tai ainakin osaa siitä, aliarvioidaan. Luulen että jopa 6-vuotiaani ymmärtäisi jos selittäisin sille että tulevaa säätä ei varmasti tiedetä, mutta vähän tiedetään ja voi olla että on torstaina näin tai näin.

    Syyt deterministisissä ennusteissa pidättäytymiseen ovat minusta jossain muualla. Ehkä ainakin kaupallisen tahon on vaikea myydä yht’aikaa epävarmuutta ja hyvää ennustetta? FMI taas ei vaivaudu näyttämään probabilistisia ennusteita kilpailun puuttuessa? Probabilistiset ennusteet ovat niin hyvin rahastettavissa että niitä ei haluta jakaa ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi? (Farmitin kautta esim. saa ostaa Forecan probabilistisen tuotteen.) Onko jollain FMI:läisellä parempi näkemys aiheesta?

    Ei tarvitse välttämättä täyttä box plottia laittaa jos siinä on liikaa liikkuvia. Voihan kuvata pelkästään yhden vaihteluvälin deterministiseen ennusteen lisäksi, ja sanoa että pitkällä aikavälillä 70% ennusteista osuu tähän väliin, tms. Norjalaiset (ks. linkki alla) sanovat vain että epävarmuus on suurta kun harmaa alue on leveä.

    Epävarmuuden voi piilottaa, niin että se näkyy vasta kun hiiren vie ennusteen päälle, tai epävarmuuden voi laittaa eri kuvaan, jolloin se ei se häiritse pilvenkuvia lainkaan. Jos deterministisen ennusteen kanssa uskaltaa epävarmuutta kuvata samassa visualisaatiossa, epävarmuuden voi piirtää niin himmeällä ettei satunnainen ohikulkija sitä edes huomaa.

    Asiasta oli keskustelua aikanaan AJP:n blogissa: http://www.myrskyvaroitus.com/site/component/option,com_mojo/Itemid,/p,46/

    Katsokaa esimerkkiä norjalaisten ennusteesta (sivun alalaidassa):
    http://www.yr.no/sted/Norge/Oslo/Oslo/Oslo/langtidsvarsel.html
    Ovatko norjalaiset suomalaisia fiksumpia?

    Mihin nämä pamfletit pitää lähettää jotta niillä olisi jotain vaikutusta FMI:n toimintaan? 🙂

    http://www.esrl.noaa.gov/psd/cgi-bin/forecasts/reforecast/fcstplots.py muuten lupaa päiviksi 8-16 eteenpäin kylmää (tersiilimielessä) yli 50% todennäköisyydellä. Heikko ennustettavuus mutta kuitenkin.

    • 11/01/2011 11:58

      Tuo Norjalaisten Foreca-tyylinen yhditetty lämpötilakäyrä-sademääräpalkisto on mielestäni varsin hyvä. Siitä ylemäpä olevasta symbolien ”liikennevalo” systeemistä en niinkään tykännyt.

    • 13/01/2011 10:16

      Hyviä pointteja. Kyllä varmaan moni hieman tutkiskeltuaan uudet grafiikat ymmärtäisi, mutta nyky-yhteiskunnassa vallitsee laajalti mulle-kaikki-nyt-heti mentaliteetti ja jos joku ei asia ei aukea muutamassa sekunnissa niin siihen ei välttämäti jakseta paneutua tarkemmin. Mutta tuo Norjan linkki oli ihan hyvä esimerkki. Laitan viestiä eteenpäin jos sopiva tilaisuus löytyy.

  4. Timppa
    11/01/2011 13:46

    Itseasiassa tuollaista lämpötilahaitaria käytetään Turun sanomien sääsivulla. Lämpötilakäyrän lisäksi samassa yhteydessä näkyy keltaisella alueella mahdollinen poikkeus. Samaan diagrammiin sisältyy vielä sateen todennäköisyys.

    • 13/01/2011 10:17

      En nopeasti vilkaistuna löytänyt kuvaamaasi käppyrää ainakaan nettisivuilta. Onko kyseessä vain painetussa lehdessä oleva ominaisuus?

      • Timppa
        13/01/2011 13:32

        Juu ilmeisesti on vain lehdessä tämä käppyrä.

  5. Matti
    11/01/2011 23:33

    Sääskandaali 😀 Minua on huvittanut – jopa jonkun Accuweatherin – ennusteiden pitäminen jonain faktana noissa median skandaalinhakuisissa jutuissa. Nehän taitaa olla ihan puhtaasti koneiden tekemiä ja yhteen malliin perustuvia ”ennusteita”? Huhhuh…

    Hyvä esimerkki tuosta lämpötilojen vaihtelusta pilvisyyden takia oli juurikin tuo viime viikon tiistai, kun ajoin Lappeenrannasta Tampereelle ja lämpötila tipahti Lappeenrannan -7.5 asteesta Tampereen n. -23. Parhaimmillaan tipahdus oli muutaman kymmenen kilometrin sisään 10 astetta.

  6. Sami
    12/01/2011 22:56

    Kyllä taas varsinkin forecan (mutta myös ilmatieteenlaitoksen) ennusteet tanssivat sellaista valssia että! Nollakelistä -20 asteen vuorikausikeskilämpötilaan vuorotellen vaihtuu ennustukset. Näillä ennustuksilla ei kyllä pätkääkään uskalla alkaa ennustelemaan tuleeko tästä kuusta jälleen keskiarvoja kylmempi vai ei. Se on vain varmaa että mitään hirmuisen kylmää/lauhaa ei tästä kuusta tule, poikkeama lienee max 3astetta jyväskylässä ja max.2 astetta koko maassa jompaankumpaan suuntaan) Tällä hetkellä jyväskylässä ollaan n. asteen keskimääräistä lämpimämmän puolella tammikuun osalta, viikonlopun aikana mennään ilmatieteenlaitoksen ennusteen mukaan lähelle keskiarvoa.

    • Tuomo T.
      13/01/2011 08:35

      Jotenkin arvelin, että tällaista olisi luvassa. En vielä tingi veikkauksestani, että noin +1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi kuu tulossa.

    • Tuomo T.
      13/01/2011 08:44

      Jos vieläkin katselee ennusteita, niin signaalit ovat todella sekavat. Niiden perusteella voi tulla melkein mitä vain. Mutta minusta ei ole kunnon viittauksia etenkään NAO-indeksin osalta kovien pakkasten pitkäaikaisesta jatkumisesta, joten siksi arvelen keskimääräistä lauhemman sään jyräävän.

      CFS-ennuste on ennustanut Skandinaviaan keskimääräistä kylmempää tammikuuta ja lauhaa helmikuuta.

    • 13/01/2011 09:16

      Vähän huonolta kyllä näyttää kunnon pakkasten palaaminen. Välillä kun näytti, että paukkupakkaset palaavat nyt viikonlopusta, mutta sitten onkin ennusteet muuttuneet ja nyt uhkaillaan plussakelillä ja vesisateilla ainakin Etelä- ja osin keski-Suomeen sunnuntai-maanantaiksi. Samalla kun katsoo laajempaa skaalaa, niin Islantiin parkkeeraa kunnon matalapaine (NAO-indeksi positiiviseksi) ja kylmät ilmamassat vetäytyvät kauas Kiinaan ja Kanadaan. Toivottavasti vielä muuttuisivat, mutta vesi-loska-paskakelejä pelkään…

      • 13/01/2011 10:20

        Kyllä omastakin mielestä saisi lumitilanne pysyä ennallaan ainakin jonkin aikaa että kerkiäisi vielä hiihtämään hyvässä kelissä. Loma vielä edessä joten pahussoikoon jos juuri ennen menee mössökeliksi.

  7. Matti
    13/01/2011 10:53

    NAO näyttäisi menevän pitkästä aikaa plussan puolelle lokakuun lopun jälkeen. Huomaa selvästi jo nyt kuinka suursäätyyppi on vaihtunut vaihtelevaksi.

  8. Terhiainen
    13/01/2011 12:22

    Taitaa olla järkevämpi siirtyä kommentoimaan tänne eikä Twitteriin, johon olen jo kirjoittanut asiasta muutaman kommentin luettuani tämän blogin ;o) Liityin sinne vasta eilen ja seuraajia on tällä hetkellä vain kolme, joten siellä kommentoini ei saa kovin suurta ”yleisöä”…

    Mielestäni netti- ja lehtipuolella todennäköisyysennuste olisi ilman muuta käyttökelpoista tavaraa. Jos sveitsiläiset ovat pystyneet siihen viime vuosituhannella, niin eiköhön suomalaisetkin saada siihen tottumaan. Oleellista olisi, että editoitu operatiivinen ennuste olisi kyllä näkyvillä yhdellä arvolla, mutta sen lisäksi epävarmuus tuotaisiin jollakin(?) tavoin esiin. Ei kannata kuitenkaan lähteä suin päin tekemään jotain versiota vaan miettiä ja tutkailla muiden vastaavia tuotteita – ja ennen kaikkea vähän testailla ”maallikoilla” mistä he saisivat eniten tolkkua ja hyötyä. Sama asia mistä yritän aina itseäni muistuttaa: ennustetta tehdään suurelle yleisölle eikä toisille meteorologeille!

    ”Tienraivaajana” tässä asiassa tuskin voisi olla muu kuin IL:n omat nettisivut. Ongelmana on se, että jos kustannuslisä todennköisyysennusteesta on asiakkaille liian kova, niin löytyykö ostajia muuten kuin erityisryhmistä, joille tieto on kullanarvoista?

    Päätän kommenttini lempimottooni: ”Jokainen sääennuste on hyödytön ilman tietoa ennusteen todennäköisyydestä”

    • 13/01/2011 16:59

      Todella hyvä motto!
      Todennäköisyysennusteita varten tarvitaan parviennusteita ja tietääkseni (korjatkaa jos olen hakoteillä) ainoa kunnon käyttökelpoinen mallitsydeemi olisi ECMWF (GFS:n parvet ei vielä ainakaan ole hyviä pintasuureiden kanssa). Tulisiko HIRLAMeita alkaa ajaa parviennusteina? Luulisin, että laskentatehoa riittäisi tähän, mutta tämä vaatisi koko HIRLAMin ennusterutiinin muokkaamisen. Mitä nyt olen vähän lukenut sääennustusmalleista niin nyt kun lähennellään yhä pienempiä hilavälejä niin jossain vaiheessa tässä tulee seinä vastaan ja alettaisiin sen sijaan panostaa entistä enemmän parviennusteisiin. Eli voi olla, että pakostakin parviajot ja todennäköisyysennusteet tulevat ”muotiin” myös Suomessa seuraavan vuosikymmenen tai viimeistään kahden sisällä.

      • 13/01/2011 18:06

        Ei todennäköisyyksiä varten tarvita välttämättä parvia. Kuten AJP tuolla aiemmin mainitsemassani keskustelussa totesi, voidaan katsoa peräkkäisten ajojen varianssia, eri mallien eroja, tai historiallista epätarkkuutta analogisissa tilanteissa. Periaatteessa mikä tahansa suure joka korreloi ennustusvirheen kanssa on hyödyllinen. Olettaen että on käytössä *nykyisen mallin* historiallisia ennustevirheitä ja siihen riittävän vahvasti korreloivia suureita, voidaan epävarmuutta aina mallintaa.

        Tai toisaalta: vaikka GFS-parven pintasuureiden jakauma ei olisi edustava, voi esim. parven T850:n hajonta ennustaa myös pintalämpötilan epävarmuutta. (Ei ehkä ensi yönä, koska inversion kehittyminen ei näy parvesta, mutta parin viikkoa eteenpäin jolloin inversion kehittyminen on epävarmaa ehdolla mikä tahansa malli, ja ilmamassan lämpötilan varianssi ehkäpä myös dominoi.)

        Sitä en tiedä kuinka paljon tällaista on oikeasti tehty ja mikä olisi käytännössä mielekästä. Datan saatavuus ja mallinnukset työmäärä voivat olla ongelma.

        (Jos tässä on jotain meteorologisesti tyhmää, johtuu se siitä että olen meteorologisesti tyhmä.)

      • Terhiainen
        13/01/2011 22:09

        Todennäköisesti EC:n epsit eivät edes anna riittävää epävarmuutta aivan ennustejakson alkupäähän, joten lyhyissä ennusteissa tarvitaan varmaan jotain muuta… Ainakin vuosituhannen vaihteessa em. parviajomenetelmä oli tarkoitettu nimenomaan keskipitkien ennusteiden epävarmuuksien arvioimiseen eli pikemminkin jostain 3. ennustevuorokaudesta eteenpäin. Parven jäseniä valittaessa optimointiaika on (tai ainakin oli) 48 tuntia: toisin sanoen eps-parveen ”pääsevät” sellaiset, joissa pieni alkutilanteeseen tehty häiriö kasvoi voimakkaimmin ensimmäisen kahden vuorokauden aikana. Kasvuhan ei välttämättä ole tasaista, joten esim. 24 tunnin optimointiaika saattaisi valita joukosta eri ennusteet… Jos joku haluaa erittäin helppoa, suomenkielistä lukemista asiasta, niin ehkä päivystyksestäkin löytyy EPS-gradu vuodelta 2002 ;o)

  9. Petri
    13/01/2011 13:58

    Eilen illalla Suomen sadetutkat olivat useampaan otteeseen pois käytöstä. Sääsivuja selaillessa huomasin, että kaikkien tarjoajien tutkat näyttivät tyhjää. Siis IL, Testbed, Foreca ja jopa ulkomaalaiset skandinavian sadeanimaatiot vain Suomen osalta.

    Onko tosiaan niin, että Suomessa on vain yksi järjestelmä tai yksi palveluntarjoaja?

    • säämies
      13/01/2011 15:48

      Suomessa on vain yksi palveluntarjoaja säädatalle/havainnoille. Ilmatieteellinen se niitä tutkia ylläpitää. Jos olisi kannattavaa perustaa yksityinen maankattava säähavaintoverkko säätutkineen sellainen varmaan olisi jo olemassa…Näin ei taida olla tilanne missään päin maailmaa, vai onko jollain parempaa tietoa?
      Finnavia ylläpitää kentillä lentosääasemia ja yksittäisiä tutkia on Yliopistolla ja Vaisalalla, mutta siihen se jää.
      Yhden säätutkan pelkät rakennuskulut ovat muuten noin miljoona euroa, tähän päälle huolto ja muu ylläpito.

  10. säämies
    13/01/2011 23:44

    ”Kuten AJP tuolla aiemmin mainitsemassani keskustelussa totesi, voidaan katsoa peräkkäisten ajojen varianssia, eri mallien eroja, tai historiallista epätarkkuutta analogisissa tilanteissa. Periaatteessa mikä tahansa suure joka korreloi ennustusvirheen kanssa on hyödyllinen. Olettaen että on käytössä *nykyisen mallin* historiallisia ennustevirheitä ja siihen riittävän vahvasti korreloivia suureita, voidaan epävarmuutta aina mallintaa. ”

    Voidaan mallintaa, mutta aika työlääksi voisi käydä. Miten mallinnetaan esimerkiksi historiallinen epätarkkuus analogisissa tilanteissa? Päivystävä metskuhan tätä tekee tietenkin empiirisen kokemuksen perusteella, mutta kerropa se vuosien tietämys koneelle 😉 Ja voiko säätilanne olla täysin analoginen jonkin historiallisen säätilanteen kanssa. Onko tämä kaoottisessa systeemissä edes mahdollista jollakin järkevällä todennäköisyydellä? Ei se ennusteen korjaaminen ja sitten vielä todennäköisyyden laskeminen kuitenkaan aivan yksioikoinen juttu ole. Kyllä nykyisiin deterministisiin ennusteisiinkin voidaan käyttää Kalman-filttereitä yms. mutta siitä huolimatta mennään pieleen. Ennuste voi alkupäässä olla pielessä, mutta tilanne muuttuu ja ennustemallin virhe pieneneekin säätyypin muuttuessa. Tämän ohjelmoiminen voi olla jo aikamoinen kompastuskivi matkalla kohti täydellisyyttä.

    Toisaalta, mitä sään todennäköisyys oikeasti edes tarkoittaa? Eli huomenna sateen todennäköisyys on 52 % ja se että lämpötila on 47 % todennäköisyydellä -5 astetta?
    Ennusteeseen liittyy tietenkin aina se epävarmuus, mutta selventääkö tuo todennäköisyyprosentti tilannetta riittävästi? Tässähän helposti voidaan tulla vaikka lämpötilaennusteissa siihen, että lämpötila on ennusteen mukaan talvipakkasilla 100 % todennäköisyydellä -10 ja -25 asteen välillä. Ja todellisuudessa pakkasta onkin 35 astetta.
    Koska seuraava askel sitten on se, että kysytään millä välillä esim. lämpötila vaihtelee 100 % todennäköisyydellä.
    Selitä tämä sitten loppukäyttäjälle. 🙂

    Ennustemallithan ovat aina epätäydellisiä, samoin kuin niiden tuotokset. Miten tämän voisi parhaiten tuoda esille, sitä en tiedä.

    • Terhiainen
      14/01/2011 06:14

      ”Poor man’s EPS” (=eri ajojen välinen vertailu, eri keskusten ennusteiden vertailu keskenään, historia) voi tietysti olla yksi vaihtoehto. Se lienee kuitenkin selvää, että tulos on usein toisenlainen kuin ”oikeassa” EPS:ssä kun kerran menetelmä on aivan eri!

      Ennustustyössähän näkee, ettei se sää aina mene numeeristen ennusteiden mukaan silloinkaan, kun ”kaikki” deterministiset mallit ovat samalla linjalla ;o) Eikä mallin jatkuvuuskaan ajosta toiseen tee oloa varmaksi, kun kerran vuosien mittaan on ehtinyt jo nähdä yhtä jos toista… Lähinnä vain blocking-tilanteessa olo voi olla suhteellisen varma usean päivän ennusteissa, muulloin pitää huomioida ainakin mahdolliset aikataulu- ja reittimuutokset. Ja mitenkäs on silloin tiettyä ajanhetkeä kuvaavan ”täsmäsään” osuvuuden laita?

      Äkkiseltään voisi kuvitella, että ECMWF:n EPS antaisi useammin oikean kuvan juuri sen malliajon epävarmuudesta kuin ”köyhän miehen epsit”, mutta en tiedä – onkohan jossain tutkimuksia ja vertailuja? Jos muistikuvani on oikea, niin ainakin takavuosina EC:n epsit olivat sieltä parhaimmasta päästä (siis verrattuna muiden keskusten epseihin) eikä esim. multi-model epseillä (parvi koostettu muutaman keskuksen eps-ennusteista, jolloin yksittäisen keskuksen parvi pienempi) saavutettu silloin kovin suuria parannuksia EC:n omaan parviajoon nähden. Tosin nämä näkemäni verifikaatiotulokset taisivat painottua enemmän ”korkeuksiin”, joten en tiedä millaisia ne ovat pintaparametrejä ajatellen. Ja siitä on paljon aikaa, ehkä nykyään tilanne on jo toinen.

    • 14/01/2011 11:32

      Todennäköisyyksien tulee olla konsistentteja todellisuuden kanssa niin, että jos jonkun tapahtuman todennäköisyydeksi väitetään p, on vastaavissa tilanteissa pitkällä aikavälillä ko. tapahtuman suhteellinen frekvenssi lähellä p:tä. (Esimerkkisi 35 pakkasesta ei täytä tätä ehtoa.) Jatkuvien suureiden piste-arvojen todennäköisyys on nolla – tn on määritelty vain intervalleille tai muille (mitallisille) tapahtumien osajoukoille. (Eli lämpötila on tasan -5° todennäköisyydellä nolla, mutta esim. todennäköisyydestä arvoilla -5…-2 on jo järkevää puhua.)

      Todennäköisyys on ilmaus jonkun ihmisen tai mallin tietämyksestä tai käsityksestä siitä miten asiat voisivat olla. Siten monta erilaista jakaumaa voivat kaikki olla konsistentteja todellisuuden kanssa. Joku voi esim. sanoa että todennäköisyys lämpötiloille -5…-2 on 60%, mutta toisella on parempi malli jonka mukaan todennäköisyys on 95%. Kumpikin voi olla pitkällä aikavälillä konsistenttia: eka osuu oikein 60% kerroista vastaavissa tapauksissa, toinen 95% kerroista.

      Asiantuntijoiden, esim. meteorologien, tietämyksen tai oikeastaan taitojen täydellinen formalisointi ja siirtäminen koneelle on tunnetusti vaikeaa tai mahdotonta.

      Mikään tilanne ei ole analoginen historiallisen tilanteen kanssa, mutta jos sinulla on historiallista tietoa esim. keskimääräisestä ilmanpaineesta skandinaviassa ja HIRLAMin sademäärien ennustevirheistä, voit laskea niille korrelaation ja luultavasti todeta jonkun yhteyden. Tämän voi tehdä hienomminkin niin että selittäviä suureita on kymmeniä, satoja tai tuhansia. Huomaa että tässä ei ennusteta dynaamisen systeemin käyttäytymistä vaan HIRLAMin ennustevirhettä.

      Mutta voi olla että kaoottisissa systeemeissä ennustevirheen suuruuteen vaikuttavat tekijät ovat sillä tavalla piilossa että tarvitaan käytännössä aina parvea. Parvikin pitää kuitenkin kalibroida reforecastingilla jos halutaan ”oikeita”, em. mielessä frekvenssejä oikein ennustavia todennäköisyyksiä. Ja parvi kertoo vain alkutilan epävarmuuden aiheuttamasta virheestä, ei mallin epätäydellisyyden aiheuttamasti virheestä.

      Ideaalitilanteessa dynaaminen malli olisi itsesäään stokastinen, ja malli initialisoitaisiin perustellulla arvauksella ilmakehän tilasta jossa mukana olisi myös tilan epävarmuus. En tiedä kuinka kaukana tästä ollaan vielä.

      Halusin alunperin vain tuoda esiin että epävarmuuden käsite on eri asia ja laajempi kuin parvi. Nyt tämä on mennyt vähän turhankin pitkäksi selittelyksi. Tunnen myös olevani heikoilla jäillä koska en tosiaan ole meteorologi, mutta ehkä tämä auttaa jotenkin jäsentämään epävarmuuden käsitettä ja vaihtoehtoja sen arvioimiseksi.

  11. säämies
    15/01/2011 03:09

    ”Halusin alunperin vain tuoda esiin että epävarmuuden käsite on eri asia ja laajempi kuin parvi”

    Jep, juuri tätä meikäläinenkin yrittää ajaa takaa… Samoilla linjoilla liikutaan.

    ”Todennäköisyyksien tulee olla konsistentteja todellisuuden kanssa niin, että jos jonkun tapahtuman todennäköisyydeksi väitetään p, on vastaavissa tilanteissa pitkällä aikavälillä ko. tapahtuman suhteellinen frekvenssi lähellä p:tä. (Esimerkkisi 35 pakkasesta ei täytä tätä ehtoa.”
    Ongelma tässä on se, että ennustemallit eivät tänäkään päivänä kykene ennustamaan talvisen rajakerroksen ominaisuuksia. Ja sen myötä talvilämpötilaennusteet voivat olla pielessä 20 astetta. Ja tämä koskee malliajon kaikki tuloksia varpusparvineen… Näin ollen myöskään todennäköisyysennusteet eivät voi olla luotettavia. Tosin niistä saadaan kuitenkin irti paljon lisäinfoa pelkkään deterministiseen ennusteeseen nähden. Todennäköisyydeksi voidaan siis nykyisistä säämalleista saada 100 % lämpötilahaarukalla -10…-25. Oikean havainnon ollessa -35. Eikä tässä ole edes mitään yllättävää 😉 Näin meteorologin näkökulmasta.

    Tästä syntyy se ristiriita, joka on vaikeasti selitettävissä lopputuotteen käyttäjälle.

    Eli on olemassa asioita, joita emme voi ennustaa.

    Ja tähän on syynä se, että:

    1. Emme voi tietää 100 % varmuudella mikä ilmakehän tila on juuri nyt

    2. Emme voi ennustaa ilmakehän tilaa 100 % varmuudella, koska malleissa on aina mukana iso liuta parametrisointeja yms. hihan heiluttelua. Myös kohta 1 vaikuttaa tähän.

    Eli, säätä ei voi ennustaa täydellisesti kohdalleen. Mutta miten se epävarmuus voidaan tuoda esille, ja ennen kaikkea kuinka ennusteen epävarmuus/virhe voidaan laskea jo ennakkoon? Tätä ei voi pieni pää tällä puolen ruutua ymmärtää.

    • 15/01/2011 09:40

      Monivaiheinen ajatuskoe:

      Otetaan pintalämpötilan 10 vuoden ennusteet (lagi x tuntia) ja toteumat (mittaus tai reanalyysi). Vähennetään ne toisistaan per mittaus- tai hilapiste. Saadaan joka hila- tai mittauspisteelle joukko lukuja, jotka kuvaavat kuinka numeerinen ennuste meni pieleen ja mihin suuntaan. Lasketaan tästä kvantiilit (2%, 5%, 10%, 25%, mediaani). Saadaan tuote jossa on ajasta riippumaton arvio pintalämpötilan ennustevirheelle. Siellä ovat mukana myös nämä talviset ennustekatastrofit. Niinpä tämän virhemallin mukaan on joku (vaikka 1.7%) todennäköisyys että kesälläkin ennuste heittää 20 astetta. Pahimman mogat keskittyvät talveen, mutta virhemalli ei sitä tiedä. Ja jos pitkää aikaväliä katsotaan (kesät ja talvet), virhemallin käsitys 1.7% todennäköisyydestä pahaan mogaan todella pitää paikkansa.

      Hilapisteet on onneksi käsitelty erikseen, joten jos esim. rannikolla ennustevirheet ovat pienempiä, se näkyy kvantiileissa. Tästä herää idea käsitellä vuodenajatkin erikseen. Eli sama puljautus, kerätään datat, lasketaan kvantiilit, mutta kerätään kesä-, syksy- jne. datat erikseen. Nyt saadaan virhejakaumia joissa häntä alaspäin on talvella paljon suurempi kuin kesällä. Kesäennusteet alkavat näyttää jo ihan hyviltä. Edelleen ennusteet ovat pitkällä aikavälillä konsistentteja: 20 asteen mogan todennäköisyys on uudessa virhemallissa kesällä nolla ja talvella 5%, ja jälleen kun katsomme tilastoja, olemme samaa mieltä mallin kanssa. Nyt virhe-ennusteet ovat mielenkiintoisia, koska ne varioivat (vaikkakin vain vuodenajan mukaan). Tärkeä periaate: virhe-ennusteet ovat luultavasti sitä mielenkiintoisempia mitä enemmän ne varioivat, kunhan ne vain ovat konsistentteja.

      Vielä sellainen kauneusvirhe on virhe-ennusteissa, että syksyllä tapahtuu virheiden äkillinen suureneminen. Tämä ei tietenkään johdu ennusteiden huononemisesta, vaan tavastamme käsitellä diskreetisti vuodenajat erikseen. Myöskään emme voi jakaa dataa kuukausitasolle, koska näytteet alkavat loppua kesken (10 vuotta, luokkaa 300 näytettä per kuukausi ja hilapiste). Asian korjaamiseksi, parametrisoidaan vuodenaika vaikka [sin(2*pi*d/365.25), cos(2*pi*d/365.25)], ja näillä kahdella muuttujalla parametrisesti mallinnetaan virhejakauman kvantiileja tai keskihajontaa. Kyse ei ole ihan tavallisesta lineaarisesti regressioanalyysistä, mutta jostain hyvin sen tapaisesta. Saadaan talveksi pitkähäntäisiä jakaumia, kesäksi lyhyempiä, ei äkkinäisiä muutoksia.

      Homman pointti ei siis ole kyvyssä ennustaa yksittäistä ennustevirhettä, joka olisi mahdotonta kuten kuvasitkin. Mutta historiallisesti nähdään missä tilanteissa tietyn mallin ennustevirheet ovat olleet suuria. Fyysikkona keksit varmasti helposti tusinan eri suuretta jotka korreloivat vuodenajan tavoin pintalämpötilan ennustevirheeseen.

      Parven todennäköisyydet voi kalibroida hyvin samantapaisesti kuin yllä on kuvattu deterministisen ennusteen kalibrointi. Vrt. http://www.esrl.noaa.gov/psd/people/jeffrey.s.whitaker/Manuscripts/refcst_bams.pdf ja http://www.esrl.noaa.gov/psd/forecasts/reforecast/maps.html

      Tässä on pari käytännön ongelmaa: datan riittävyys, ja se että ne vanhat ennusteet pitää olla tuotettu samalla mallilla kuin mihin virhe-ennusteita tulevaisuudessa sovelletaan. Varmaan muutakin vaikeaa olisi jos asiaan tarkemmin perehtyisi.

      • Ilari Lehtonen
        15/01/2011 19:06

        Edellistä ajatuskoetta voisi jatkojalostaa siten, että vuodenaikojen sijasta erikseen käsiteltäisiinkin eri lämpötilat. Eli tulokseksi voitaisiin saada esimerkiksi, että toteutunut lämpötila olisi 90 % tapauksissa ollut ±3 °C sisällä ennustetusta, kun ennustettu lämpötila olisi ollut 20 ja 25 °C välillä ja vastaava virhe -15 ja -20 °C välille ennustetuille lämpötiloille olisi vaikka ±7 °C, näin ihan hatusta heitettyjä lukuja käyttäen. Käytännössä kylmille lämpötiloille todennäköinen lämpötilahaarukka varmaan venyisi enemmän kylmään kuin lämpimään suuntaan ennustettuun lämpötilaan verrattuna, eli olisi esimerkiksi -10…+5°C. Joka tapauksessa noihin toteutuneisiin ennustevirheisiin voisi sovittaa jonkun ennustetusta lämpötilasta riippuvan jatkuvan funktion, jolloin virherajoissa ei tapahtuisi mitään yhtäkkisiä hyppäyksiä vuodenajan tai ennustetun lämpötilan mukaan. Nimittäin kyllähän talvellakin lämpötila voidaan ennustaa usein varsin tarkasti nollakelillä, eli ts olisi hölmöä jos virherajat riippuisivat pelkästään vuodenajasta. Tietysti virherajojen pitäisi olla myös ajasta riippuvia, eli kaikki tilanteet pitäisi käsitellä erikseen sen mukaan kuinka pitkälle ennustetaan.

  12. Tuomo T.
    17/01/2011 08:00

    Tää ei nyt liity säämallien kehittelyyn mutta ystäviimme iltapäivälehtiin. Iltalehti ehti jo skuupata: Kesästä tulossa kuuma ja kostea. Hmm… Otetaanpa rauhallisesti kesään on noin puoli vuotta.

    Jo tätä tammikuuta koskevat ennusteet ovat vaihdelleet sen verran paljon, että ottaisin rauhallisesti. Mutta ei.

    Selasin lehteä vähän kaupassa. MItäpä kerrotaan? ”Kuumin vaihe kesästä ajoittuu todennäköisesti heinä-elokuuhun…” Ohhoh! Jopas jotain! Sen minäkin osaisin kertoa vaikka unissani! Jutun päälähteenä on Foreca mutta siihen on haastateltu myös ilmatieteen laitokselta Jouni Räsästä. HÄn sanoo: ”…yli 50 prosentin todennäköisyydellä saadaan yhtä kuuma heinäkuu kuin viime heinäkuu seuraavan 25 vuoden sisällä. Se voi olla jo ensi kesänä.”

    Niin voi. Mutta prosentuaalinen todennäköisyys on melkoisen pieni. Itse olen kyllä sitä mieltä, että viime heinäkuuta vastaava kesäkuukausi mitataan melko varmasti 10-15 vuoden sisällä, mutta ei tuo Räsäsenkään kommentti puolla, että ensi kesä olisi takuulla kuuma.

    Sitten saadaankin uusi ”sääskandaali!”, jos tämä ei toteudukaan.

    • Tuomo T.
      17/01/2011 09:49

      Tässä jutun vakuuttava lyhennelmä netissä:

      ”Kesän sää riippuu paljolti matalapaineiden reiteistä. Viime kesänä Venäjän ylle jämähti vahva korkeapaine, joka toi myös Suomeen ennätyskuumia päiviä.

      Samanlainen pitkä kuuma kesä voi hyvinkin koittaa myös tänä vuonna.

      Helsingin yliopiston meteorologian dosentti Jouni Räisänen kertoo, että viime kesän lämpöaalto tai jopa kuumempi kesä on luvassa lähitulevaisuudessa.”

      Tosi painavaa dataa tarjolla!

      ”…viime kesän lämpöaalto tai jopa kuumempi kesä on luvassa lähitulevaisuudessa.”

      Epäilemättä! Mutta minä vuonna?

      • 17/01/2011 10:08

        IL:

        Lue maanantain (17.1.2011) Iltalehdestä, mihin aikaan ensi kesänä kannattaa lomailla.!

        Mä veikkaan, että siellä sanotaan että heinakuussa. 🙂

        No, iltapäivälehtien sääjutut on verrattavissa lähinnä horoskooppeihin. Voihan niitä huviksensa lukea, mutta tosissaaan niitä ei kannata ottaa.

    • Sami
      17/01/2011 11:08

      Melko varmasti viime heinäkuun kaltainen kesäkuukausi mitataan 10-15 vuoden sisällä?, et kai ole tosissasi. Sellaisen todennäköisyys on luokkaa 10-20% tuollaisen 10-15 vuoden ajalla, ei se silloin ”melko varmaa” ole.

      Sääskandaali taas oli iltasanomissa, Poikkeava sääilmiö suomeen,HENGENVAARA!
      Eikö näistä jumankauta ikinään päästä eroon?!! Milloinkohan on viimeksi ollut viikko ettei ole sääskandaalia ollut iltapäivälehtien etusivuilla? Taitaa jutut olla aika vähissä tässä suomen maassa.

      • 17/01/2011 11:27

        Mikä se IS:n hengenvaaran aiheuttava poikkeava sääilmiö on? En löytänyt nettisivulta.

      • Tuomo T.
        17/01/2011 11:28

        No, ”melko varmaa” oli ihan subjektiivinen veikkaus. Sunnuntaina oli netissä juttu, jossa Forecan meteorologi totesi, että suuretkin vaihtelut ovat normaaleja talvisäässä. Se oli ilmeisesti totuudenmukaisuudessaan niin tylsä kommentti, että piti heti hypätä kesän säähän.

      • 17/01/2011 11:30

        Ilmeisesti tarkoitit tätä etusivua: http://digilehti.iltasanomat.fi/iltasanomat/covers/58670_large.jpg
        Onko kukaan nähnyt mistä jutussa on kysymys?

      • Terhiainen
        17/01/2011 13:49

        Pelastava enkeli saapuu ;o)

        En jaksa lukea juttua kokonaan mutta näyttäisi siltä, että ”hengenvaarallinen ja poikkeava sääilmiö” on sitä, kun ”sää vaihtelee hurjasti lähipäivien aikana” -ts. lauhtumista, kylmenemistä ja tämän aiheuttamaa liukkautta, katolta putoavaa lunta ja jäätä yms. Poikkeuksellisuus liittyy kai otsikkomaakarin mielessä suuriin lämpötilavaihteluihin…

        Ette ole ilmeisesti vielä nähneet kaikkea tältä päivältä: toisessa iltapäivälehdessä nimittäin otsikoidaan, että ”outo sääilmiö haittaa ennustuksia”. Ja tämä outo ilmiöhän on NAO!

        Repikää tästä sitten huumoria -tai sitten pelihousunen ;o)

  13. Tuomo T.
    17/01/2011 11:33

    Jessus tuota lööppiä! Tuohan parodioi jo itse itseään!

  14. Tuomo T.
    17/01/2011 13:59

    Kahlasin läpi tuon jutun, mihin tuo ”poikkeuksellinen sääilmiö” liittyy. Ja: poikkeuksellista on I-S:n mukaan se, että sää on vaihtelevaa! Siis katsos kun sää välillä lauhtuu ja sitten taas pakastuu, syntyy HENGENVAARALLISIA jääpuikkoja ja kadut ja tiet ovat liukkaita.

    Siis nyt palaa pinna! Olen itsekin toimittaja ja nyt hävettää toden teolla ammattikuntani puolesta! Mikä voisi olla sen normaalimpaa kuin vaihteleva sää Suomen talvessa!

    • Terhiainen
      17/01/2011 14:10

      Jos kommenttini #37 jäi tuonne vanhempien kommenttien väliin piiloon, niin katsopa vielä siitä toisen ip-lehden tämän päivän NAO-uutisoinnista.

      Etenkin viime kesästä alkaen ip-lehtien sääjutut ovat menneet todella villeiksi -ensin lähinnä nauratti, mutta viime aikoina on myös kiukuttanut.

      Monet ihmiset näkevät kaupan kassalle odottaessaan vain hurjat lööpit ja sitten saa ihmetellä, kun ihmiset kertovat että nyt on tulossa vuosisadan myrsky ja itse numeerisia ennusteita katsellessa on nähnyt ihan vaan tavallisia lumisateita…

      • 17/01/2011 15:13

        Tässä tulee mieleen se satu siitä paimenpojasta joka huuteli ”susi” huviksensa ja sitten kun susi oikeasti tuli, kukaan ei enää piitannut.

        Nyt ei enää tiedä pitääkö itkeä vai nauraa.

        NAO:sta
        Onko mulla tässä toista vuotta Paulin blogia lukeneena tullut nyt paha väärinymmärrys? Itse ajattelisin että tuo NAO-pikemminkin helpottaa ennustamista. Karkeastihan positiivisen indeksin aikana sää on vaihtelevaa ja matalapainetta pukkaa toisensa perään. Sitten jos ollaan negatiivisella, sää pohjolassa on pysyvämpää, talvella kylmää ja kesällä kuumaa. Noin siis karkeana yleistyksenä NAO:sta näkee ”suoraan” millainen säätyyppi on vallalla. Eikö?

        (ja tuolla ylläolevalla tietysti nyt nolasin niin itseni täällä asiantuntevissa piireissä etten enää kehtaa ikinä kommentoida) 🙂

  15. Sami
    17/01/2011 16:27

    Ei tuo NAO ihan aina kerro millainen sää on Suomessa, esim. 1999 tammikuu jolloin mitattiin suomen pakkasennätys niin NAO oli tammikuussa +0,77. Tässä osoitteessa on tutkimus NAO:sta http://www.magneettimedia.com/?p=4418

    Katsoin jyväskylän lämpöisiä ja kylmiä joulu, tammi ja helmikuita niin kyllä pääsääntöisesti NAO indeksi on ollut plussalla kun kuukausi on ollut lämmin ja miinuksella kun kuukausi on ollut kylmä, mutta poikkeuksiakin löytyy esim. v.1968 tammikuu oli 10 astetta keskiarvoa kylmempi ja NAO indeksi +0,13. 1986 joulukuussa oli n.6 astetta keskiarvoa kylmempää ja NAO +0,99, Joulukuissa 2000 ja 2008 oli 5 astetta keskiarvoa lämpimämpää, NAO indeksit -0,58 ja -0,28. Joulukuun osalta NAO ja lämpötilapoikkeama olivat eri etumerkkisiä vajaassa 20% kuukausista.

    • 17/01/2011 17:11

      Joo, ei se NAO Suomen säätä kerro. On vain korrelaatio, joka vielä heikkenee entisestään jos verrataan kuukauden NAO:a ja yhtä päivää Kittilässä.

      Innolla odotan julkaiseeko Jari Ahlbeck ”tutkimuksensa” myös Metro-lehdessä, vai riittääkö hänelle pelkkä Magneettimedia. (Ei niin etteikö Auringon aktiivisuudella, AO:lla, QBO:lla ja Turun talvilla voisi olla joku keskinäinen yhteys – tai ainakin osalla näistä.)

      • Lasse
        17/01/2011 21:30

        Vähän ihmettelen, miksi NAO:lle yleensä annetaan niin suuri rooli. Sehän on vain mittari sille, miten ilma virtaa tuon Islannin ja Azorien välisen linjan läpi, länteen tai itään. Tietysti se korreloi sen kanssa, mistä päin virtaus käy Suomessa, lämpimästä lännestä vai kylmästä idästä. Toki virtaus ei ole suora putki. Se kääntyy, divergoi jne matkallaan, mikä heikentää korrelaatiota. Parempaan korrelaation päästäisiin jos indeksi laskettaisiin paine-erona Utsjoen ja Hangon välillä 😉 Jos sanotaan että NAO ennustaa Suomen lämpötilaa, niin miksei päinvastoin: ”Suomen lämpötilat ennustavat NAO-indeksiä” pitäisi paikkansa. Itse asiassa muistelen että ilmakehän pitkät aallot mielellään liikkuvat idästä länteen. Eli kun säätyyppi vaihtuu, kumpi ehtii ensin, meidän lämpötilat vai NAO, korrelaatioiden laskeminen olisi helppoa jos data olisi käytössä.

  16. Tuomo T.
    19/01/2011 08:16

    Iltalehden sota talvea vastan jatkuu: tämän päivän lööpissä Lumen kauhut.

    • 19/01/2011 09:42

      Pitäiskö painattaa jotain ”Kiitos 2010-2011” paitoja, joiden tuotto menisi lumen kauhuista traumatisoituneiden lumisodan veteraanien hyväksi?

  17. maa
    19/01/2011 09:36

    Nyt on haukuttu vain toimittajia.

    Ilmatieteen laitos on myös osasyyllinen tilanteeseen: lehdistötiedotteita sääilmiöistä julkaistaan tuon tuosta, oli sitten aihetta tai ei. Ja tiedotustapa on usein vääristävä ja tottakai toimittajat omissa jutuissaan vielä lisäävät ruutia tykkiin. Sitten ihmiset ihmettelevät, missä se myrsky tai lumipyry oikein viipyy, kun puita ei kaadukaan tai lumipyry onkin vain hurjat 5 senttiä uutta lunta. Noinkin tehokasta tapaa saada näkyvyyttä on minun mielestä erittäin harkiten käytettävä!

    • 19/01/2011 10:14

      No hei, katsos tämä IL:n juttu
      http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011913026689_uu.shtml

      Säät ovat vaihdelleet seksihelteistä tappokeleihin.

      Kirjoitin tuota IL:n juttua käsittelevän kommentin juuri omaan blogiini

      http://ajr78.vuodatus.net/blog/2787357/seksihelteet-ja-tappokeli/

    • Matti
      19/01/2011 13:08

      Ei mielestäni tieteellisessä julkaisussa ole mitään, josta voisi syyllistää. Jos oikeasti on jotain poikkeuksellista, niin siitä kuuluukin tiedottaa. Media tietysti käyttää niitä hyväkseen ja tekee niistä omia juttujaan tuon tuosta. Ilmatieteenlaitos ei kuitenkaan mene sille linjalle, että etsitään tilastojen varjossa jokaisestä päivästä jokin ennätys tai poikkeuksellinen arvo.

  18. 19/01/2011 10:19

    Jaa-a, liika kun laittaa html-tageja ja linkkejä, taitaa mennä kommentti spämmifiltteriin.
    Yritetäänpä uudestaan ilman ylimääräisiä kikkailuja.

    Nimittäin, Iltalehti kirjoittaa säätermeistä tänään ”Säät ovat vaihdelleet seksihelteistä tappokeleihin.” 🙂

    Kirjoittelin ko juttua käsittelevän kommentin omaan blogiini, johon pääsee klikkaamalla tuota nimeäni tässä viestin vieressä.

  19. Jussi Ylhäisi
    19/01/2011 16:30

    Kiitos kommentoista kaikille keskustelijoille. On varmasti ottanut jokaista sään kanssa työskentelevää pannuun tämän talven viestintä.

    Janne S esitti todella mielenkiintoisen ajatuskokeen noista verifikaatiotuloksista. Uudesta verifikaatiokäyttöliitymästähän näitä voisi laskea mutta itse en ole koskaan sitä räplännyt joten tietääkö kukaan miten helposti tästä saisi ulos em. Kaltaista dataa? Vaikka sitten graduntekijän avulla, olisi todella informatiivista nähdä tällaisia.

    Luin tuon Ahlbeckinkin artikkelin. Aiemmn en ollut viitsinyt. Sehän on aika jännä, kyse on paikallisesta anomaliasta ja negatiivisen QBO:n tiedetäänkin aiheuttavan hieman useammin polaaripyörteen hajoamista ja napa-alueen lämpenemistä/kl-asteiden ilman sekoittumista tähän.

  20. Matti
    19/01/2011 20:53

    Taitaa tulla mediassa taas lisää ”lunta tupaan” meteorologeille, kun lännessä satanut kymmeniä senttejä enemmän lunta, mitä oli ennustettu.

  1. 11/02/2013 23:23
  2. 20/01/2014 22:58

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: